en yritä tehdä itsestäni mitään todellista kauniimpaa kuvitelmaa, olen perusuomalainen tyttö, painoindeksi normaali, ei värjätyt hiukset, opiskelija, ujo, mutta poikaystävää ei löydy mistään!!!!!!!!!
alan jo itsekin huolestua, olen jo 21v. enkä ole koskaan seurustellut/suudellut ketään, haluaisin kuitenkin niin paljon kokea seurustelun huumat ja päästä naimisiin, mutta minua pelkään jääväni yksin! =(
mistä ikäiseni tytön tulisi etsiä seuraa?, "huonoja puolia" minusta kyllä löytyy, sillä en juo (pari lasia siideriä tai viiniä perjantai illalla ok, mutta ei muulloin), en polta, en käy baareissa (en viihdy), opiskelu vie minulta kyllä paljon aikaa, olisiko minun parempi suorittaa vain alempi tutkinto alallani eikä pidempää? silloin mulle jäisi aikaa enemmän panostaa suhteeseeni, jos sellainen löytyisi? vai kuulostanko jo täysin epätoivoiselta?
ulkonäköä täällä on varmaan turha puida, sillä kaikki sanoo että ei mittojen perusteella voi tietää onko kaunis, no mitat silti 175cm/62kg, ruskeat hiukset, pitkä nenä, mutta suora, "baby-kasvot"
kaikki vinkit kelpaa mulle!!!!! EN VAIN HALUA JÄÄDÄ YKSIN! pelottaa helvetisti, onko kenelläkään muilla vastaavanlaisia kokemuksia? mistä kivat kunnon kaverit löytää? mitä teen väärin?
alan jo itsekin huolestua, olen jo 21v. enkä ole koskaan seurustellut/suudellut ketään, haluaisin kuitenkin niin paljon kokea seurustelun huumat ja päästä naimisiin, mutta minua pelkään jääväni yksin! =(
mistä ikäiseni tytön tulisi etsiä seuraa?, "huonoja puolia" minusta kyllä löytyy, sillä en juo (pari lasia siideriä tai viiniä perjantai illalla ok, mutta ei muulloin), en polta, en käy baareissa (en viihdy), opiskelu vie minulta kyllä paljon aikaa, olisiko minun parempi suorittaa vain alempi tutkinto alallani eikä pidempää? silloin mulle jäisi aikaa enemmän panostaa suhteeseeni, jos sellainen löytyisi? vai kuulostanko jo täysin epätoivoiselta?
ulkonäköä täällä on varmaan turha puida, sillä kaikki sanoo että ei mittojen perusteella voi tietää onko kaunis, no mitat silti 175cm/62kg, ruskeat hiukset, pitkä nenä, mutta suora, "baby-kasvot"
kaikki vinkit kelpaa mulle!!!!! EN VAIN HALUA JÄÄDÄ YKSIN! pelottaa helvetisti, onko kenelläkään muilla vastaavanlaisia kokemuksia? mistä kivat kunnon kaverit löytää? mitä teen väärin?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Minä en kyllä ole mies, mutta kun olen hereillä, niin jotain vastaan. Ensinnäkin, jos haluat vain suhteen ja naimisiin piste, niin se ei ole ongelma. Jos taas haluat suhteen ja naimisiin HYVÄN MIEHEN KANSSA, niin on hyvinkin mahdollista, ettei onnistu. Kuulostat ns. kunnon tytöltä ja meille ei vain yksinkertaisesti ole markkinoita. Me kelpaisimme panopatjaksi ja kodinhoitajaksi joillekin juntti-urpoille joille nainen on vain käyttöesine, mutta ne harvat hyvät miehet hakee sillä välin kuuta taivaalta jollekin seksikkäälle nirppanokkaprinsessalle. Koska tekstistäsi saa kuvan, että olet valmis muuttamaan itseäsi paljonkin miehen takia, mihin minä en koskaan halunnut ryhtyä, niin sinuna vain värjäisin hiukset, pukeutuisin seksikkäämmin ja menisin baariin, vaikka et joisikaan. Muuten... En halua pelotella, mutta elämä on raakaa ja raadollista.
Ja by the way, minä olen JO 33v, enkäole koskaan seurustellut/suudellut ketään ja olisin minäkin halunnut sen kaiken.
