Hyvän suhteen rakennuspalikat

20% ja seksin puute 80%

muuttuu kaikenaikaa suhteen eläessä..tärkeintä et noi elementit suhteesta löytyy..mutta mitenkään tarkkaan mä en ainakaan osaa prosentteja rupee luottelemaan..lienee ystävyys ja yhteenkuuluvuuden tunteet tärkeimpinä kummiskin...perustelen sitä sillä että...

- seksi vähenee suhteen ja parin vanhetessa jopa loppuukin kokonaan ehkäpä jopa sairauksien vuoksi..se ei silti tarkoita eroa..(kaikille)

- yhdessä tekeminen voi olla muutenkin rajallista vaikkapa parin asuinpaikkojen vuoksi...terveydenosaamisen etc vuoksi...ehkäpä se yhteinen päämäärä sitten..

- vastuun jakaminen parisuhteesta on kylläki must juttu joka kuuluu molemmille..mutta erillään asuvat taas ei oikein pääse jakamaan vastuuta esim. asunnoista etc semmosesta..mitä yhdessä asuvat vaikkapa jakaa..

- jotain muuta..noh rutkasti mielenkiintoa sitä toista kohtaan se on kaiken edellytys..jotta mihinkään päi edetään..ja päästään =o)

kuuluvat parisuhteeseen, niin ystävyys, kuin seksi, yhdessä tekeminen, vastuun jakaminen ja ilot ja surut. Kaikki....

Yhteen ihmisen kanssa joka on:
- Ystävä
- Jonka kanssa seksi sujuu
- Jonka kanssa teen yhteisiä asioita jotka ovat mieluisia minulle
- Ja vastuu jakautuu sopivalla tavalla

Ei siinä välttämättä ole lainkaan sitä mikä tuntuu minusta oikealta pohjimmiltaan. Tuo voisi olla teknisesti toimiva suhde, takuu helpolle elämälle kumppanin kannalta.

Ei noiden asioiden puutekaan tee suhdetta hyväksi. Ei ongelmien hakeminen ole järkevää. Toivetila voi sisältää ennenmainitut - mutta se ei ole ydin.

En minä osaa selittää asiaa muulla tavalla kuin että hyvä suhde on punainen lanka jota ei ole olemassa tässä maailmassa, ei sellaisena että sitä voisi ymmärtää tai alistaa millekkään eristävälle tarkastelulle. Se punainen lanka toimii vaikka ei oltaisi ystäviä, ei olisi seksiä, ei oltaisi yhdessä tai mitään vastuuta osattaisi jakaa. Se antaa suunnan pimeässäkin koska on toivo että siellä langan toisessa päässä on se toinen ihminen jonka suhteen voi rakentaa sen ystävyyden vaikka uudelleen, löytää ne kaikki asiat. Pyrkiä kohti ihanteellisempaa suhdetta myös käytännönläheisesti - mutta olla kuitenkin ehdottomasti riippumatta siitä käytännönläheisestä hyödystä. Pystyä laittamaan sekin sivuun olennaisen tieltä.

Minusta hyvä suhde on pyrkimistä, se on suunta, etenemistä. Hajoita se ja se pyrkii kokoamaan itsensä. Laita siihen vajavaiset ihmiset niin se suhde löytää tapansa olla olemassa niistä vajavaisuuksista huolimatta ja ilmentää niitä ihmisiä ja heidän haluaan olla kuitenkin yhdessä - vaikka voi olla että nämä "hyötynäkökulmat" toteutuisivat paljon paremmin vaikka lähempänäkin jonkun toisen kanssa.

Vastaus on hankala antaa mtenkään yksiselitteisesti...

kun on niin kovin vähän kokemuksia hyvästä parisuhteesta. Oikeastaan, eihän minulla sellaisia olekaan. Hmph.

Ajattelen yksinkertaisesti *kaivelee laskinta ettei tarvitse hävetä silmiä päästään kun yhteenlasketut prosenttiluvut eivät olekaan sata*:

- ystävyys
- seksi = 20-25%
- yhdessä tekeminen
- vastuun jakaminen yhdessä
- .... jotain muuta mitä? = yhteenkuuluvuudentunne 75-80%

- Ystävyys on pohjana kaikelle, 100%
- Seksin osuus 40%
- yhdessä tekeminen 5%
- vastuun jakaminen yhdessä 15%
- .... jotain muuta mitä?
~henkisenä ja fyysisenä tukena oleminen 40%

Seksi yhdessä tehtynä ystävän kanssa ja niin, että molemmat kantavat vastuun toisen orgasmista, ei vaadi enää jotakin muuta toimiakseen.