Tekis mieli ottaa ero kun *ituttaa puolison äiti-riippuvaisuus. Soittelevat keskenään paljon enemmän kuin minä mieheni kanssa, vaikka mies on päivät/illat töissä ja itse olen kotona. Anoppi ei kuitenkaan käy meillä kylässä katsomassa lapsenlapsia vaan yhteydenpito tapahtuu nimenomaan puhelimitse, tekstarein ja puolisoni käy itsekseen äitinsä luona ohikulkumatkoillaan. Siis kyse on perheellisestä kolmekymppisestä miehestä.. olen yrittänyt mainita asiasta että on ulkopuolinen olo, varsinkin kun itselläni ei ole sukulaisia tai omaa tukiverkkoa vaan kaikki on ns. miehen varassa, muttei hän ymmärrä tilannetta vaan pitää normaalina että heillä on erinomaiset välit keskenään. Tiedän että olen "vaan" mustis asiasta kun itselläni ei ole vastaavaa tilannetta, mutta miten helpottaa omaa pahaa oloaan tässä asiassa???
mies kiinni äidissään enempi kuin omassa perheessä
34
9697
Vastaukset
- Yritä olla tyytyväi.
Sinuna olisin tyytyväinen. Sillä ne miehet jolla on hyvä suhde äitiinsä osaavat kohdella omaakin naista ja arvostaa naisia, Olen seurustellut kahden sellaisen miehen kanssa jolla ei ollut äitiä ja voin sanoa, että oli vähän vääristynyt kuva naisista ja eivät osanneet arvostaa naista, eivät halunneet perhettä ja huono itsetunto jne. Kyllä se oma äiti on miehelle paras roolimalli. Omalla miehelläni on todella hyvät välit äitiinsä ja ovat lähes päivittäin yhteydessä. Hän osaa kohdella minua kunnoittavasti, kehua, tukea, kemmotella ja tehdä ruokaa, on myös lapsirakas jne.
- kotipiika25
joo, meilläkin tuo toimi noin, kunnes perustettiin perhe... nyt olen lapsenvahti ja mieheni juoksee lapsuuden perheensä asioilla kuten aina ennenkin.
- maake60
kotipiika25 kirjoitti:
joo, meilläkin tuo toimi noin, kunnes perustettiin perhe... nyt olen lapsenvahti ja mieheni juoksee lapsuuden perheensä asioilla kuten aina ennenkin.
Olette te naiset saamattomia tässä asiassa jos mies juoksee vanhempien asioilla omna perheen kustannuksella niin silloin pitää laitta mies valitsemaan joko oma perhe tai omat vanhemmat ja se yleensä tarkoittaa eroa. Itse kun tulin täysi-ikäiseksi niin päätin että nyt loppuu vanhempieni määräily ja tien niinkuin itse halusin ja sitten kun muutin pois kotoa niin vierailut vanhemmilla 1-3kk välein eikä vanhempani siitä mitenkään loukkaantuneet. Kun tarvitsivat vaikka kesämökillä apua niin soittivat ja kysyivät että koska sopii ja olin aina valmis auttamaan kun se minulle sopii. Nyt on vain äitini elossa ja pidän hänen kesämökkinsä kunnossa ja teen remontit mutta minulla on käyttöoikeus kesällä mökillä oleiluun. Kaikki hommat toimii kun ehdot ovat kummallekkin osapuolelle sopivat.
- epicroll
Vai että oma äiti miehelle paras roolimalli. Kyllä se on niin että äiti opettaa miehelle miten naisia kohdellaan, ISÄ on paras roolimalli. Verratkaapa huviksenne keskimääräisiä ilman isää kasvaneita sellaisiin joilla on tasapainoinen isä. Jos kerran nainen olisi paras roolimalli niin täällä ei varmaan olisi 500 itkupaskasontaa siitä miten joku anoppi/miniä/kukavaan nainen on tehnyt sanonut tai ajatellut jotain ihan hirviän väärin. Koittakaapa löytää yli 10 kirjoitusta siitä miten ukki/isä käyttäytyy huonosti, EI LÖYDY: Siksi että miehet hoitavat asiat logiikan avulla, sensijaan että tulisit internettiin kertomaan tunteistaan.
- poikaa ja äitiä
Joka on lähes päivittäin äitiinsä yhteydessä, vaikka on oma perhe. Vähempikin riittää. Olisin kyllä ihmeissäni, jos minulla äitinä olisi moinen kuvio.
- Satuvaanjuu
Ikivanha viesti ketju mutta pakko on nauraa kun ei jaksa itkeä. Mun mies on niin vitun poika,äitille pitää soitella jatkuvasti,äitiltä kysytään neuvoa kaikkeen ja äitistä ei saa puolikasta pahaa sanaa sanoa. Mua saa hakata viikoittain,viedä multa kännykän,estää poistumasta talosta ja kun tarpeeksi näkyvästi mukiloi niin jäähän ne suvun ja kavereitten tapaamiset muutenkin. Mua saa haukkua huoraksi,lehmäksi,lutkaksi,saastaksi,en jaksa ees luetella. Äitien poika heittää likaiset Kalsarit lattialle että minä siivoon,hän viettää aikansa peläten eikä osallistu siivouksen,pyykkeihin tai mihinkään vastaavaan. Juuh..tosi herttainen kumppani mulle..mut se äiti ❤❤
- Satuvaanjuu
Saamaton sanakirja mutta osaatte varmana oikolukea 😊
- mekkk
Jätäppä kaikki miehen pyykit pesemättä ja kun muutaman kerran soitat poliisit kun on pahoinpidellyt ja viet asiat oikeuteen ja 100 tonnia korvasuvaatimut niin mies voi rauhouttua ja eroa ajoissa ettei henki lähde ja älä anna missään periksi. Sanoppa miehellesi että vieppä pyykit äidillesi pestäväksi niin helpottaa.
- parisuhde kuntoon
Siis, olet mustasukkainen anopillesi? Voiko enää sairaampaa olla.
En ymmärtänyt tuota valitustasi mitenkään. Tai siis, jos miehesi roikkuisi äitinsä luona viikottain monta tuntia, niin asia olisi eri, mutta ei siis saa pitää yhteyttä edes puhelimitse??
Itselläni on puolestaan niin hyvät välit anoppiin, että soittelemme joka toinen päivä ja näemme sen kerta viikkoon. Eikä mieheni ole mitenkään mustis äidistään minulle :)
Pitäisiköhän sinun nyt ajatella asia loppuun asti. Tottakai on hyvä kun miehellä on hyvät välit läheisiinsä. Se, jos olet kotipiiaksi alkanut, on ihan oma häpeäsi. Se kun on täysin koulutus-kysymys, jos asia ei ole kotona jo hoitunut. - Liina Anniina
Pidät ongelmana sitä, että miehellä on erinomaiset välit lapsuudenkotiinsa ja hänestä se on normaalia. Voihan pottu! Tästä syystä sinulla on "paha olla".
Tästä voi päätellä, että sinusta olisi normaalia, että välit olisivat riitaisat.
MIKSI?
