Olen 22-vuotian nainen ja tuntuu etten koskaan löydä miestä itselleni. Olen positiivisesti elämään suhtautuva, melko rauhallinen, alkuun voin vaikuttaa hieman hiljaiselle. Aikani kuluu opiskelujeni, liikuntaharrastusten ja kavereiden parissa. Eli perjaatteessa elämässäni on kaikki hyvin, mutta silti tuntuu että elämästäni puuttuu jotain. Olisi mukava löytää se oma kulta vierelleen, jonka kanssa voisi viettää aikaa ja suunnitella yhteistä tulevaisuutta.
Haluaisin löytää kunnollisen, mukavan nuorenmiehen (ikää n. 22-26 v), jonka kanssa voisin nauttia elämästäni. En kaipaa mitään hetken hupia, vaan vakavampaa suhdetta.
Mistä hyvän miehen voisi löytää? Vai kannattaako tyytyä ajatukseen, että vietän elämäni sinkkuna?
Haluaisin löytää kunnollisen, mukavan nuorenmiehen (ikää n. 22-26 v), jonka kanssa voisin nauttia elämästäni. En kaipaa mitään hetken hupia, vaan vakavampaa suhdetta.
Mistä hyvän miehen voisi löytää? Vai kannattaako tyytyä ajatukseen, että vietän elämäni sinkkuna?
Vastaukset 55
Vanhimmat
Kelpaako 30v mies?
Mielestäni kolmekymppisen kanssa on liian suuri ikäero. Mielummin otan alle kylmekymppisen.
Okei. Eli se ongelmasi miksi olet yksin alkaa paljastumaan. Taidat siis olla asennevammainen ja lokeroit ihmisiä. Siis 22-vuotias... ja 3-kymmppinen on muka liian vanha??? Seuraavaksi joku on varmasti liian tyhmä, tai liian ruskea...tai...
Sinulla on tyypillisen sinkun oire. Et anna mahdollisuutta kuin kuvitelmallesi täydellisestä miehestä!
Ei pidä paikkansa. Mutta ei mulle nyt ihan kuka tahansa kelpaa (tuskun kenellekkään). Eiköhän kaikilla oo jotain kriteerejä kumppanin vallinnassa, ainakin jos vakavampaasuhdetta etsii.
Joidenkin mielestä 8 vuoden ikäero voi olla suuri, kun taas toisia se ei haittaa. Jokeinen ajattelee tavallaan, ja kaikilla on oikeus mielipiteeseensä.
Johan on kumma että 22-vuotiaan naisen mielestä kolmekymppinen on liian vanha, eihän se ole ikäero eikä mikään. Taidat olla vaan niin nirso ettet löydä miestä itsellesi.
Nuorilla 8 vuoden ikäero voi tuntua suurelta, vaikka se ei enää vanhemmiten sille tuntuisikaan. Kolmekymmisellä on paljon enemmän elämän kokemusta kuin vähän päälle parikymmisellä. Kolmekymminen on todennäköisesti kypsempi ja luultavasti saatta haluata elämältä ihan eriasioita. Kolmekymppinen on luultavasti jo elänyt nuoruutensa, joka on vähän päälle parikymppisellä vielä kesken (ja hän ei ole valmis luopumaan siittä, eikä pidäkkään olla).
Kolmekymppinen on myös todennäköisesti valmistunut koulusta muutemia vuosi sitten ja ehtinyt keräämään omaisuutta. Nuorella opiskelijaneitosella tuskin on juurikaan omaisuutta. Ja tällaisessa suhteessa mies päätyisi elättämään nuorikkoaan, sitäkö miehet haluavat?
kyllä se 8 vuoden ikäero tossa iässä on tieks aika paljon.
Ethän ole tavannut edes vielä sitä 3-kymppistä...joten miten voit sanoa että on liian vanha.
Tajuatko jo pointtini. Ennakkokäsitykset ne johtaa yksinoloon! Joten turhaan ruikutat täällä. Ota kissa? Ai niin, et varmaan pidä kissoista, vaikket olisi niitä koskaan lähemmin tavannutkaan. Olenko oikeassa?
Jätän tähän deittihaun ja kysyn miten voisin tavata sen miehen...lista epäkelpoista ominaisuuksista tulee sitten perässä. Joopa-joo!
