minulla oli noin 6v sitten suhde varattuun mieheen,itsekin myös naimisissa oleva----meillä oli ihanat pienet hetkemme ja salaiset retkemme----mies lähti töihin pois kotikonnuilta ja vietti onnellista "poikamieselämää" kunnes sairastu vakavasti ja palasi vaimon luo----tapasimme silloin tällöin mutta vain ohimennen ja moikattiin---hän kertoi sairaudestaan jne---hän nukkui pois hiljattain----miten saan tuon ihmisen mielestäni---tuntuu että ois pitänny vielä jutella enempikin----tiedän että hän ajatteli varmaan samoin----nyt on vain jäljellä muistopaikka johon voin mennä ja kuiskia ikäväni
pakko kertoa ja keventää sydäntä
surujen silta,.,.
6799
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jaa surusi miehesi kanssa. Käytte siellä lehtoissa kuiskimassa yhdessä. Toisen osatekijän puoliso kannattaa jättää rauhaan, heillä on varmaan, pitkä yhteinen menneisyys eikä pikku asioilla kannata leskeä vaivata.
pointtisi tässä vastauksessa alkuperäiselle kirjoittajalle? Eihän hän mistään leskelle tai miehellensäkään kertomisesta puhunut vaan siitä, että suree poismennyttä ihmistä. Miksi sinulla on tarve pilkata surevaa? Oletko mielestäsi häntä parempi ihminen ja siksi oikeutettu "lyömään jo lyötyä"?
Raamatussa sanotaan: Synnin palkka on kuolema.
niin surkee itsekuri että oma mies ei riiittänyt. On sulla pokkaa käydä toisen naisen miehen haudalla nyyhkyttämässä, häpäisemässä. No... kyllä sullakin hetki vielä koittaa, katotaan mihin joudut.
Hän ei tule enää takaisin. Aika parantaa haavat, mutta ajattele miten vaikeaa on hänen jälkeen jääneellä perheellään, voisit olla aivan hiljaa.
Niin, että pitäisi liata vielä miehen hautakin. Anna nyt olla, hautapaikka ei ole sinua varten,huora.