Päättelen, että sinulla olisi "hyvä olla", kun miehesi sotisi omien vanhempiensa kanssa. Oletko passiivinen ihminen, kun sinulla on ulkopuolinen olo?
Onko mahdollista, että kutsuisit anoppisi päiväkahville, niin ei olisi ulkopuolista oloa? Pelkääkö anoppisi häiritsevän sinun vaalittua perhepiiriäsi.
Oletko kaikenkaikkiaan liikaa kotona, kun sinulla on aikaa vahtia miehesi käyntiä vanhempiensa luona?
Tunteellesi on nimi. Se on kateus. Olet kateellinen omalle miehellesi. Mummoni aikanaan sanoi, että kateus vie kalatkin vesistä.
Ei ole sama, mitä tunteita sisällään ruokkii ja kasvattaa. Siinä käy niin, että kun ne kasvavat liian isoiksi, ne alkavat hallita ja muuttaa kodin ilmapiiriä.
Kohta kotonasi ei voi hengittää, sillä kateus myrkyttää ilman elinkelvottomaksi.
Ihmettelen, mitä sinulle on tapahtunut, että sinulla ei ole sukulaisia. Ovatko he kaikki kuolleet? Et maininnut asiasta mitään.- *****
Mulla vähän vastaava tilanne, että mies ja anoppi soittelevat JOKA päivä LUKUISIA kertoja, siis vaikkei mitään kummallista kertomista toisille olisikaan. Itse en vaan ymmärrä tälläista jokaisesta asiasta raportoinnista... tuntuu, että jokainen meno tai tapahtuma pitää myös anopin tietää. En mä haluais, että anoppi on tietoinen kaikesta. Tilanne on johtanut sitten siihen, että kun mies raportoi äidilleen lähes kaikki tekemiset ja tulemiset, on anoppi työntämässä mielipiteitään, arvosteluitaan ja neuvojaan. Tähän en suostunut, vaan sanoin suoraan että asiat meidän perheen asiat ei sulle kuulu.
Ei tässä alkuperäinen kirjoittaja varmaan sitä tarkoittanut, ettei miehellä saisi olla minkäänlaisia välejä vanhempiinsa tai että välien pitäisi olla riitaisat. Ei tietenkään. Mutta kyllä sen verran pitäisi napanuora olla löysemmällä ettei sentään koko ajan (=joka päivä,useita kertoja) tarvitse yhteyttä pitää. - Liina Anniina
***** kirjoitti:
Mulla vähän vastaava tilanne, että mies ja anoppi soittelevat JOKA päivä LUKUISIA kertoja, siis vaikkei mitään kummallista kertomista toisille olisikaan. Itse en vaan ymmärrä tälläista jokaisesta asiasta raportoinnista... tuntuu, että jokainen meno tai tapahtuma pitää myös anopin tietää. En mä haluais, että anoppi on tietoinen kaikesta. Tilanne on johtanut sitten siihen, että kun mies raportoi äidilleen lähes kaikki tekemiset ja tulemiset, on anoppi työntämässä mielipiteitään, arvosteluitaan ja neuvojaan. Tähän en suostunut, vaan sanoin suoraan että asiat meidän perheen asiat ei sulle kuulu.
Ei tässä alkuperäinen kirjoittaja varmaan sitä tarkoittanut, ettei miehellä saisi olla minkäänlaisia välejä vanhempiinsa tai että välien pitäisi olla riitaisat. Ei tietenkään. Mutta kyllä sen verran pitäisi napanuora olla löysemmällä ettei sentään koko ajan (=joka päivä,useita kertoja) tarvitse yhteyttä pitää.Alkuperäinen sanoi miehen käyvän vanhemmillaan ohimennen. Ohimennen on yleensä pikaista piipahtamista.
Onko tarpeen kontrolloida toisen osapuolen elämää tarkasti? Toisen kontrollointi liittyy sellaiseen piirteeseen kuin halu olla jumalan asemassa, määrätä tekemiset ja menemiset.
Ja jos sinun miehesi raportoi vanhemmilleen, niin vähän näyttäisi, että haluat sinä myös pitää miestäsi altavastaajana.
Miehesi ei tule kasvamaan mieheksi kahden naisen puristuksessa. Hän on ottanut samanlaisen vaimon kuin äitinsä on. Miehelläsi on kaksi napanuoraa. Itseasiassa hänellä ei kuuluisi olla yhtäkään napanuoraa. Pidätte molemmat naiset miestä lapsen asemassa.
Sinulla on auktoriteettiongelma. Et pidä miehesi äitiä arvossaan, eikä hänkään pidä sinua. Opettele kunnioittamaan ensin hyviä ja ansaittuja auktoriteetteja, sen jälkeen vasta sinulla on kyky arvostaa miestäsi. Tällöin ei enää tule mieleesikään puhua miehen yhteydessä löysemmästä napanuorasta. - 74132
Liina Anniina kirjoitti:
Alkuperäinen sanoi miehen käyvän vanhemmillaan ohimennen. Ohimennen on yleensä pikaista piipahtamista.
Onko tarpeen kontrolloida toisen osapuolen elämää tarkasti? Toisen kontrollointi liittyy sellaiseen piirteeseen kuin halu olla jumalan asemassa, määrätä tekemiset ja menemiset.
Ja jos sinun miehesi raportoi vanhemmilleen, niin vähän näyttäisi, että haluat sinä myös pitää miestäsi altavastaajana.
Miehesi ei tule kasvamaan mieheksi kahden naisen puristuksessa. Hän on ottanut samanlaisen vaimon kuin äitinsä on. Miehelläsi on kaksi napanuoraa. Itseasiassa hänellä ei kuuluisi olla yhtäkään napanuoraa. Pidätte molemmat naiset miestä lapsen asemassa.
Sinulla on auktoriteettiongelma. Et pidä miehesi äitiä arvossaan, eikä hänkään pidä sinua. Opettele kunnioittamaan ensin hyviä ja ansaittuja auktoriteetteja, sen jälkeen vasta sinulla on kyky arvostaa miestäsi. Tällöin ei enää tule mieleesikään puhua miehen yhteydessä löysemmästä napanuorasta.Liina Anniina puhuitpa asiaa. Eikä siinä ole mistään napanuoran katkasemisesta kysymys jos lapsi käy kotona vaikka päivittäinkin jos lähellä asuu. Perhe on perhe. Mutta ehkä tämä kirjoittaja on sellaisesta perheestä jossa ei kunnioiteta eikä välitetä toisistaan niin ei ole ihme jos ei ole oppinu perheen merkitystä.
- 54210
Ihanaa täällä sentään on tervejärkisiäkin kirjoittajia. Onhan tuo sairasta että sanotaan ettei lapsuuden koti ja omat vanhemmat ole perhettä. Uhu,huh. Tämä kirjoittaja unohtaa että hänhän se on menny siihen perheeseen ja perhe kasvaa hänen ja heidän lastensa myötä. Ei ole mitään erillistä uutta perhettä vaan yksi perhe joka isonee. Itseasiassa hänen perheensä ja miehen perhe yhdistyy. Mutta kai alkuperäsellä kirjottajalla on vääristyny kuva asiasta perhe.
