Miksi kapeammissa renkaissa on parempi pito?
Miksi kapeammat renkaat parempi pito
porhaltejia
314314
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
mistä olet tullut tähän lopputulokseen? siksi kun formuloissa on leveät renkaat ja ne ei pysy radalla yhtään,vai.
Talvirenkaissa on parempi pito kun ne ovat kapeat. Se siksi että auton paino jakautuu pienemmälle pinta-alalle jolloin se kapea rengas "leikkaa" lumen helpommin kuin leveä. Kesärenkaissa taas on sitä parempi pito mitä leveämmät ne ovat
Periaatteessa sillä kesärenkaan leveydellä ei ole mitään merkitystä pidon määrään, eli jos otetaan 185 leveä ja 225 leveät renkaat ja laitetaan ne samaan autoon, niin jarrutusmatka molemmilla renkailla 100-0km/h on sama (jos muut seikat eivät muutu, esim. kumiseos ja kuviointi pysyy samanana). Leveydestä on etua vasta kun ajetaan esim kilpailussa, jolloin kapeampi rengas sulaa helpommin alle ja kuluu leveää nopeammin. Eihän rengastesteissäkään ole eroa eri levyisten renkaisen jarrutusmatkoissa, vaan jarrutusmatka 100-0km/h on aina kuivalla asvaltilla n. 40 metriä, riippumatta renkaan leveydestä.
Talvirenkaissa ero tulee esiin lumessa, koska kapeammassa renkaassaon suurempi pinta-paine, jolloin lamellit uppoavat syvemmälle lumeen.
Talvirenkaiden kohdalla edlliset vastaajat olivat oikeassa, mitä kapeampi, niin sitä parempi pito lumella ja jäällä, joskin nastojen ulkonema vaikuttaa jääolosuhteissa eniten.
Kesärenkaissa leveämpi rengas pitää paremmin kuin kapea, sillä renkaan kosketusala maantiehen on leveässä suurempi, eli sitä kautta kitka suurempi.
Kaarreajossa leveämpi rengas ei "taitu alle" niin helposti kuin kapea ja täten parantaa ajo-ominaisuuksia, pito on myös kaarreajossa parempi tuon suuremman kitka pinta-alan johdosta.
Talvelle kapea, kesään sopivankokoiset.
näin on näppylät.
Kosketuspinnan koolla ei ole mitään merkitystä kitkaan.
Sama paino jakautuu vain eri pinta-alalle, eli jos kitka-kerroin ei riipu alalle kohdistuvasta painosta (esim. kuvio muuttuu imukupiksi), ei leveys vaikuta.
Lumi, sohjo ja vesi jäävät helpommin leveän renkaan alle, jolloin kitkakerroin pienenee. Leveissä
renkaissa voidaan käyttää esim. jonkin verran pehmeämpää seosta kuin kapeissa, jolloin kitkakerroin
kuivissa oloissa kasvaa.
IANAL
Kosketuspinta-ala ei vaikuta kitkaan, koska paine kasvaa pinta-alan pienentyessä (per neliösentti siis). Kaarreominaisuudet menivät käsittääkseni oikein.
Soralla (tai ainakin soraisella asfaltilla) ajettaessa kapeammassa renkaassa voi kylläkin olla parempi pito, sillä renkaan alle jäävät kivet toimivat luistimina, vähentäen kitkaa.
Jäällä merkitystä ei pitäisi olla. Nastoissa ulkonemaa tärkeämpää on reunan terävyys, tylsästä nastasta on lähinnä haittaa.
Vedessä ja sohjossa ajettaessa kapemapi rengas on parhaimmillaan. Lumella eroa ei pitäisi merkittävästi olla, ellei lunta ole huomattavia määriä, jolloin leveämpi rengas ei välttämättä pysty "tamppaamaan" lunta tarpeeksi tehokkaasti.
Hyvä vastaus? Mistä lähtien täysin virheellinen vastaus on ollut hyvä? Ihan perusfysiikan osalta jo päin persettä.
Ralleissa on todettu kapeamman renkaan antavan paremman pidon soralla ja lumella, leveän asfaltilla (kuiva). Näin siis ääriolosuhteissa.