Jos joku haluaa seurustella ikäisensä kanssa, niin kyllä hän silloin tietää että 8 vuoden ikäero on liian suuri (ainakin kuin kyse on noin nuoresta ihmisestä). Etsitkö itse deittiseuraa kaikista 18-100 vuotiasta, vai onko jo ikänsä perusteella liian nuori tai liian vanha? Jos vastaa ettet etsi, niin sillonhan itsekkin annat iän vaikuttaa asiaan. Entä kelpaako sulle yhtä hyvin joku rikollinen kuin kunnollinen kumppani ehdokas? Vai tuleeko siinä tehtyä rajaus keneen haluat tutustua sen perusteella millanen hän on?
En itsekään voisi kuvitella seurustelevani 8 vuotta vanhemman miehen kanssa. Pari vuotta vanhempi on ok mutta ei yhtään sen enempää. Kyllä iällä on merkitystä ja paljon. Omanikäinen on miltei aina samalla tasolla ja samassa elämäntilanteessa. On enemmän yhteistä omanikäisten kanssa. 8 vuotta ikäeroa on liikaa.
Ei kai sitä nyt halua vanhaa miestä jos nuorempaa saa.
Halujaan ja toiveitaan pitää kuunnella, muutten päätyy "otin kun en parempaakaan saanut"-suhteeseen (jossa liian moni on, sitten vaihdetaan ja petetään tilaisuuden tullen, ei kiva).
Itse olen samantapainen 27-vuotias mies, tosin en opiskele enää. Kunnollista naista etsin, mutta eipä niitä kovinkaan usein löydä. Ihastukset ovat tulleet vastaan oikeastaan ihan sattumalta tai sitten netin kautta.
Mistä sun kaltaisia miehiä voi löytää?
ei ainakaan baarista
tai sit ei. Mut voi löytää lähinnä punttikselta tai joskus harvoin käyn kahviloissa. Bussit on kanssa yksi vaihtoehto ja joskus käyn kirjastossa. Netin kautta voi ottaa yhteyttä.
Rauhallisen ja "luonnollisen" tutustumisen kannattajana en suosittelisi ainakaan nettideittejä, vaikka naiselle ne voivatkin vaikuttaa melkein karkkikaupalta (monta miestä yhtä naista kohden). Olen saanut kolme naiskontaktia sitä kautta, mutta kaikkien kanssa juttelu tuntui väkinäiseltä tyhjästä nyhjäisemiseltä.
Kannattaa ehkä miettiä mitä kautta yleensäkin niitä ystäviä on saanut. Esim uusi harrastus, ainejärjestötoiminta, opiskelija-asuintalon talkoot, kielikurssit tai ryyppyporukat. Ja sitten vain hakeutua sellaiseen seuraan jossa on niitä miehiäkin. Isompaankin porukkaan pääsee yleensä hyvin sisäpiiriläiseksi muutamassa kuukaudessa. Kannattaa tosin ajoissa arvioida sopiiko jokin konteksti itselle vai ei. Pelkästään muiden ihmisten takia jonkin mielenkiinnottoman asian parissa hengaaminen on yksi tapa jäädä ulkopuoliseksi vaikka vääntäisikin väkisin ajallisesti paljon. Vaikka eipä sekään varmaa ole. Joskus oma mielenkiinto kasvaa muiden harrastajien innokkuuden tasolle vasta asiaan kunnolla perehtyessä.
Minulle ei kelpaa nainen, joka kirjoittaa sanan "periaatteessa" j-kirjaimella. Sinun pitää siis vielä kehittää itseäsi ennen kuin olet valmis parisuhteeseen.
kuin sinä, joka olisi jo valmis vakiintumaan. suurin osa parikymppisistä muijista taitaa haluta vaan bilettää ja sekoilla kavereiden kanssa. ei siinä sinänsä ole mitään väärää, mutta miehenä se on hieman turhauttavaa kun itse haluaisi jo jättää taaksensa kaikki yhdenyöt jutut ja panokaverit sun muun roskan. ja aloittaa ihan kunnollisen elämän jonkun kanssa.. mies23v.
Mistä sellasia nuoria miehiä löytää, jotka ovat valmiit sitoutuun ja lopettaan sekoilun? Sellasen joka haluaa aloittaan "kunnollisen elämän".
en tiiä ne varmaa kotona datailee.. : P
ei ketään kiinnosta kulunut ja saastainen huoranvittusi vitun vitun vittuhuora perkeleen lutkista lutkin vitun vamppi.
