Perhe
Perhesiteet. Tiiviitä perhesiteitä filippiiniläiset pitävät yhtenä kulttuurinsa peruspiirteenä ja yhteiskuntakin pyörii sukujen ympärillä. Perheeseen lasketaan ydinperheen lisäksi isovanhemmat, tädit, sedät, serkut ja monia ihmisiä, jotka eivät ole geneettistä sukua kuten kummit (kummitäti ninang, kummisetä ninong), joilla on tärkeä asema. Laajennettu perhe asuu monesti myös samassa taloudessa, vaikkakin kaupungistuminen ja pienet asunnot ovat vähentämässä mahdollisuuksia siihen. Sukujuhlat ovat merkittäviä tapahtumia, joista ei haluta olla poissa. Perhe on myös sosiaaliturvan perusta maassa, missä julkinen sosiaaliturva lähes kokonaan puuttuu. Jokainen tuntee taloudellisenkin velvollisuutensa, ikuisen kiitollisuudenvelkansa (utang-na-loob) perheelleen, ja huolehtii esimerkiksi nuorempien sisarusten kouluttamisesta ja perheen sairaista, vammaisista ja vanhuksista. Jopa vuosikymmenten jälkeen rikkaampiin maihin muuttaneet siirtolaiset lähettävät säännöllisesti rahaa kotimaahan jääneille sukulaisilleen.
Lapset ja vanhemmat. Lapset kasvatetaan suomalaisen näkökulmasta katsoen vanhanaikaisen hyville tavoille eli tottelevaisiksi jopa ruumiillista kuritusta käyttäen. Vanhempien kunnioittamista edellytetään eivätkä lapset tee mitään neuvottelematta vanhempien kanssa. Kylään tullessaan lapset ensimmäiseksi tervehtivät aikuisia, erityisesti vanhuksia, viemällä heidän kätensä otsalleen (mano po). Vanhempia myös teititellään yleisesti. Iän karttuessa lapsilla on velvollisuus osallistua sekä kotiaskareisiin että toimeentulon hankkimiseen kodin ulkopuolelta. He huolehtivat vanhenevista vanhemmistaan ja nuoremmista sisaruksistaan. He ovat perheen tuki maassa, missä ei ole juuri mitään sosiaaliturvaa. Ehkä raskaiden velvoitteittensa takia lapset käyttäytyvät hillitymmin kuin meillä. Toisaalta lapsia hellitään anteliaasti ja koko perhe ja muutkin osallistuvat hellimiseen. Lopputuloksena lasten kitinää ja riitelyä kuulee siellä paljon vähemmän kuin meillä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö mitään ongelmia olisi. Huumeet ovat myös Filippiineillä nuorison ongelma, etenkin Manilassa.
http://www.filippiinit-seura.fi/tapakulttuuri.html
Kiitos suomi24 ylläpidolle!! Kannattaa poistaa tämä viesti sillä se sisältää oikeaa informaatiota.
Perhesiteet. Tiiviitä perhesiteitä filippiiniläiset pitävät yhtenä kulttuurinsa peruspiirteenä ja yhteiskuntakin pyörii sukujen ympärillä. Perheeseen lasketaan ydinperheen lisäksi isovanhemmat, tädit, sedät, serkut ja monia ihmisiä, jotka eivät ole geneettistä sukua kuten kummit (kummitäti ninang, kummisetä ninong), joilla on tärkeä asema. Laajennettu perhe asuu monesti myös samassa taloudessa, vaikkakin kaupungistuminen ja pienet asunnot ovat vähentämässä mahdollisuuksia siihen. Sukujuhlat ovat merkittäviä tapahtumia, joista ei haluta olla poissa. Perhe on myös sosiaaliturvan perusta maassa, missä julkinen sosiaaliturva lähes kokonaan puuttuu. Jokainen tuntee taloudellisenkin velvollisuutensa, ikuisen kiitollisuudenvelkansa (utang-na-loob) perheelleen, ja huolehtii esimerkiksi nuorempien sisarusten kouluttamisesta ja perheen sairaista, vammaisista ja vanhuksista. Jopa vuosikymmenten jälkeen rikkaampiin maihin muuttaneet siirtolaiset lähettävät säännöllisesti rahaa kotimaahan jääneille sukulaisilleen.