- Miehisyys kunniaan
Niin, ensinhän olisi määriteltävä millainen on normaali aikuisen pojan ja äidin suhde. Lisäksi pitäisi miettiä mikä on normaali määrä yhteydenpidossa ym asioiden hoitamisessa.
Itse ymmärtäisin asioilla juoksemisen ja jatkuvan yhteydenpidon silloin mieheltä jos hänen äitinsä on liikuntakyvytön, hyvin sairas jolloin ei tiedä milloin on se viimeinen elinpäivä, hyvin vanha elonsa lopussa oleva. Silloinhan olisi luonnollista olla yhteydessä lähes päivittäin.
En ymmärtäisi jatkuvaa yhteydenpitoa jos äiti vielä työelämässä, hyvinvoiva ilman sairauksia, jonkinlaisen sosiaalisen verkoston omaavan ja kyky hoitaa omat asiansa itsenäisesti. Silloin tuota jatkuvaa yhteydenpitoa ei olisi.
Valitettavasti on myös niitä äiti poika suhteita jossa ei napanuora ole katkennut milloinkaan. Äiti on kasvattanut pojastaan itsestään riippuvaisen koska itse on pojastaan riippuvainen.
Usein taustalla on avioeroa jossa isä lähtenyt maailmalle lopullisesti, henkisesti sairastunut äiti jolla ei normaaleja sosiaalisia suhteita. Vahvan persoonan omaavan jonka talutusnuorassa on kasvanaut isä sekä poika. On äitejä joilla ei ole muita kuin tuo poikansa jossa roikkuvat hampain ja kynsin kiinni.
Mieti miehesi lähtökohtia ennen kuin teistä tuli perhe. On luonnolista olla mustasukkainen jos mies hoitaa äitinsä asiat ja suhteen häneen paremmin kuin oman perheensä asiat eikä huomioi perheenne tarpeita.
Onko miehesi äiti yksinäinen?
Tosiasiahan on että vanhemmuuteen kuulu nimenomaan se että kasvattavat lapsensa siten että ovat kykeneviä elämään maailmalla ilman riippuvuutta vanhempiinsa kaikilla tasoilla.
Normaalia on kyläillä silloin tällöin perheen kanssa vanhempien luona, olla yhteydessä toisinaan ja auttaa kun siihen on todellista tarvetta.- ...................
"Niin, ensinhän olisi määriteltävä millainen on normaali aikuisen pojan ja äidin suhde. Lisäksi pitäisi miettiä mikä on normaali määrä yhteydenpidossa ym asioiden hoitamisessa."
Ensiksikin, ap ei puhunut mitään asioiden hoitamisesta vaan yksinkertaisesti puhelimessa puhumisesta, tekstareiden lähettelystä ja OHIMENNEN poikkeamisesta. Ja toiseksikin, kuka on oikeutettu määrittelemään sen mikä on normaali määrä yhteydenpitoa? Jollekin normaalimäärä voi olla päivittäin, toiselle kerran viikossa, jollekin vaan kerran vuodessa.
"Itse ymmärtäisin asioilla juoksemisen ja jatkuvan yhteydenpidon silloin mieheltä jos hänen äitinsä on liikuntakyvytön, hyvin sairas jolloin ei tiedä milloin on se viimeinen elinpäivä, hyvin vanha elonsa lopussa oleva. Silloinhan olisi luonnollista olla yhteydessä lähes päivittäin.
En ymmärtäisi jatkuvaa yhteydenpitoa jos äiti vielä työelämässä, hyvinvoiva ilman sairauksia, jonkinlaisen sosiaalisen verkoston omaavan ja kyky hoitaa omat asiansa itsenäisesti. Silloin tuota jatkuvaa yhteydenpitoa ei olisi."
Oletko ihan tosissasi kun olet sitä mieltä että lasten kuuluu (tai saavat) olla yhteydessä vanhempiinsa vasta sitten kun vanhemmat ovat kuolemaisillaan? Nämähän luonnollisesti ovat sinun mielipiteitäsi, mutta mikä tekee vaikkapa päivittäin yhteydenpitämisestä epänormaalia, olkoonkin niin että se äiti on vielä hyvissä voimissa? Ja yhteydenpitämisellä tarkoitan nyt juuri näitä puhelimessa puhumista ja tekstareiden lähettelyä.
"Valitettavasti on myös niitä äiti poika suhteita jossa ei napanuora ole katkennut milloinkaan. Äiti on kasvattanut pojastaan itsestään riippuvaisen koska itse on pojastaan riippuvainen.
Usein taustalla on avioeroa jossa isä lähtenyt maailmalle lopullisesti, henkisesti sairastunut äiti jolla ei normaaleja sosiaalisia suhteita. Vahvan persoonan omaavan jonka talutusnuorassa on kasvanaut isä sekä poika. On äitejä joilla ei ole muita kuin tuo poikansa jossa roikkuvat hampain ja kynsin kiinni."
Valtavan hieno psykoanalyysi ihmisistä joilla on hyvät välit keskenään. Onkohan sinulle tullut lainkaan sellainen mieleen, että jotkut ihmiset vaan yksinkertaisesti viihtyvät yhdessä, kyse ei aina ole mistään riippuvuussuhteesta? Katsotko myös että esim vaimo jolla on vaikkapa hyvä ystävätär tai vaikka sisar (kuten esim minulla) jonka kanssa pitää yhteyttä päivittäin puhelimitse tai tekstarien vältyksellä, on riippuvainen ko henkilöstä? Vai koskeeko tämä riippuvuus vain äiti/poika suhdetta? Äiti/tytär suhdekin varmaan on eri asia vai?
"Mieti miehesi lähtökohtia ennen kuin teistä tuli perhe. On luonnolista olla mustasukkainen jos mies hoitaa äitinsä asiat ja suhteen häneen paremmin kuin oman perheensä asiat eikä huomioi perheenne tarpeita.
Onko miehesi äiti yksinäinen?
Tosiasiahan on että vanhemmuuteen kuulu nimenomaan se että kasvattavat lapsensa siten että ovat kykeneviä elämään maailmalla ilman riippuvuutta vanhempiinsa kaikilla tasoilla.
Normaalia on kyläillä silloin tällöin perheen kanssa vanhempien luona, olla yhteydessä toisinaan ja auttaa kun siihen on todellista tarvetta."
Eli on luonnollista olla mustasukkainen siitä että mies puhuu vaikka puhelimessa äitinsä kanssa? Onko myös luonnollista olla mustasukkainen kun mies puhuu puhelimessa jonkun muun henkilön kanssa, sillä samalla tavallahan tämä aika on pois perheen yhteisestä ajasta? No niin, nyt sitten päätit että on NORMAALIA kyläillä vanhempien luona perheen kanssa, siis ihminen on epänormaali jos käy lapsuudenkodissaan ilman puolisoaan? - Melindalinda
................... kirjoitti:
"Niin, ensinhän olisi määriteltävä millainen on normaali aikuisen pojan ja äidin suhde. Lisäksi pitäisi miettiä mikä on normaali määrä yhteydenpidossa ym asioiden hoitamisessa."
