Tästä tulee purkaus eli pahaa oloa tässä teidän niskaan nyt kasaan!!
Suhteemme oli alkuun ns. kolmiodraama. Tutustuin mieheen, jonka en tiennyt olavan varattu ( teki selväksi että on kiinnostunut minusta ja ehdotti itse suhdetta). No, lämpisin asialle hiljakseen ja sitten olinkin korviani myöten rakastunut. Ja sitten tietysti astui myös kuvaan avopuolisi, appi ja anoppi..
Mieheni halusi erota ja teki selväksi, ettei halua kenenkään kiukuttelevan minulle, olin täysin syytön tilanteeseen.
Mutta anoppini oli todella vihainen minua kohtaan. Miehelläni ei ollut lapsia edellisestä liitosta, asiat hoituivat exän kanssa upeasti. Annoimme miehen perheelle aikaa ja teimme selväksi että tästä alka molemmilla uusi elämä. Puolen vuoden kuluttua aloimme kyläilemään usein miehen suvun luona.
Sen kireämpää tunnelmaa ei maa päällään voi kantaa! Koen olevani 209% ulkopuolinen, koska appiukko ja anoppi kyselevät vain mieheni asioista, entisen elämän ystävistä ja harrastuksista jne.
Kurjalta tuntuu varsinkin se, että anoppini vie mieheni toiseen huoneeseen ja kyselee ( ei voi olla kuulematta, ja toki mieheni nämä asiat kertoo minulle) miten exä pärjää ja onko ottanut yhteyksiä ja onko mieheni nyt ihan varma tästä suhteestamme jne... kun se exä on sentään opettaja ja hyvästä suvusta! ..itse olen "vain " työläisperheen tytär, ja pelkkä sairaanhoitaja.. ( itseironiaa..!!!)
Noh, ehkä tämä ei kestä ikuisesti, mutten halua riidellä heidän kanssaan. Toivomme lapsia elämäämme ja suhteemme on molemmille unelma! Kumpikin on kokenut lapsettomuutta edellisissä liitoissa, sekä tunteettomuutta ja puhumattomuutta. Elämämme on toki vain meidän, mutta kun on jo vuoden kuullut selän takana puhumista, eikä anopin mielestä hänessä ole mitään vikaa.
Sen tiedän ettei mieheni exä ole halunnut tavata ex-anoppiaan juuri samasta syystä aiemmin, eli oli puhunut vain miehen ( poikansa) ex puolisosta ja siitä, miten hyvin asiat ovatkaan olleet ennen. Ihme tapa saada huomiota ja pahaa mieltä aikaan kaikille!
Itse kohtaan miehen exää joskus kaupungilla, ja avoimesti moikataan ja onnittelin uudesta kihlauksesta.
Kun ei itsestä koskaan tulisi tuollaista.. t. tiina37-
Suhteemme oli alkuun ns. kolmiodraama. Tutustuin mieheen, jonka en tiennyt olavan varattu ( teki selväksi että on kiinnostunut minusta ja ehdotti itse suhdetta). No, lämpisin asialle hiljakseen ja sitten olinkin korviani myöten rakastunut. Ja sitten tietysti astui myös kuvaan avopuolisi, appi ja anoppi..
Mieheni halusi erota ja teki selväksi, ettei halua kenenkään kiukuttelevan minulle, olin täysin syytön tilanteeseen.
Mutta anoppini oli todella vihainen minua kohtaan. Miehelläni ei ollut lapsia edellisestä liitosta, asiat hoituivat exän kanssa upeasti. Annoimme miehen perheelle aikaa ja teimme selväksi että tästä alka molemmilla uusi elämä. Puolen vuoden kuluttua aloimme kyläilemään usein miehen suvun luona.
Sen kireämpää tunnelmaa ei maa päällään voi kantaa! Koen olevani 209% ulkopuolinen, koska appiukko ja anoppi kyselevät vain mieheni asioista, entisen elämän ystävistä ja harrastuksista jne.
Kurjalta tuntuu varsinkin se, että anoppini vie mieheni toiseen huoneeseen ja kyselee ( ei voi olla kuulematta, ja toki mieheni nämä asiat kertoo minulle) miten exä pärjää ja onko ottanut yhteyksiä ja onko mieheni nyt ihan varma tästä suhteestamme jne... kun se exä on sentään opettaja ja hyvästä suvusta! ..itse olen "vain " työläisperheen tytär, ja pelkkä sairaanhoitaja.. ( itseironiaa..!!!)
Noh, ehkä tämä ei kestä ikuisesti, mutten halua riidellä heidän kanssaan. Toivomme lapsia elämäämme ja suhteemme on molemmille unelma! Kumpikin on kokenut lapsettomuutta edellisissä liitoissa, sekä tunteettomuutta ja puhumattomuutta. Elämämme on toki vain meidän, mutta kun on jo vuoden kuullut selän takana puhumista, eikä anopin mielestä hänessä ole mitään vikaa.
