Miten selviätte kun ette saa tavata...

Porukka ulos asunnosta vapaille markkinoille vuokralle. Onpahan sitten teidän pojalle asuntonne, kun hän joutuu ulkoruokintaan. Sillä se on varmasti edessä.
Itse olen samassa tilanteessa eli yhteydet 4 ja 6v lapsenlapsiin hukassa.
Ei ole poikanne osa helppo kodissaan, kun joutuu kuuntelemaan itseensä ja teihin kohdistuvat solvaukset, haistattelut ja haukkumiset. Kaikkein pahinta se on lasten kehitykselle. Meillä lapsenlapset alkoivat kiroilemaan ja haistattelemaan päiväkodissa samoilla sanoilla joilla äiskä huusi isälle kotona. Siinä haistattelussa isovanhemmat saivat osansa, vaikka ei ole osaa eikä arpaa paitsi auttajana ja taloudellisesti tukijana. Ero sitä tuli meilläkin, kun lopetettiin taloudellinen avustaminen.
Nyt lähetetään lapsenlapsille ainoastaan merkkipäiväkortit. Ne posti ainakin vie laatikkoon, meneekö suoraan roskiin on sitten eri asia. Vaatteet eivät kelpaa, mutta rahaa ei anneta yhtään. Rahat säästetään ja annetaan sitten, kun lapset ovat sen ikäisiä, että itse ymmärtävät ja ehkä opiskelevat.
Ole huoleti, kyllä ne lapsenlapset ottavat teihin yhteyttä ja lapsia voi käydä tapaamassa päiväkodissa tai koulussa. Et ole yksin tällaisessa tilanteessa, että on sattunut epäsopiva nainen lastenlastesi äidiksi.

kohdillaan sillä kieltäjällä.Taitaa olla päässä vikaa.Kannattaisi teidän lapsenne ottaa äkkiä ero.

Odota rauhassa kirjoitti:

Porukka ulos asunnosta vapaille markkinoille vuokralle. Onpahan sitten teidän pojalle asuntonne, kun hän joutuu ulkoruokintaan. Sillä se on varmasti edessä.
Itse olen samassa tilanteessa eli yhteydet 4 ja 6v lapsenlapsiin hukassa.
Ei ole poikanne osa helppo kodissaan, kun joutuu kuuntelemaan itseensä ja teihin kohdistuvat solvaukset, haistattelut ja haukkumiset. Kaikkein pahinta se on lasten kehitykselle. Meillä lapsenlapset alkoivat kiroilemaan ja haistattelemaan päiväkodissa samoilla sanoilla joilla äiskä huusi isälle kotona. Siinä haistattelussa isovanhemmat saivat osansa, vaikka ei ole osaa eikä arpaa paitsi auttajana ja taloudellisesti tukijana. Ero sitä tuli meilläkin, kun lopetettiin taloudellinen avustaminen.
Nyt lähetetään lapsenlapsille ainoastaan merkkipäiväkortit. Ne posti ainakin vie laatikkoon, meneekö suoraan roskiin on sitten eri asia. Vaatteet eivät kelpaa, mutta rahaa ei anneta yhtään. Rahat säästetään ja annetaan sitten, kun lapset ovat sen ikäisiä, että itse ymmärtävät ja ehkä opiskelevat.
Ole huoleti, kyllä ne lapsenlapset ottavat teihin yhteyttä ja lapsia voi käydä tapaamassa päiväkodissa tai koulussa. Et ole yksin tällaisessa tilanteessa, että on sattunut epäsopiva nainen lastenlastesi äidiksi.

Lue lisää

rauhassa, niin antakaa olla rauhassa. Kaik jokaisella on oikeus omaan rauhaan, vaikka asuisikin jonkun vuokrakämpässä. Ei sitä muidenkaan vuokraajien kanssa tarvitse seurustella. Miniää tai ehkä jopa poikaanne ahdistaa teidän jatkuva läheisyys ja oman rauhan puute. Pojat, etenkin kiltit sellaiset, eivät vain uskalla tuoda mielipiteitään esille muille kuin vaimoilleen. Vaimot sitten käyttäytyvät rohkeampina heidän puolestaa niin kuin uskovat tilanteen edellyttävän. Kyllä hiljaisiakin ahdistaa ja heillä on mielipiteitä, vaikka eivät niin tuokaan julki niin kovin. Itseänikin ahdisti omat vanhemmat, jotka tulivat kylään etukäteen ilmoittamatta, että muutettiin kerrostaloasuntoon, jossa on ovipuhelin, jonka saa pois päältä. Eipähän tarvitse jatkuvasti olla siivoamassa, siistit vaatteet päällä ja tukka kammattuna, jos vaikka vanhemmat sattuvat tulemaan kylään. En nimittäin jaksa kuunnella arvostelua pesemättömästä vessanpytystä. Näin aikuisena elämässäni on muutakin kuin eläminen vanhempien ehdoilla.

Oma rauha kirjoitti:

rauhassa, niin antakaa olla rauhassa. Kaik jokaisella on oikeus omaan rauhaan, vaikka asuisikin jonkun vuokrakämpässä. Ei sitä muidenkaan vuokraajien kanssa tarvitse seurustella. Miniää tai ehkä jopa poikaanne ahdistaa teidän jatkuva läheisyys ja oman rauhan puute. Pojat, etenkin kiltit sellaiset, eivät vain uskalla tuoda mielipiteitään esille muille kuin vaimoilleen. Vaimot sitten käyttäytyvät rohkeampina heidän puolestaa niin kuin uskovat tilanteen edellyttävän. Kyllä hiljaisiakin ahdistaa ja heillä on mielipiteitä, vaikka eivät niin tuokaan julki niin kovin. Itseänikin ahdisti omat vanhemmat, jotka tulivat kylään etukäteen ilmoittamatta, että muutettiin kerrostaloasuntoon, jossa on ovipuhelin, jonka saa pois päältä. Eipähän tarvitse jatkuvasti olla siivoamassa, siistit vaatteet päällä ja tukka kammattuna, jos vaikka vanhemmat sattuvat tulemaan kylään. En nimittäin jaksa kuunnella arvostelua pesemättömästä vessanpytystä. Näin aikuisena elämässäni on muutakin kuin eläminen vanhempien ehdoilla.

Lue lisää

oma rauha ja lastenlasten tapaamisen estäminen ei ole sama asia. lasten erottaminen täysin isovanhemmista (sikäli kun eivät ole alkoholisteja tms.) on julmaa paitsi mummoja ja vaareja, myös lapsia kohtaan. isovanhempien kuuluisi olla osa lasten elämää juuri vanhemmalle väelle ominaisten erityisen hellyyden ja perinteiden ja elämänkokemuksen jälkipolville siirtämisen takia, sekä tavallaan myös kasvattajina. sitä paitsi lapsen ensimmäinen kosketus kuoleman kanssa tulee luonnostaan sitten kun isovanhemmat nukkuvat pois, sekin edistää tervettä kasvua ja suhtautumista elämään ja kuolemaan.
ei sekään toki ole hyvä, jos tuppaudutaan kylään lupaa kysymättä, mutta lapsia ei silti saa kokonaan erottaa isovanhemmista. jos vuokrakämppä on appivanhempien omistuksessa, se ei ole sama asia kuin että olisi jonkun lähes tuntemattoman vuokralaisena.

fhshshsr kirjoitti:

oma rauha ja lastenlasten tapaamisen estäminen ei ole sama asia. lasten erottaminen täysin isovanhemmista (sikäli kun eivät ole alkoholisteja tms.) on julmaa paitsi mummoja ja vaareja, myös lapsia kohtaan. isovanhempien kuuluisi olla osa lasten elämää juuri vanhemmalle väelle ominaisten erityisen hellyyden ja perinteiden ja elämänkokemuksen jälkipolville siirtämisen takia, sekä tavallaan myös kasvattajina. sitä paitsi lapsen ensimmäinen kosketus kuoleman kanssa tulee luonnostaan sitten kun isovanhemmat nukkuvat pois, sekin edistää tervettä kasvua ja suhtautumista elämään ja kuolemaan.
ei sekään toki ole hyvä, jos tuppaudutaan kylään lupaa kysymättä, mutta lapsia ei silti saa kokonaan erottaa isovanhemmista. jos vuokrakämppä on appivanhempien omistuksessa, se ei ole sama asia kuin että olisi jonkun lähes tuntemattoman vuokralaisena.

Lue lisää

Se, että vuokra-asunnon omistavat toisen puolison vanhemmat, ei anna heille mitään erityisiä oikeuksia. Heitä ei ole kukaan pakottanut ottamaan vuokralaisiksi lapsen perhettä. Tämä vuokralaisuus-suhde ei velvoita vuokralaisia mihinkään muuhun, kuin maksamaan sovitun vuokran ajoissa, ihan sama, kenen vuokralla ollaan. Isovanhempien ja lastenlasten erottaminen ei ole hyvä asia missään nimessä, mutta tämä "miniän kosto puolisolleen" ei kuulosta omaan korvaani uskottavalta selitykseltä yksinään, vaan ennemminkin uskoisin aiemman kirjoittajan tulkintaan siitä, että kiltti mies ei itse uskalla selittää isovanhemmille kaikkia syitä, ja nainen joutuu olemaan se, joka sanoo. Puolisolle ei ole mitenkään loogista kostaa asialla, joka ei oikeastaan loukkaa itse puolisoa läheskään niin paljon, kuin muita osapuolia. Olen lähes varma, että isovanhemmat ovat sanoneet/tehneet jotain, minkä vuoksi perheellä on syy pitää välimatkaa. On surullista, että usein nimenomaan asiassa eniten ulkopuoliset, eli miniät, jätetään syntipukeiksi, kun omasta pojasta on vaikea uskoa minkäänlaista osuutta ylipäätään mihinkään ikäviin asioihin ja omat pojat eivät uskalla puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

Toivon kuitenkin tällekin perheelle, lastenlapsille, vanhemmille ja isovanhemmille kaikkea hyvää. Ehkä pienen välimatkan jälkeen saatte taas asianne kuntoon ja voitte olla normaalisti tekemisissä kaikki osapuolet toisianne kunnioittaen.

fhshshsr kirjoitti:

oma rauha ja lastenlasten tapaamisen estäminen ei ole sama asia. lasten erottaminen täysin isovanhemmista (sikäli kun eivät ole alkoholisteja tms.) on julmaa paitsi mummoja ja vaareja, myös lapsia kohtaan. isovanhempien kuuluisi olla osa lasten elämää juuri vanhemmalle väelle ominaisten erityisen hellyyden ja perinteiden ja elämänkokemuksen jälkipolville siirtämisen takia, sekä tavallaan myös kasvattajina. sitä paitsi lapsen ensimmäinen kosketus kuoleman kanssa tulee luonnostaan sitten kun isovanhemmat nukkuvat pois, sekin edistää tervettä kasvua ja suhtautumista elämään ja kuolemaan.
ei sekään toki ole hyvä, jos tuppaudutaan kylään lupaa kysymättä, mutta lapsia ei silti saa kokonaan erottaa isovanhemmista. jos vuokrakämppä on appivanhempien omistuksessa, se ei ole sama asia kuin että olisi jonkun lähes tuntemattoman vuokralaisena.

Lue lisää

Mutta jos isovanhemmat aiheuttavat riita ja eripuraisuutta lasten äidin ja isän välille niin siitä kärsii koko ydinperhe. Mitä tulee kotirauhaan niin älä leiki viisasta kun tyhmiä latelet. Vuokrasopimusta ei tarvitse laatia kirjallisesti, mutta kirjallinen on kuitenkin molempien etu. Ei ole merkitystä onko vuokranantaja tuttu tai tuntematon samat säännö koskee tuttuja. Luulenpa että tässä kierretään verotusta, jompi kumpi osapuoli saa verotuksen alaista etuutta. Kannattas muistaa se, että tosi harvoin pahalla saa aikaseksi mitään hyvää. Aika parantaa suhteet jos jaksaa olla kärsivällinen.

fhshshsr kirjoitti:

oma rauha ja lastenlasten tapaamisen estäminen ei ole sama asia. lasten erottaminen täysin isovanhemmista (sikäli kun eivät ole alkoholisteja tms.) on julmaa paitsi mummoja ja vaareja, myös lapsia kohtaan. isovanhempien kuuluisi olla osa lasten elämää juuri vanhemmalle väelle ominaisten erityisen hellyyden ja perinteiden ja elämänkokemuksen jälkipolville siirtämisen takia, sekä tavallaan myös kasvattajina. sitä paitsi lapsen ensimmäinen kosketus kuoleman kanssa tulee luonnostaan sitten kun isovanhemmat nukkuvat pois, sekin edistää tervettä kasvua ja suhtautumista elämään ja kuolemaan.
ei sekään toki ole hyvä, jos tuppaudutaan kylään lupaa kysymättä, mutta lapsia ei silti saa kokonaan erottaa isovanhemmista. jos vuokrakämppä on appivanhempien omistuksessa, se ei ole sama asia kuin että olisi jonkun lähes tuntemattoman vuokralaisena.

Lue lisää

Kyllä meinaan ne vanhemmat jotka ovat suuren työtaakan alla lykkäävät kakarat mieluusti isovanhemmille, koska heistä on tällöin apua. Isovanhempien ei tule olla osana lasten elämää kuin sen verran että lapset tietää omat juurensa, ei siksi että alkavat toteuttamaan isovanhempien ideologiaa tai persoonallisuutta. Lasten tulee kasvaa luonteeltaan omaa tahtiaan niin ovat itsenäisiä ja pitävät puolensa. Edustat melkeinpä vanhempaa sukupolvea jolla on erilaiset näkökannat, ja koska nykyaika on ajanut teidän näkökantojen ohi niin olette täysin väärässä. Koska ihmiset muuttuvat sukupolvien mukaan, eivät kehityksen mukaan, ei etenkään perinteitä kunnioittavat ihmiset. Perinteitä ei juurikaan nykyaikana ole eikä kunnioitusta toista ihmistä kohtaan, tiedän itse sen hyvin, ja olen oppinut sen että en koskaan missään ikimaailman nimessä kunnioita tai luota toisiin ihmisiin. Ja tuo "kosketus kuoleman kanssa tulee luonnostaan sitten kun isovanhemmat nukkuvat pois" on täyttä sontaa! Monille lapsille tulee kuolema tutuksi ennen isovanhempien poisnukkumista, sillä nykyaikana on paljon ystäviä sekä läheisiä tuttuja, joille voi tapahtua ihan mitä vain, johtuen sairauksista, kaupunkiympäristön riskeistä (etenkin baari-illan jälkeen) ja päihteiden seuraamuksena tehdyt itsemurhat. Siinä olet oikeassa että ei ole hyvä tuppautua kysymättä kylään, kysyä pitää aina, sillä kai isit ja äidit haluavat omaakin aikaansa viettää perheen kesken. Kyllä se on sama asia että olisi jonkin tuntemattoman vuokralaisena, varsinkin silloin jos isovanhemmat ovat huomanneet rahastus sauman pojassaan ja ottavat ylikorkeaa vuokraa, se on helppoa ja huomaamatonta etenkin, koska isovanhemmat ovat nähneet elämää enemmän ja poika tuntee ehkä vuokraamansa paikan itselleen entuudestaan tärkeäksi, jolloin vuokra-arvio menee yläkanttiin. Tulevaisuus on edessä, Ei takana.