Lapset ja vanhemmat. Lapset kasvatetaan suomalaisen näkökulmasta katsoen vanhanaikaisen hyville tavoille eli tottelevaisiksi jopa ruumiillista kuritusta käyttäen. Vanhempien kunnioittamista edellytetään eivätkä lapset tee mitään neuvottelematta vanhempien kanssa. Kylään tullessaan lapset ensimmäiseksi tervehtivät aikuisia, erityisesti vanhuksia, viemällä heidän kätensä otsalleen (mano po). Vanhempia myös teititellään yleisesti. Iän karttuessa lapsilla on velvollisuus osallistua sekä kotiaskareisiin että toimeentulon hankkimiseen kodin ulkopuolelta. He huolehtivat vanhenevista vanhemmistaan ja nuoremmista sisaruksistaan. He ovat perheen tuki maassa, missä ei ole juuri mitään sosiaaliturvaa. Ehkä raskaiden velvoitteittensa takia lapset käyttäytyvät hillitymmin kuin meillä. Toisaalta lapsia hellitään anteliaasti ja koko perhe ja muutkin osallistuvat hellimiseen. Lopputuloksena lasten kitinää ja riitelyä kuulee siellä paljon vähemmän kuin meillä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö mitään ongelmia olisi. Huumeet ovat myös Filippiineillä nuorison ongelma, etenkin Manilassa.
http://www.filippiinit-seura.fi/tapakulttuuri.html
Kiitos suomi24 ylläpidolle!! Kannattaa poistaa tämä viesti sillä se sisältää oikeaa informaatiota.
Vastaukset 4
Vanhimmat
filippiinit-seuran sivuilta poimittua tietoa:
Lapsityövoima. Yli 3 miljoonaa 10-17-vuotiasta lasta käy ansiotyössä, usein huonoissa oloissa. 10-14-vuotiaista 81 % työskentelee maataloudessa, 8 % kaupan alalla, 6 % palvelualoilla ja 5 % tuotannossa. Monikansallisten yritysten lapsityövoimalla valmistetusta tuotannosta 98% viedään Eurooppaan. Lapset ansaitsevat vähemmän kuin yhden peson tunnissa, mikä on vain kuudeososa virallisesta minimipalkasta. Monet lapset työskentelevät seitsemänä päivänä viikossa ja tekevät 12-16 tunnin työpäiviä.
Katulapset. Filippiineillä lasketaan olevan noin 100 000 katulasta. Heistä 1000 on täysin orpoja.
Lapsiprostituutio. UNICEFin tietojen mukaan 60 000 lasta on prostituution piirissä ja pedofiilien uhreina.
Vammaiset lapset ja alkuperäiskansojen lapset, joista ei ole tarkkoja lukuja, ovat usein syrjäytyneet monista perusasioista kuten koulutuksesta.
Nuoret rikoksentekijät. Noin 20 000 filippiiniläistä alaikäistä kärsii vankiloissa uskomattoman huonoissa oloissa.
Niin se vaan on että oikeaa informaatiota on niin monenlaista. Surullista kyllä.
Listataanko heti perään Suomen alkoholisoituneiden määrät? Väkivaltaisten vanhempien määrät? Vankilaan joutuneiden vanhempien määrät? Huumeongelmien kanssa taistelevien vanhemmiksi kelpaamattomien ihmisten määrät? Henkisesti tasapainottomien määrät? Huostaanotettujen lasten määrät? (Siis, Suomen kaltaisessa HYVINVOINTIVALTIOSSA ja SIVISTYSVALTIOSSA on huostaan otettuja lapsia???!!! - Missä lienee vika? Systeemissäkö? Vai onko se jokin laskentavirhe?...)
Kyllä, jokaisella asialla, jokaisella maalla, jokaisella kulttuurilla ja kansakunnalla on enemmän kuin kaksi puolta!
Vai onko niin, ettei ulkomaalaisista (etenkään aasialaisista) saa koskaan löytää mitään hyviä puolia, jotka varjostaisivat suomalaista "ylemmyyttä"?
tuo on aivan totta, onhan suomalaistutkija nostanut hyvinvointivaltiomme ongelma opiskelijaprostituution ja ala ikäisten seksinmyynnin myöskin tietoiseksi meille taviksille;)
Ei pidä unohtaa myöskään avioerojen seurauksena Suomessa, on monta rikkoinaista kotia, ja tulevaa kouluampujaa.
Lasten huostaanotot ovat Euroopan kärkiluokkaa. (siis orpoja yhteiskunnan kontolla)
Kuvittelitko, että Suomi olisi vapaa ko. ongelmista?
vastauksesta.