Hehheheh pikkuisen keittää runkulla.
Tosi loistavaa että etsit seuraa omasta ikäryhmästäsi.
Olen jo lähes 30 vuotias mies itse ja tosiaan ikäero vähän päälle 20 vuotiaan ja päälle 30 on usein liian suuri.
Jo itsekin miettisin suhdetta 20 vuotiaaseen koska ihmisen täytyy saada olla myös nuori.
Sulla on hyvä asenne ja kannattaa ihan järkiperustein miettiä miksei sinulla satu nyt olemaan poikaystävää.
Mieti siis omia kriteerejäsi miehelle ja missä moisen kumppani voisit löytää?
Esimerkiksi käytkö baareissa, onko sinulla ehdokkaita tuttavapiirissä, harrastuksissa, opiskelujen parissa jne.
Ei kannata miettiä epänormaaliutta vaan sitä että oletko mieluummin suhteessa joka on vähän niin ja näin sekä kestää vähän aikaa jonka jälkeen poet sydänsuruja sekä samalla ehkä ohitat sen nuoren miehen jonka kanssa todella voisi onnistua pitempiaikainen suhde?
Nauti elämästäsi mutta käy läpi missä miehen voisit tavata.
Ole varovainen myös, ettet joudu pelurien syliin.
tulee kyllä kohdalle oikea ihminen kun vähiten odottaa.
Älä etsi niin sitten onnistuu.
Kyllä mää sen tiän, että tässä tapauksessa liika etsimen tuskin tuottaa tulosta. Sen löytää, sitten kun löytää. Yleensä varteen otettavat ehdokkaat tulee vastaan just sillon kun vähiten odottaa ja tuntuu että elämässä on kaikkein huonoin hetki aloittaa suhdetta.
hm, "varteen otettavat" erikseen. oletko se taas sinä, Jaana?
Mukavia rajauksia taas. Ja ne varteen otettavat on? Omista sinkkukavereista ei voi todeta muuta kun "Sitä saa mitä tilaa". Jatkuva listaus siitä, minkälainen on unelmien mies, ja aina jäävät yksin. Vaatimukset menee tutustumisen edellekin.
Jos antaisit kerrankin mahdollisuuden sille, joka nyt ei vastaa ulkonäkökäsityksiäsi 100 %:sti, ei harrasta tasan sitä mikä sinulle sopii, eikä varallisuustaso ole aivan mitä toivoit, voit löytää jotain paljon arvokkaampaa kuin mikään toivomuksistasi.
Siinä on se ehkä. Ehkä löytää ehkä ei. Mutta jos pitää kiinni vaatimuksistaan niin silloin tietää mitä saa. Miksi naisen pitäisi huolia ensimmäiseen kaksilahkeinen vastaantulija? Maailma on tainnut mennä eteenpäin noista ajoista ja luolamiestenkin pitäisi vaan sopeutua eikä itkeä tihruuttaa kohtaloaan.
Ei kai kukaan ensimmäistä ole tarjoamassakaan. Kyse oli siitä, että antaa ihmisille mahdollisuuden, eikä heti tuijota sitä listaansa. Voin todeta nähneeni nuoremmissa likkakavereissa jo ihan riittävästi teitä, jotka ette ylpeydessänne pysty edes juttelemaan miehille muuten kuin omat standardit mielessänne. Mitä te sillä häviätte että nyt alennutte edes puhumaan toisten kanssa, vastasi listaanne tai ei. Voi pikku prinsessat, ei kaikki keskustelu ja ihmisiin tutustuminen vie seurusteluun. Korkeintaan hyvään panoon tai vielä parempaan kaverisuhteeseen.
Todella mukavia nuoria miehiä vapaana, joten turha sitten irvistella jo vanhempi vie edestä. Tähänkin saa törmätä jatkuvasti.
Mistä sait päähäsi, että mulla olis kauhee lista siittä millainen miehen tulisi olla? Taas vaan vedetään omia johtopäätöksiä (jotka menee ihan pieleen) juuri niinkuin itseään huvittaa.