Kun se ei ollut väärä vastaus - ei renkaan pito ole ihan niin yksinkertainen juttu kuin peruskoulussa opetettu auton paino x kitkakerroin. Näkeehän tämän jo siitä, että näissä jarrutustesteissä saattaa hidastuvuus olla hetkellisesti 10, jopa 11, m/s². Jos renkaiden toiminta perustuisi puhtaasti kitkaan, olisi (teor.) maksimihidastuvuus = painovoiman kiihtyvyys 9,81 m/s², koska kitkakertoimen maksimiarvo on 1.
Toki teille vähän hitaammille on pitänyt vetää mutkat suoriksi ja puhutaan pelkästä kitkasta - mikä noin niinkuin tarkkuuden puolesta osuu riittävän lähelle. Esim. olettamalla kitkakertoimeksi 0,93 tulee satasen nopeudesta jarrutusmatkaksi 42,4 m, mikä on VAGniikan maailman Toyta Priukselle mittaama jarrutusmatka. Mutta... reaalimaailmassa ei jarrutus onnistu koko ajan teor. maksimiteholla, vaan alussa menee hetki ennen kuin ABS löytää optimitehon ja ihan lopussa vedetään kanssa renkaat lukkoon yms. Tämän Priuksen tapauksessakin on hidastuvuus ollut toistuvasti 10 m/s² pintaan ja paras piikki liki 11 m/s². Jos maksimihidastuvuus olisikin ollut vain kitkan sallima (teor.) maksimi eli 9,81 m/s² ja hetkellinen hidastuvuus vaihdellut samalla lailla -> keskim hidastuvuus n. 84 % maksimista, olisikin jarrutusmatka venynyt 50 metriin
...eli aika paljon antaa lisäapua KITKAN LISÄKSI rankaiden pureutuminen/sulaminen kiinni asvaltin pintamuotoihin (mitä ei pelkällä kitkakertoimella pysty selittämään/mallintamaan).
Verbaalisesti olisin pystynyt selittämään asiani helpommin, mutta yritetään vääntää näin tekstissä.
Se mitä halusin tuoda julki on se, että leveämmässä renkaassa on suurempi pinta-ala kumia, eli rengasta on kosketuksessa tienpintaan ja tämän asian kautta todellinen pysähtymismatka on leveässä renkaassa lyhyempi.
Herrat ja rouvat on ihan hyviä ja menevät kokeilemaan, kumpi pysähtyy samasta nopeudesta lyhyemmällä matkalla auto jossa on 235 läskit tai auto jossa on 135 fillarinrenkaat.
Unohtakaa ne fysiikan lait, koska ne eivät auta tässä asiassa.
Kannatta mennä itse sinne Essolle... kirjoitit: "Kesärenkaissa leveämpi rengas pitää paremmin kuin kapea, sillä renkaan kosketusala maantiehen on leveässä suurempi, eli sitä kautta kitka suurempi." Tässähän väitetään, että leveän renkaan suurempi kosketuspinta-ala kasvattavaa aina kitkaa. Kapeampi rengas voi tunkeutua jopa paremmin asvaltin pinnan koloihin, jolloin pysähtymismatka jarrutuksessa on lyhyempi, koska kapeammassa renkaassa on suurempi pintapaine. Toiseksi sotket kitkan ja kitkakertoimen. Kitkaan lasketaan kaikki liiketttä vastustavat voimat, kuten kappaleiden materiaali, ilmankosteus, lämpötila ja myös adheesio. Kitkakerroin on suhdeluku eri materiaalien keskinäisen kitkan vertailemiseksi. Ja toki leveydellä on merkitystä jarrutusmatkaan, mutta ero on hyvin pieni normaalinopeuksissa ja tieliikenteessä. Harvoin kapea rengas esim. kuumenee ajossa niin paljon, että sen ominaisuudet muuttuvat niin merkittävästi heikommaksi kuin samassa tilanteessa leveämpi rengas käyttäytyisi. Autot vain pysähtyvät joka testissä 100-0km/h jarrutuksessa asvaltilla n. 40 m matkalla, oli kyseessä pikkuauto tai painava auto. Lisäksi pakettiautojen testissä moni paku pysähtyi samassa matkassa tyhjänä ja maksimikantavuuden mukaisesti lastattuna. Tuolloin rengas säilyi samana, mutta päällä oleva massa muuttui merkittävästi, eli pintapaine muuttui merkittävästi, mutta jarrutusmatka säilyi samana.