Ensiksikin, ap ei puhunut mitään asioiden hoitamisesta vaan yksinkertaisesti puhelimessa puhumisesta, tekstareiden lähettelystä ja OHIMENNEN poikkeamisesta. Ja toiseksikin, kuka on oikeutettu määrittelemään sen mikä on normaali määrä yhteydenpitoa? Jollekin normaalimäärä voi olla päivittäin, toiselle kerran viikossa, jollekin vaan kerran vuodessa.
"Itse ymmärtäisin asioilla juoksemisen ja jatkuvan yhteydenpidon silloin mieheltä jos hänen äitinsä on liikuntakyvytön, hyvin sairas jolloin ei tiedä milloin on se viimeinen elinpäivä, hyvin vanha elonsa lopussa oleva. Silloinhan olisi luonnollista olla yhteydessä lähes päivittäin.
En ymmärtäisi jatkuvaa yhteydenpitoa jos äiti vielä työelämässä, hyvinvoiva ilman sairauksia, jonkinlaisen sosiaalisen verkoston omaavan ja kyky hoitaa omat asiansa itsenäisesti. Silloin tuota jatkuvaa yhteydenpitoa ei olisi."
Oletko ihan tosissasi kun olet sitä mieltä että lasten kuuluu (tai saavat) olla yhteydessä vanhempiinsa vasta sitten kun vanhemmat ovat kuolemaisillaan? Nämähän luonnollisesti ovat sinun mielipiteitäsi, mutta mikä tekee vaikkapa päivittäin yhteydenpitämisestä epänormaalia, olkoonkin niin että se äiti on vielä hyvissä voimissa? Ja yhteydenpitämisellä tarkoitan nyt juuri näitä puhelimessa puhumista ja tekstareiden lähettelyä.
"Valitettavasti on myös niitä äiti poika suhteita jossa ei napanuora ole katkennut milloinkaan. Äiti on kasvattanut pojastaan itsestään riippuvaisen koska itse on pojastaan riippuvainen.
Usein taustalla on avioeroa jossa isä lähtenyt maailmalle lopullisesti, henkisesti sairastunut äiti jolla ei normaaleja sosiaalisia suhteita. Vahvan persoonan omaavan jonka talutusnuorassa on kasvanaut isä sekä poika. On äitejä joilla ei ole muita kuin tuo poikansa jossa roikkuvat hampain ja kynsin kiinni."
Valtavan hieno psykoanalyysi ihmisistä joilla on hyvät välit keskenään. Onkohan sinulle tullut lainkaan sellainen mieleen, että jotkut ihmiset vaan yksinkertaisesti viihtyvät yhdessä, kyse ei aina ole mistään riippuvuussuhteesta? Katsotko myös että esim vaimo jolla on vaikkapa hyvä ystävätär tai vaikka sisar (kuten esim minulla) jonka kanssa pitää yhteyttä päivittäin puhelimitse tai tekstarien vältyksellä, on riippuvainen ko henkilöstä? Vai koskeeko tämä riippuvuus vain äiti/poika suhdetta? Äiti/tytär suhdekin varmaan on eri asia vai?
"Mieti miehesi lähtökohtia ennen kuin teistä tuli perhe. On luonnolista olla mustasukkainen jos mies hoitaa äitinsä asiat ja suhteen häneen paremmin kuin oman perheensä asiat eikä huomioi perheenne tarpeita.
Onko miehesi äiti yksinäinen?
Tosiasiahan on että vanhemmuuteen kuulu nimenomaan se että kasvattavat lapsensa siten että ovat kykeneviä elämään maailmalla ilman riippuvuutta vanhempiinsa kaikilla tasoilla.
Normaalia on kyläillä silloin tällöin perheen kanssa vanhempien luona, olla yhteydessä toisinaan ja auttaa kun siihen on todellista tarvetta."
Eli on luonnollista olla mustasukkainen siitä että mies puhuu vaikka puhelimessa äitinsä kanssa? Onko myös luonnollista olla mustasukkainen kun mies puhuu puhelimessa jonkun muun henkilön kanssa, sillä samalla tavallahan tämä aika on pois perheen yhteisestä ajasta? No niin, nyt sitten päätit että on NORMAALIA kyläillä vanhempien luona perheen kanssa, siis ihminen on epänormaali jos käy lapsuudenkodissaan ilman puolisoaan?tuota en ole tuo miehisyys kunniaan kirjoittaja, mutta kommentoipahan vaan.
"Ensiksikin, ap ei puhunut mitään asioiden hoitamisesta vaan yksinkertaisesti puhelimessa puhumisesta, tekstareiden lähettelystä ja OHIMENNEN poikkeamisesta. Ja toiseksikin, kuka on oikeutettu määrittelemään sen mikä on normaali määrä yhteydenpitoa? Jollekin normaalimäärä voi olla päivittäin, toiselle kerran viikossa, jollekin vaan kerran vuodessa."
Niin ap puhui jälkimmäisessä viestissään juurikin siitä, että mies juoksee äitinsä asioilla, kuten ennen lapsiakin. On toki ap:n moka ottaa mies, joka on juoksutettavissa. Sehän juuri kertoo siitä, että omaa ajatuksen juoksua ei juurikaan ole, kun pitää vain muita totella. Normaalimäärä yhteydenpitoa on suhteellinen käsite. On silti outoa, että pitää monta kertaa päivässä kuulumisia vaihtaa. Noin niin kuin kenenkään kanssa. Miten paljon sitä ehtii muka päivässä tapahtua?
"Oletko ihan tosissasi kun olet sitä mieltä että lasten kuuluu (tai saavat) olla yhteydessä vanhempiinsa vasta sitten kun vanhemmat ovat kuolemaisillaan? Nämähän luonnollisesti ovat sinun mielipiteitäsi, mutta mikä tekee vaikkapa päivittäin yhteydenpitämisestä epänormaalia, olkoonkin niin että se äiti on vielä hyvissä voimissa? Ja yhteydenpitämisellä tarkoitan nyt juuri näitä puhelimessa puhumista ja tekstareiden lähettelyä."
Eiköhän tässä kohtaa tarkoitettu, että aikuisen ihmisen auttaminen päivittäin ei ole varmaankaan tarpeellista, jos toinen on ihan hyvissä fyysissä ja henkisissä voimissa. Tietty sitä voi yhteyttä pitää vaikka päivittäin, mutta että monta kertaa päivässä ja vielä mennään käymään. Onko se oikeasti normaalia?
"Valtavan hieno psykoanalyysi ihmisistä joilla on hyvät välit keskenään. Onkohan sinulle tullut lainkaan sellainen mieleen, että jotkut ihmiset vaan yksinkertaisesti viihtyvät yhdessä, kyse ei aina ole mistään riippuvuussuhteesta? Katsotko myös että esim vaimo jolla on vaikkapa hyvä ystävätär tai vaikka sisar (kuten esim minulla) jonka kanssa pitää yhteyttä päivittäin puhelimitse tai tekstarien vältyksellä, on riippuvainen ko henkilöstä? Vai koskeeko tämä riippuvuus vain äiti/poika suhdetta? Äiti/tytär suhdekin varmaan on eri asia vai?"