Ei mulla oo juurikaan mitään ulkonäkövaatimuksia miehelle, mutta tottakai sen pitää miellyttää silmää. Luonne on kuitenkin tärkeempi. En todellakaan ole rajannut sitä mitä miehen pitää harrastaa tai mitä hän saa harrastaa (tosin esim. jatkuvaa baareissa ramppamista ja ryyppäämistä en ala katseleen). En ole missään vaiheessa puhunut mitään varallisuustasosta, taas näitä juttuja joita muut keksii ihan itse.
Täällä ollaan ihan heti kritisoimassa, jollei ihan kuka tahansa vastaan kävelijä kelpaa. Mutta ihan varmasti jokaisella on jotain kriteejä, joiden perusteella tekee päätelmiä voisiko joku olla mahdollinen kumppani vai ei. Täällä vaan jokaisen omat kriteerit on omasta mielestään oikeutetumpia kuin toisten.
Kuule. Unohda ne kriteerit ja voivottelu. Olen avoin kaikelle ja mene rohkeasti juttelemaan kaikille ihmisille, ilman jatkuvaa pakko-pariutumisen ajatusta. Kyllä se sieltä sitten löytyy ihan itsekseen.
siihen ei kummempia temppuja kuules tarvitse. Jos olisit mies niin aikamoinen pelimies pitää olla :)
En ymmärrä minkä ihmeen takia miehet luulee, että naisen on aina paljon helpompi löytä haluamansa laista seuraa? Jos naiset aina löytäisivät helposti mitä haluavat, niin tuskin olisi täällä valittamassa.
Nainen saattaa löytää helposti baarita yhdenyönseuraa, mutta kaikkia ei sellainen kiinnosta. Jotkut haluavat jotain ihan muuta (niinkuin vois ap:n kirjoituksestakin päätellä), jota ei sitten olekkaan ihan helppo löytää.
Ei kai löydäkään, jos ei suostu puhumaan ihmisten kanssa, vaan istuu ja odottaa sitä listamiestä :)
http://www.youtube.com/watch?v=EQyBksLw_bA
"Olen 22-vuotian nainen"
"Haluaisin löytää kunnollisen, mukavan nuorenmiehen (ikää n. 22-26 v)"
Oletko sinäkin niitä naisia joiden mielestä kaikki miehet jotka on esimerkiksi puoli vuotta heitä nuorempia, on "ihan niin vitun teinejä"?
En oo siis aloittaja, mutta vastaan silti. Kai sitä saa nyt ihminen jotku kriteerit kumppanilleen asettaa ja ilmoituksessa luki noin 22-26 v. Niin ei varmaan haittaa jos vähän heittää tuosta ikäkriteeristä vuoden tai pari johonki suuntaan. Tuossa ilmoituksessa pitäs varmaan lukea että kaikki 0-150 -vuotiaat käy niin miehet olis tyytyväisiä.
Jo sentää näyttää ymmärtävän lukemansa.
Jos naisella on vaatimuksia miehen suhteen hän on nirppanokka? Jos mies hellä on vaatimuksia naisen suhteen se tuntuu olevan ihan hyväksyttävää. Näin asiat on tällä palstalla. Ei täällä voi mistään järkevästi keskustella.
Aika huvittavaa että noinkin paljon kommentteja sataa vain yhden naisen päähänpinttymän takia
iän suhteen, eiköhän valtaosa naisista kuitenkin ole eri mieltä asiasta ja nykyään näkee tosi paljon pareja joilla on huomattavaa ikäeroa juuri niin päin että mies on vanhempi.
Itekin huomioin juuri viime viikolla: mies 65 ja nainen jotain 35-40v. :-)
Jokainen saa tietty preferoida mitä ikäryhmää haluaa, turha siitä on muiden vetää hernettä nenukkiin. Itse olen 25-vuotias nainen, ja ikähaarukka miehille on 22-30 v. Yli kolmekymppisten kuvittelen olevan jo eri elämäntilanteessa kuin itse, haluavan perhettä ja sen omakotitalon yms.