Sen tiedän ettei mieheni exä ole halunnut tavata ex-anoppiaan juuri samasta syystä aiemmin, eli oli puhunut vain miehen ( poikansa) ex puolisosta ja siitä, miten hyvin asiat ovatkaan olleet ennen. Ihme tapa saada huomiota ja pahaa mieltä aikaan kaikille!
Itse kohtaan miehen exää joskus kaupungilla, ja avoimesti moikataan ja onnittelin uudesta kihlauksesta.
Kun ei itsestä koskaan tulisi tuollaista.. t. tiina37-
Vastaukset 22
Vanhimmat
että palataan saiaan sitten kun olet sinkku ?? En yhtään ihmettele muiden käytöstä, sama tulee toistumaan
taas kun miehesi ihastuu seuraavaan naiseen.
oikeesti ihmettelet mistä kiikasta ?? Niinkö ?? Sähän hajotit jotakin, ihan pientä ja mitätöntä, et ole
itse sattunut ymmärtään ?
minä EN tiennyt miehen olleen varattu!! En olisi koskenut häneen sormellanikaan, jos olisin tiennyt..
ja kun asia paljastui, halusin hänen lähtevän, mutta hän ei halunnut vaan meni ja katkaisi on-off suhteensa itse. Minä en sitä pyytänyt. Kului muutama vko ja sitten olin valmis kohtaamaan hänet uudestaan. Hän oli pettänyt minutkin.. nämä asiat olen exän kanssa puhunut selväksi. Hänen kanssaan olen aivan hyvissä väleissä. Emme toki pidä yhteyksiä, kaikki osapuolet arvostavat toisten valintaa ja uusia elämänkäänteitä.
Anoppi vain ei ole asiasta päässyt yli... mutta ehkäpä valinta ei ollutkaan hänen ! ;o)
että kyse oli kolmiodraamasta .... osaatko sä puhua totta ollenkaan .. ?
Tästä saa sen käsityksen, että ainoa "syyllinen" on anoppi. Muut ovat osanneet hoitaa suhteensa äärettömän fiksusti, hallitusti aivan kuin suoraan ihmissuhdeoppaan neuvoja seuraten. Ei mustasukkaisuuksia, ei itkuja, ei katkeruuksia, ei riitoja, ei vihaa, exien ja pettäjien kesken. Uskomatonta tunteiden hallintaa!
Yksi joka ei osannut mitään tässä pelissä, oli anoppi, hän mokasi pahasti kaiken.
Ja sitten kaikki exät, uusiovaimot ja pettäjä toivovat, että kunpa heistä kenestäkään ei tulisi moisen vanhan naisen kaltaisia. Pahan mielen aiheuttaja vailla vertaa, oikea varsinainen käärme.
Jollain tapaa koen anopin perin inhimilliseksi kielteisine tunteineen. Hän nimittäin ilmaisee aidosti, teeskentelemättä kätöksellään olevansa se, mikä on. Ymmällään ja pahansisuisena, menneiden kaivelijana, kaiken hienon käytöksen ulkopuolella.
Hänhän ei todellakaan ole aiheuttanut parien vaihtumisia, onpahan vain koettanut pysyä kelkassa mukana, reunoista kovasti kiinni pitäen kaiken vinhan muutoksen keskellä.
Siinäpä sitä kaikilla ihmettelemistä.
Anoppi ei kai kykene syyttämään omaa poikaansa tapahtuneesta ja sen vuoksi purkaa sisuaan hänen uuteen avokkiinsa. Onhan se toki varmasti helpompi tie, muttei kovin aikuismaista käytöstä.
Harva äitikkä kykenisi syyttämään poikaansa, varsinkaan kun äitejä ei yleensä oteta pettämisreissuille mukaan. Vanhat äidit ovat pelkästään kerrottujen tarinoiden ja selitysten varassa.
Pettäjäpojan äiti on ollut pettäjäpojan koottujen selitysten varassa ja sen mukaan äiti on muodostanut kuvan tapahtuneesta.
Tästä seitistä voi päätellä, että kerrottu ei vastaa todellisuutta.
Ja turvatakseen uuden naisensa selustan, pettäjä julistaa vanhemmilleen, että ette sitten syyttele tätä uutta viekoittelusta ja liiton rikkomisesta. On tapahtunut, mitä tapahtunut.
Pettäjä on puhdistanut oman maineensa äidin silmissä, ja kertonut totuuden vierestä.
On annettu kahden keskisessä tilannekatsauksessa äidin ymmärtää tämän "toisen naisen" tulleen rikkomaan hyvän liiton. Nyyh! Tämän vuoksi uutta naista pettäjä yrittääkin äidiltään suojella. Pettäjämies toimii kuin kaksoisagentti.