Onhan se tietynlaista riippuvuutta aina, jos ei voi erossa olla. Voitko sinä olla sisarestasi erossa vaikkapa kaksi viikkoa ilman mitään yhteydenpitoa? Jos voit, niin et ole riippuvainen. Voiko tämä mies? En tiedä.
Lisäksi on vielä se, mitä niissä puheluissa ja tekstareissa käsitellään. Jos perheen sisäisiä asioita, niin ne eivät kyllä anopille tai apelle kuulu. Parisuhde on parisuhde.
"Eli on luonnollista olla mustasukkainen siitä että mies puhuu vaikka puhelimessa äitinsä kanssa? Onko myös luonnollista olla mustasukkainen kun mies puhuu puhelimessa jonkun muun henkilön kanssa, sillä samalla tavallahan tämä aika on pois perheen yhteisestä ajasta? No niin, nyt sitten päätit että on NORMAALIA kyläillä vanhempien luona perheen kanssa, siis ihminen on epänormaali jos käy lapsuudenkodissaan ilman puolisoaan?"
Ei ole luonnollista olla mustis, jos puhuu jonkun kanssa puhelimessa. On normaalia olla mustis, jos puhuu jonkun kanssa perheen sisäisistä asioista koko ajan ja monta kertaa päivässä. Varsinkin jos ei voi puhua asioista samalla tavalla kuin vaimonsa kanssa. Se se on outoa. Miksi on edes mennyt suhteeseen ja tehnyt lapsia, jos ne eivät ole tärkeimmät asiat ja niihin ei eniten energiaansa laita? Ja totta kai voi käydä lapsuudenkodissa ilman puolisoa, mutta että siellä koko ajan ravaa on hassua. Saahan sitä tehdä, mutta voi vaan kysyä, mitä niin ihmeellistä siellä on? Ettei vaan pari hommaa, mitä äiti ei jaksa tehdä? - Miehen kunnia
Melindalinda kirjoitti:
tuota en ole tuo miehisyys kunniaan kirjoittaja, mutta kommentoipahan vaan.
"Ensiksikin, ap ei puhunut mitään asioiden hoitamisesta vaan yksinkertaisesti puhelimessa puhumisesta, tekstareiden lähettelystä ja OHIMENNEN poikkeamisesta. Ja toiseksikin, kuka on oikeutettu määrittelemään sen mikä on normaali määrä yhteydenpitoa? Jollekin normaalimäärä voi olla päivittäin, toiselle kerran viikossa, jollekin vaan kerran vuodessa."
Niin ap puhui jälkimmäisessä viestissään juurikin siitä, että mies juoksee äitinsä asioilla, kuten ennen lapsiakin. On toki ap:n moka ottaa mies, joka on juoksutettavissa. Sehän juuri kertoo siitä, että omaa ajatuksen juoksua ei juurikaan ole, kun pitää vain muita totella. Normaalimäärä yhteydenpitoa on suhteellinen käsite. On silti outoa, että pitää monta kertaa päivässä kuulumisia vaihtaa. Noin niin kuin kenenkään kanssa. Miten paljon sitä ehtii muka päivässä tapahtua?
"Oletko ihan tosissasi kun olet sitä mieltä että lasten kuuluu (tai saavat) olla yhteydessä vanhempiinsa vasta sitten kun vanhemmat ovat kuolemaisillaan? Nämähän luonnollisesti ovat sinun mielipiteitäsi, mutta mikä tekee vaikkapa päivittäin yhteydenpitämisestä epänormaalia, olkoonkin niin että se äiti on vielä hyvissä voimissa? Ja yhteydenpitämisellä tarkoitan nyt juuri näitä puhelimessa puhumista ja tekstareiden lähettelyä."
Eiköhän tässä kohtaa tarkoitettu, että aikuisen ihmisen auttaminen päivittäin ei ole varmaankaan tarpeellista, jos toinen on ihan hyvissä fyysissä ja henkisissä voimissa. Tietty sitä voi yhteyttä pitää vaikka päivittäin, mutta että monta kertaa päivässä ja vielä mennään käymään. Onko se oikeasti normaalia?
"Valtavan hieno psykoanalyysi ihmisistä joilla on hyvät välit keskenään. Onkohan sinulle tullut lainkaan sellainen mieleen, että jotkut ihmiset vaan yksinkertaisesti viihtyvät yhdessä, kyse ei aina ole mistään riippuvuussuhteesta? Katsotko myös että esim vaimo jolla on vaikkapa hyvä ystävätär tai vaikka sisar (kuten esim minulla) jonka kanssa pitää yhteyttä päivittäin puhelimitse tai tekstarien vältyksellä, on riippuvainen ko henkilöstä? Vai koskeeko tämä riippuvuus vain äiti/poika suhdetta? Äiti/tytär suhdekin varmaan on eri asia vai?"
Onhan se tietynlaista riippuvuutta aina, jos ei voi erossa olla. Voitko sinä olla sisarestasi erossa vaikkapa kaksi viikkoa ilman mitään yhteydenpitoa? Jos voit, niin et ole riippuvainen. Voiko tämä mies? En tiedä.
Lisäksi on vielä se, mitä niissä puheluissa ja tekstareissa käsitellään. Jos perheen sisäisiä asioita, niin ne eivät kyllä anopille tai apelle kuulu. Parisuhde on parisuhde.
"Eli on luonnollista olla mustasukkainen siitä että mies puhuu vaikka puhelimessa äitinsä kanssa? Onko myös luonnollista olla mustasukkainen kun mies puhuu puhelimessa jonkun muun henkilön kanssa, sillä samalla tavallahan tämä aika on pois perheen yhteisestä ajasta? No niin, nyt sitten päätit että on NORMAALIA kyläillä vanhempien luona perheen kanssa, siis ihminen on epänormaali jos käy lapsuudenkodissaan ilman puolisoaan?"
Ei ole luonnollista olla mustis, jos puhuu jonkun kanssa puhelimessa. On normaalia olla mustis, jos puhuu jonkun kanssa perheen sisäisistä asioista koko ajan ja monta kertaa päivässä. Varsinkin jos ei voi puhua asioista samalla tavalla kuin vaimonsa kanssa. Se se on outoa. Miksi on edes mennyt suhteeseen ja tehnyt lapsia, jos ne eivät ole tärkeimmät asiat ja niihin ei eniten energiaansa laita? Ja totta kai voi käydä lapsuudenkodissa ilman puolisoa, mutta että siellä koko ajan ravaa on hassua. Saahan sitä tehdä, mutta voi vaan kysyä, mitä niin ihmeellistä siellä on? Ettei vaan pari hommaa, mitä äiti ei jaksa tehdä?ja oivallettu. Juuri tuota tarkoitin tekstissäni!