No ainakin täällä paikkakunnalla työntelee jo lähes teinitytöt lastenvaunuja :-O
Melko yleista että näköjään ns. parikymppisetkin naiset haluaa perhettä tai sitten poijjaat polokee
niinku eräskin työkaveri sanoi :-)
Ne vanhemmat miehet jotka saa selvästi itseään nuoremman naisen rinnalleen ei oo mitään tyhjätaskuja, jos ootte kiinnittäneet huomiota. Mikään sekatyömies (en tässä tapauksessa mitenkään aliarvioi ko.ammattimiestä) 60 v ei ihan taatusti hurmaa 35-45 v kaunista naista, kyllä raha on se mikä ratkaisee noi tollaset rakkaussuhteet. Ja kysyn vaan missä on se naisen todellinen rakkaus ja mitä mies itsestään kuvittelee? Miettikääpä tätä myös!
Sen verta tyhmiä viestejä ovat jokut kirjoittaneet, että pitää vähän neito87:aa puolustaa. Siinä että ihminen haluaa tietyn ikäisen kumppanin ei ole kyse varsinaisesti niistä numeroista, vaan siitä että yleensä ihmiset haluavat kumppanin joka on suunnilleen samalla tasolla henkisesti ja samassa elämäntilanteessa kuin itse. Ja se nyt vain on fakta että nämä kaksi asiaa korreloivat hyvin vahvasti ihmisen iän kanssa. Tottakai poikkeuksia löytyy molempiin suuntiin, mutta jos nyt puhutaan yleisesti. Tytöt kehittyvät aavistuksen nopeammin kuin pojat, minkä vuoksi tytöt/nuoret naiset usein toivovat seurustelukumppanin olevan saman ikäinen tai muutamaa vuotta vanhempi kuin he itse. Pojat/nuoret miehet taas toivovat kumppanikseen saman ikäistä tai muutamaa vuotta nuorempaa kuin he itse.
Näiden muutamien kirjoittajien melkein aggressiivisesta suhtautumisesta tulee mieleen, että kyseessä on jotain katkeria 30v sinkkumiehiä ketkä kokevat tulleensa henkilökohtaisesti loukatuksi kun joku nainen sanoo etteivät he täytä ihanne kumppaninsa kriteerejä.
Enkä myöskään usko että kunnollisen seurustelukumppanin löytäminen on naisille sen helpompaa kuin miehille. Näin ajattelevat miehet todennäköisesti miettivät asiaa vain yhdeltä kannalta. On totta että nainen voin olla käytännössä melkein minkälainen vain ja silti sänkyseuraa löytyy helposti vaikka baarista. Jos taas haluaa vakavaan suhteeseen on naisilla edessä ihan samat ongelmat kuin miehilläkin. Ja jos nainen tällaisen suhteen on sattunut löytämään, niin silloinhan samalla tavalla on käynyt yhdelle miehellekin! Tuosta asiasta on siis turha kitistä.
Mutta nyt loppuun vielä yksi kysymys neito87:lle (ja muillekin saman ikäisille tytöille). Sanot että aikasi kuluu opiskelujen, liikuntaharrastusten ja kavereiden parissa. Voisitko kuvitella alkavasi seurustelemaan pojan kanssa keltä näistä kaksi jälkimmäistä puuttuu? Itselläni ei juurikaan kavereita ole (tai on tietysti jokunen mutta niiden kanssa ei ole kauheasti tullut oltua tekemisissä muutaman viime vuoden aikana) eikä myöskään mitään liikunta- tai muitakaan harrastuksia. Vietän siis käytännössä kaikki illat yksin kotona
ja sosiaaliset taitoni ovat aika heikot. En käytä alkoholia enkä käy baareissa. Olen luonteeltani aika ujo ja hiljainen. Päällisin puolin olen kuitenkin ihan siisti ja itsevarman oloinen(?), en siis mikään haiseva takkutukkainen peikko :) Jos minulle joku tulee puhumaan vastaan kyllä ihän selvästi enkä luiki pakoon. Olen jonkun verran selaillut deittiprofiileja ja miettinyt, että kannataako sellaisia tyttöjä lähestyä (netissä tai oikeassa elämässä) jotka kertovat olevansa sosiaalisia ja viettävänsä vapaa-aikaansa kavereiden ja harrastusten kanssa, kun itselläni ei tosiaan noita ole. Vai ajattelevatko he heti että tämmöinen tyyppi on jotenkin outo, tylsä ja säälittävä reppana, jossa on varmasti jotain muutakin vialla?
"Sanot että aikasi kuluu opiskelujen, liikuntaharrastusten ja kavereiden parissa. Voisitko kuvitella alkavasi seurustelemaan pojan kanssa keltä näistä kaksi jälkimmäistä puuttuu?"