Mammat pois tieltä! kirjoitti:

Kyllä meinaan ne vanhemmat jotka ovat suuren työtaakan alla lykkäävät kakarat mieluusti isovanhemmille, koska heistä on tällöin apua. Isovanhempien ei tule olla osana lasten elämää kuin sen verran että lapset tietää omat juurensa, ei siksi että alkavat toteuttamaan isovanhempien ideologiaa tai persoonallisuutta. Lasten tulee kasvaa luonteeltaan omaa tahtiaan niin ovat itsenäisiä ja pitävät puolensa. Edustat melkeinpä vanhempaa sukupolvea jolla on erilaiset näkökannat, ja koska nykyaika on ajanut teidän näkökantojen ohi niin olette täysin väärässä. Koska ihmiset muuttuvat sukupolvien mukaan, eivät kehityksen mukaan, ei etenkään perinteitä kunnioittavat ihmiset. Perinteitä ei juurikaan nykyaikana ole eikä kunnioitusta toista ihmistä kohtaan, tiedän itse sen hyvin, ja olen oppinut sen että en koskaan missään ikimaailman nimessä kunnioita tai luota toisiin ihmisiin. Ja tuo "kosketus kuoleman kanssa tulee luonnostaan sitten kun isovanhemmat nukkuvat pois" on täyttä sontaa! Monille lapsille tulee kuolema tutuksi ennen isovanhempien poisnukkumista, sillä nykyaikana on paljon ystäviä sekä läheisiä tuttuja, joille voi tapahtua ihan mitä vain, johtuen sairauksista, kaupunkiympäristön riskeistä (etenkin baari-illan jälkeen) ja päihteiden seuraamuksena tehdyt itsemurhat. Siinä olet oikeassa että ei ole hyvä tuppautua kysymättä kylään, kysyä pitää aina, sillä kai isit ja äidit haluavat omaakin aikaansa viettää perheen kesken. Kyllä se on sama asia että olisi jonkin tuntemattoman vuokralaisena, varsinkin silloin jos isovanhemmat ovat huomanneet rahastus sauman pojassaan ja ottavat ylikorkeaa vuokraa, se on helppoa ja huomaamatonta etenkin, koska isovanhemmat ovat nähneet elämää enemmän ja poika tuntee ehkä vuokraamansa paikan itselleen entuudestaan tärkeäksi, jolloin vuokra-arvio menee yläkanttiin. Tulevaisuus on edessä, Ei takana.

Lue lisää

Isovanhempien ei tule olla osana lasten elämää kuin sen verran että lapset tietää omat juurensa, ei siksi että alkavat toteuttamaan isovanhempien ideologiaa tai persoonallisuutta.
-----------------------
tuossa olet täysin väärässä, mitä keskimäärin tapahtuu, tietysti kaikissa tapauksissa tulee yksittäisiä kyvykkäitä lapsia, jopa Afrikan slummeista on tullut huippuosaajia, muta keskimäärin
jos joku sukupolvi uskoo että osaa oman pään tuotoksella kaikki ajatella,
eikä tarvitse tietää historiasta ja kokemuksesta Yleensä epäonnistuu.

vaika olisit kuinka yliopiston käynyt ja tulee yli 5000 kk, silti olet monessa taitamaton ja tietämätön,
kun auto alkaa heittelehtimään, olet pellolla, tai autoon tulee pikkuvika, olet taitamaton,
eli luulet vain että pääsi tuottaa kaikkea ja aina vain oikeaa,
kyllä se rikkaus ja rakkaus on kun tietoa ja taitoa siirretään eikä opetella erehdyksen kautta kaikkea alusta.

tosin moni luulee, muta kun oelt saanut omat lapsesi yli 30-v ja näet myös kuinka on käynyt heidän kavereillensa,
tajuat että
ei yksin maailmaa rakenneta, mutta se tajuamine on 30 v myöhäistä.
.

kaamos III kirjoitti:

kohdillaan sillä kieltäjällä.Taitaa olla päässä vikaa.Kannattaisi teidän lapsenne ottaa äkkiä ero.

olen kanssa samaa mieltä. se miniä tarvihtoo psykiatrista apua.. ei kuullosta normaalilta,

Odota rauhassa kirjoitti:

Porukka ulos asunnosta vapaille markkinoille vuokralle. Onpahan sitten teidän pojalle asuntonne, kun hän joutuu ulkoruokintaan. Sillä se on varmasti edessä.
Itse olen samassa tilanteessa eli yhteydet 4 ja 6v lapsenlapsiin hukassa.
Ei ole poikanne osa helppo kodissaan, kun joutuu kuuntelemaan itseensä ja teihin kohdistuvat solvaukset, haistattelut ja haukkumiset. Kaikkein pahinta se on lasten kehitykselle. Meillä lapsenlapset alkoivat kiroilemaan ja haistattelemaan päiväkodissa samoilla sanoilla joilla äiskä huusi isälle kotona. Siinä haistattelussa isovanhemmat saivat osansa, vaikka ei ole osaa eikä arpaa paitsi auttajana ja taloudellisesti tukijana. Ero sitä tuli meilläkin, kun lopetettiin taloudellinen avustaminen.
Nyt lähetetään lapsenlapsille ainoastaan merkkipäiväkortit. Ne posti ainakin vie laatikkoon, meneekö suoraan roskiin on sitten eri asia. Vaatteet eivät kelpaa, mutta rahaa ei anneta yhtään. Rahat säästetään ja annetaan sitten, kun lapset ovat sen ikäisiä, että itse ymmärtävät ja ehkä opiskelevat.
Ole huoleti, kyllä ne lapsenlapset ottavat teihin yhteyttä ja lapsia voi käydä tapaamassa päiväkodissa tai koulussa. Et ole yksin tällaisessa tilanteessa, että on sattunut epäsopiva nainen lastenlastesi äidiksi.

Lue lisää

nooh..meillä on sellainen tilannet että meidän kolmesta lapsesta yhtä suositaan, se saa mennä mummolaan ja olla siellä yms. mutta nämä muut , ei niitä kysellä että tulisiko he mummolaan käymään /yökylään. Tuntuu itsestä aika kurjalle kun toiset ovat kyllä älynneet ettei heistä pidetä niinkuin toisesta. Aluksi aina selitys oli että kun "hän on helppo jne. mutta nyt on vuosia mennyt ja tilanne jatkuu, halutaan vaan hemmotella tätä yhtä. Ja jos kyseessä olisi että kaikki 3 haluaisivat mennä mummolaan niin kyl sitä vähä vastenhakoisia ollaan varsinkin jos olisi yökyläily tiedossa. En ole tuputtamassa lapsiani heille. Täällä missä asumme ovat vain he, joiden puoleen käännytään jos hoitotarvetta tulee...muita ei ole. Olisikin ihanaa jos olisi joku muu jonne voisi lapset tarvittaessa viedä, niin veisin ilomielin. Täältä kun ei poiskaan pääse, en rupea tässä selittelemään syitä, mutta näin asia on ja aika kurjaa on tommoinen isovanhempien käyttäytyminen. Eipä sitä tee mieli siellä käydä kun tietää että jos kyseessä on kyläily niin sillo "mussutetaan ja leperrellään" varsinkin jos on muita vieraita paikalla...silloin ollaan täydellisiä isovanhempia.

fhshshsr kirjoitti:

oma rauha ja lastenlasten tapaamisen estäminen ei ole sama asia. lasten erottaminen täysin isovanhemmista (sikäli kun eivät ole alkoholisteja tms.) on julmaa paitsi mummoja ja vaareja, myös lapsia kohtaan. isovanhempien kuuluisi olla osa lasten elämää juuri vanhemmalle väelle ominaisten erityisen hellyyden ja perinteiden ja elämänkokemuksen jälkipolville siirtämisen takia, sekä tavallaan myös kasvattajina. sitä paitsi lapsen ensimmäinen kosketus kuoleman kanssa tulee luonnostaan sitten kun isovanhemmat nukkuvat pois, sekin edistää tervettä kasvua ja suhtautumista elämään ja kuolemaan.
ei sekään toki ole hyvä, jos tuppaudutaan kylään lupaa kysymättä, mutta lapsia ei silti saa kokonaan erottaa isovanhemmista. jos vuokrakämppä on appivanhempien omistuksessa, se ei ole sama asia kuin että olisi jonkun lähes tuntemattoman vuokralaisena.

Lue lisää

"isovanhempien kuuluisi olla osa lasten elämää juuri vanhemmalle väelle ominaisten erityisen hellyyden ja perinteiden ja elämänkokemuksen jälkipolville siirtämisen takia, sekä tavallaan myös kasvattajina."
-kyllä ja sitten onhan isovanhemmat usein suuri tuki, kun lasten vanhemmat haluaa omaa-aikaa tai kun on arjen pyörittämiseltä voimat lopussa.

Itselläni näin nuorena aikuisena on nätit kesäiset muistot mummolasta. Mummo asuu Helsingissä ja olemme paljon viettäneet aikaa käyden museoissa ja teatterissa pienestä pitäen. En usko, että olisin koskaan oppinut arvostamaan kulttuuria ja vanhempia ihmisiä, ellei mummo olisi aikaansa kanssamme viettänyt.

Toki muistan harvat kerrat, kun mutsi hermostui oman äitinsä kyläillessä tavaroiden uudelleen järjestämiseen, mutta ei raivonnut ja mielenvaltasesti kiroillut meidän kuullen. Aika ihmeellistä on, jos aikuisilla ihmisillä menee hermot, kun omat vanhemmat kyläillessään huomauttaa likaisesta vessanpytystä ;) sen voi vaan antaa mennä toisesta rööristä sisään ja toisesta rööristä ulos. Hyvän kuvan antavat näin myös omille jälkikasvuilleen kunnioittamisesta ennen kaikkea vanhempia ihmisiä kohtaan ja muutenkin toista ihmistä kohtaan.

Jos siis käy kiroillen LASTEN isovanhempia vastaan lasten kuullen voi vai odottaa omaa kohtaloaan mahdollisessti samoin seurauksin; a) ei kunnioitusta appejaan, omia vanhempia kohtaan ja b) vanhempiensa sulkemista omasta elämästä
Rumaa ja itsekästä.

Mammat pois tieltä! kirjoitti:

Kyllä meinaan ne vanhemmat jotka ovat suuren työtaakan alla lykkäävät kakarat mieluusti isovanhemmille, koska heistä on tällöin apua. Isovanhempien ei tule olla osana lasten elämää kuin sen verran että lapset tietää omat juurensa, ei siksi että alkavat toteuttamaan isovanhempien ideologiaa tai persoonallisuutta. Lasten tulee kasvaa luonteeltaan omaa tahtiaan niin ovat itsenäisiä ja pitävät puolensa. Edustat melkeinpä vanhempaa sukupolvea jolla on erilaiset näkökannat, ja koska nykyaika on ajanut teidän näkökantojen ohi niin olette täysin väärässä. Koska ihmiset muuttuvat sukupolvien mukaan, eivät kehityksen mukaan, ei etenkään perinteitä kunnioittavat ihmiset. Perinteitä ei juurikaan nykyaikana ole eikä kunnioitusta toista ihmistä kohtaan, tiedän itse sen hyvin, ja olen oppinut sen että en koskaan missään ikimaailman nimessä kunnioita tai luota toisiin ihmisiin. Ja tuo "kosketus kuoleman kanssa tulee luonnostaan sitten kun isovanhemmat nukkuvat pois" on täyttä sontaa! Monille lapsille tulee kuolema tutuksi ennen isovanhempien poisnukkumista, sillä nykyaikana on paljon ystäviä sekä läheisiä tuttuja, joille voi tapahtua ihan mitä vain, johtuen sairauksista, kaupunkiympäristön riskeistä (etenkin baari-illan jälkeen) ja päihteiden seuraamuksena tehdyt itsemurhat. Siinä olet oikeassa että ei ole hyvä tuppautua kysymättä kylään, kysyä pitää aina, sillä kai isit ja äidit haluavat omaakin aikaansa viettää perheen kesken. Kyllä se on sama asia että olisi jonkin tuntemattoman vuokralaisena, varsinkin silloin jos isovanhemmat ovat huomanneet rahastus sauman pojassaan ja ottavat ylikorkeaa vuokraa, se on helppoa ja huomaamatonta etenkin, koska isovanhemmat ovat nähneet elämää enemmän ja poika tuntee ehkä vuokraamansa paikan itselleen entuudestaan tärkeäksi, jolloin vuokra-arvio menee yläkanttiin. Tulevaisuus on edessä, Ei takana.

Lue lisää

"Lasten tulee kasvaa luonteeltaan omaa tahtiaan niin ovat itsenäisiä ja pitävät puolensa"

"silloin jos isovanhemmat ovat huomanneet rahastus sauman pojassaan ja ottavat ylikorkeaa vuokraa, se on helppoa ja huomaamatonta etenkin, koska isovanhemmat ovat nähneet elämää enemmän"

"Häätäkää Manitooks27.10.2009 11:40
aluksi hyyryläiset ja sulkekaa rahahanat. Eiköhän se siitä sitten. "


siis täysi sota, oletko koettanut kuinka tuollainen toimii, edes parikymmentä vuotta,
olipa hurja ehdotus

Oma rauha kirjoitti:

rauhassa, niin antakaa olla rauhassa. Kaik jokaisella on oikeus omaan rauhaan, vaikka asuisikin jonkun vuokrakämpässä. Ei sitä muidenkaan vuokraajien kanssa tarvitse seurustella. Miniää tai ehkä jopa poikaanne ahdistaa teidän jatkuva läheisyys ja oman rauhan puute. Pojat, etenkin kiltit sellaiset, eivät vain uskalla tuoda mielipiteitään esille muille kuin vaimoilleen. Vaimot sitten käyttäytyvät rohkeampina heidän puolestaa niin kuin uskovat tilanteen edellyttävän. Kyllä hiljaisiakin ahdistaa ja heillä on mielipiteitä, vaikka eivät niin tuokaan julki niin kovin. Itseänikin ahdisti omat vanhemmat, jotka tulivat kylään etukäteen ilmoittamatta, että muutettiin kerrostaloasuntoon, jossa on ovipuhelin, jonka saa pois päältä. Eipähän tarvitse jatkuvasti olla siivoamassa, siistit vaatteet päällä ja tukka kammattuna, jos vaikka vanhemmat sattuvat tulemaan kylään. En nimittäin jaksa kuunnella arvostelua pesemättömästä vessanpytystä. Näin aikuisena elämässäni on muutakin kuin eläminen vanhempien ehdoilla.

Lue lisää

Nimimerkki omarauha: et nyt oikein ymmärä tätä mummia ,onhan se suuri suru jos ei saa tavata
lapsia ja vielä varsinkin jos ovat pieniä.Sinulla ei varmaankaan ole lapsia,kun olet noin ilkeä ja ethän silloin voi ymmärtää mummoja ja vaareja ja sitä surua.
Se on rikkaus lapsillekin on lapsia joilla ei ole yhtä ainutta mummoa tai vaaria ,
tai asuvat sitten niin kaukana ,että eivät näe kuin jouluna.

heikkuu kirjoitti:

Se, että vuokra-asunnon omistavat toisen puolison vanhemmat, ei anna heille mitään erityisiä oikeuksia. Heitä ei ole kukaan pakottanut ottamaan vuokralaisiksi lapsen perhettä. Tämä vuokralaisuus-suhde ei velvoita vuokralaisia mihinkään muuhun, kuin maksamaan sovitun vuokran ajoissa, ihan sama, kenen vuokralla ollaan. Isovanhempien ja lastenlasten erottaminen ei ole hyvä asia missään nimessä, mutta tämä "miniän kosto puolisolleen" ei kuulosta omaan korvaani uskottavalta selitykseltä yksinään, vaan ennemminkin uskoisin aiemman kirjoittajan tulkintaan siitä, että kiltti mies ei itse uskalla selittää isovanhemmille kaikkia syitä, ja nainen joutuu olemaan se, joka sanoo. Puolisolle ei ole mitenkään loogista kostaa asialla, joka ei oikeastaan loukkaa itse puolisoa läheskään niin paljon, kuin muita osapuolia. Olen lähes varma, että isovanhemmat ovat sanoneet/tehneet jotain, minkä vuoksi perheellä on syy pitää välimatkaa. On surullista, että usein nimenomaan asiassa eniten ulkopuoliset, eli miniät, jätetään syntipukeiksi, kun omasta pojasta on vaikea uskoa minkäänlaista osuutta ylipäätään mihinkään ikäviin asioihin ja omat pojat eivät uskalla puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

Toivon kuitenkin tällekin perheelle, lastenlapsille, vanhemmille ja isovanhemmille kaikkea hyvää. Ehkä pienen välimatkan jälkeen saatte taas asianne kuntoon ja voitte olla normaalisti tekemisissä kaikki osapuolet toisianne kunnioittaen.

