Ihmettelenpä vaan miksi sanotaan, että 140 km/h kulkevan junan jarrutusmatka muka ois kilometrin luokkaa. Sr1-veturin teknisten tietojen eli paino ja maksimivetovoima (86 tonnia ja 28 tonnia) mukaan laskien kitkakerroin pyörien ja ratakiskon välillä ois siis 0,325 ja sen kanssa laskien jarrutusmatkaksi tulee 140 km/h nopeudesta noin 240 metriä mutta kaikki sanoo, ettei se pitäis paikkaansa. No miksei siis pidä kun perusfysiikan mukaan jarrutusmatkaan vaikuttaa vain kitkakerroin eikä mikään muu ja jos lepokitkakerroin on mainittu 0,325 niin liukukitka on kai vähän vähemmän jos junan pyörät menee lukkoon hätäjarrutuksessa mutta ei nyt sentään kilometriä, ainakaan minun laskujen mukaan.
Vai onko niin, että pyörät ei mene lukkoon koska se vahingoittais junan pyörästöä vai onko junan hätäjarrutuksessa jonkun sekunnin viive? Kiskot on tietääkseni työkaluterästä, niin kuin puukon terä mutta onko junan pyörät valurautaa?
junan jarrutusmatka...
15
4899
Vastaukset
- aipina
oikeen usko että joka hommaa pystyy lasku toimituksillä selvittää... ei kai ne sanois et se matka on kilsan luokkaa jos se ei ois sitä.
- en tiiä
se rata rullautuisi alta pois jos painettais lukkojarrutus, en tiedä miten vaikuttaa, kun sen veturin perään kytketään 30-50 vaunua massa noin 60tonnia per vaunu, jarrut joka vaunussa, mutta kait se jarrutusmatkaa jatkaa.
että jos junalla tehdään lukkojarrutus, on pyörät vaihdettava. tämä sen vuoksi että lukossa oleviin pyöriin hioutuu jarrutuksen aikana lovet :)
Wikipedian mukaan Sr1-veturin käytännön vetovoima on 210–220 kN, teoriasssa tuo 280 kN.
Kitka-sivulta löytyy kitkakerroinarvio "Teräs vasten terästä": 0,2–0,05.
Eli laskemalla siitä pelkän veturin jarrutusmatka (ilmanvastusta ei huomioida)
*keskikiihtyvyys
a(k)=Fµ/m=µmg/m=(0,1*86000*9,81)/86000=-0,981 m/s² (negatiivinen, koska kyseessä hidastuvuus)
*alkunopeus
V(0)=140 km/h=38,89 m/s
*alkunopeudesta pysähtymiseen kuluva aika
t=(V-V(0)) / a(k)=((0-38,89)m/s)/(-0,981 m/s²)=39,64 s
*paikka, oletetaan jarrutuksen alkupiste nollaksi x(0)=0
x=x(0) v(0)*t 1/2*a*t²=0 38,89 m/s * 39,64 s 1/2 * (-0,981 m/s)*(39,64 s)²
=771 m
Eli kitkakertoimella 0,1 ja Sr1-veturi 140 km/h nopeudesta saadaan laskennallinen pysähtymismatka 771 metriä. Raskaat vaunut perässä pysähtymismatka saattaa ehkä pidentyä hieman, mutta kilometrin jarrutusmatka ei isolla junalla ole mahdottomuus.- JAjajaa
acid_rain kirjoitti:
että jos junalla tehdään lukkojarrutus, on pyörät vaihdettava. tämä sen vuoksi että lukossa oleviin pyöriin hioutuu jarrutuksen aikana lovet :)
Wikipedian mukaan Sr1-veturin käytännön vetovoima on 210–220 kN, teoriasssa tuo 280 kN.
Kitka-sivulta löytyy kitkakerroinarvio "Teräs vasten terästä": 0,2–0,05.
Eli laskemalla siitä pelkän veturin jarrutusmatka (ilmanvastusta ei huomioida)
*keskikiihtyvyys
a(k)=Fµ/m=µmg/m=(0,1*86000*9,81)/86000=-0,981 m/s² (negatiivinen, koska kyseessä hidastuvuus)
*alkunopeus
V(0)=140 km/h=38,89 m/s
*alkunopeudesta pysähtymiseen kuluva aika
t=(V-V(0)) / a(k)=((0-38,89)m/s)/(-0,981 m/s²)=39,64 s
*paikka, oletetaan jarrutuksen alkupiste nollaksi x(0)=0
x=x(0) v(0)*t 1/2*a*t²=0 38,89 m/s * 39,64 s 1/2 * (-0,981 m/s)*(39,64 s)²
=771 m
Eli kitkakertoimella 0,1 ja Sr1-veturi 140 km/h nopeudesta saadaan laskennallinen pysähtymismatka 771 metriä. Raskaat vaunut perässä pysähtymismatka saattaa ehkä pidentyä hieman, mutta kilometrin jarrutusmatka ei isolla junalla ole mahdottomuus."että jos junalla tehdään lukkojarrutus, on pyörät vaihdettava. tämä sen vuoksi että lukossa oleviin pyöriin hioutuu jarrutuksen aikana lovet :)"
Todellakin, kovassa jarrutuksessa pyörät voivat mennä vaihtoon. Jos joku vetää hätäjarrusta huvikseen, vaihtotyö maksetaan kahvassa roikkuneen tililtä.