Sinähän olet VASTA 21v. Tilastojen mukaan 35v naiset ovat kysytyimpiä tositarkoituksella, mutta 40vnaisten kysyntä laskee nopeasti ja 35v lapsettomalla naisella kello tikittää kovasti vielä vauvaa, kun aika on vähissä tai jo ohi. Katsele vielä ihan rauhassa sitä OIKEAA
Kaksi erilaista tapaa:
1. Etsi seuraa netistä.
2. Etsi seuraa baareista, vaikka et niistä erityisesti piittaa.
Yleensä etsimällä ei kuitenkaan löydä. Ymmärrän, että alat olla hieman epätoivoinen, mutta koeta ymmärtää että elämässä on paljon muutakin kuin parisuhde. Paras tapa tavata kumppaninsa on elää normaalia elämää ja antaa sattuman tehdä tehtävänsä. Näin se vain menee elämässä. Minä tapasin kumppanini lentokoneessa työmatkan päätteeksi, enkä todellakaan ollut hakemassa seuraa siltä reissulta. Olin vielä väsynyt ja melko nuhjuisen näköinen pitkän päivän jälkeen.
Tiedän, ettet halua kuulla tätä, mutta olet vielä nuori. Sinun pitää ensin löytää paikkasi maailmassa. Vasta sitten olet valmis parisuhteeseen. Opiskelua ei kannata jättää miehen takia, varsinkaan kun sinulla ei vielä miestä ole. Ei ole normaalia omistautua parisuhteelle kokonaan, muutakin elämää pitää olla. Jos se onnistuu muilta, se onnistuu myös sinulta. Kukaan mies ei halua vetää mukanaan naista, joka pelkää yksin jäämistä jne. Kukaan mies ei jaksa sellaista koko elämäänsä. Neuvon sinua etsimään elämääsi asioita, joista pidät ja joissa olet hyvä. Se parantaa itsetuntemustasi ja antaa perspektiiviä ajatteluusi. Suhtaudu elämään seikkailuna ja ota vastaan se, mitä maailma tarjoaa. Anna maailmalle aikaa ja anteeksi. Et ehkä saa siltä mitä haluat, mutta saatat saada asioita, joista et olisi osannut uneksiakaan.
You can't hurry love.
http://www.youtube.com/watch?v=WfzUh9BnrqY
Etsi sieltä opiskelupiireistä.
vaikka et paljon viihdy baareissa, niin ne vaan ovat paikkoja, joissa harrastetaan sosiaalista kanssakäymistä ja etsitään kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen.
Ei siellä aina tartte vetää kaksin käsin turpaa täyteen. Siellä voi roikkuilla vaikka selvin päin.
Hei, olet VASTA 21 vuotias! Ymmärtäisin epätoivosi jos olisit 30 vuotias, mutta herran jumala 21 vuotiaalla ei pitäisi mitään epätoivoa vielä olla.
Muistatko millaista oli olla 21-vuotias? Yrittäisit edes teeskennellä että muistat.
löytämään enää itselleen puolisoa. Ainoa vaihtoehto voi olla vastata pitkiä vankeusrangaistuksia kärsivien lehti-ilmoituksiin.
Unohda koko juttu. Hommaa itsellesi kissoja.
Kun jaksat kirjoittaa noin monta riviä valiltusta ja toivetta niin kirjoitapa johonkin treffipalstalle. Monet mun (tosin suo paljon vanhemmat ) tutut ovat löytäneet armaan sitä kautta. Ole rehellinen ja avoin. Älä silti paljasta nimeäsi ja yhteystietojasi vaan avaa feikki email ja tutustu rauhassa sitä kautta.
Onnea yrityksellesi,
http://www.gernet.fi/public/keskustelu/index.zml
mitenkäs mä sainkaan itelleni poikakavereita..kun en mäkään notkunnu baareissa..enkä dokaillu viikottain kuten monet ikäiseni....opiskelin ja urheilin..vietin suurimman osan vapaastani kotosalla vanhempieni kanssa..hmm...tosin taisin mä kaverienki kanssa kylillä rinkiä kävellen heittää ja limu discoissa käydä teininä..aikuisena vähemmän missään discoissa....=o)
olin normaalin näköi nuori nainen..joka kuitenkin panosti ulkonäköönkin..hoikka sopusuhtainen...en kuitenkaan mitenkään sosiaaliperhonen..mutta en seinää vasten vetäytyväkään..semmoi perus ujo..enemmän hiljanen kun äänekäs..sivusta seuraaja..=o)
..hmm..mä taisin tutustua niihin kursseilla..kirjeitse..kaverien kautta..sitte kylilläki sattu kerran käymää niin et sain poikakaverin..iha vahingossa..xo)
..nyksäni tapasin sillee jännästi, et tapasin hänen kaverinsa deittien kautta..mut siit ei sit puolin eikä toisin kiinnostus oikee heränny..mut tää mun mies..sitte tuli tutuks sitä kautta ja nytte se on siis mun mies..
jazulilla on hyvä ******* :)
Olet liian epätoivoinen.
Opiskele ensin opiskelut loppuun ja palaa asiaan, ellei sinä aikana tupsahda viekkuun.
Mikäli pidät tanssimisesta, mene tanssilavoille.
Ota ko. naisesta mallia - tosin se loppu hivenen onnettomasti eli vaatii pientä hiomista.