Lue lisää

Appivanhemmat on tietysti olleet pelkästään auttavaisia ja itse ystävällisyyksiä, mutta miniä vaan on niin "tasapainoton", ettei sen ajatuksenjuoksua pysty seuraamaan millään.
Kyllä mäkin olen taipuvainen uskomaan niin, että se poika ei ole niinkään vaimonsa tossun alla, kuin vanhempiensa. Ja tähän kyllästyneenä miniä on päättänyt pitää lapset itsellään.
Onko tuota kiellon syytä_oikeasti myös kysytty miniältä_itseltään, vai onko vaan vedetty omat johtopäätökset? Entä jos miniä voisi suostua tapaamisiin tietyin ehdoin? Olisitteko valmiita oikeasti_kuuntelemaan ja hyväksymään sen, että teissä appivanhempinakin olisi korjattavaa? "Eihän me nyt tarkoitettu" ja "ihan ystävällisestihän me aina" on sitten typerimpiä vetoja, mitä tuollaisessa keskustelussa voi heittää vastaukseksi miniälle. Nyt on vaan mietittävä, onko tärkeämpää tavata niitä lapsia, vai pitää kiinni harhaisesta kuvastaan loistavana (appi)vanhempana?

huokaisija kirjoitti:

nooh..meillä on sellainen tilannet että meidän kolmesta lapsesta yhtä suositaan, se saa mennä mummolaan ja olla siellä yms. mutta nämä muut , ei niitä kysellä että tulisiko he mummolaan käymään /yökylään. Tuntuu itsestä aika kurjalle kun toiset ovat kyllä älynneet ettei heistä pidetä niinkuin toisesta. Aluksi aina selitys oli että kun "hän on helppo jne. mutta nyt on vuosia mennyt ja tilanne jatkuu, halutaan vaan hemmotella tätä yhtä. Ja jos kyseessä olisi että kaikki 3 haluaisivat mennä mummolaan niin kyl sitä vähä vastenhakoisia ollaan varsinkin jos olisi yökyläily tiedossa. En ole tuputtamassa lapsiani heille. Täällä missä asumme ovat vain he, joiden puoleen käännytään jos hoitotarvetta tulee...muita ei ole. Olisikin ihanaa jos olisi joku muu jonne voisi lapset tarvittaessa viedä, niin veisin ilomielin. Täältä kun ei poiskaan pääse, en rupea tässä selittelemään syitä, mutta näin asia on ja aika kurjaa on tommoinen isovanhempien käyttäytyminen. Eipä sitä tee mieli siellä käydä kun tietää että jos kyseessä on kyläily niin sillo "mussutetaan ja leperrellään" varsinkin jos on muita vieraita paikalla...silloin ollaan täydellisiä isovanhempia.

Lue lisää

Kuka pitää lasten puolia? Äiti ja isä. Muistan lapsuudesta kuinka serkkujen kolmesta sisaruksesta yksi oli heidän äidinäidin suosikki. Sellanen nätti suurisilmäinen lapsi, jota saattoi esitellä kaikille. Kaksi nuorempaa hieman taviksemman näköisiä. Muutaman kerran oli pyydetty vain tätä vanhinta lasta kylään ja sitten lasten äiti pisti omalle äidilleen rajat. Joko lapset vierailee kaikki yhdessä tai yksin vuorotellen tai sitten ei ollenkaan. Tilanne muuttui. Äidinäiti hyväksyi tyttärensä ehdot ja lapset vierailivat mummolassa vuorotellen ja isompina yhdessä kaikki kerralla. Minun äitini kävi meillä katsomassa lapsenlapsiaan ikävöidessään eikä koskaan arvostellut meidän kotia tai tapaa kasvattaa lapsia. Itse olen hyvin suorasanainen ja tietoisena siitä, olen pyrkinyt olematta puuttumaan lastemme elämään. Vanhempi poika asui omistamassamme asunnossa lapsen syntymään asti. Ehdotin isomman asunnon hankintaa ja sen tekivät. Poika laittaa vaimon mielipiteen aina edelle suhteessa muihin ja niin sen kuuluu ollakin. Olen hänestä ylpeä. Se on nyt heidän kotinsa ja sinne menemme vain kutsuttaessa, kuten edelliseenkin asuntoon. He eivät asu naapurissa ja siksi emme näe niin usein kuin tahtoisin, mutta siihen on vaan sopeuduttava. Olen ehdottanut silloin tällöin, että jos haluavat mennä jonnekin tai olla vain kahden, vauvan voi tuoda meille. Se on kokonaan heidän päätös tekevätkö niin tai ei. Muuta en voi, kuin odottaan heidän tuloaan. Joskus aion kysyä voimmeko tulla käymään ja sekin päätös on heidän. Siihenkin on sopeuduttava.

kevät63 kirjoitti:

olen kanssa samaa mieltä. se miniä tarvihtoo psykiatrista apua.. ei kuullosta normaalilta,

Paljon ymmärrystä vaatii miniän osakin, jos poika on vielä äitinsä "lumoissa" avioliissakin. Kokemuksella voin sanoa, että ottakaa miniä ,kuin omaksi tyttäreksi, elkää syrjäyttäkö omasta perheestänne, säilyy rakkaus paremmin nuoressa perheessäkin ja se heijastuu myös appivanhempiin päin. Pitää huomioida koko "yritys".

Oma rauha kirjoitti:

rauhassa, niin antakaa olla rauhassa. Kaik jokaisella on oikeus omaan rauhaan, vaikka asuisikin jonkun vuokrakämpässä. Ei sitä muidenkaan vuokraajien kanssa tarvitse seurustella. Miniää tai ehkä jopa poikaanne ahdistaa teidän jatkuva läheisyys ja oman rauhan puute. Pojat, etenkin kiltit sellaiset, eivät vain uskalla tuoda mielipiteitään esille muille kuin vaimoilleen. Vaimot sitten käyttäytyvät rohkeampina heidän puolestaa niin kuin uskovat tilanteen edellyttävän. Kyllä hiljaisiakin ahdistaa ja heillä on mielipiteitä, vaikka eivät niin tuokaan julki niin kovin. Itseänikin ahdisti omat vanhemmat, jotka tulivat kylään etukäteen ilmoittamatta, että muutettiin kerrostaloasuntoon, jossa on ovipuhelin, jonka saa pois päältä. Eipähän tarvitse jatkuvasti olla siivoamassa, siistit vaatteet päällä ja tukka kammattuna, jos vaikka vanhemmat sattuvat tulemaan kylään. En nimittäin jaksa kuunnella arvostelua pesemättömästä vessanpytystä. Näin aikuisena elämässäni on muutakin kuin eläminen vanhempien ehdoilla.

Lue lisää

Kun isovanhemmilta kielletään lastenlapset niin silloin on jossain mätää . Joten helppo sanoa että on kyllästynyt vanhempien käynteihin kun vanhemmat vielä ovat elossa , mutta koskaan ei tiedä milloin on viimeinen päivä nähdä vanhemmat elossa.äsitten voit kyllä sanoa vanhemmillesi että ei tartte huomautella pesemättömistä vessanpöntöstä , että sitä viroissa puhua muista asioista.
Itse en ole koskaan huomautellut kellekään lapsistani miten heidän pitäisi olla , saavat ihan päättää omien puolisoidensa kanssa asiansa. En kysele liioin jos kertovat niin kuuntelen . Mutta ailloin kun kielletään lastenlapsien tapaaminen niin on jossain vikaa siinä nuoressa ihmisessä joka vissiin luulee omistavansa maailman , vippi rahoilla

huokaisija kirjoitti:

nooh..meillä on sellainen tilannet että meidän kolmesta lapsesta yhtä suositaan, se saa mennä mummolaan ja olla siellä yms. mutta nämä muut , ei niitä kysellä että tulisiko he mummolaan käymään /yökylään. Tuntuu itsestä aika kurjalle kun toiset ovat kyllä älynneet ettei heistä pidetä niinkuin toisesta. Aluksi aina selitys oli että kun "hän on helppo jne. mutta nyt on vuosia mennyt ja tilanne jatkuu, halutaan vaan hemmotella tätä yhtä. Ja jos kyseessä olisi että kaikki 3 haluaisivat mennä mummolaan niin kyl sitä vähä vastenhakoisia ollaan varsinkin jos olisi yökyläily tiedossa. En ole tuputtamassa lapsiani heille. Täällä missä asumme ovat vain he, joiden puoleen käännytään jos hoitotarvetta tulee...muita ei ole. Olisikin ihanaa jos olisi joku muu jonne voisi lapset tarvittaessa viedä, niin veisin ilomielin. Täältä kun ei poiskaan pääse, en rupea tässä selittelemään syitä, mutta näin asia on ja aika kurjaa on tommoinen isovanhempien käyttäytyminen. Eipä sitä tee mieli siellä käydä kun tietää että jos kyseessä on kyläily niin sillo "mussutetaan ja leperrellään" varsinkin jos on muita vieraita paikalla...silloin ollaan täydellisiä isovanhempia.

Lue lisää

Minun äidilläni oli vanhin lapseni hyvin läheinen ja toiset nuoremmat alkoivat huomautella ettei mummo pidä heistä ainoastaan yhdestä . Vaikea tilanne ymmärsin äidin kiintymyksen ensimmäiseen lapseni , ja koska hänellä oli ollut ainoastaan yksi lapsi niin ei kai oikein osannut näyttää tunteitaan niille toisille nytkään
Sitten oli äitini hyvin tasa-arvoinen mitä tuli lahjoihin, kaikille yhtä paljon, mutta tunteet vanhimpaan tyttäreen näkyivät niin selvästi, ja kukas tunteilleen mitään voi . Joten ei kukaan voi sanoa että kaikkia kohtaan on tunnettava samaa . No mummo on kuollut aikoja sitten ja näistä ei olla puhuttu sen jälkeen .

Odota rauhassa kirjoitti:

Porukka ulos asunnosta vapaille markkinoille vuokralle. Onpahan sitten teidän pojalle asuntonne, kun hän joutuu ulkoruokintaan. Sillä se on varmasti edessä.
Itse olen samassa tilanteessa eli yhteydet 4 ja 6v lapsenlapsiin hukassa.
Ei ole poikanne osa helppo kodissaan, kun joutuu kuuntelemaan itseensä ja teihin kohdistuvat solvaukset, haistattelut ja haukkumiset. Kaikkein pahinta se on lasten kehitykselle. Meillä lapsenlapset alkoivat kiroilemaan ja haistattelemaan päiväkodissa samoilla sanoilla joilla äiskä huusi isälle kotona. Siinä haistattelussa isovanhemmat saivat osansa, vaikka ei ole osaa eikä arpaa paitsi auttajana ja taloudellisesti tukijana. Ero sitä tuli meilläkin, kun lopetettiin taloudellinen avustaminen.
Nyt lähetetään lapsenlapsille ainoastaan merkkipäiväkortit. Ne posti ainakin vie laatikkoon, meneekö suoraan roskiin on sitten eri asia. Vaatteet eivät kelpaa, mutta rahaa ei anneta yhtään. Rahat säästetään ja annetaan sitten, kun lapset ovat sen ikäisiä, että itse ymmärtävät ja ehkä opiskelevat.
Ole huoleti, kyllä ne lapsenlapset ottavat teihin yhteyttä ja lapsia voi käydä tapaamassa päiväkodissa tai koulussa. Et ole yksin tällaisessa tilanteessa, että on sattunut epäsopiva nainen lastenlastesi äidiksi.

Lue lisää

Viimeinen lause kertoo tarpeeksi narsisti-isoäidistä ja tämän todennäköisestä narsistipojasta, ei ihme, että nainen otti eron. "Epäsopiva nainen lastenlastesi äidiksi". Aivan kuin nainen olisi tarkoitettu vain synnyttämään SULLE lapsenlapsia. Ymmärrän, että naisvihaisesta lapsuudestahan sunkaltaisesti hirveällä tavalla käyttäytyviä isoäitejä kumpuaa, voin siis olla pahoillani puolestasi, mutta samalla tavalla kuin kenen tahansa julman ihmisen, esim. sarjamurhaajan lapsuuden puolesta. Tekoja ei käy silti siis hyväksyminen. Olisikohan tuollaisille isoäideille jotakin omaa laitosta/saarta? Saisivat muut ihmiset sukuineen elää rauhassa ja kaikki olisivat paremminvoivia.

Haluan auttaa rahallisesti,vaikka saan pelkkää paskaa niskaan.

Oma rauha kirjoitti:

rauhassa, niin antakaa olla rauhassa. Kaik jokaisella on oikeus omaan rauhaan, vaikka asuisikin jonkun vuokrakämpässä. Ei sitä muidenkaan vuokraajien kanssa tarvitse seurustella. Miniää tai ehkä jopa poikaanne ahdistaa teidän jatkuva läheisyys ja oman rauhan puute. Pojat, etenkin kiltit sellaiset, eivät vain uskalla tuoda mielipiteitään esille muille kuin vaimoilleen. Vaimot sitten käyttäytyvät rohkeampina heidän puolestaa niin kuin uskovat tilanteen edellyttävän. Kyllä hiljaisiakin ahdistaa ja heillä on mielipiteitä, vaikka eivät niin tuokaan julki niin kovin. Itseänikin ahdisti omat vanhemmat, jotka tulivat kylään etukäteen ilmoittamatta, että muutettiin kerrostaloasuntoon, jossa on ovipuhelin, jonka saa pois päältä. Eipähän tarvitse jatkuvasti olla siivoamassa, siistit vaatteet päällä ja tukka kammattuna, jos vaikka vanhemmat sattuvat tulemaan kylään. En nimittäin jaksa kuunnella arvostelua pesemättömästä vessanpytystä. Näin aikuisena elämässäni on muutakin kuin eläminen vanhempien ehdoilla.

Lue lisää

Kuuleppa oli miten tahansa niin ei lapsilta saa kieltää mummoa ja pappaa silti kai heillä tulisi olla oikeus tavata omia lastenlapsiaan oli miniän pää miten sekaisin hyvänsä
Hänhän sani jomettei ole tupannut nuorten elämään mitenkään , ja apua mangitaan heti kun rahat loppuu, sen avun minä katkaisisin . Välittömästi
Miksi jonkun on oltava olla ainoastaan pankki aikuisten ihmisten raha huolissa , ei silloin pyydellä rahakaan eikä edes asuta toisten asunnossa . Ei muuta kun häätää heidät pihalle ! Niin saavat löytää asunnon muualta ilman toisten avustuksia .äon otsaa miniällä kun kieltää ne kaikista rakkaimmat vanhoilta ihmisiltä

heikkuu kirjoitti:

Se, että vuokra-asunnon omistavat toisen puolison vanhemmat, ei anna heille mitään erityisiä oikeuksia. Heitä ei ole kukaan pakottanut ottamaan vuokralaisiksi lapsen perhettä. Tämä vuokralaisuus-suhde ei velvoita vuokralaisia mihinkään muuhun, kuin maksamaan sovitun vuokran ajoissa, ihan sama, kenen vuokralla ollaan. Isovanhempien ja lastenlasten erottaminen ei ole hyvä asia missään nimessä, mutta tämä "miniän kosto puolisolleen" ei kuulosta omaan korvaani uskottavalta selitykseltä yksinään, vaan ennemminkin uskoisin aiemman kirjoittajan tulkintaan siitä, että kiltti mies ei itse uskalla selittää isovanhemmille kaikkia syitä, ja nainen joutuu olemaan se, joka sanoo. Puolisolle ei ole mitenkään loogista kostaa asialla, joka ei oikeastaan loukkaa itse puolisoa läheskään niin paljon, kuin muita osapuolia. Olen lähes varma, että isovanhemmat ovat sanoneet/tehneet jotain, minkä vuoksi perheellä on syy pitää välimatkaa. On surullista, että usein nimenomaan asiassa eniten ulkopuoliset, eli miniät, jätetään syntipukeiksi, kun omasta pojasta on vaikea uskoa minkäänlaista osuutta ylipäätään mihinkään ikäviin asioihin ja omat pojat eivät uskalla puhua asioista niiden oikeilla nimillä.