No mun täytyy sanoa että jos toinen ei yhtään, siis yhtään liiku, niin noin ajatuksen tasolla se ei niin viehätä. En ole (tosiaan!) minkään sixpackin perässä, mutta kun liikunta on aika iso osa omaa elämää, niin tulee mieleen että mahtaako toinen ymmärtää sitten sitä puolta. Enkä itsekään ole siis mikään timmimimmi, vaikka liikunkin aika paljon, en ole vaan koskaan keskittynyt mihinkään kehon rakennukseen vaan liikun vaan, no, terveydellisistä syistä ja sen tuomasta hyvänolon tunteesta. :) Sitäpaitsi, mikä sen mukavampaa kun saada kumppanista seuraa vaikka lenkille tai sulkapalloa pelaamaan!
"miettinyt, että kannataako sellaisia tyttöjä lähestyä jotka kertovat olevansa sosiaalisia ja viettävänsä vapaa-aikaansa kavereiden ja harrastusten kanssa"
Hahaa, mä niin tunnistan tän! :D Kyllä mä itseänikin kuvailisin äkkiseltään kohtalaisen sosiaaliseksi ja vietän sitä vapaa-aikaa myös kavereiden (pari hyvää ystävää, ei mitään riippuvuussuhdetta frendeistä...) kanssa ja harrastan sitä em. liikuntaa ilman sen kummempia aikatauluja. Mutta ajattelen ihan samoin, kun luen vastaavaa miesten profiileista - jos toinen korostaa näitä seikkoja, niin tulee ekana mieleen joku ylitsepursuavan avoin ja sosiaalinen ihminen joka pärjää seurassa kuin seurassa ja vastaavasti etsii mieluiten samanlaista karavaanaria (you know, kaikkien kaveri...) kumppanikseen, ja joka harrastaa vähän kaikkea ja vieläpä minuuttiaikataulun kanssa...
En tiedä, kai se on jotain sisäänrakennettua "en riitä kuitenkaan" -mentaliteettia, joka iskee noita profiileja lueskellessa. Kun ei haluaisi antaa toiselle liian suuria odotuksia, muttei tuottaa pettymystäkään.
Vaikeaa on... :/
"Enkä myöskään usko että kunnollisen seurustelukumppanin löytäminen on naisille sen helpompaa kuin miehille. Näin ajattelevat miehet todennäköisesti miettivät asiaa vain yhdeltä kannalta. On totta että nainen voin olla käytännössä melkein minkälainen vain ja silti sänkyseuraa löytyy helposti vaikka baarista. Jos taas haluaa vakavaan suhteeseen on naisilla edessä ihan samat ongelmat kuin miehilläkin
Aika itseäsi täynnä olevalta vaikutat. Ketä kiinnostaa ihminen, joka ihailee omaa perslärveänsä.
Itseäni täynnä, perusteella että? Öö, ootas mä yritän selvittää pähkinän.
Harrastan liikuntaa. Todella itsekästä! Kiellän olevani erityisen timmi vaan harrastan liikuntaa omaksi ilokseni. Hyi minua, mikä itserakas possu! En etsi myöskään erityisen sporttista tai ainakaan sen näköistä miestä, miten ajattelematonta! Toivon miehestä seuraa lenkkipolulle, miten kehtaankin. Myönnän, että minulla on muutama ystävä. Olen siis aivan täysin pinnallinen. Valtavan sosiaalinen mies saa minut vetäytymään, en siis olekaan ujo vaan vain itserakas. Pelkään tuottavani toiselle pettymyksen omana itsenäni, jonka piirteen ansiosta olenkin kaikkien itsetietoisten pintaliito-YTN:ien äiti ja isä!
Kiitos, tekipä hyvää analysoida omaa tekstiäni, olinpas tosiaan ajattelematon.
Vielä kun osoitat kohdan, jossa ihailen omaa persläpeäni, niin nöyrryn lopullisesti armostasi ja häivyn takavasemmalle.
Eiku oota... mä teen sen jo nyt.
"Mistä hyvän miehen voisi löytää?"