Kylläpä alkoi pojalta pukata legendaa. :-D
Melkoisen kapeat renkaat sulla, jos ne mahtuvat asvaltin koloihin sujahtamaan. Ehkä sun nyt kuitenkin kannattaisi jo mennä nukkumaan, on jo kovin myöhä eikä kukaan täysipäinen enää jaksa ufojuttujasi kommentoida.
Arvaa huviksesi onko niissä läskeissä pehmeämpi seos kuin kapeissa. Ainoa syy miksi leveämmät pysähtyvät asfaltilla paremmin on pehmeämmässä kumiseoksessa. Ja urheiluautoihin laitetaan pehmeät seokset pidon lisäämiseksi ja vastaavasti renkaan leveyttä joudutaan kasvattamaan, jotta saataisiin kulutuskestävyyttä. No, onhan se tietty myös ulkonäköasia... :-)
vaikka kiihdytysautoissa ei ole sentin levyiset nakit alla kun kitka ton sun teorian mukaan ois sama ku leveillä nakeilla?
Yksikään rengasvalmistaja EI PYSTY KUMOAMAAN FYSIIKAN LAKEJA!
-siis jos leveä rengas pysähtyy paremmin joissain olosuhteissa, se on täysin selitettävissä fysiikan lailla. -kitkakerroin on siis parempi kumilaadusta jotuen tai joku muu fysiikkaan perustuva syy.....
HUOMIOITAVAA, että tässä keskusteluketjussa EI OLE vielä mainittu renkaan profiilista mitään. Kapea rengas käyttäytyy auton alla ihan erilailla, koska profiili on aina käytännössä korkeampi. Auton alla tapahtuvat renkaan "muodonmuutokset" ovat varmasti todennettavista FYSIIKAN LAKEJA KUNNIOITTAEN, mitään HOKKUSPOKKUSTA ei tapahdu!
-MYÖS rata-autoissa, formuloissa ja kiihdytysautoissa tämä renkaan leveysasia pystytään varmasti selittämään FYSIIKAN LAKEJA KUNNIOITTAEN!
Ehkä sen sentin levyisen nakin pinta ei kestäisi valtavaa voimaa, joka siihen kiihdytyksessä kohdistuu?
Ihan perusfysiikkaa tuo on. Kitka on riippuvainen materiaaleista, paineesta ja pinta-alasta. Toisaalta paineen ja pinta-alan funktiona saadaan paino...
Syy on todellakin varmaan kuluminen, kuten "näinkö?" yllä totesi. Huomaahan sen perusautossakin, että leveämmät nakit kestävät kilometrejä enemmän. Tosin huonot puolet ovat sen verran ikäviä, etten itse viitsi yhtään leveämpiin siirtyä (lähinnä uraherkkyys, paino ja äärivaiheissa kiinniottamisongelmat).
Minua ei nyt juurikaan kiinnosta lähteä kinaamaan kenen teoriat ovat parempia kuin toisen, mutta se joka näistä laeista jotain tajuaa niin voisi vastata tähän:
Jos on kuiva asfalttitie kesällä ja otetaan automaattivaihteinen auto jossa on vaikkapa 500hv. Alla vaikkapa 205/50/17 ja autolla tehdään 0-100km/h kiihdytys. Siitä otetaan tarkka aika. Ja sitten auton alle vaihdetaan SAMALLA kuviolla olevat ja SAMAA seosta olevat renkaat mutta koossa 335/30/17 ja suoritetaan tämä sama 0-100km/h kiihdytys samoissa oloissa. Aika on varmasti nopeampi koska tapahtuu vähemmän sutimista.
Nyt haluaisin kuulla että oletteko yhä sitä mieltä että miksi se leveä ei muka pitäisi paremmin? Onhan se selvää että se pitää. Vai onko koko keskustelun idea että voitte vertailla kuka tietää eniten fysiikasta mutta asialla ei ole enään mitään ydintä?
Olisiko syy juuri tuossa sutimisessa? Ehkä se kapeampi rengas sutiessaan lämpenee enemmän, koska renkaan pinta-ala on pienempi. Lämmetessään liikaa rengas taas ehkä alkaa sulaa ja kitka vähenee, pito heikkenee, sutiminen jatkuu kauemmin...