Uusionaisella ei tietenkään ole tällä hetkellä varaa arvostella uusiomiestään. Siinä olisi ihana onni vaakalaudalla, jos paljastuisi, että vanhan äidin on annettu ymmärtää asioita toisin kuin uusiovaimolle on selitetty.
Ai. Onko tuo joku puolustus käyttäytyä huonosti? Niin, että minäkin voin alkaa moukkamaisesti supattelemaan ihmisten edessä muiden kanssa kun en vaan handlaa joitain tilanteita??? En ihan nyt ymmärtänyt taas?
Juu, anopinkin huono käytös on huonoa. Eihän siinä puolustamista.
Nyt on vain niin, että padat kattilaa soimaa, mustat kyljet kaikilla. Sanoi mummoni aikanaan.
Tässä väitetään, että kattila (anoppi) on se ainoa musta, ja muut ovat niin putipuhtoisia että vallan hirvittää sivullista.
Se siitä tulee, kun puuro kiehuu ylitse. Pitäisi ymmärtää, että vanhuksella kestää pitempi aika hahmottaa uudet kuviot sopiviin muotteihin.
Huumorikin voisi auttaa ymmärtämään muorin kankeutta, kun nuorten tuuliviirit kääntyilevät uusien ilmansuuntien mukaan.
Kerro anopille pieni toiveesi.. tai valaise hänelle se että sinusta ei tarvitse tykätä taikka pitää, mutta toimeen voitaisiin yrittää tulla..Ainakin niin kauan kuin suhde kestää. Äläkä välitä tuollaisesta lapsellisesta seläntakana puhumisesta, ole muina miehinä.. Tuntuu että hän nyt kovasti testailee sua ja sun hermoja.. Ja edellinen ei kai kestänyt sitä..
jospa sinä kestäisit?
jaksamisia!
Heh, en uskonut että kukaan näihin mun "pahan päivän" purkauksiin edes vastaisi, mutta toisin kävi! Hyvä niin.. Noh asiat toki värittyvät kovin monen mielessä, mutta itselleni tulee parempi mieli kun voi jossain anonyymisti purkaa mieltään. Ongelma ei todellakaan ole iso, elämässä ollut paljon isompia ongelmia ja niistäkin on selvitty.
Koska suhde uuteen anoppiini on vasta alkumetreillä ,on toki selvää että vasta kulmia hiotaan. Isovanhemmat toivovat kovasti lapsenlapsia ja nyt olenkin raskaana. He ovat todella onnellisia uutisesta.
Mieheni vain nauraa äitinsä uteliaisuudelle ja pyytää minua olemaan välittämästä liiallisesta utelusta. Ne koskevat usein myös omaa menneisyyttäni, josta en halua kaikille ulkopuolisille enää puhua. Menneet ovat menneitä.. ei minun edellisen liiton asiat kuulu anopille, riittää kun poikansa on asioista tietoinen. Me olemme läpikäyneet pariterapiassa yms eli töitä on tehty. Ihan kevytkenkäisiä ei tässä suhteessa olla.
Muistutan teitäkin "tuomitsijoita", että elämässä on osattava pyytää ja antaa anteeksi, myös itselleen!
Tapaamme anoppia muutaman pvn kuluttua ja silloin omat lapseni eivät ole mukana, joten voin aivan silmätysten puhua aroistakin asioista. Yleensä mukana on myös pieniä korvia, joten moni asia on siksikin jätetty puhumatta. Asioista kun mielestäni voi puhua ihan avoimesti. Anoppi kyllä tietää, että olen tullut kuvioihin ennen eroa, enkä tiennyt hänen poikansa yhä asuvan yhdessä exän kanssa jne. Tämä utelu nyt vain tuntuu jotenkin tyhmältä.. olisi kaikkien kannnalta kiva suunnata katseet 100% eteenpäin.
Erityisesti mieheni toivoo sitä, mutta hän saa äitinsä aina loukkaantumaan verisesti, jos pyytää äitiään olemaan utelematta. Aika korjaa tilanteen ja tämä odotettu rakkauden hedelmä!
..nää hormoonit saa mamman pään sekaisin.. -t-
ja tarinan sävy muuttui!!!!
Alkuperäisessä viestissä kirjoittaja kertoi: "Toivomme lapsia elämäämme..."
AIKA outoa, ettei paljastanut olevansa raskaana. Vaikea uskoa tarinaan. Mistä moinen pikaraskaus ilmestyi? Ei oikein mene lävitse.
Yhdessä vuorokaudessa tulit raskaaksi ja sait sen tietää ?? Sä puhut paskaa niin et korvat heiluu.
Tulee tosi iljettävä olo kun on noin kiero kuin sä.