Toivon kuitenkin tällekin perheelle, lastenlapsille, vanhemmille ja isovanhemmille kaikkea hyvää. Ehkä pienen välimatkan jälkeen saatte taas asianne kuntoon ja voitte olla normaalisti tekemisissä kaikki osapuolet toisianne kunnioittaen.

Lue lisää

Ihan niin toiviåon mukaan saavat vanhukset edes tavata lastenlapsiaan jos se nuåyt tälle arvokkaalle miniälle sattuu sopimaan hänhän se kovasti kiristää lasten välejä isovanhempiin.

Tällaisen ratkaisut ovat käyneet mielessämme, mutta ovat pohdituttaneet, että olisimmeko kohtuuttomat heitä kohtaan. Nyt kun olemme saaneet myös hieman samanlaista vinkkiä täältäkin, alkaa tällainen päätös häämöttää vankemmin mielessä.
Ehkä Siperia opettaisi jatkossa, joskin lapsenlapsia tulisi hirvittävän ikävä... tosin emme tapaa heitä nytkään.
Tämä pattitilanne on jatkunut jo pari kuukautta, eikä muutosta parempaan ole tapahtunut. Kokemuksesta tiedän, että neuvottelut ovat turhia, sellaista asetelmaa ei synny, syntyisi vain "Suuri Yksinpuhelu" miniän taholta, jossa muut toimisivat yleisönä.
Poikamme alistuminenkin on hätkähdyttänyt, hänen persoonansa on jotenkin kutistunut hiiren kokoiseksi. Tuntuu käsittämättömältä, miten reippaasta ihmisestä on tullut vähitellen kuin pelkkä varjo entisestä olemuksesta.

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Tällaisen ratkaisut ovat käyneet mielessämme, mutta ovat pohdituttaneet, että olisimmeko kohtuuttomat heitä kohtaan. Nyt kun olemme saaneet myös hieman samanlaista vinkkiä täältäkin, alkaa tällainen päätös häämöttää vankemmin mielessä.
Ehkä Siperia opettaisi jatkossa, joskin lapsenlapsia tulisi hirvittävän ikävä... tosin emme tapaa heitä nytkään.
Tämä pattitilanne on jatkunut jo pari kuukautta, eikä muutosta parempaan ole tapahtunut. Kokemuksesta tiedän, että neuvottelut ovat turhia, sellaista asetelmaa ei synny, syntyisi vain "Suuri Yksinpuhelu" miniän taholta, jossa muut toimisivat yleisönä.
Poikamme alistuminenkin on hätkähdyttänyt, hänen persoonansa on jotenkin kutistunut hiiren kokoiseksi. Tuntuu käsittämättömältä, miten reippaasta ihmisestä on tullut vähitellen kuin pelkkä varjo entisestä olemuksesta.

Lue lisää

tai voithan jutella poikasikin kanssa ihan kaksistaan ja kysellä että ONKO HÄN IHAN OIKEASTI ONNELLINEN LIITOSSAAN?
jos tulee "nojoo" vastausta niin kyllä luulen ettei ole ihan kunnossa se suhde.

kyllä yrittäisin äitinä hieman jo vihjailla avioeroa, koska vaikuttaa ihan selkeästi siltä että likka on poikasi kanssa vain sen takia että eläminen on hänelle edullista, ja elämä muutenkin helpompaa kun on asunto minkä te maksatte ja mies jota voi pompotella miten sattuu.

eli päivän puheenaiheet poikasi kanssa:
oletko onnellinen liitossasi
oletko harkinnut eroa
miksi ovat yhä yhdessä(ei riitä lasten takia ainakaan vastaukseksi)
onko tilanne parantunut/pahentunut
miksi tilanne on mitä on
mitä miniä tahtoo kostaa?
jos haluaa eron niin hakee sitä, ja vanhemmat voivat auttaa.

piti vielä kysyä että kuinka vanha pariskunta on kyseessä kun on 3 lasta, ja kuinka kauan ovat olleet yhdessä?
koska kuulostaa aika naurettavalta että likka kostaa jotain sillä että te ette saa tavata lapsenlapsianne?ei aikuinen ihminen voi olla noin naurettava. "mä kostan tän sulle kun et pessyt pyykkiä ja tiskannu!"XD
mistä lienee kyse mutta aika naurettavaa touhua on.

ja olisikin aika hyvä idea sanoa heidät irti asunnosta, ilmoitatte asiasta vaikka kirjeitse jos se tapaaminen on niin vaikeata, ja noudatatte sitä irtisanomisaikaa asunnossa, ja laitatte vielä kirjeeseen tarkan päivämäärän milloin asunnon pitää olla "tyhjä" heidän tavaroistaan, koska uusia vuokralaisia on tiedossa.
koska ette kuitenkaan näe lapsenlapsianne..vielä, niin toivottavasti tuo muuttaisi maailmankuvaa ja herättäisi "neiti nenäkkään" todellisuuteen ja aikuisuuteen.

pojalle ero kirjoitti:

tai voithan jutella poikasikin kanssa ihan kaksistaan ja kysellä että ONKO HÄN IHAN OIKEASTI ONNELLINEN LIITOSSAAN?
jos tulee "nojoo" vastausta niin kyllä luulen ettei ole ihan kunnossa se suhde.

kyllä yrittäisin äitinä hieman jo vihjailla avioeroa, koska vaikuttaa ihan selkeästi siltä että likka on poikasi kanssa vain sen takia että eläminen on hänelle edullista, ja elämä muutenkin helpompaa kun on asunto minkä te maksatte ja mies jota voi pompotella miten sattuu.

eli päivän puheenaiheet poikasi kanssa:
oletko onnellinen liitossasi
oletko harkinnut eroa
miksi ovat yhä yhdessä(ei riitä lasten takia ainakaan vastaukseksi)
onko tilanne parantunut/pahentunut
miksi tilanne on mitä on
mitä miniä tahtoo kostaa?
jos haluaa eron niin hakee sitä, ja vanhemmat voivat auttaa.

piti vielä kysyä että kuinka vanha pariskunta on kyseessä kun on 3 lasta, ja kuinka kauan ovat olleet yhdessä?
koska kuulostaa aika naurettavalta että likka kostaa jotain sillä että te ette saa tavata lapsenlapsianne?ei aikuinen ihminen voi olla noin naurettava. "mä kostan tän sulle kun et pessyt pyykkiä ja tiskannu!"XD
mistä lienee kyse mutta aika naurettavaa touhua on.

ja olisikin aika hyvä idea sanoa heidät irti asunnosta, ilmoitatte asiasta vaikka kirjeitse jos se tapaaminen on niin vaikeata, ja noudatatte sitä irtisanomisaikaa asunnossa, ja laitatte vielä kirjeeseen tarkan päivämäärän milloin asunnon pitää olla "tyhjä" heidän tavaroistaan, koska uusia vuokralaisia on tiedossa.
koska ette kuitenkaan näe lapsenlapsianne..vielä, niin toivottavasti tuo muuttaisi maailmankuvaa ja herättäisi "neiti nenäkkään" todellisuuteen ja aikuisuuteen.

Lue lisää

Yhtä hyvin aloittaja voisi kysellä pojaltaan että tuppaantuu hän liikaa heidä elämäänsä....

Silloin kun lähdetää ruotimaan toisten parisuhdeasioita ollaan erittäin vaarallisilla vesillä ja pistetty nokka asioihin joihin se ei kuulu.

Voi olla että pojan vaimolle ero olisi hyväkin vaihtoehto. Seuraavaksi aloittaja saa surkutella pojan maksamien elareiden perään jotka entinen vaimo tietysti käyttää viinaan ja tupakkaan....

pysykää omissa kirjoitti:

Yhtä hyvin aloittaja voisi kysellä pojaltaan että tuppaantuu hän liikaa heidä elämäänsä....

Silloin kun lähdetää ruotimaan toisten parisuhdeasioita ollaan erittäin vaarallisilla vesillä ja pistetty nokka asioihin joihin se ei kuulu.

Voi olla että pojan vaimolle ero olisi hyväkin vaihtoehto. Seuraavaksi aloittaja saa surkutella pojan maksamien elareiden perään jotka entinen vaimo tietysti käyttää viinaan ja tupakkaan....

Lue lisää

En ala surkutella sellaista, mikä ei ole totta. Pyrin näkemään todellisuuden sellaisena kuin se on, ja yritän olla objektiivinen. Niin hyvin kuin pystyn.

En oikein usko, että kukaan pystyy täysin puolueeton olemaan, varsinkin kun on omasta lapsesta (aikuisestakin) kyse. Myönnän, että olen siinä vajavainen. Toki!
Todellisia asioita en silti mene vääristelemään, paisuttelemaan, enkä puhumaan potaskaa, en luulottelemaan vastoin parempaa tietoa.

Fakta on faktaa, fiktio on kuvittelua.
On kai luonnollista, että mummu tai vaari kysyvät että miksi, jos annetaan viesti, että lapsenlasten tapaaminen on loppu, ei koskaan, ei ikinä.
Olisimme luonnottomia, jos emme reagoisi mitenkään. Sanoisimme vain, että siitäs saimme, kun asuivat lähellä meitä. Tai me heitä. Että menkäämme hautaamme vanhuuttamme ketään kiusaamasta. (=vitsi)

Mutta jos tulet hyvälle mielelle, sanotaan sitten niin.
Silti... se miniä ei polta, eikä juo, eikä ole uskoton.

pysykää omissa kirjoitti:

Yhtä hyvin aloittaja voisi kysellä pojaltaan että tuppaantuu hän liikaa heidä elämäänsä....

Silloin kun lähdetää ruotimaan toisten parisuhdeasioita ollaan erittäin vaarallisilla vesillä ja pistetty nokka asioihin joihin se ei kuulu.

Voi olla että pojan vaimolle ero olisi hyväkin vaihtoehto. Seuraavaksi aloittaja saa surkutella pojan maksamien elareiden perään jotka entinen vaimo tietysti käyttää viinaan ja tupakkaan....

Lue lisää

Kuulehan keskenkasvuinen!!: kyllä se on kuule ja LUE: niin,että kuuluu.
Kuuluu ohjata,neuvoa ja rajoitta,jos asiat ei kulje.'
Moni perhe ei ITSE NÄE,että päin ...jotakin mennään! On äidin ja isän...siis vanhempien VELVOLLISUUS ja O I K E U S kin puuttua lapsen perheen elämään!! Äiti ja isä OLET A I N A!
En silti tarkoita,että kokoajan, M U T T A puuttuminen on R A K K A U T T A ja jästipäät kuriin!
Muitakin on,,,ei vaan nämä itsekkäät Miniät/vävyt/ ja niin edelleen!!!

ja joo joo kirjoitti:

Kuulehan keskenkasvuinen!!: kyllä se on kuule ja LUE: niin,että kuuluu.
Kuuluu ohjata,neuvoa ja rajoitta,jos asiat ei kulje.'
Moni perhe ei ITSE NÄE,että päin ...jotakin mennään! On äidin ja isän...siis vanhempien VELVOLLISUUS ja O I K E U S kin puuttua lapsen perheen elämään!! Äiti ja isä OLET A I N A!
En silti tarkoita,että kokoajan, M U T T A puuttuminen on R A K K A U T T A ja jästipäät kuriin!
Muitakin on,,,ei vaan nämä itsekkäät Miniät/vävyt/ ja niin edelleen!!!

Lue lisää

ikä viisautta tuonut! =(

Kyllä se on sillälailla, että aikuisten lasten vanhempien sana ei ole aikuisille lapsille ja heidän perheilleen laki, painahan se mieleesi!!!

No ei sullakaan ole kirjoitti:

ikä viisautta tuonut! =(

Kyllä se on sillälailla, että aikuisten lasten vanhempien sana ei ole aikuisille lapsille ja heidän perheilleen laki, painahan se mieleesi!!!

Lue lisää

sä nuija oot

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Tällaisen ratkaisut ovat käyneet mielessämme, mutta ovat pohdituttaneet, että olisimmeko kohtuuttomat heitä kohtaan. Nyt kun olemme saaneet myös hieman samanlaista vinkkiä täältäkin, alkaa tällainen päätös häämöttää vankemmin mielessä.
Ehkä Siperia opettaisi jatkossa, joskin lapsenlapsia tulisi hirvittävän ikävä... tosin emme tapaa heitä nytkään.
Tämä pattitilanne on jatkunut jo pari kuukautta, eikä muutosta parempaan ole tapahtunut. Kokemuksesta tiedän, että neuvottelut ovat turhia, sellaista asetelmaa ei synny, syntyisi vain "Suuri Yksinpuhelu" miniän taholta, jossa muut toimisivat yleisönä.
Poikamme alistuminenkin on hätkähdyttänyt, hänen persoonansa on jotenkin kutistunut hiiren kokoiseksi. Tuntuu käsittämättömältä, miten reippaasta ihmisestä on tullut vähitellen kuin pelkkä varjo entisestä olemuksesta.

Lue lisää

Nyt en ainakaan minä syylistäisi kysyjää "hyysäämisestä"!!!!Itselläni on 2 aikuista tytärtä ja 5 lastenlasta!
Olen kokenut kerran samanlaisen tilanteen, joka taas johtui "napanuoran" irrottautumisesta nuoremman tyttäreni kanssa. Silloin en nähnyt lapsenlapsiani ja voin vaan sanoa, että TUSKA on sanoin kuvaamaton jos pieniä lapsia käytetään välikappaleena aikuisten riidoissa!!! Tuntui todella pahalta Sinun puolestasi, että tippa tuli silmään!!!!Omat asiamme ovat selvinneet ja se suurempaa kuin lottovoitto. Tottakai Sinulla on "hätä" siitä jos vaikka ero tulee tms. ja miniä on noin ajattelematon, että hän riistää lapsiltaan isovanhemmat niin siitä ei lapsillekkaan hyvää seuraa...tulee päivä jolloin he kasvavat ja tiedustelevet syytä moiseen. Toivon kuitenkin muilta vastaajilta, että ETTE turhaan syylistä mummia/pappaa siitä, että ovat antaneet asua asunnossa tms. Se ainoastaan kiertää puukkoa haavassa!!!
Toivon todella, että miniäsi tulee "järkiinsä" eikä pidä lapsia pelinappuloina!!! Ikävä kyllä jos hän näin tekee ja poikasi on "tossun" alla niin ei voi muuta kuin ODOTTAA ja se aika on Pitkä!!
Toivon sydämestäni Sinulle voimia, en pysty muuta sanomaan!

