Ongelmia esteiden kanssa!

Irtohypyttäkää ja hankkikaa valmentaja, luultavasti poni on vain laiskottelija.

Onko ponia koskaan koulutettu esteille? Tietääkö se siis mitä haluatte sen tekevän? Varsalle on sen koko elämän opetettu, että aitoja pitää kunnioittaa ja niistä ei karata. Sitten me pienet ihmiset aivan yhtä-äkkiä ohjataan hevosparka kohti kapeaa aitaa, tottakai heppa yrittää hyvämuistisena pysähtyä aidan eteen tai kiertää sen, niihän sitä on opetettu koko sen tähän astisen elämän.

Kuulostaa jo hyvältä alulta, jos poni suostuu menemään maapuomin yli halukkaasti. Laittakaa kaksi puomia tolppien väliin maahan vierekkäin (hyvä paikka on aivan aidan vieressä jolloin aita tukee ponia ja se ei voi kieltää aidan puolelta) ja ravatkaa tai laukatkaa näiden yli vaikka useampana päivänä. Kehukaa joka ylityksestä (ei kuitenkaan mitään erityistä shouta asian suhteen). Ylittäkkää puomia osana normaalia ratsastusta kerta toisensa jälkeen. Sen jälkeen nostakaa puomit miniristikoksi (puomien toiset päät esim. estetolpan jalkojen päälle) eli esteen korkeus keskikohdalla muutaman sentin enemmän kuin puomien korkeus). Ratsastelkaa taa tämän miniristikon yli kerta toisensa jälkeen kehuen ponia ylityksistä. Älkää vaihtako alussa esteen paikkaa, tuttu paikka vahvistaa ponille että hyppääminen on luvallista. Jos poni kieltäytyy esteen eteen, pakottakaa se yli siitä paikasta, vaikka käynnissä ja taluttaen. Kehukaa heti, kun poni ylittää miniesteen (vaikka ylitystä ennen olisi tapeltu kuinka kauan ja vaikka poni kolistelisi jalkoja puomeihin ja pudottaisi esteen)

Sitten nostakaa ristikon korkeutta, siten että se on alimmissa varsinaisissa kannattamissa eli jo oikea este. Ja lähestykää estettä reipaassa ravissa tai hillityssä laukassa. Kehukaa jokaisesta hypystä (vaikka este putoaisi) Jos hevonen kietää niin ottakaa rauhassa, uusi lähestyminen ja taas kehut kun hyppää. Jos ei hyppää vielä toisella tai kolmannellakaan yrityksellä niin este taas miniristikoksi ja yli vaikka taluttamalla, kun se taas sujuu niin uusi yritys vähän isommalla. Alussa on tosi tärkeää, että menette itse kunnolla mukaan hyppyyn ja ette vedä ponia suusta hypyn aikana. Alussa ei kannata hypätä kovin montaa kertaa, vaan mielummin lopettaa parin hyvän ylityksen jälkeen. Puomiharjoitusvaiheen jälkeen hyppäämistä kanntaa rajoittaa pariin kolmeen esteharjoitukseen viikossa, jotta poni ei kyllästyisi.

Kun hevonen menee esteestä yli tai läpi varmasti, voitte lopettaa kehumisen läpimenonoista ja kehua vain onnistuneista hypyistä. Näin ponille vähitellen vahvistuu, että haluatte sen nimenomaan hyppäävän ei särkevän esteitä. Kun tämäkin sujuu voitte alkaa vaihdella esteen paikkaa ja hypätä myös kahta tai kolme estettä pieninä ratoina. Pitääkää estekorkeudet matalina 60cm on monen shettiksen maksimi, joten 25-40cm on ihan sopiva harjoituskorkeus kokemattomalle ponille. Kun poni hyppää mielekkäästi parin kolmen esteen radan voi olla hyvä antaa sille pieni hyppytauko (eli 2-5vk jolloin ei hypätä lainkaa). Nuoret hevoset haluavat usein kypsytellä uusia taitoja rauhassa, jolloin tauon jälkeen uusi asia sujuu paljon paremmin kuin ennen taukoa.

Myös irtohypystystä ja hyppäämistä kujassa kannattaa kokeilla, jos äskeisetä koulutusmallista ei tunnu olevan apua tai sen tukena ja vaihteluna.

Jos tiedätte varmasti, että poni osaa hypätä, on kyse luultavasti kurittomuudesta. Miksi hypätä, kun paljon hauskempaa horjuttaa ratsastajan tasapainoa kieltämisellä ja esteen ohi livahtelemalla. Siihenkin auttaa kun tekee esteen aivan aidan viereen jolloin poni ei pääse ohi ainakaan siltä puolen. Esteen toiselle puolelle voi tehdä johteen jolloin siltäkin puolelta kieltäminen on vaikeampaa. Laittakaa este riittävän pieneksi, jolloin voitte tarvittaessa hypytää ponin yli viimeisenä keinona vaikka talutuksessa, mutta periksi ei anneta ennen kuin poni hyppää (yli tai läpi). Kun poni kieltäytyy pysäyttäkää se esteen eteen (jos livahtaa ohi esteestä tuokaa esteen eteen) pitäkää ohjat tiekalla ja napauttaa ponia raipalla (ei mitää pieksämistä vaan terävä napautus muistutukseksi) ja sitten uusi lähestyminen. Lähestyteyssä erityistarkkana, ohjat tuntumalla, pohkeet kiinni, tempo sopivana (reipas, mutta ei miljoonaa), heti kun poni yrittää hankoitella vastaan, niin korjaus (oikaisu ja raippa, vaikka kaulalle jos yrittää esteen ohi, jos hidastaa niin raippaa ja pohkeet kiinni, saa potkaista, jos puristaminen ei auta). ja isot kehut kun hyppää.

taluttakaa vaikka maasta käsin pienen kavaletin yli ja kehukaa aina kun menee irtohypytystäkin voi kokeilla sekä kavalettien ylitystä juoksuttamalla, mutta jos poni ei suostu hyppäämää nämä keinot luultavasti ainakin aluksi täytyy hylätä.puhukaa myös ratsastuksen opettajalle tai jollekkin muulle hevosista paljon tietävälle! luultavasti ponilla on jostain syystä pelko esteisiin tai sitten se vaan pelleilee tämä tulisi ensin selvittää että kummasta on kyse tai että onko ponilla jotain kipuja se voisi olla mahdollista jos poni kuitenkin juokseen esteiden läpi niin tuskin se niitä ainakaan pelkää.kun se selvitetään että mistä se johtuu niin pystyy ottamaan oikeat keinot käyttöön!!!