Onko sama ero havaittavissa silloin, kun ratin taakse istutetaan kuski joka hallitsee kaasujalkansa paremmin ja osaa kiihdyttää sutimatta?
kyllähän minä tiedän että miksi se kapea pitää huonommin. Mutta kun nuo yllä tappelevat väittivät että leveä rengas ei lisää pitoa.
pitäiskö tässä camarossa paremmin tavalliset 14 tuuman renkaat ?
http://www.youtube.com/watch?v=IufA3QkIbk0
Jos on noita yllä kiisteleviä fyysikkoja uskominen ;)
meille muillekin.
Zoui: "kyllähän minä tiedän että miksi se kapea pitää huonommin."
No miksi se sitten pitää huonommin jos sen kerta tiedät?
Entäs jos tuolla 500 hv autolla ajetaan kuivall asvaltilla 100 km/h ja tehdään täysjarrutus. Kummilla renkailla tuo auto pysähtyy nopeammin, leveyllä vai kepeammilla? Mun veikkaus, että molemmilla ihan samassa matkassa, eli n. 40 metrin matkalla. Mikä sinun veikkaus?
Entäs jos tuo täyskiihdytys tehdäänkin Nissan Micralla, johon laitetaan ensin vakuin 155/80/13 renkaat ja sitten 225/30/18 renkaat. Kummalla rengastuksella Nissan kiihtyy nopeammin? Veikkaan, että kapeammilla.
"johon laitetaan ensin vakuin 155/80/13 renkaat ja sitten 225/30/18 renkaat"
renkaan halkaisija vaikuttaa syntyvään vetovoimaan, eli minä veikkaan että pienemmillä renkailla kiihtyy paremmin. koska: renkaiden massa on pienempi ja säde pienempi, eli syntyy suurempi vetovoima.
onkohan kenelläkään tietoa, lähteekö nelipyöräinen (esim keinuteli) auton perävaunu helpommin vesiliirtoon, kuin yhdellä akselilla ja kaksilla renkailla varustettu kärry?
Vaikka renkaan vierintäkehä pysyisi samana niin tavallisessa autossa kiirtyvyys on parempi (likimain) kapeimmilla ja muutenkin pinimmillä mahdollisilla renkailla.
Syynä on renkaan massa, se kun kasvaa voimakkaasti rengaskokoa kasvatettaessa.
"onkohan kenelläkään tietoa, lähteekö nelipyöräinen (esim keinuteli) auton perävaunu helpommin vesiliirtoon, kuin yhdellä akselilla ja kaksilla renkailla varustettu kärry?"
Kuvaamistasi vaihtoehdoista keinuteli vastustaa vesiliirtoa paremmin kun rinnakkaispyörillä varustettu yksittäisakseli.
Onhan näitä testattu mm ABS:n vertailussa leveämpi rengas tuotti asfaltilla lyhyemmät jarrutusmatkat.
kuriositeettinä esim f430:n pysähtyy 34 metrissä joten ihan perässä ei perusautolla kannata ajella.
Pakko tähän laittaa omakin käsitykseni renkaan leveydestä ja kapeudesta, vaikka tämä on käsitelty jo vuosia sitten.
Leveä rengas on esim. formuloissa sen takia, että se jäähtyy paremmin suuremmalla pinta-alalla.
Kapea rengas pitää paremmin, koska auton paino kohdistuu pienemmälle pinta-alalle ja painuu jopa vaikka vähän asfalttiinkin.
Leveä rengas melkein kelluu siinä pinnalla, kun paino jakautuu niin leveälle alalle.
Tämän on diplomi-insinööri fysiikan alalta näin sanonut ja uskon häntä.
Tieliikenteessä kapeampi rengas on parempi, sillä se ei nouse niinherkästi vesiliirtoon (olettaen toki että muuta asiat pysyvät samoina), ja pitää muutenkin paremmin mudalla, lumessa, hiekassa, jopa likaisella asvalttitiellä yms. Kuivan asvaltin pidolla kun ei tieliikenteessä ole väliä, se riittää kaikissa renkaissa.
Leveä rengas kyllä pitää kuivalla asvaltilla parhaiten, sillä rengas "liimautuu" tienpintaan, kaikki renkaat "liimautuvat" ja mitä leveämpi rengas sitä leveämmällä alalla tätä "liimautumista" tapahtuu. Tämä liimautumisilmiö koostuu kumin tarttisuudesta, ja sen pinnan muotoihin muokkautumisesta. Ja tästä liimautumisilmiöstä juuri johtuu, että tavalliset perheautotkin (joissa ei ole downforcea) voivat saavuttaa 1G suurempia hidastuvuuksia.