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Tällaisen ratkaisut ovat käyneet mielessämme, mutta ovat pohdituttaneet, että olisimmeko kohtuuttomat heitä kohtaan. Nyt kun olemme saaneet myös hieman samanlaista vinkkiä täältäkin, alkaa tällainen päätös häämöttää vankemmin mielessä.
Ehkä Siperia opettaisi jatkossa, joskin lapsenlapsia tulisi hirvittävän ikävä... tosin emme tapaa heitä nytkään.
Tämä pattitilanne on jatkunut jo pari kuukautta, eikä muutosta parempaan ole tapahtunut. Kokemuksesta tiedän, että neuvottelut ovat turhia, sellaista asetelmaa ei synny, syntyisi vain "Suuri Yksinpuhelu" miniän taholta, jossa muut toimisivat yleisönä.
Poikamme alistuminenkin on hätkähdyttänyt, hänen persoonansa on jotenkin kutistunut hiiren kokoiseksi. Tuntuu käsittämättömältä, miten reippaasta ihmisestä on tullut vähitellen kuin pelkkä varjo entisestä olemuksesta.

Lue lisää

Ehdottomasti heti rahahanat kiinni. Mahtaakohan Miniänne henkinen tila olla ihan vakaa. Akkahan on alistanut poikanne/teidät täysin ja te katsotte sitä vierestä ? pieni koulutus on kyllä paikallaan. kyllä se routa porsaan kotiin ajaa vieläpä saparo koipien välissä.

pojalle ero kirjoitti:

tai voithan jutella poikasikin kanssa ihan kaksistaan ja kysellä että ONKO HÄN IHAN OIKEASTI ONNELLINEN LIITOSSAAN?
jos tulee "nojoo" vastausta niin kyllä luulen ettei ole ihan kunnossa se suhde.

kyllä yrittäisin äitinä hieman jo vihjailla avioeroa, koska vaikuttaa ihan selkeästi siltä että likka on poikasi kanssa vain sen takia että eläminen on hänelle edullista, ja elämä muutenkin helpompaa kun on asunto minkä te maksatte ja mies jota voi pompotella miten sattuu.

eli päivän puheenaiheet poikasi kanssa:
oletko onnellinen liitossasi
oletko harkinnut eroa
miksi ovat yhä yhdessä(ei riitä lasten takia ainakaan vastaukseksi)
onko tilanne parantunut/pahentunut
miksi tilanne on mitä on
mitä miniä tahtoo kostaa?
jos haluaa eron niin hakee sitä, ja vanhemmat voivat auttaa.

piti vielä kysyä että kuinka vanha pariskunta on kyseessä kun on 3 lasta, ja kuinka kauan ovat olleet yhdessä?
koska kuulostaa aika naurettavalta että likka kostaa jotain sillä että te ette saa tavata lapsenlapsianne?ei aikuinen ihminen voi olla noin naurettava. "mä kostan tän sulle kun et pessyt pyykkiä ja tiskannu!"XD
mistä lienee kyse mutta aika naurettavaa touhua on.

ja olisikin aika hyvä idea sanoa heidät irti asunnosta, ilmoitatte asiasta vaikka kirjeitse jos se tapaaminen on niin vaikeata, ja noudatatte sitä irtisanomisaikaa asunnossa, ja laitatte vielä kirjeeseen tarkan päivämäärän milloin asunnon pitää olla "tyhjä" heidän tavaroistaan, koska uusia vuokralaisia on tiedossa.
koska ette kuitenkaan näe lapsenlapsianne..vielä, niin toivottavasti tuo muuttaisi maailmankuvaa ja herättäisi "neiti nenäkkään" todellisuuteen ja aikuisuuteen.

Lue lisää

itse kielsin lasteni menon appivanhempien luokse appeni tädin vuoksi. täti sairastaa altshaimerin atutia ja on väkivaltainen. 4 kertaa kävi käsiksi lapsiini, anopin nähdenkin, muttei koskaan appeni koska palvoo tätä kuin jumalaa. appi ei skonut minua eikä vaimoaan sanoi vaan että kuvittelemme. viimeisen kerran kun täti kävi käsiksi han ei huomannut etta paikalla oli paljon porukkaa, sukua sekä vieraita. minä olin tuolloin viimeisilläni raskaana ja nostin metelin. huusin kaikkien kuullen et ellei täti lähde talosta niin perheeni ei tule käymään mummolassa ja samalla lähdimme pihasta vauhdilla. tuli synnytyksen aika emmekä mieheni kanssa ilmoittaneet asiasta hänen vanhemmilleen. he kyllä yrittivät ottaa yhteyttä mutta emme noteeranneet niitä. minua haukuttiin vaikka miksi, lopulta pyysin puolueettoman paikan neuvottelua varten ja paikalle sosiaalitoimen tädin. palaverissa kerroin oman kantani ja myös sen etten halua lasteni pelkäävän mummolassa he eivät paljon puhuneet vaan myhäilivät. lopulta appivanhempani ymmärsi tilanteen ja täti sai lähteä hoivakotiin. tädin lähdön jälkeen mieheni vanhemmat kiittivät että olin avannut heidän silmänsä. teille ehdotankin vastaavaa, rahahanat kiinni, häätö asunnosta ja jos sekään ei auta niin neuvotelkaa ulkopuoleisen avulla, mutta siten että olette kaikki paikalla, myös miniä. nyt välimme ovat jopa paremmat kuin ennen episodia. joskus tiukat otteet ovat ne jotka auttavat. ottakaa miniästänne niskalenkki älkääkä suostuko alistumaan. voimia eille ja toivottavasti kaikki muuttuu hyväksi.

silmät kyynelissä kirjoitti:

Nyt en ainakaan minä syylistäisi kysyjää "hyysäämisestä"!!!!Itselläni on 2 aikuista tytärtä ja 5 lastenlasta!
Olen kokenut kerran samanlaisen tilanteen, joka taas johtui "napanuoran" irrottautumisesta nuoremman tyttäreni kanssa. Silloin en nähnyt lapsenlapsiani ja voin vaan sanoa, että TUSKA on sanoin kuvaamaton jos pieniä lapsia käytetään välikappaleena aikuisten riidoissa!!! Tuntui todella pahalta Sinun puolestasi, että tippa tuli silmään!!!!Omat asiamme ovat selvinneet ja se suurempaa kuin lottovoitto. Tottakai Sinulla on "hätä" siitä jos vaikka ero tulee tms. ja miniä on noin ajattelematon, että hän riistää lapsiltaan isovanhemmat niin siitä ei lapsillekkaan hyvää seuraa...tulee päivä jolloin he kasvavat ja tiedustelevet syytä moiseen. Toivon kuitenkin muilta vastaajilta, että ETTE turhaan syylistä mummia/pappaa siitä, että ovat antaneet asua asunnossa tms. Se ainoastaan kiertää puukkoa haavassa!!!
Toivon todella, että miniäsi tulee "järkiinsä" eikä pidä lapsia pelinappuloina!!! Ikävä kyllä jos hän näin tekee ja poikasi on "tossun" alla niin ei voi muuta kuin ODOTTAA ja se aika on Pitkä!!
Toivon sydämestäni Sinulle voimia, en pysty muuta sanomaan!

Lue lisää

Ei se mielestäni ole syyttelemistä, jos hyysääminen kehotetaan lopettamaan. On ihan luonnollista ja ok, että vanhemmat auttavat lapsiaan silloin, kun välit ovat kunnossa ja molemmin puolin autetaan ja ollaan yhteydessä, kuten ilmeisesti on tähän asti tilanne ollut. Kun tilanne ei kerran miniän puolelta ole enää sellainen, niin silloin sen ei pidä olla appivanhempienkaan puolelta. Eli aikaisempi "hyysääminen" on vielä ollut suhteellisen normaalia, mutta nykytilanteessa se ei sitä ole.

Mainitaan nyt vielä, että jos tämä pojan perhe asuu vuokralla teidän omistamassa asunnossa, niin laillisesti ette voi häätää heitä, jos ette ole myymässä asuntoa, ottamassa sitä omaan käyttöön tai jos heillä ei ole vakavia maksuhäiriöitä. Eli ette vain voi heittää heitä pois ja ottaa uusia asukkaita sinne. Voitte kuitenkin tarkastaa vuokran kohdalleen yleistä vuokratasoa vastaavaksi ja vaatia heitä maksamaan sen. Jos eivät maksa, niin viette asian tarvittaessa vaikka ulosottoon. Ja sitten on jo syy irtisanoakin heidät. Tuo ei ole mitenkään kohtuutonta, vaan on normaali käytäntö.

Syyksi voit tietysti ilmoittaa, että koska teitäkään ei kohdella kuten isovanhempia kuuluu, ette tekään kohtele heitä sen kummemmin kuin normaaleja vuokralaisia.

sinä joka neuvot luopumaan avustamisestasi. Siinä pitää kyllä olla järkeä mukana, mutta kyseessä on kuitenkin lapsenlapsiakin, ei ainoastaan hankala miniä.

ja joo joo kirjoitti:

Kuulehan keskenkasvuinen!!: kyllä se on kuule ja LUE: niin,että kuuluu.
Kuuluu ohjata,neuvoa ja rajoitta,jos asiat ei kulje.'
Moni perhe ei ITSE NÄE,että päin ...jotakin mennään! On äidin ja isän...siis vanhempien VELVOLLISUUS ja O I K E U S kin puuttua lapsen perheen elämään!! Äiti ja isä OLET A I N A!
En silti tarkoita,että kokoajan, M U T T A puuttuminen on R A K K A U T T A ja jästipäät kuriin!
Muitakin on,,,ei vaan nämä itsekkäät Miniät/vävyt/ ja niin edelleen!!!

Lue lisää

Just noin sitä pilataan välit miniöiden ja vävyjen kanssa! Loistavaa taktiikkaa! Oppikaa hyvät vanhemmat, että kun lapsi on kotoa muuttanut pois, sinun määräysvaltasi loppuu siihen tai käy köpelösti. Varmasti saat aikaan huonot välit jos menet sotkeutumaan lapsiesi parisuhteeseen, näyttää se sitten miltä tahansa. Kukaan ei pidä määräilevistä ANOPEISTA, appiukot onneksi ymmärtävät yleensä paremmin, ettei passaa sotkeutua. Anopit eivät.

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Tällaisen ratkaisut ovat käyneet mielessämme, mutta ovat pohdituttaneet, että olisimmeko kohtuuttomat heitä kohtaan. Nyt kun olemme saaneet myös hieman samanlaista vinkkiä täältäkin, alkaa tällainen päätös häämöttää vankemmin mielessä.
Ehkä Siperia opettaisi jatkossa, joskin lapsenlapsia tulisi hirvittävän ikävä... tosin emme tapaa heitä nytkään.
Tämä pattitilanne on jatkunut jo pari kuukautta, eikä muutosta parempaan ole tapahtunut. Kokemuksesta tiedän, että neuvottelut ovat turhia, sellaista asetelmaa ei synny, syntyisi vain "Suuri Yksinpuhelu" miniän taholta, jossa muut toimisivat yleisönä.
Poikamme alistuminenkin on hätkähdyttänyt, hänen persoonansa on jotenkin kutistunut hiiren kokoiseksi. Tuntuu käsittämättömältä, miten reippaasta ihmisestä on tullut vähitellen kuin pelkkä varjo entisestä olemuksesta.

Lue lisää

Ottakaa hyvät ihmiset yhteys viranomaisiin. Kai nyt joku voi auttaa, vaikka Mannerheimin lastensuojeluliitto tai joku... Meillä on toisin päin, kun isovanhempia ei voisi vähempää kiinnostaa. Tosin vain yksi oikea ukki on enää elossa, mutta on myös hänen toinen vaimonsa, joka hoiti joskus lapsia silloin kun nämä olivat pieniä, mutta aina vähän vastentahtoisesti. Onneksi meillä on muita laäheisiä iäkkäämpiä ihmisiä, joita lapset pitävät ukkeinaan ja mummuinaan. Ei tosiaan miniä voi yksin tuollaisesta päättää. Pistäkää lujille..

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Tällaisen ratkaisut ovat käyneet mielessämme, mutta ovat pohdituttaneet, että olisimmeko kohtuuttomat heitä kohtaan. Nyt kun olemme saaneet myös hieman samanlaista vinkkiä täältäkin, alkaa tällainen päätös häämöttää vankemmin mielessä.
Ehkä Siperia opettaisi jatkossa, joskin lapsenlapsia tulisi hirvittävän ikävä... tosin emme tapaa heitä nytkään.
Tämä pattitilanne on jatkunut jo pari kuukautta, eikä muutosta parempaan ole tapahtunut. Kokemuksesta tiedän, että neuvottelut ovat turhia, sellaista asetelmaa ei synny, syntyisi vain "Suuri Yksinpuhelu" miniän taholta, jossa muut toimisivat yleisönä.
Poikamme alistuminenkin on hätkähdyttänyt, hänen persoonansa on jotenkin kutistunut hiiren kokoiseksi. Tuntuu käsittämättömältä, miten reippaasta ihmisestä on tullut vähitellen kuin pelkkä varjo entisestä olemuksesta.

Lue lisää

Ei ole oikein, että avio-tai muussakaan liitossa toinen saa mitätöidä ja alistaa toisen sekä samalla haukkua ja häpäistä appivanhemmat ja muut sukulaiset.
Meidän tapauksessa oli myös luonteeltaan kiukkuinen ja hankala miniä. Yritin kannustaa poikaani ymmärtämään ja kestämään vaimoaan lasten vuoksi. Lopulta poikani sairastui psyykkisesti ja joutui psykiatriseen hoitoon. Rouva laittoi eron vireille ja sitä rataa.
Pienet lapset oppivat kaikki kauheat solvaussanat millä äitinsä nimitteli miestään ja toistivat niitä mm. päivähoidossa.
Jos poikasi olemus on kutistunut, niin mielestäni on jo kiire hänelle avun saamisessa! Ilkeä puoliso voi murtaa toisen mielen. Ymmärrän hätänne oman lapsenne ja lastenlastenne puolesta! Lapsenlapsenne tarvitsevat tietenkin isää, vaikka etäisänä jos muutaen ei ole mahdollista. Mielenterveyttään ei kuitenkaan kannata menettää, niinkuin meillä kävi!

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Tällaisen ratkaisut ovat käyneet mielessämme, mutta ovat pohdituttaneet, että olisimmeko kohtuuttomat heitä kohtaan. Nyt kun olemme saaneet myös hieman samanlaista vinkkiä täältäkin, alkaa tällainen päätös häämöttää vankemmin mielessä.
Ehkä Siperia opettaisi jatkossa, joskin lapsenlapsia tulisi hirvittävän ikävä... tosin emme tapaa heitä nytkään.
Tämä pattitilanne on jatkunut jo pari kuukautta, eikä muutosta parempaan ole tapahtunut. Kokemuksesta tiedän, että neuvottelut ovat turhia, sellaista asetelmaa ei synny, syntyisi vain "Suuri Yksinpuhelu" miniän taholta, jossa muut toimisivat yleisönä.
Poikamme alistuminenkin on hätkähdyttänyt, hänen persoonansa on jotenkin kutistunut hiiren kokoiseksi. Tuntuu käsittämättömältä, miten reippaasta ihmisestä on tullut vähitellen kuin pelkkä varjo entisestä olemuksesta.

Lue lisää

Ilmesesti nykyaikaan kuuluu tämänkaltainen vallankäyttö. Oli aika nöyryyttävää tavata ädiltä salaa pikkupoikaa leikkipuistossa. Tilanne oli täysin absurdi, kuin pahimmista painajaisunista. Itkua riitti. Tuli huomattua, että Suomessa anoppia saa rauhassa kiusata tavalla, joka ylittää työpaikka- ja koulukuisaamisen rajat mennen tullen. Onneksi tuli ero. Nyt tapaamme poikaa säännöllisesti isäviikonloppuina. Paradoksaalista on, että suhteemme tähän lapseen on harvinaisen läheinen.