- ex-tyttöystävä
Seurustelin kaksi vuotta 34-vuotiaan miehen kanssa ja eromme syy oli äidin ja pojan suhde. Miehen äiti osoitti minulle mustasukkaisuutta puheillaan ja käytöksellään. Poika ei kyennyt olemaan äitinsä kanssa eri mieltä. Ja kaikin puolin koin että suhteessamme oli kolme osapuolta. Välit menivät niin huonoiksi, että en enää vieraillut anoppini luona. Aikani asiasta mainittua katsoin parhaaksi lähteä suhteesta. Asia aiheutti välillemme riitaa, ja suhteen kestäessä nämä kinailut alkoivat olla joka päiväisiä. Kahdessa vuodessa jo huomaa, muuttuuko asiat.
- Meippi
Sama kokemus täällä, vaikkakin eri pohjoismaassa kuin Suomessa.
Minusta on kai taas puhuttu paskaa äidille ja nyt on mies taas ottanut kihlasormuksen pois. Suhdetta ilmeisesti puidaan omien vanhemoien luona. Mies on 34v. Ei ole pidempiä suhteita takana, vain noin 3kk pituisia. Mies valitsi lopulta oman rakkaan äidinsä.
Harmittaa kun en itsekään onnistunut lähtemään aikaisemmin suhteesta pois, nyt ihan oksettaa koko suhde ja traumat sisällä.
Luulen että pääsen yli vain että löydän uuden rakkaan miehen mahd. pian.
Sairasta hommaa läheinen poika-äiti suhde:äidin luo mennään kahville, ostetaan sille hienoja tavaroita, soitellaan, mennään syömään yhdessä...jotenkin homomainen mies...
Nyt yritän päästä eteenpäin elämässä, puolitoista vuotta tuota rumpaa jatkuin. Menin ihan naatiksi ja olen ollut sairaslomalla töistäkin.
Valehteli jopa firmakumppanillensakin että me muka asumme vielä yhdessä. Tekisi mieli soittaa ja kertoa totuus.
Miten te muut olette päässeet traumaattisesta kokemuksesta ohi? Uusi mies kainaloon mahd.pian? - valitse tarkkaan
Meippi kirjoitti:
Sama kokemus täällä, vaikkakin eri pohjoismaassa kuin Suomessa.
Minusta on kai taas puhuttu paskaa äidille ja nyt on mies taas ottanut kihlasormuksen pois. Suhdetta ilmeisesti puidaan omien vanhemoien luona. Mies on 34v. Ei ole pidempiä suhteita takana, vain noin 3kk pituisia. Mies valitsi lopulta oman rakkaan äidinsä.
Harmittaa kun en itsekään onnistunut lähtemään aikaisemmin suhteesta pois, nyt ihan oksettaa koko suhde ja traumat sisällä.
Luulen että pääsen yli vain että löydän uuden rakkaan miehen mahd. pian.
Sairasta hommaa läheinen poika-äiti suhde:äidin luo mennään kahville, ostetaan sille hienoja tavaroita, soitellaan, mennään syömään yhdessä...jotenkin homomainen mies...
Nyt yritän päästä eteenpäin elämässä, puolitoista vuotta tuota rumpaa jatkuin. Menin ihan naatiksi ja olen ollut sairaslomalla töistäkin.
Valehteli jopa firmakumppanillensakin että me muka asumme vielä yhdessä. Tekisi mieli soittaa ja kertoa totuus.
Miten te muut olette päässeet traumaattisesta kokemuksesta ohi? Uusi mies kainaloon mahd.pian?Katso hyvä ihminen edes sellainen puoliso jolla ei enää äitiä elossa... jos et osaa peiliin katsoa ja todeta omaa typerää mustasukkaisuuttasi. Meinaatteko te tämän osion valittaja-miniät että miehen on todellakin luovuttava omasta suvustaan ja omasta äidistään tyystin jos kerran parisuhteen solmii?
Onneksi on vielä olemassa niitäkin nuoria naisia joille on luonnollista pitää yhteyttä niin omaan kuin puolisonkin äitiin, ja ilman typerää mustasukkaisuutta ja toisen eristämisen sekä alistamisen halua.
- v-.....nut
Kieltämättä ärsyttävää, oma ukko on edelleen yksi äitinpikkupoika, joka turvautuu äitiinsä sen sijaan että käyttäytyisi kuin aikuinen. Milloin äiti hoitaa laskuja kun työttömyystuki ei muka riitä elämiseen (itse olen opiskelija ja hoidan oman puolikkaani menoista sillä huomattavasti pienemmällä opintotuella!) yms. Äijä tilittää äidilleen kaiken ymmärtämättä missä menee parisuhteen keskinäisten asioiden välinen raja. Joka päivä pitää kuulumiset soitella ja jatkuvasti päivittää tapahtumia ja sitä miten nyt menee. Anoppi on päälle käyvä ja kärkäs kohtelemaan kuten mitäkin poikansa hoitajaa. Toisaalta hyvä, että hänen kohdallaan alkaa kiintiö olla pikkuhiljaa muutenkin täynnä, niin pääsee pikkupoika miehen ruumiissa takaisin äitinsä hyysättäväksi!!!
- lol ja xd
Minun puolitoista vuotta kestänyt suhteeni kaatui siihen, että kumppanini jaksaa vieläkin katsoa vittumaista äitipuoltaan, joka oli esim. suhteemme tultua ilmi sitä mieltä, että nyt heti jätät sen naisen. Poliisille oli soittamassa ilman minkäänlaisia laillisia perusteita jne. Tämä reppana asuu edelleen lapsuudenkodissaan eikä hänellä kerta kaikkiaan ole munaa jättää koko perhehelvettiä taakseen (narsisimia, alistamista, lyömistä...). Tästä riideltyämme alkoi sama jankutus: perhe auttaa taloudellisesti, mihin minä muka sitten muutan, jos meille kahdelle tulee ero...En väitä olevani itsekään mikään helppo luu enkä myöskään vähättele suhteemme lähtökohtaista ongelmaa eli sitä, että olen ex-puolisoani vanhempi, mutta tuon faktan tajuaminen sattuu. Mieluummin narsistinen äitipuoli kuin minä.
- tveri
lol ja xd kirjoitti:
Minun puolitoista vuotta kestänyt suhteeni kaatui siihen, että kumppanini jaksaa vieläkin katsoa vittumaista äitipuoltaan, joka oli esim. suhteemme tultua ilmi sitä mieltä, että nyt heti jätät sen naisen. Poliisille oli soittamassa ilman minkäänlaisia laillisia perusteita jne. Tämä reppana asuu edelleen lapsuudenkodissaan eikä hänellä kerta kaikkiaan ole munaa jättää koko perhehelvettiä taakseen (narsisimia, alistamista, lyömistä...). Tästä riideltyämme alkoi sama jankutus: perhe auttaa taloudellisesti, mihin minä muka sitten muutan, jos meille kahdelle tulee ero...En väitä olevani itsekään mikään helppo luu enkä myöskään vähättele suhteemme lähtökohtaista ongelmaa eli sitä, että olen ex-puolisoani vanhempi, mutta tuon faktan tajuaminen sattuu. Mieluummin narsistinen äitipuoli kuin minä.
