Miltä rakastuneena olo tuntuu?

3> 3> 3>

ainakin.

ja kukkaset kukkii, ihan tällee liki talvellakin
-huonotuuliset ihmisetkin on oikeesti ihan hyväntuulisia, kuhan näyttävät jotenkin kummilta :)
-aurinko paistaa, vaikka onkin jotenkin kosteaa ja kaikilla on sateenvarjo
-kestohymy pitää ja pitää ja pitää, kunnes saa lisää hymyiltävää
-ajatukset menee aina jonnekin tiettyyn ilmansuuntaan, pikkusen etelämmäs siis ;)
-on vaan niin ihanaa...

sekä kutkuttelevalta..se on semmonen tunne kuin saisi siivet selkäänsä..joilla voi lentää kaikkien murheiden yläpuolelle..=o}
http://www.youtube.com/watch?v=FZtVnqPcwOQ

...se luo turvallisuutta ja rauhoittaa...

kevyttä. Itselläni on hankala tilanne.En tiedä, saanko koskaan naista, johon olen rakastunut. Silti en voisi luopua tästä tunteesta.Se lämmittää ja pitää elossa. Mistään palstarakkaudesta ei siis ole kysymys.

se ei ole vaan pelkkää hyvää tunnetta.. siihen liittyy pelkoa, itsekontrollin menetystä, epävarmuutta, stressiä..
Pahinta on just se, kun ei pysty olemaan normaali oma itsensä vaan puhuu ja tekee kaikkea tyhmää, nolaa itsensä sen toisen edessä, on tavallaan ihan alastomana sen toisen edessä - siis vertauskuvallisesti - ja se on pelottavaa, koska silloin on kaikkein hauraimmillaan. Tunnemyrskyjä.. tunteet saattaa mennä vuoristorataa toivosta epätoivoon... pettymyksestä uuteen nousuun... kaikki tunteet kokee silloin tosi voimakkaina.

Sitä toista ajattelee kyllä kokoajan ja jokainen yhdessä vietetty hetki jää muistoihin.

Mutta kaikenkaikkiaan.. helpompaa ois vaan rakastaa ilman mitään suuria rakastumisia... Tasaisen turvallisesti.. pikkuhiljaa vaan kiintyä toiseen ja sitten huomata ettei kumpikaan voikaan enää elää ilman toista.

En silti rakastumistani kadu, koska kohde on maailman ihanin mies, edelleen, mutta en kyllä pakosti koskaan enää halua rakastua.