Mummuton perhe kirjoitti:

Ottakaa hyvät ihmiset yhteys viranomaisiin. Kai nyt joku voi auttaa, vaikka Mannerheimin lastensuojeluliitto tai joku... Meillä on toisin päin, kun isovanhempia ei voisi vähempää kiinnostaa. Tosin vain yksi oikea ukki on enää elossa, mutta on myös hänen toinen vaimonsa, joka hoiti joskus lapsia silloin kun nämä olivat pieniä, mutta aina vähän vastentahtoisesti. Onneksi meillä on muita laäheisiä iäkkäämpiä ihmisiä, joita lapset pitävät ukkeinaan ja mummuinaan. Ei tosiaan miniä voi yksin tuollaisesta päättää. Pistäkää lujille..

Lue lisää

Isovanhemmilla ei ole lainsuojaa. Kukaan ei ole kiinnostunut "kriisiavusta", jota muuten tyrkytetään kaikessa mahdollisissa tilanteissa. Totta kai rahalla saa ostaa terapiaa.

pelastin välit mummo kirjoitti:

itse kielsin lasteni menon appivanhempien luokse appeni tädin vuoksi. täti sairastaa altshaimerin atutia ja on väkivaltainen. 4 kertaa kävi käsiksi lapsiini, anopin nähdenkin, muttei koskaan appeni koska palvoo tätä kuin jumalaa. appi ei skonut minua eikä vaimoaan sanoi vaan että kuvittelemme. viimeisen kerran kun täti kävi käsiksi han ei huomannut etta paikalla oli paljon porukkaa, sukua sekä vieraita. minä olin tuolloin viimeisilläni raskaana ja nostin metelin. huusin kaikkien kuullen et ellei täti lähde talosta niin perheeni ei tule käymään mummolassa ja samalla lähdimme pihasta vauhdilla. tuli synnytyksen aika emmekä mieheni kanssa ilmoittaneet asiasta hänen vanhemmilleen. he kyllä yrittivät ottaa yhteyttä mutta emme noteeranneet niitä. minua haukuttiin vaikka miksi, lopulta pyysin puolueettoman paikan neuvottelua varten ja paikalle sosiaalitoimen tädin. palaverissa kerroin oman kantani ja myös sen etten halua lasteni pelkäävän mummolassa he eivät paljon puhuneet vaan myhäilivät. lopulta appivanhempani ymmärsi tilanteen ja täti sai lähteä hoivakotiin. tädin lähdön jälkeen mieheni vanhemmat kiittivät että olin avannut heidän silmänsä. teille ehdotankin vastaavaa, rahahanat kiinni, häätö asunnosta ja jos sekään ei auta niin neuvotelkaa ulkopuoleisen avulla, mutta siten että olette kaikki paikalla, myös miniä. nyt välimme ovat jopa paremmat kuin ennen episodia. joskus tiukat otteet ovat ne jotka auttavat. ottakaa miniästänne niskalenkki älkääkä suostuko alistumaan. voimia eille ja toivottavasti kaikki muuttuu hyväksi.

Lue lisää

Pistit appivanhemmat vaikea valinnan eteen. Jos he siis eivät laittaisi vaikeasti sairasta sukulaistaan pois talosta, eivät saisi nähdä lapsenlapsiaan. Tuntuu kauhealta. Alzheimerin tauti on hyvin yleinen vanhuksilla, joten jos sen perusteella aletaan ihmisiä sulkemaan laitoksiin (jota kyllä nyt jo tehdään), on tämä yhteiskunta taas yhden asteen kylmempi.

On totta, että dementoitunut vanhus joskus käyttäytyy agresiivisesti, muttei koskaan pahuuttaan. He vain hermostuvat, koska eivät ymmärrä eivätkä hallitse tilanteita. Mutta tänä päivänä, kun vanhustenhuolto muutenkin puhuttaa, oli viestisi hyytävän kylmää luettavaa. Lööpit huutavat, että vanhuksia laitetaan lukkojen taa, ja näinhän sinäkin halusit tehtävän. Pois pois pois, pilaamasta ihmisten elämää.. :(

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Tällaisen ratkaisut ovat käyneet mielessämme, mutta ovat pohdituttaneet, että olisimmeko kohtuuttomat heitä kohtaan. Nyt kun olemme saaneet myös hieman samanlaista vinkkiä täältäkin, alkaa tällainen päätös häämöttää vankemmin mielessä.
Ehkä Siperia opettaisi jatkossa, joskin lapsenlapsia tulisi hirvittävän ikävä... tosin emme tapaa heitä nytkään.
Tämä pattitilanne on jatkunut jo pari kuukautta, eikä muutosta parempaan ole tapahtunut. Kokemuksesta tiedän, että neuvottelut ovat turhia, sellaista asetelmaa ei synny, syntyisi vain "Suuri Yksinpuhelu" miniän taholta, jossa muut toimisivat yleisönä.
Poikamme alistuminenkin on hätkähdyttänyt, hänen persoonansa on jotenkin kutistunut hiiren kokoiseksi. Tuntuu käsittämättömältä, miten reippaasta ihmisestä on tullut vähitellen kuin pelkkä varjo entisestä olemuksesta.

Lue lisää

Sanotaa, että kun on narsistin kanssa naimisissa juuri noin käy. Ihminen kutistuu kuten poikasi. Miniä päättää kaikesta. Narsistille eivät muut ihmiset merkitse mitään, vain se mitä hän itse haluaa. Tehkää jotain, se on pojankin etu. Hän on pahassa välikädessä. Lapset tottuvat siihen etteivät saa tavata ja äidillä on lapsiin suuri valta.

JuLie kirjoitti:

Pistit appivanhemmat vaikea valinnan eteen. Jos he siis eivät laittaisi vaikeasti sairasta sukulaistaan pois talosta, eivät saisi nähdä lapsenlapsiaan. Tuntuu kauhealta. Alzheimerin tauti on hyvin yleinen vanhuksilla, joten jos sen perusteella aletaan ihmisiä sulkemaan laitoksiin (jota kyllä nyt jo tehdään), on tämä yhteiskunta taas yhden asteen kylmempi.

On totta, että dementoitunut vanhus joskus käyttäytyy agresiivisesti, muttei koskaan pahuuttaan. He vain hermostuvat, koska eivät ymmärrä eivätkä hallitse tilanteita. Mutta tänä päivänä, kun vanhustenhuolto muutenkin puhuttaa, oli viestisi hyytävän kylmää luettavaa. Lööpit huutavat, että vanhuksia laitetaan lukkojen taa, ja näinhän sinäkin halusit tehtävän. Pois pois pois, pilaamasta ihmisten elämää.. :(

Lue lisää

Sairaus ei ole mikään syy turvallisuus ennen kaikkea oikein toimittu.

Ajatelkaapas tälläinen vanhus sairaudessaan tuikkaa asunnon palamaan mikä ei ole mikään mahdottomuus kiva tunne jälkikäteen miksei älytty uskallettu puuttua, kissa on vain nostettava pöydälle vaikka kuinka sattusi muiden ja itsensä turvallisuuden tähden.

ja joo joo kirjoitti:

Kuulehan keskenkasvuinen!!: kyllä se on kuule ja LUE: niin,että kuuluu.
Kuuluu ohjata,neuvoa ja rajoitta,jos asiat ei kulje.'
Moni perhe ei ITSE NÄE,että päin ...jotakin mennään! On äidin ja isän...siis vanhempien VELVOLLISUUS ja O I K E U S kin puuttua lapsen perheen elämään!! Äiti ja isä OLET A I N A!
En silti tarkoita,että kokoajan, M U T T A puuttuminen on R A K K A U T T A ja jästipäät kuriin!
Muitakin on,,,ei vaan nämä itsekkäät Miniät/vävyt/ ja niin edelleen!!!

Lue lisää

Minun mielestäni aikuisia ei voi mennä komentelemaan. Asiat selvitettävä aikuisen tavoin.
Jokin on mennyt vikaan alun perin varmaan tuossa jutussa. Se olisi selvitettävä kaikkien
asianosaisten parhaaksi.

edelleen en ymmärrä näitä netin keskustelupalstoja. Kuinka voi olla mahdollista, että joku ventovieras voi kuultuaan yhden näkökulman tapahtuneeseen tietää, että kyseistä miniää on nuoresta pitäen hyysätty?? Tai, niin kuin joku tuolla kirjoitti : "Kannattaisi teidän lapsenne ottaa äkkiä ero". Aika lailla hätiköityjä kommentteja. Jos kyseinen miniä näitä tekstejä luet, toivon sinulle voimia. Jokainen vastaavassa tilanteessa ollut tietää, että jokaiselle kolikolla on aina kaksi puolta, ja nettiin on helppo vuodattaa se, mikä itsestä tuntuu pahalta nimettömänä, eikä sitä, mitä on tehnyt väärin.

Välit kuulostavat valitettavan tukahtuneilta. Jos anoppi on jo etukäteen päättänyt, että asiasta ei voi keskustella, siitä ei valitettavasti voi tulla mitään. Sovinto ei synny siten, että sille ei anna mahdollisuutta, aina uudestaan. Rehellisesti.

pojalle ero kirjoitti:

tai voithan jutella poikasikin kanssa ihan kaksistaan ja kysellä että ONKO HÄN IHAN OIKEASTI ONNELLINEN LIITOSSAAN?
jos tulee "nojoo" vastausta niin kyllä luulen ettei ole ihan kunnossa se suhde.

kyllä yrittäisin äitinä hieman jo vihjailla avioeroa, koska vaikuttaa ihan selkeästi siltä että likka on poikasi kanssa vain sen takia että eläminen on hänelle edullista, ja elämä muutenkin helpompaa kun on asunto minkä te maksatte ja mies jota voi pompotella miten sattuu.

eli päivän puheenaiheet poikasi kanssa:
oletko onnellinen liitossasi
oletko harkinnut eroa
miksi ovat yhä yhdessä(ei riitä lasten takia ainakaan vastaukseksi)
onko tilanne parantunut/pahentunut
miksi tilanne on mitä on
mitä miniä tahtoo kostaa?
jos haluaa eron niin hakee sitä, ja vanhemmat voivat auttaa.

piti vielä kysyä että kuinka vanha pariskunta on kyseessä kun on 3 lasta, ja kuinka kauan ovat olleet yhdessä?
koska kuulostaa aika naurettavalta että likka kostaa jotain sillä että te ette saa tavata lapsenlapsianne?ei aikuinen ihminen voi olla noin naurettava. "mä kostan tän sulle kun et pessyt pyykkiä ja tiskannu!"XD
mistä lienee kyse mutta aika naurettavaa touhua on.

ja olisikin aika hyvä idea sanoa heidät irti asunnosta, ilmoitatte asiasta vaikka kirjeitse jos se tapaaminen on niin vaikeata, ja noudatatte sitä irtisanomisaikaa asunnossa, ja laitatte vielä kirjeeseen tarkan päivämäärän milloin asunnon pitää olla "tyhjä" heidän tavaroistaan, koska uusia vuokralaisia on tiedossa.
koska ette kuitenkaan näe lapsenlapsianne..vielä, niin toivottavasti tuo muuttaisi maailmankuvaa ja herättäisi "neiti nenäkkään" todellisuuteen ja aikuisuuteen.

Lue lisää

No mä olen kyllä sitä mieltä ettei äiti nyt mullään muotoa ala pelata poikansa kanssa tämän vaimon selän takana. Eikä nyt ottamaan vastuuta kenenkään avioliitosta tai avioerosta. Voi yhden kerran.
Kun potkaistaa perhe ulos niin itsehän siinä oppivat keskustelemaan tai ei.
Mutta jos on jo riippuvaisuus olemassa vanhempiin niin miksi sitä nyt sitten vielä lisäisi sillä että äiti alkais poikansa kanssa sähläämään. kYllä on niin sairasta neuvoa.
Pojan pitäisi kasvaa aikuseksi eikä se sillä ainakaan tapahdu että äiti alkaa terapeutiksi pojalle. Äidistä juuri pojan on kasvettava irti ja mieheksi.

Kamomilla Kananen kirjoitti:

En ala surkutella sellaista, mikä ei ole totta. Pyrin näkemään todellisuuden sellaisena kuin se on, ja yritän olla objektiivinen. Niin hyvin kuin pystyn.

En oikein usko, että kukaan pystyy täysin puolueeton olemaan, varsinkin kun on omasta lapsesta (aikuisestakin) kyse. Myönnän, että olen siinä vajavainen. Toki!
Todellisia asioita en silti mene vääristelemään, paisuttelemaan, enkä puhumaan potaskaa, en luulottelemaan vastoin parempaa tietoa.

Fakta on faktaa, fiktio on kuvittelua.
On kai luonnollista, että mummu tai vaari kysyvät että miksi, jos annetaan viesti, että lapsenlasten tapaaminen on loppu, ei koskaan, ei ikinä.
Olisimme luonnottomia, jos emme reagoisi mitenkään. Sanoisimme vain, että siitäs saimme, kun asuivat lähellä meitä. Tai me heitä. Että menkäämme hautaamme vanhuuttamme ketään kiusaamasta. (=vitsi)

Mutta jos tulet hyvälle mielelle, sanotaan sitten niin.
Silti... se miniä ei polta, eikä juo, eikä ole uskoton.

Lue lisää

No tuo on viisasta. Jos itse joutusin asumaan liian lähellä appivanhempia niin reviiri on vaikea tehdä. Luulen että asiat voisi parantuakin jos menisivät kauemmas teistä. Olette ymmärtäväisiä ihmisiä vastauksen perusteella, koska olette sitä kysyneet miksi ei voi tavata.
Se että käskette heidän lähteä ei ole puuttumista heidän asioihin vaan on kyse siitä miten teitä kohdellaan.
Jos alatte neuvoa ja opastamaan avioliittoon liittyvissä asioissa on kyse heidän asioihin puuttumisessa.
Jaksakaa olla lujia. Uskon että lasten lähtemisen kauemmas jälkeen myös näette lapsenlapsia, joka on äärimmäisen tärkeää heille.

heikkuu kirjoitti:

edelleen en ymmärrä näitä netin keskustelupalstoja. Kuinka voi olla mahdollista, että joku ventovieras voi kuultuaan yhden näkökulman tapahtuneeseen tietää, että kyseistä miniää on nuoresta pitäen hyysätty?? Tai, niin kuin joku tuolla kirjoitti : "Kannattaisi teidän lapsenne ottaa äkkiä ero". Aika lailla hätiköityjä kommentteja. Jos kyseinen miniä näitä tekstejä luet, toivon sinulle voimia. Jokainen vastaavassa tilanteessa ollut tietää, että jokaiselle kolikolla on aina kaksi puolta, ja nettiin on helppo vuodattaa se, mikä itsestä tuntuu pahalta nimettömänä, eikä sitä, mitä on tehnyt väärin.

Välit kuulostavat valitettavan tukahtuneilta. Jos anoppi on jo etukäteen päättänyt, että asiasta ei voi keskustella, siitä ei valitettavasti voi tulla mitään. Sovinto ei synny siten, että sille ei anna mahdollisuutta, aina uudestaan. Rehellisesti.