Meillä anoppi pyörittää kahta poikaansa ihan miten huvittaa. He käyvät monta kertaa viikossa kyläilemässä ihan muuten vaan ilman mitään työvelvoitteita ja jos ei poikia näy niin äiti soittelee perään. Meilläkin 2 lasta mutta vanhemmilleen mies suuntaa vaikka suoraan töistä, oma perhe siis hopeasijalla saa olla koko ajan. Harmittaa lasten puolesta, mies ei tilanteessa näe mitään ihmeellistä. Anoppilassa käynnit on itselle yhtä tervanjuontia kun v-tuttaa tuo kuvio niin rankasti mutta olen lasten takia mennyt mukaan kun ovat vielä niin pieniä.
- Eiselopu
tveri kirjoitti:
Meillä anoppi pyörittää kahta poikaansa ihan miten huvittaa. He käyvät monta kertaa viikossa kyläilemässä ihan muuten vaan ilman mitään työvelvoitteita ja jos ei poikia näy niin äiti soittelee perään. Meilläkin 2 lasta mutta vanhemmilleen mies suuntaa vaikka suoraan töistä, oma perhe siis hopeasijalla saa olla koko ajan. Harmittaa lasten puolesta, mies ei tilanteessa näe mitään ihmeellistä. Anoppilassa käynnit on itselle yhtä tervanjuontia kun v-tuttaa tuo kuvio niin rankasti mutta olen lasten takia mennyt mukaan kun ovat vielä niin pieniä.
..eli pyörittää kahta poikaansa miten haluaa, etenkin tätä pariskuntaa jolla on lapsenlapsia hänelle. Selän takana sitten haukkuu toisen mimiän minulle, ja luullakseni minut toiselle miniälle..
- khdeimn
tveri kirjoitti:
Meillä anoppi pyörittää kahta poikaansa ihan miten huvittaa. He käyvät monta kertaa viikossa kyläilemässä ihan muuten vaan ilman mitään työvelvoitteita ja jos ei poikia näy niin äiti soittelee perään. Meilläkin 2 lasta mutta vanhemmilleen mies suuntaa vaikka suoraan töistä, oma perhe siis hopeasijalla saa olla koko ajan. Harmittaa lasten puolesta, mies ei tilanteessa näe mitään ihmeellistä. Anoppilassa käynnit on itselle yhtä tervanjuontia kun v-tuttaa tuo kuvio niin rankasti mutta olen lasten takia mennyt mukaan kun ovat vielä niin pieniä.
Sokea anoppi ei näe, että tuhoaa poikansa avioliiton! Itsekkyyden huippu!
- bellemaman
oman perheen pitäisi olla aikuiselle miehelle se ykkönen ja hänen pitäisi se osoittaakin!
nämä asiat ovat vähän veteen piirrettyjä viivoja että mikä on roikkumista äidissä ja mikä lämminsydämistä yhteydenpitoa. Monet kirjoittajat ovat maininneetkin sanan pyörittää,pyörittääkö anoppisi poikaansa eli uskaltaako miehesi olla eri mieltä tai kieltäytyä jostain mitä äiti pyytää. Jos hän on äitinsä tossun alla, asiasta voi tulla ongelmia...Entä puhuuko hän äidilleen esim. teidän suhteestanne asioita joita ei pitäisi tietää? - -m-1974-
Yritin seurustella äidissään kiinni nysväävän naisen kanssa..Ko. mimmi oli hauska tyyppi ja muutenkin oli erityinen luonteeltaan, mutta täysin narsistisen äidin vietävissä. Alkuhuumassa yritin joustaa ja ymmärtää, mutta raja tuli nopeasti vastaan. Aina kun äitinsä oli kuvioissa niin exäni muuttui ihan jälkeenjääneeksi ja alkoi puhua lässyttävällä äänellä joka ärsytti niin helvetisti ja riitaa tuli tietysti. Aina kun meillä piti olla menoa niin tulikin joku tekosyy, ettei voidakaan mennä koska tämän 'vauvelin' äiti oli mustasukkaisuuksisaan puhunut tyttärensä ympäri ja niinpä äiti aina voitti. Riideltiin paljon tästä äiti-luuseroinnista ja 'vauveli' lupasi aina yrittää muutosta ja itsenäistyä, mutta ne jäi aina lupauksiksi ja aina vaan se perkeleen päästään sairas äiti voitti. Jopa silloin kun menimme katselemaan sormuksia niin hänen rakas äitinsä ilmestyi yhtäkkiä kulman takaa mukaan eli selkäni takana sovittu juttu sekin. Jossain vaiheessa tämä sairas ämmä alkoi pitämään exäni kännykkää omassa käsilaukussaan eli kun soitin niin tämä harakka vastasi tyttärensä puhelimeen. Kun asiasta tiedustelin niin surkea exäni vain uikutti 'emmää tiä'.
Exäni asui siis omassa asunnossaan, mutta kun äiti nukkui tyttärensä kämpillä joka yö. Oli meillä omaakin aikaa joskus harvoin, mutta psykopaattinen pöpi-äiti vaani aina jossain taustalla. Exäni pukeutui kuten äitinsä ja oli kaikesta aina samaa mieltä äitinsä kanssa. Syy miksi kuitenkin viihdyin exäni kanssa oli se, että ilman äitiään hän oli raisu mimmi ja todella hauska, persoonallinen yms ristiriitaisella tavalla tietysti. Äiti soitteli tunnin sisällä rakkaalle vauvelilleen vähintään neljä kertaa eikä mitään oikeaa asiaa ollut tietenkään. Nämä kun kulkivatkin ihan kiinni toisissaan ja ovat vieläkin asuinalueensa naurunaihe. Meille tuli ero n. 10 vuotta sitten ja jossain vaiheessa he muuttivat yhteen ja asuivat siihen asti yhdessä, kunnes vauveli täytti 30. Nykyään vauveli on 35-vuotias ja edelleen äidin kanssa kuljetaan koko ajan ja soitellaan 10000 kertaa päivässä ja leperrellään imelällä orvokkisella äänellä kuin rakastavaiset... (Mistä sitä tietää vaikka olisivatkin ihan rakastavaisia) Meistä jäi jonkinlaiset kaverit kuitenkin, mutta ei me yhdessä liikuta eikä minulla ole mitään tunteita vauvelia kohtaan paitsi säälittävää mokoma vaippuli ja tulee naureskeltua heidän säälittävyydelleen ihan päin näköä. Enpä ole ennen tällaisiin naisiin törmännyt toivottavasti ei ketään muukaan. Kannattaa vaan heti kylmästi heivata tällaiset mamikset, koska eivät he muutu koskaan joten turha kuvitella mitään muuta ja haaskata energiaansa...eli kamat kylmästi pihalle ja äitin kulta ulos. Kyllä ne äitinsä helmoihin löytävät nyyhkimään.