Todennäköisimmin et mistään. "Hyvän" ihmisen löytäminen vaatisi koneen mikä lois sulle kloonin unelma ihmisestä, loput ihmiset on vain vajaita tauluja jotka valitaan ja joiden valmiiksi saamiseen ollaan valmiita satsaamaan aikaa, vaivaa ja tieto siitä ettei se taulu tule ikinä olemaan mikään mona lisa.
"Vai kannattaako tyytyä ajatukseen, että vietän elämäni sinkkuna? "
Miksi sun pitää "tyytyä"? Miksi et voi "valita" sitä polkua? Ei sinkkuuden tarvitse aina olla negatiivinen asia, tietenkin on täysin ymmärrettävää jos sulla on haaveena se kaks lasta, rivitalonpätkä espoosta ja farkku volvo nii se voi olla aika vaikea saavuttaa yksin, mutta elämässä on muitakin polkuja valittavina.
Yksin elämisen polku ei tällä hetkellä vaikuta sellaiselle jota haluasin elää. Unelma tulevaisuudesta on hieman erillainen, eikä niitä kaikkia voi yksin toteuttaa. Tällä hetkellä kuitenkin unelmoi, että n. 30 vuotiaana mulla olis mies, lapsia ja omakotitalo.
Hyvän miehen voi löytää mistä vaan, voi hyvin kuvitella et sulle on tää sanottu jo 1001 kertaa jo tosin. Ainoa ongelma sul täs on se että vaikutat sellaiselta ihmiseltä jolle kaikki pitäisi tuoda naaman eteen. Oletko oikeasti etsinyt itsellesi miestä aktiivisesti, vaiko odotatko että joku prinssi uljas tulee sinun kotiovellesi kukkakimppu kourassa? Jos viestilläs yritit saada hyviä miehiä ottamaan suhun yhteyttä täällä, niin uskon että se epäonnistuu melko pahasti. Yleensä halutaan vähän enemmän tietoa ihmisestä kuin pelkästään "olen kiva tyttö, huumorintajuinen ja rauhallinen" että viitsii ees ottaa yhteyttä kehenkään.
Ja mikä on lopulta hyvä mies sinun mielestäs? Täs sun viestissäs on nii paljo puitteita ettei kukaan oikein tiedä mitä sä ees haet. Valitettavasti tääl netis o niin paljo tyttöi / naisii jotka eivät edes itse tiedä mitä hakevat ihmisessä. Suurin osa on vaa tyytymättömii omaan tilanteeseensa ja haluavat muutosta. Jos näin on niin suosittelen oikeesti kokeilemaan kaikenlaisia ihmisiä (tutustumisen suhteen).
Toiset valittaa siittä kun asettajaa jotain kriteerejä miesten suhteen ja toiset valittaa ettei saa selvää mitä toinen hakee (ilmeisesti kaipasi lisää kriteerejä). Eihän sitä kannata tarkkaan määritellä millaista miestä hakee.
Vai pitäskö sun mielestä laatia kriteerit tällä tyylillä
- ruskeat tai tummat hiukset (kuitenkin suomalainen)
- urheilullinen kroppa
- vähintään 180 cm
- ei polta
- juo vain harvoin
- kiltti
- huomaavainen
- opiskelee tai on jo valmistuntu yliopistossa tai AMK:ssa (miellään tekniikkaa)
- viihtyy kotona, sillä olisi mukava viettää aikaa kahdestaan vaikkak kokkaillen ja leffoja katsellen
- kohtelias, hyväkäytöksinen
jne.
Heh, ei tarvitse mennä äärimmäisyydestä äärimmäisyyteen. Kuhan antaa jotain josta voi ottaa kiinni, kunnon mies on vaan niin... epämääräinen. Loppujen lopuksi näen että melkein kaikki suomalaiset miehet on kunnon miehiä, sen takia toivoin vähän tarkennusta, ei sen kummempaa. Eli jotain noiden kahden väliltä olisi hyvä aina kertoa omasta mielestäni, noi luettelot on vaa niin tylsii ja turhii loppupeleis.
Olen samaa mieltä kanssas tossa ettei kantsi määritellä liian tarkkaan. Monesti itekki oon huomannu kuinka hölmö oon ollu ku oon kategorioinu ihmisii liian aikaisin mihinkään.
ne "kunnon" miehet menneet on.
toisin sanoen sinusta olisi mukavaa löytää jolle kelpaa puhkinussittu huoran vittusi?? olenko oikeassa??