Lue lisää

No näinhän se juuri on, että jokainen puhuu omaa versiotaan asioista ja itselleen aina hyödyksi. No ei aina. Joskushan joku ajattelee, että mitä itse on tullut tehtyä tai tarkistaa asenteitaan ja käytöstään. Mutta on se vaikeeta.
Itsekin kun olin avioliittoneuvonnassa entisen mieheni kanssa niin puhuimme samasta tilanteesta tai kokemuksesta niin avioliittoneuvoja sanoi että jos en tietäisi että puhutte samasta asiasta niin luulisin että puhutte eri asiasta. Kumpikin koki olevansa vain niin väärinkohdeltu.
On nämä vaikeita.

ja joo joo kirjoitti:

Kuulehan keskenkasvuinen!!: kyllä se on kuule ja LUE: niin,että kuuluu.
Kuuluu ohjata,neuvoa ja rajoitta,jos asiat ei kulje.'
Moni perhe ei ITSE NÄE,että päin ...jotakin mennään! On äidin ja isän...siis vanhempien VELVOLLISUUS ja O I K E U S kin puuttua lapsen perheen elämään!! Äiti ja isä OLET A I N A!
En silti tarkoita,että kokoajan, M U T T A puuttuminen on R A K K A U T T A ja jästipäät kuriin!
Muitakin on,,,ei vaan nämä itsekkäät Miniät/vävyt/ ja niin edelleen!!!

Lue lisää

tota eiköhän se ole niin että kun lapset perustavat perheen itselleen ei vanhemmat voi mennä sinne öykkäröimään.Se on lapsen perhe ja siellä on omat tapansa(ja tavat ovat aivan erilaisia kuin meillä "aikuisilla")vanhempien pitää kunnioittaa myos lasten perhettä ja antaa heidän perheellleen tilaa,auttaa jos pyydetään eli olla tukena tarvittaessa.

Ensinnäkin pojan ja miniän liitto ei kuulu kenellekään. Ja toiseksi heidän yhdessäolostaan ei päätä mummot, paapat eivätkä ketkään muutkaan. Minulla on omakohtaista kokemusta minkälainen pojan äiti voi olla. Tänä päivänä ei pojan äiti saa edes hoitaa omaa lapsenlastaan tai olla muutoin lapsenlapsen kanssa juuri paljoakaan tekemisissä. Ja tämä on pojan oma tahto. Mummo oli aivan uskomaton pakkaus kun juonittelusta ja valehtelemisesta oli kyse. Soittele pojalle töihin ja kertoi minkälainen paska pojan puoliso eli minä olen. Soitteli sosiaalivirastoon ja teki perättömiä ilmiantoja minusta kuinka hoidan lastani huonosti ja kuinka olen mielisairas, näitä ilmoituksia oli 72 kappaletta. On saanut oikeudellisen rangaistuksen näistä perättömisä puheistaan. väitti jopa sosiaaliviranomaisille että oma poika on kyvytön hoitamaan lastaan. Niin että kyllä on aivan turha kenekään puhella mummojen ja paappojen oikeuksista yhtään mitään, heillä ei ole minkäänlaisia juridisia oikeuksia lastenlapsiinsa nähden mutta ei myöskään velvotteita. Ja tämän mummon olisi vain paras hyväksyä asia sellaisenaan kuin se on ja katsella peiliin että mitähän on tullut tehtyä. Kukaan vähänkään normaali äiti ei muutoin kiellä tapaamisiaan lapsenlapseensa nähden.

JuLie kirjoitti:

Pistit appivanhemmat vaikea valinnan eteen. Jos he siis eivät laittaisi vaikeasti sairasta sukulaistaan pois talosta, eivät saisi nähdä lapsenlapsiaan. Tuntuu kauhealta. Alzheimerin tauti on hyvin yleinen vanhuksilla, joten jos sen perusteella aletaan ihmisiä sulkemaan laitoksiin (jota kyllä nyt jo tehdään), on tämä yhteiskunta taas yhden asteen kylmempi.

On totta, että dementoitunut vanhus joskus käyttäytyy agresiivisesti, muttei koskaan pahuuttaan. He vain hermostuvat, koska eivät ymmärrä eivätkä hallitse tilanteita. Mutta tänä päivänä, kun vanhustenhuolto muutenkin puhuttaa, oli viestisi hyytävän kylmää luettavaa. Lööpit huutavat, että vanhuksia laitetaan lukkojen taa, ja näinhän sinäkin halusit tehtävän. Pois pois pois, pilaamasta ihmisten elämää.. :(

Lue lisää

pakko oli tehdä tiukka ja raaka vaatimius. unohdin myös mainita että he kyllä olisivat voineet tulla käymään meillä, ilman tätiä, mutta eivät tulleet. yhteyden pito heihin katkesi heidän haukuttuaan minua sukulaisille, onneksi sukulaiset olivat kanssani samaa mieltä, heidänkin lapset (ovat isompia kuin meidän) pelkäsivät tätiä joka aina heiluttu keppiä jos yritti leikkiä. olen itse saanut lähihoitaja koulutuksen ja ymmärrän kyseistä sairautta, mutta oli vain pakko aukaista heidän silmät! entä jos kyseessä olisi oman lapsesi turvallisuus? eikös oma lapsi mene sairaan sukulaisen edelle? täti oli muuttanut appivanhempieni luokse kun oli polttaa oman kotinsa, oli jättänyt uunin ja hellan päälle. en todellakaan tarkoittanut että hänet laitettaisiin lukkojen taakse, vaan turvalliseen paikkaan jossa olisi ammattilaiset läsnä. appivanhempieni välit tulehtuivat tädin asuessa heillä, koska täti palvoi appeani kuin jumalaa ja haukkui anoppiani jatkuvasti ja meidän perheen koira oli tappaja joka oli hengen vaarallinen kaikille vaikka anoppilassa olikin tarhassa, juuri tädin vuoksi. syy miksi yleensä kävi lapsiimme oli siinä kun pojat pelasivat palloa ulkona ja nauroivat jolloin nauru muka häiritsi työskentelevää appeani ja häntä tympi kun lapsilla oli hauskaa ja hänellä ei, näin hän meille kertoi. nyt hän käy viikonloppuisin päivä vierailulla appelassani ja on välillä jopa yötä. enää ei ole merkkiäkään väkivallasta koska hän ei ole pitkästynyt kun hänellä on ikäistään seuraa. lisäksi hän on lähes sokea joten tarvitsee ympärivuorokauden avustusta. nykyään appeni ja anoppini käyvät yhdessä reissuissa ja nauttivat yhteisestä vapaasta. kysynkin että teinkö muka väärin kun laitoin lasteni turvallisuuden kaiken muun edelle? pienet lapset 1v, 2v ja 4v eivät vielä ymmärrä miksi täti käyttäytyi niin, eivätkä uskaltaneet olla mummolassa ilman että äiti tai isi oli noin metrin päässä ja kun täti tuli lähelle niin tärisivät pelosta ja huusi apua.

oioiuuygytiuyh kirjoitti:

Just noin sitä pilataan välit miniöiden ja vävyjen kanssa! Loistavaa taktiikkaa! Oppikaa hyvät vanhemmat, että kun lapsi on kotoa muuttanut pois, sinun määräysvaltasi loppuu siihen tai käy köpelösti. Varmasti saat aikaan huonot välit jos menet sotkeutumaan lapsiesi parisuhteeseen, näyttää se sitten miltä tahansa. Kukaan ei pidä määräilevistä ANOPEISTA, appiukot onneksi ymmärtävät yleensä paremmin, ettei passaa sotkeutua. Anopit eivät.

Lue lisää

Monesti lapset ovat tärkeitä vanhemmilleen, mutta kun olen kohta viisikymppinen ja yksin elävä appiukko haluaa määrätä kaiken mitä teette, ei voi sanoa, että miniässä on jotain vikaa päässä kun ei jaksa ja ei halua appeaan nähdä. Miksei se ole ymmärrettävää, että "aikuiset lapset" elävät omaa elämää, jossa he itse tekevät omat päätökset. Onneksi välimatkaa on yli 600 kilometriä, mutta "laitan" miehen ja pojan papan luokse viikon "lomalle" mahdollisimman useaan kertaan vuodessa. Emme tule toimeen toistemme kanssa paria tuntia kauempaa samassa huushollissa ja niin on miehenkin laita mutta hänen on yritettävä koska on kyseessä hänen oma isänsä. Mutta pappaa on siedettävä, mutta ei minun kotonani. Papan tytär nai miljonäärin ja siitä kuulen aina puhelimessa kun on kaijutin päällä papalle soitettaessa, että olisit poikani sinäkin katsonut paremmin kun akan otit, olisit tehnyt kuten siskosi niin olisi hulppea elämä sinullakin eikä tarvitsisi pennejä laskea kuten nykyään. Miten sinä olet tollainen läski, minä en tollaista kattelis pappa huutelee minulle ja pappa itse painaa yli 150 kiloa. Minä en kiellä poikaani enkä miestäni tapaamasta isäänsä, mutta minun kotiini hän ei tule.

Mummuton perhe kirjoitti:

Ottakaa hyvät ihmiset yhteys viranomaisiin. Kai nyt joku voi auttaa, vaikka Mannerheimin lastensuojeluliitto tai joku... Meillä on toisin päin, kun isovanhempia ei voisi vähempää kiinnostaa. Tosin vain yksi oikea ukki on enää elossa, mutta on myös hänen toinen vaimonsa, joka hoiti joskus lapsia silloin kun nämä olivat pieniä, mutta aina vähän vastentahtoisesti. Onneksi meillä on muita laäheisiä iäkkäämpiä ihmisiä, joita lapset pitävät ukkeinaan ja mummuinaan. Ei tosiaan miniä voi yksin tuollaisesta päättää. Pistäkää lujille..

Lue lisää

hei, neuvoja on tullut tässä ihan olantakaa mutta ei kannata olla puolesta tai vastaan kukaan teistä ei tiedä oikeasti mikä tämän kaiken takana on. Vain isovanhemmat ja poika perheineen ova tietoisia minkälaiset olosuhteet tämän jutun takana on. Ja heidän on aivan itse selvitettävä tulehtuneet välinsä. Toinen neuvoo viranomaisia hakemaan apuun ja toinen sanoo, että rahahanat kiinni, hyvät ihmiset ei ole teidän asia spekuloida vaan antaa heidän itse hoitaa asiansa. Ja mummo, ei ole tämä oikea paikka tehdä miniästä hirviötä. Heilläkin on oma elämä kuten teilläkin yhdessä papan kanssa. Make peace, not war!

heikkuu kirjoitti:

edelleen en ymmärrä näitä netin keskustelupalstoja. Kuinka voi olla mahdollista, että joku ventovieras voi kuultuaan yhden näkökulman tapahtuneeseen tietää, että kyseistä miniää on nuoresta pitäen hyysätty?? Tai, niin kuin joku tuolla kirjoitti : "Kannattaisi teidän lapsenne ottaa äkkiä ero". Aika lailla hätiköityjä kommentteja. Jos kyseinen miniä näitä tekstejä luet, toivon sinulle voimia. Jokainen vastaavassa tilanteessa ollut tietää, että jokaiselle kolikolla on aina kaksi puolta, ja nettiin on helppo vuodattaa se, mikä itsestä tuntuu pahalta nimettömänä, eikä sitä, mitä on tehnyt väärin.

Välit kuulostavat valitettavan tukahtuneilta. Jos anoppi on jo etukäteen päättänyt, että asiasta ei voi keskustella, siitä ei valitettavasti voi tulla mitään. Sovinto ei synny siten, että sille ei anna mahdollisuutta, aina uudestaan. Rehellisesti.

Lue lisää

Kirjoituksessasi on todella paljon järkeä, Tämä ei ole oikea paikka tämälaatuisten asioiden setvimiseen. Tulehtuneet välit eivät siitä parane että syytellään vain toista, on huomattava virheet myös omassa käyttäytymisessä. On kaksi pelijoukkuetta ja nyt kaivataan oikeaa tiimityöskentelyä kummaltakin tiimiltä. Me lukijat emme todellakaan tiedä mitä on todellisuudessa tapahtunut.

heikkuu kirjoitti:

edelleen en ymmärrä näitä netin keskustelupalstoja. Kuinka voi olla mahdollista, että joku ventovieras voi kuultuaan yhden näkökulman tapahtuneeseen tietää, että kyseistä miniää on nuoresta pitäen hyysätty?? Tai, niin kuin joku tuolla kirjoitti : "Kannattaisi teidän lapsenne ottaa äkkiä ero". Aika lailla hätiköityjä kommentteja. Jos kyseinen miniä näitä tekstejä luet, toivon sinulle voimia. Jokainen vastaavassa tilanteessa ollut tietää, että jokaiselle kolikolla on aina kaksi puolta, ja nettiin on helppo vuodattaa se, mikä itsestä tuntuu pahalta nimettömänä, eikä sitä, mitä on tehnyt väärin.

Välit kuulostavat valitettavan tukahtuneilta. Jos anoppi on jo etukäteen päättänyt, että asiasta ei voi keskustella, siitä ei valitettavasti voi tulla mitään. Sovinto ei synny siten, että sille ei anna mahdollisuutta, aina uudestaan. Rehellisesti.

Lue lisää

Sen helpompi on neuvoa, mitä vähemmän on perustietoja.
Voi vetää ihan omia päätelmiä "hyysäämisestä". Voi lukea huolimattomasti ja vastata asiaan, josta ei ole edes ollut puhetta.
Ja siihen vastaa joku toinen jne. ja pian puhutaan aidanseipäästä eikä aidasta.

Pahita on, kun hätähuutonsa esittänyt epätoivoissaan vielä noudattaa näitä neuvoja. Tuolla toisaalla kehotetaan kaiken aikaa valittamaan sossuun ja tekemään rikosilmoituksia ja vaatimaan huostaanottoa. Hätäpäissään joku vielä menee pilaamaan elämänsä vielä niilläkin toimilla.

Pitäisi ymmärtää, että palstalle kirjoitetaan turhautuneina ja väsyneinä. Tilanteet eivät ole ikuisia. Ne voivat laueta jo ensi viikolla. On tietysti kurjaa kuulla jonkun sanovan ehdottomuuksia: "En tule ikinä enää!" Mutta aika muuttaa ihmistä, tapahtumia tulee, tilanteet pitää arvioida uudelleen. Ja aina kun on kyse lapsista, unohdetaan, että he kasvavat, ja heillä on oma tahtonsa. Sitä ei juuri oteta huomioon näillä palstoilla.

´pelstin välit mummo kirjoitti:

pakko oli tehdä tiukka ja raaka vaatimius. unohdin myös mainita että he kyllä olisivat voineet tulla käymään meillä, ilman tätiä, mutta eivät tulleet. yhteyden pito heihin katkesi heidän haukuttuaan minua sukulaisille, onneksi sukulaiset olivat kanssani samaa mieltä, heidänkin lapset (ovat isompia kuin meidän) pelkäsivät tätiä joka aina heiluttu keppiä jos yritti leikkiä. olen itse saanut lähihoitaja koulutuksen ja ymmärrän kyseistä sairautta, mutta oli vain pakko aukaista heidän silmät! entä jos kyseessä olisi oman lapsesi turvallisuus? eikös oma lapsi mene sairaan sukulaisen edelle? täti oli muuttanut appivanhempieni luokse kun oli polttaa oman kotinsa, oli jättänyt uunin ja hellan päälle. en todellakaan tarkoittanut että hänet laitettaisiin lukkojen taakse, vaan turvalliseen paikkaan jossa olisi ammattilaiset läsnä. appivanhempieni välit tulehtuivat tädin asuessa heillä, koska täti palvoi appeani kuin jumalaa ja haukkui anoppiani jatkuvasti ja meidän perheen koira oli tappaja joka oli hengen vaarallinen kaikille vaikka anoppilassa olikin tarhassa, juuri tädin vuoksi. syy miksi yleensä kävi lapsiimme oli siinä kun pojat pelasivat palloa ulkona ja nauroivat jolloin nauru muka häiritsi työskentelevää appeani ja häntä tympi kun lapsilla oli hauskaa ja hänellä ei, näin hän meille kertoi. nyt hän käy viikonloppuisin päivä vierailulla appelassani ja on välillä jopa yötä. enää ei ole merkkiäkään väkivallasta koska hän ei ole pitkästynyt kun hänellä on ikäistään seuraa. lisäksi hän on lähes sokea joten tarvitsee ympärivuorokauden avustusta. nykyään appeni ja anoppini käyvät yhdessä reissuissa ja nauttivat yhteisestä vapaasta. kysynkin että teinkö muka väärin kun laitoin lasteni turvallisuuden kaiken muun edelle? pienet lapset 1v, 2v ja 4v eivät vielä ymmärrä miksi täti käyttäytyi niin, eivätkä uskaltaneet olla mummolassa ilman että äiti tai isi oli noin metrin päässä ja kun täti tuli lähelle niin tärisivät pelosta ja huusi apua.