Yhtä hyvin menee läpi kuin 32-vuotias anoppi?
Just ja joo, lapseni eivät avioidu leikki-iässä.
Olen maalla kasvanut ja sieltä imenyt perhearvoni. Vanhempani ovat uskonnollisia, ehkä sillä vaikutusta. Olen suuren perheen nuorimmainen. Kaikki tällainen vaikuttaa. Tosin olen opiskeluaikanani kaupungistunut jonkin verran. Juuriani en ole menettänyt, enkä aiko menettää.
Ei tänne saisi kirjoittaa noin pahalla tuulella..eikä väsyneenä..eikä siis parjata ketään! ??? Outoa, kun monilta näyttää unohtuvan, että Suomessa sattuu olemaan sananvapaus.. noh, ehkä teistä ei moni tiedä mitä se pitää sisällään.
Itse olen positiivisesti latautunut anopin kohtaamiseen, mieheni taas varoittelee ja pyytää etten loukkaantuisi äitinsä "sammakoista". En todellakaan ole tiukkapipo, ja moni asia ja lausahdus on kuitattu huumorilla. Ei tässä menossa muuten pää kestäisi. Odotan innolla miten aktiivisia nämä mummat ja paapat sitten ovatkaan, kun tämä pieni syntyy.
Se on sanottava, että omat lapseni he ovat ottaneet hienosti vastaan, kuten koko muukin mieheni suku! Lapset pitävät heitä "isovanhempinaan". Omat biologiset kun käänsivät eron myötä selkänsä täysin. Harmillista lapsien vuoksi...
Noh, jätän teidät nyt pähkäilemään näitä pieniä ongelmia ja hiivin taka-alalle. Kiitos kommenteista!
Ensi viikonloppuna tapaan anoppia ja appea, ja saadaan ihan rauhassa puhua.. en minä mitään mykkäkoulua halua ja toivon että isovanhemmat olisivat usein vauvan elämässä mukana.
Jakselkaa! --minua helpotti tämä purkaus... ei tarvitse itkeä hormonihuuruisena miehelle joka asiaa.. siksihän nämä foorumit on! Syksyn jakoja kaikille !
Itkeä hormoonihuuruisena .. ? Sitäkö sun raskaus on .. ? Kummallista, mullakin on kokemus kahdesta raskaudesta mutta en kyllä ollut kertaakaan huuruissa. Eikä tod. tarvinnut itkeä miehelle mitään.
Onko raskaus sulle itkun aihe ??
tuo kaikki selittikin paljon... Eli olet siis aivopesty piika? Joka kunnioittaa vanhoja tapoja ja arvoja, muttei oikein itsekään tiedä miksi.
Tiedoksesi. Tämän päivän maailmassa, siis maallakin, monet miehet että naiset tekevät kodin ulkopuolella 8-tunnin työpäivän. Tämänkö jälkeen alkaa naisen aika kunnioittaa anoppiaan ja puunata huushollia? Anteeksi, mutta tämän hiukan yksipuolisen kuvan sinusta vaan saa.
Se, että on kotoisin maalta ei tarkoita että voisi henkisesti jämähtää 1950-luvulle. Jos et osaa itse ajatella ja hyväksyä sitä että ihminen ja arvot muuttuu, olet vaan vahoillinen ja kapeakatseinen elämälle. Arvostus ja kunnioitus ei lähde muusta kuin käyttäytymisestä muita kohtaan. Ja kuten me monet uskonnottomat olemme saaneet tuta, sitä käytöstä ei ainakaan sieltä jeesuksesta ammenneta. Suurin osa tuntemistani uskovaisista on valitettavasti juuri sinun kaltaisiasi. He kuvittelevat olevansa jotain parempaa, tehtävänään saarnata muille heidän häpeästään. Kiitos kun vahvistit tätä näkemystäni.
Olipa asiaton kommentti. Ja kyllä, raskaana ollessa itkettää monesti pienimmistäkin syistä. Että täällä näitä pahan oloisia itkettäjiä, ikäviä olentoja riittääkin!
Onnea Tiina sinulle raskaudestasi, täällä kolmannes takana, itkien ja nauraen. Se nauraminen auttaa mielikuvaharjoituksena näille loukkaaville vastauksille :) Hyvää syksyä!
nuo arvot on vain uskovaisilla ja maallemuuttaneilla kaupunkilaispimpsoilla jotka kuvittelee että maalla pitää olla tietyt mielipiteet. maalla kuule saa olla ihan kuten muuallakin. meidän kylillä harva kuuluu enää kirkkoon ja kepulaisiakaan ei oo enää ku muutama.
se oli minun raskauteni kuvaus jossa ei ollut itkuja eikä huuruja. Täällä ei kai oo kenenkään pakko olla jos jonkun mielipide ja oma kokemus ottaa noin koville !!