Mustasukkainen ystävästä

Minulla on samaa taipumusta.

Olen siihen vain kasvanut että jos joku on minun parasystävä niin olen myös hänelle se parasystävä kaikista. Siksi minun on aina vaikeaa niellä se asia jos parhaaksi kaverikseni pitämäni tyyppi alkaakin kaveeraamaan toisen kanssa ja jakavan enemmän asioita hänen kanssaan. Silloin aina katkeroidun ja tulen mustasukkaiseksi kun en tiedä miten suhtautua tilanteeseen ja aina vituttaa jos saan jotain tietää viimeisten joukossa vaikka olisinkin tuntenut tyypin paljon muita kauemmin ja luullut että on sen verta lujan ystävyyden luonnut häneen että hän pystyisi minullekkin avautumaan jos murheita on.

Mutta eihän asiassa mitään pahaa ole loppupeleissä. Se vain oli minulle pahapala niellä kun olen ollut todella kauan sellaisissa kaveripiireissä joissa ei vain ole ollut muita kuin minä ja kaverini ja kaverini usein miten minulle se ainut ja paraskaverini. Oletan kai siksi että toisenkin maailmaan mahtuu vain se yksi hyväkaveri monta hyvänpäivän tuttua, mutta eihän se niin ole. Kyllä ihmisellä useampia hyviäkavereita voi olla. Opin sen vain itse todella hiljattain.
Sitä huomasi että vaikka kaverini elämässä onkin useampiakin hyviäkavereita minun lisäksi niin edelleen hän on yhtä iloinen minunkin seurasta kuten silloin joskuskin kun oltiin toistemme ainoat kaverit. En minä enää niin välitä vaikkei ne salaisuudet minulle kerrota ensimmäisenä, olen kumminkin se joka kutsutaan paikalle jos halutaan masennuksen keskelle naurua, joten katson että kyllä minä jollain tapaa tärkeä olen edelleenkin.

MInulla on paljon kokemusta tästä paras ystävä dilemmasta... olen ollut se, joka pitää parasta ystävänään ihmistä, joka ei tunne samoin. Aika monestikkin. Olen myös se, jota pidetään parhaana ystävänä, mutta en tunne samoin. Ja, minun paras ystäväni pitää minua parhaana ystävänään.

Nämä asiat ovat hankalia,mutta nyt selviä. Minulla on muutama hyvä ystävä, mutta yksi on toisia "parempi". Hänelle voi aidosti puhua kaikesta, hänen kanssaan jaetaan ilot, surut, pelot, onni ja monet muut tunteet. Me molemmat välitämme toisistamme hirveästi, olemme matkustelleet yhdessä,meillä on paljon yhteistä mm. luonteessa, musiikki- ja esim. tv-ohjelmamaussa. Hänelle puhuminen helpottaa ja häntä on aina kauhea ikävä, jos hän ei ole porukassa. On muidenkin ystävien kanssa mahtavaa mutta kukaan ei voi korvata tätä ystävää...

Koska tiedän miltä sekin tuntuu että paras ystävä ei pidä sinua parhaana ystävänään, olen ollut aika varovainen ilmaisemaan muille tätä parasystävä-suhdetta. En haluaisi satuttaa ketään. Olen aika herkkä ihminen, ja ajattelen paljon muita, joten tilanne on minullekkin hankala. :/, mutta kun asioista puhuttiin muiden ystävien kanssa, kaikki on selvempää.