- yksinkertaistaminen
Kitkakertoimen perustuvasta kitkan laskemisesta on huomioitava, että kyseessä on matemaattinen yksinkertaistus, joka kätkee kaikki muut kitkaan vaikuttavat tekijät kuin kokeellisesti mitatun kahden materiaalin välisen kitkan. Kirjallisuuden esittämät arvot kitkakertoimille vaihtelevat tai niissä annetaan vain arvoalue. Vaikka kitkakerrointarkastelu ei selitä kitkan luonnetta, niin moneen konetekniikan tarpeeseen tämäkin riittää, erityisesti erilaisten rakenneratkaisujen vertailuun.
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kitka Teoriassa teorialla ja käytännöllä ei ole eroa. Käytännössä on.
Liukukitka taitaa todellakin olla yleensä huomattavasti vähemmän kuin lepokitka. Radan epätasaisuudet, niin pieniä kuin ne ovatkin, vaikuttavat, samoin perässä junnaavat vaunut, ilmanvastus, tuulen suunta (katso edellinen), mahdollinen sadekeli, lämpötila yleensäkin, radalle lennelleet puiden lehdet, jne.
Jos arvata pitäisi, niin kilometrin jarrutusmatka on sellainen "käytännön maksimi". Joskus pysähtyy puolessa tuosta, ääriolosuhteissa voisi mennä vaikka viisi...- ain stain
Pelkällä veturilla jarrutusmatka voi olla vain muutama sata metriä mutta kun junan pysähtymistä vaikeuttaa perässä tulevat vaunut niin se jarrustusmatka voi todellakin olla kilometri-parikin.
Sr2 veturilla 140-0 km/h veturi pysähtyy noin 300 metrin matkalla "kesäkelillä", "lehtikelillä" saattaa jarrutusmatka venyä jopa 350-600 metriin. Sr2:n sähköjarruvoima on 240 kN monikäytössä muistaakseni rajoitettu 280kN, vetureita voidaan kytkeä monikäyttöön 3 kpl. Epäijöille tiedoksi olen rautatieharrastaja, kokemusta on yli 17 vuotta, nuo jarruvoima arvot ovat ulkomuistista koska en viitsi lähteä hakemaan ohjekirjaa 80 km:n päästä kämpältä.
- epätietoinen maalta
mikkom10 kirjoitti:
Sr2 veturilla 140-0 km/h veturi pysähtyy noin 300 metrin matkalla "kesäkelillä", "lehtikelillä" saattaa jarrutusmatka venyä jopa 350-600 metriin. Sr2:n sähköjarruvoima on 240 kN monikäytössä muistaakseni rajoitettu 280kN, vetureita voidaan kytkeä monikäyttöön 3 kpl. Epäijöille tiedoksi olen rautatieharrastaja, kokemusta on yli 17 vuotta, nuo jarruvoima arvot ovat ulkomuistista koska en viitsi lähteä hakemaan ohjekirjaa 80 km:n päästä kämpältä.
veturi, mutta kerro vaikuttaako ne kymmenet vaunut kuormattuna mitään asiaan.
epätietoinen maalta kirjoitti:
veturi, mutta kerro vaikuttaako ne kymmenet vaunut kuormattuna mitään asiaan.
Kun perässä on 4-70 vaunua, junapainoa riippuen veturityypistä,veturienmäärästä yleensä 1-3 kpl 300-7000 tonnia, silloin jarrutusmatka on "suojavälin" luokkaa.
- ghbdhsdwrghweg
Jos raiteisiin tarrauduttaisiin kunnolla kiinni lähtisivät ne mukana. Siksi käytetään vain pyöräjarrutusta eikä esim huvipuiston raidejarrupalajarrua. Muistaakseni raitiovaunu voi jarruttaa myös raidejarrupaloilla eli nostaa itsensä "ilmaan" tassuille jotka ovat vasten kiskoa. Mutta massa onkin pieni junaan verrattuna.
Täällä puhutaan junasta ja veturista. Siis tarkoitus varmaan kysyä jarrutusmatkasta veturille ja vaunuille yhteensä.