Olen jo löytänyt uuden aikoja sitten eikä ole mikään äidin pikku nussukka. Tämä suhde taas siinä mielessä ääripää, ettei anoppi kuulu lainkaan elämäämme ja hyvä niin. Muutin omilleni jo alle 18-vuotiaana enkä voi ymmärtää mitään mameloideja. - yksinäinennuorestaasti
kivahan se olisi äidille tai isälle soitella mutta kun molemmat kuolleet jo 35 vuotta sitten itse nyt 52 v joten pidelkää yhteyttä kun vielä voitte
- Mutkuuttajat
Uskomatonta potaskaa täällä kirjoitetaan. Perhe ei ole vain omat lapset ja puoliso. Perhe on enemmän siihen kuuluu isovanhemmat enot, sedät ym. Miniä naidaan perheeseen ei hän perusta omaa perhettä . Häklähän on oma perhe. Vanhemmat sisarukset isovanhemmat ym. Ja kun mennään yhteen nämä perheet yhdistyy. En millään voi ymmärtää niin sairasta ajatusta että kun ottaa puolison pitää hylätä oma perheensä. Noinko te teette kun teidän lapset aikanaan löytää puolison. Eikö hän enää kuulu perheeseenne. Miten sairasta väkeä täällä onkaan.
- kyyra
Melkeen kymmenen vuotta vanha aloitus, mutta samat asiathan täällä tuntuu vaivaavan vuodesta toiseen.
Ihan kuin nää miniät ei olisi kunnolla tutustuneet mieheensä ja tämän kuvioihin ennen, kuin menivät yhteen ja kenties naimisiin asti!!!!!
Mitä veetä sitä enää siinä vaiheessa urputtaa, kun on valintansa tehnyt! Itse olette miehen ottaneet, miksi otitte miehen, jolla on kiinteä suhde äitiinsä, jos sitä ei saisi missään nimessä olla?
Äidit aina syyllisiä, aina anopissa vika. Napanuorat ja napanuorat. Itse luotte sitä napanuoraa mieheenne, minkä ehditte. Eipä tuntuisi yhtään haittaavan, vaikka miehellä olisi kunnon talutusnuora kaulassa ja toinen pää omissa käsissänne!
Tuo miehen kirjoitus entisestä tyttiksestään huvitti. Kas kun tuli heti mieleeni tapaus nuoruusvuosiltani. Paikkakunnalla oli kaksikko, nimeltä "äiti ja tytär." Minä en koskaan heidän oikeita nimiään tiennytkään. Aina yhdessä, joka paikassa. Tytär n. 50 , äidin ikä epämääräinen. Olivat työväentalolla tansseissakin yhdessä. Äidillä huivi ja keppi, istuivat vierekkäin. Isäni, joka oli siellä järkkämiehenä, meni piruuttaan kysymään tytärtä tanssiin. Äiti antoi luvan. Tanssi sujui kuulemma ihan ookoosti. Isäni vei tyttären takaisin paikoilleen, jossa äiti vuolaasti kiitteli tanssista.
Ei se nyt todellakaan ole itseltä pois, vaikka mies tapailisi äitiään enemmänkin. Äiti on tärkeä ihminen, eikä muutu yhtään vähemmän tärkeäksi, vaikka pojalla olisi vaimokin. Ihan turha asetella mitään järjestysnumeroita lähimpien ihmissuhteiden kesken. Jokaisella on oma tärkeä paikkansa. Joillakin on vanhempiinsa paremmat suhteet kuin joillakin toisilla. Ei kai miehen tarvitse sen takia jättää äitiään vähemmälle huomiolle, jos hänen vaimollaan ei ole samanlaista suhdetta omaan äitiinsä? Ja miten ylipäänsä niitä omia tunteitaan voisi kouluttaa?
Nariskaa sitten, jos miehellä on rakastajatar. Se on kilpasisko sitten, ei se äiti.- Anonyymi
No olet kyllä väärässä. Kun perustaa oman perheen, se tulee etusijalle. Perheen pyörittämiseen menee aikaa eikä se edes aina riittää. Joten on puolisoiden ja lasten kannalta huono asia, jos aikuinen mies ei anna riittävästi huomiota ja aikaa oman perustamansa perheen hyvinvointiin vaan keskittyy liikaa vanhempiinsa ja sisaruksiinsa. Se ei tarkoita ettei voi pitää yhteyksiä, mutta päivittäinen yhteydenpito on kyllä pois oman perheen elämästä. Rajanveto oman perheen ja lapsuudenperheen välillä pitää olla selvä siinä, että ymmärtää, että arjen pyörittämiseen oman perheen kanssa vaatii aikaa ja huomiota eikä se onnistu, jos pitää liian usein yhteyksiä muihin. Ja sekin pitää tiedostaa ettei perustamansa perheen tai parisuhteen asiat kuulu muille, lojaalius on itsestäänselvää. Jokaisella omalla perheellä on omat yksityisyytensä, joita ei muille kerrota.
- Anonyymi
Aloittaja taitaa olla narsisti,joka haluaa erottaa miehen vanhemmistaan, ystävistään. Onkohan lopulta onnellinen, kun mies jättää kaikki? Naiset ne vasta Mammalle soitteleekin.
- Anonyymi
Saara Kinnusen kirjassa on esimerkki, kun anoppi tulee viikkojen vierailulle nuoren parin kotiin niin anoppi nukkuu poikansa vieresdä ja nuori vaimo lattialla.
Miehen mirlestä näin pitää ollakin, ei muu tulee kyseeseenkään🤣🤣🤣
Sitten toinen vätys ei ole koskaan päässyt äitistään eroon. Meni naimisiinkin, mutta jäi asumaan työpaikkakunnalleen ( missä äiti asuu) ja vaimo tuli vkonlopuiksi kylään.
Nyt on ukko jäänyt eläkkeelle, mut sama peli jatkuu.
Anopin mielestä oman perhern kesken hoidetaan hänet.
Kotiapu olisi loukkaus.
Hohhoijjaa
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 535168
Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap233377Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti
Poliisit vaikenee ja paikallinen lehti ei kerro taposta taaskaan mitään. Mitä hyötyä on koko paikallislehdestä kun ei281502Miksi tytöt feikkavat saaneensa orgasmin, vaikka eivät ole saaneet?
Eräs ideologia itsepintaisesti väittää, että miehet haluavat työntää kikkelinsä vaikka oksanreikään, mutta tämä väite ei1841343- 761036
MAKEN REMPAT
Tietääkö kukaan missä tämmöisen firman pyörittäjä majailee? Jäi pojalla hommat pahasti kesken ja rahat muisti ottaa enna24948Kuntoutus osasto Ähtärin tk vuode osasto suljetaan
5 viikkoa ja mihin työntekijät, mihin potilaat. Mikon sairaalan lopetukset saivat nyt jatkoa. Alavudelle Liisalle tulee49877Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille
Itämaisesta filosofiasta kiinnostuneille. Nämä linkit voivat auttaa pääsemään niin sanotusti alkuun. https://keskustel259816Mulla on kyllä
Järkyttävä ikävä sua. Enkä yhtään tykkää tästä olotilastani. Levoton olo. Ja vähän pelottaa..35758Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt482727