Jarrutusmatkaan liittyy lepokitkan muuttuminen liikekitkaksi sekä lämpötilat ja roskat(lehdet, härmä, jne).
Lisäksi mitä ihmeellisemmät asiat kuten tasoristeyksessä kolarin jälkeen junan pyörät ovat mahdollisesti öljyiset ja tilastoon merkitään, että juna pysähtyi vasta x metrissä. Impulssi autoon osumisesta voi olla melko pienikin. Heittäähän norsukin 1000 kilon aitauksen oven auki sekä siinä roikkuvan vartijan 10 metriä kuin olisivat lennokkeja molemmat (youtube video).
Jollakin 0,325 laskeminen vaikka 0,05 sijasta on aikamoinen heitto. - raskassarja
Veturilla, jarrutus tapahtuu saman tien, maksimijarruvoimalla ja pysähdysmatka hyvällä kelillä 140 km/h voi olla esim 400m luokkaa.
Mutta kun puhutaan junasta, on asia aivan eri. Junan vaunuissa on tottakai jarrut, pelkän veturin jarruvoimilla junan vauhti ei juurikaan hidastu. Vaunujen jarrut toimivat tottakai paineilmalla. Itse asiassa junaa jarrutettaessa veturin mekaanisia jarruja ei käytetä lainkaan, lukuunottamatta sähköjarrua. Paineilmajärjestelmä on sama, olipa veturi sitten sähkö tai diisseli.
Otetaanpa esimerkiksi 300m matkustajajuna. Koko junan matkalla kulkee 300m pituinen paineilmayhteys, veturista aina takimmaiseen vaunuun saakka. Kun veturissa suoritetaan jarrutus, kestää pitkän aikaa, ennen kuin paineilman muutos on ehtinyt perimmäiseen vaunuun. Paineilmalla on tietyt fysikaaliset ominaisuudet, ja tietty hitaus. Tästä paineilman hitaudesta siis koko jarrutusmatkan pituus johtuu. Kun juna tekee jarrutuksen, saattaa kestää jopa 8-10 sekuntia, ennen kuin täysi jarrutusvoima vaikuttaa koko junassa. Tuossa ajassa juna kulkee pitkän matkan huonolla jarrutusteholla, ennen kuin jarrut alkaa kunnolla puremaan. Kun on talvi, niin jään sulaminen jarrutuspinnoilta tuplaa tai jopa triplaa ajan, jarrutuksen aloittamisesta saattaa kulua jopa 10 sekuntia, ennen kuin junan hidastuvuudelle tapahtuu yhtään mitään. Kun kiskon pinta on liukas, se vaikuttaa taas pyörän pitävyyteen, jne. Junan pituus kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti, lyhyt ic2 pysähtyy huomattavasti lyhyemmässä matkassa, kuin esim rovaniemen pitkä ic.
Esim lyhyt ic2 pysähtyy hyvällä kelillä 600-700m matkalla, kun pitkä ic tarvitsee sen kilometrin. Mutta tietyissä olosuhteissa jarrutusmatka saattaa olla jopa 2km.
Eli lyhyesti syynä on paineilma, ja sen fysikaaliset ominaisuudet. - Junajuna
Sori, liityn vähän myöhäs keskusteluun. Mut pitäiskö kaikkiin näihin laskuihin lisätä se ihmisen reaktioaika noin 1,5 - 2 sek ennenkuin itse jarrutustapahtuma edes aloitetaan? Paljonkos se 140kmh juna ehtii kulkea 2sek aikana?
- PukataPukata
Hyvinhän tuo juna pysähtyy verrattuna kiinteävetoiseen konttilaivaan, jossa jo pelkästään kaksitahtisen päädieselin hidastaminen ja käynnistäminen käymään takaperin (siis jarrutuksen alkaminen) kestää 5-8 minuuttia...
- veeärrä
Reaktioaika vaihtelee normaalisti 2 - 8 sekunnin välillä. Ite oon ainakin huomannut, jos on juonut oluttaa, niin reaktio aikani on ollut jopa 12 sekuntia. 8 sekuntia menee heräämiseen ja 4 sekuntia tajuamiseen, se on yhteeensä 12 sekuntia.
Junassa jarrutusmatka on hyvin pitkä, varsinkin jos veturinkuljettaja on lähtenyt ravintolavaunuun syömään. Reaktioaika riippuu tässä tapauksessa siitä, kuinka nopeasti kuljettaja ehtii syömään ja juoksemaan takasin ohjaamoon ja aloittamaan jarrutuksen.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102620- 891966
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei391501- 2601398
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html2731038- 67923
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47881Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77860- 55854
- 44765