Lue lisää

Tädillä ei ole ollut lääkitys kohdillaan kotihoidossa. Tässä hyvä esimerkki lähihoitajasta ja hänen ammattitaidosta. Eikö kenenkään päähän pälkähtänyt tädin lääkityksen tarkistaminen ja päivätoimintaan hakeminen?

Kotiin turvaliedet ja laitteet niin ei tarvitse pelätä. Tädille olisi kotona myös pitänyt kehittää mielekästä tekemistä että hän olisi kokenut olevansa arvokas.

Kamalaa luettavaa ja vielä mukamas ammattilaiselta!

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Tällaisen ratkaisut ovat käyneet mielessämme, mutta ovat pohdituttaneet, että olisimmeko kohtuuttomat heitä kohtaan. Nyt kun olemme saaneet myös hieman samanlaista vinkkiä täältäkin, alkaa tällainen päätös häämöttää vankemmin mielessä.
Ehkä Siperia opettaisi jatkossa, joskin lapsenlapsia tulisi hirvittävän ikävä... tosin emme tapaa heitä nytkään.
Tämä pattitilanne on jatkunut jo pari kuukautta, eikä muutosta parempaan ole tapahtunut. Kokemuksesta tiedän, että neuvottelut ovat turhia, sellaista asetelmaa ei synny, syntyisi vain "Suuri Yksinpuhelu" miniän taholta, jossa muut toimisivat yleisönä.
Poikamme alistuminenkin on hätkähdyttänyt, hänen persoonansa on jotenkin kutistunut hiiren kokoiseksi. Tuntuu käsittämättömältä, miten reippaasta ihmisestä on tullut vähitellen kuin pelkkä varjo entisestä olemuksesta.

Lue lisää

Jospa kuuntelisit ja yrittäisitkin kerran nähdä miniäsi silmin? Vaikka sulle näyttää vaikeaa olevankin. Hirveästi on miniäänsä vihaavia sairaita isoäitejä, oikea epidemia. Haluatko olla se, joka aiheuttaa eron ja eripuraa vai se, joka auttaa ja kuuntelee? Selkeästi teillä on vallinnut hiljaisuuden kulttuuri silloin kun asiat käyvät liian hankaliksi. Miniä puhuu avoimesti. Kuuntele häntä. Sano, kuulen sua, haluan tulla toimeen ja ymmärtää, vaikken kaikkeen kykenekään. Ja kuule ja halua ja myönnä itsellesi ettet kykene. Nöyrry. Siten metsä vastaa kuin sinne huutaa. Hiljaiseksi yleisöksi jääminen saa vain miniän näkemään teidät pahansuopina ihmisinä, jotka teette hänen rehellisyydestään vitsin. Jos et itse ole yhtä ponnekas ja taitava puhuja, ole onnellinen, että lapsenlapsillasi sentään on sellainen äiti. Ajattele, jos olisivat sun tai sun pojan kopioita - aika säälittäviä hiirulaisia varmasti olisivat. Myönnetään nyt faktat. Ei mikään maailman kunniamerkintä sulle saa hyvää itsetuntoa aikaan, sen olisi saanut aikaan rakastava äiti ja anoppi, mutta koska olet sisäistänyt naisvihan, mikään ei ole sulle tarpeeksi ja elät hiireksi alistamasi poikaparan kautta. Poika valinnut puolison saman roolin mukaan, joka äidin kanssa on ollut. Faktoja. Voit lukea, jos et usko. Tsemppiä. Olet ikuisesti vähän sisältä tyhjä, mutta yritä vaikka matkailla ja nauttia joistain leivoksista tai urheilulajeista, romanssista, uudesta soittimesta/lajista/harrastuksesta/lemmikistä.

Oletko käynyt hoidossa? Jutut ovat vihaisuudeltaan sitä luokkaa

Ei se nuorempana ollut pomppupallo, nyt vaan mennyt sellaiseksi. Minulle käsittämätön asia, miten helposti alistuu.

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Ei se nuorempana ollut pomppupallo, nyt vaan mennyt sellaiseksi. Minulle käsittämätön asia, miten helposti alistuu.

Selvästi on sulle käsittämätön - lue narsismista ja oidipaalisuudesta. Ja katso itseäsi peiliin, joka kerta, kun otat yhteyttä heihin, esim. poikaasi, mieti, kysytkö jotain JOTTA SINÄ SAISIT JOTAIN vai jotta he saisivat jotain mitä haluavat/toivovat. Oletko edes ikinä pannut merkille, mitä heidän toiveensa/elämäntilanteensa mahtavat olla vai jöröttänyt omassa deluusionaalisessa kuplassasi?

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Ei se nuorempana ollut pomppupallo, nyt vaan mennyt sellaiseksi. Minulle käsittämätön asia, miten helposti alistuu.

Säälin sinunlaisien miniöitä, ai kamalaa

Voihan se olla niinkin, ettei poikasi halua tavata, mutta ei vaan halua sitä sinulle sanoa suoraan. Hänelle on paljon helpompi vetäytyä vaimonsa taakse. Jos poika olisi rehellinen voivat perinnöt mennä ohitse.

14+19 kirjoitti:

Voihan se olla niinkin, ettei poikasi halua tavata, mutta ei vaan halua sitä sinulle sanoa suoraan. Hänelle on paljon helpompi vetäytyä vaimonsa taakse. Jos poika olisi rehellinen voivat perinnöt mennä ohitse.

Lue lisää

Tuota noin, poika käy kyllä lapsuudenkotonaan eli tässä naapurissa. Miniä ei tule, eikä miniä anna lastenkaan tulla. Asiasta keskusteltiin pojan kanssa, hän kertoi miniän terveiset, että turha meidän on odottaa edes näkevänsä lapsia.
Myös keskustelimme, että jos poika toisi kaikesta huolimatta lapset joskus pistäytymään mummolassa. Tähän hän sanoi, että ei jaksa riidellä asiasta vaimonsa kaikesta, koska siitä jauhamisesta ei tulisi loppua. Hän sanoi, että voisi joskus tuoda salaa.
Olimme mieheni eli papan kanssa sitä mieltä, että se taas ei olisi lapsia kohtaan reilua, että he joutuisivat äidiltään salaamaan mummolassa käynnit. Sellaista taakkaa valehtelemisesta en halua lapsille laittaa.

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Tuota noin, poika käy kyllä lapsuudenkotonaan eli tässä naapurissa. Miniä ei tule, eikä miniä anna lastenkaan tulla. Asiasta keskusteltiin pojan kanssa, hän kertoi miniän terveiset, että turha meidän on odottaa edes näkevänsä lapsia.
Myös keskustelimme, että jos poika toisi kaikesta huolimatta lapset joskus pistäytymään mummolassa. Tähän hän sanoi, että ei jaksa riidellä asiasta vaimonsa kaikesta, koska siitä jauhamisesta ei tulisi loppua. Hän sanoi, että voisi joskus tuoda salaa.
Olimme mieheni eli papan kanssa sitä mieltä, että se taas ei olisi lapsia kohtaan reilua, että he joutuisivat äidiltään salaamaan mummolassa käynnit. Sellaista taakkaa valehtelemisesta en halua lapsille laittaa.

Lue lisää

Selkeintä olisi nyt heti selvittää tuo asuntotilanne. Ei oikein toimi, että miniä ei ole teidän kanssanne missään tekemisissä, mutta suostuu kuitenkin asumaan omistamassanne asunnossa. Toisaalta, sama kai se kuka siellä asuu, jos maksaa käyvän vuokran.
En kuitenkaan ymmärrä, miksi miniä teitä vieroksuu, jos kyseessä on ongelma puolison kanssa.
Nyt poika ja miniä keskusteluun ja jos välit todella ovat noin poikki, sanotte, että on sitten parempi, että muuttavat muualle. Onko teillä vuokrasopimus heidän kanssaan?

8+10 kirjoitti:

Selkeintä olisi nyt heti selvittää tuo asuntotilanne. Ei oikein toimi, että miniä ei ole teidän kanssanne missään tekemisissä, mutta suostuu kuitenkin asumaan omistamassanne asunnossa. Toisaalta, sama kai se kuka siellä asuu, jos maksaa käyvän vuokran.
En kuitenkaan ymmärrä, miksi miniä teitä vieroksuu, jos kyseessä on ongelma puolison kanssa.
Nyt poika ja miniä keskusteluun ja jos välit todella ovat noin poikki, sanotte, että on sitten parempi, että muuttavat muualle. Onko teillä vuokrasopimus heidän kanssaan?

Lue lisää

Hän tietää, että meihin sattuu tämä, ettemme saa tavata ja sitä kautta tässä on kaiketi jonkinasteinen kiristys, muutoin en käsitä koko juttua. Jos miehensä on "kiltti", niin saa tuoda lapset mummolaan. Hän tietää, ettei miehensä halua satuttaa vanhempiaan. Joku kumma peli tässä on käynnissä.
Itse en pidä ihmissuhdepeleistä ja haluan viheltää sellaisen pelin poikki.
Pidän ainoastaan reilusta pelistä.

Vuokrasopimus on ja ilmeisesti heidät on sanottava irti. Ikävää tääkin, eli teki minkä ratkaisun hyvänsä niin aina sattuu. Tämä ehkä paras ratkaisu kuitenkin.

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Hän tietää, että meihin sattuu tämä, ettemme saa tavata ja sitä kautta tässä on kaiketi jonkinasteinen kiristys, muutoin en käsitä koko juttua. Jos miehensä on "kiltti", niin saa tuoda lapset mummolaan. Hän tietää, ettei miehensä halua satuttaa vanhempiaan. Joku kumma peli tässä on käynnissä.
Itse en pidä ihmissuhdepeleistä ja haluan viheltää sellaisen pelin poikki.
Pidän ainoastaan reilusta pelistä.

Vuokrasopimus on ja ilmeisesti heidät on sanottava irti. Ikävää tääkin, eli teki minkä ratkaisun hyvänsä niin aina sattuu. Tämä ehkä paras ratkaisu kuitenkin.

Lue lisää

Vaikeita asioita ihmis-suhteiden kiemurat, en saa minäkään tavata lapsenlapsiani olen ihan normi ihminen , käyn työssä , elän normaalia elämää. Olenkin huono ihminen näin on todettu, en jaksa tämän enempää asiasta jutellä tällä erää mutta tuskallista kaikki on. Voimia Sinulle tiedän tuskaa on tulossa ja tie on kivinen.

suruja kirjoitti:

Vaikeita asioita ihmis-suhteiden kiemurat, en saa minäkään tavata lapsenlapsiani olen ihan normi ihminen , käyn työssä , elän normaalia elämää. Olenkin huono ihminen näin on todettu, en jaksa tämän enempää asiasta jutellä tällä erää mutta tuskallista kaikki on. Voimia Sinulle tiedän tuskaa on tulossa ja tie on kivinen.

Lue lisää

Olisiko nyt aika jonkinlaiselle anoppi-miniä -keskustelulle? Eli ovikelloa soittamaan ja puhumaan asiat selviksi ilman välikäsiä. Olet ollut liian pitkään liian kiltti - aivan kuten poikasikin.

suruja kirjoitti:

Vaikeita asioita ihmis-suhteiden kiemurat, en saa minäkään tavata lapsenlapsiani olen ihan normi ihminen , käyn työssä , elän normaalia elämää. Olenkin huono ihminen näin on todettu, en jaksa tämän enempää asiasta jutellä tällä erää mutta tuskallista kaikki on. Voimia Sinulle tiedän tuskaa on tulossa ja tie on kivinen.

Lue lisää

Kiitos, samoin jaksamista sinulle.

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Tuota noin, poika käy kyllä lapsuudenkotonaan eli tässä naapurissa. Miniä ei tule, eikä miniä anna lastenkaan tulla. Asiasta keskusteltiin pojan kanssa, hän kertoi miniän terveiset, että turha meidän on odottaa edes näkevänsä lapsia.
Myös keskustelimme, että jos poika toisi kaikesta huolimatta lapset joskus pistäytymään mummolassa. Tähän hän sanoi, että ei jaksa riidellä asiasta vaimonsa kaikesta, koska siitä jauhamisesta ei tulisi loppua. Hän sanoi, että voisi joskus tuoda salaa.
Olimme mieheni eli papan kanssa sitä mieltä, että se taas ei olisi lapsia kohtaan reilua, että he joutuisivat äidiltään salaamaan mummolassa käynnit. Sellaista taakkaa valehtelemisesta en halua lapsille laittaa.

Lue lisää

Onko poikasi vaimolla yksinhuoltajuus jonka takia voi yksin päättää lasten elämästä ? Jos ei näin olisi, lapset voisivat tulla mummolaan vaikka päivittäin isänsä kanssa. Ellei lasten äiti tässä tapauksessa sitä sallisi, täytyisi ottaa yhteys lastenvalvojaan tai muuhun tahoon joka voisi ohjata lasten äidin hoitoon, koska äiti ei kykene toimimaan lastensa parhaaksi vaan rankaisee lapsia omista syistään. Tuollainen tapaamiskielto ilman perusteita ei ole hyväksi lapsille.

8+10 kirjoitti:

Selkeintä olisi nyt heti selvittää tuo asuntotilanne. Ei oikein toimi, että miniä ei ole teidän kanssanne missään tekemisissä, mutta suostuu kuitenkin asumaan omistamassanne asunnossa. Toisaalta, sama kai se kuka siellä asuu, jos maksaa käyvän vuokran.
En kuitenkaan ymmärrä, miksi miniä teitä vieroksuu, jos kyseessä on ongelma puolison kanssa.
Nyt poika ja miniä keskusteluun ja jos välit todella ovat noin poikki, sanotte, että on sitten parempi, että muuttavat muualle. Onko teillä vuokrasopimus heidän kanssaan?

Lue lisää

Miniä haluaisi varmasti asua mieluusti jossain muualla kui pojan vanhempien naapurissa heidän omistamassa asunnossa. Poika taas ei halua loukata vanhempiaan kieltäytymällä asunnosta ja onhan se varmaan halvempaakin.

Naiset haluavat olla itsenäisiä ja suurinta osaa kyllä kalvaisi se että joutuu asumaan appivanhempiensa siivellä. Naiselle on kauhistus se että joutuu elämään kiitollisuuden velassa.

Varoitan vakavasti anoppia sekaantumasta miniän ja poikansa välisiin suhteisiin, siitä ei seuraa ikinä mitään hyvää, vaikka tietysti moni äiti olisi onnellinen siitä että saa pojan takaisin ja häädettyä vaimon pois.

näin se menee kirjoitti:

Miniä haluaisi varmasti asua mieluusti jossain muualla kui pojan vanhempien naapurissa heidän omistamassa asunnossa. Poika taas ei halua loukata vanhempiaan kieltäytymällä asunnosta ja onhan se varmaan halvempaakin.

Naiset haluavat olla itsenäisiä ja suurinta osaa kyllä kalvaisi se että joutuu asumaan appivanhempiensa siivellä. Naiselle on kauhistus se että joutuu elämään kiitollisuuden velassa.

Varoitan vakavasti anoppia sekaantumasta miniän ja poikansa välisiin suhteisiin, siitä ei seuraa ikinä mitään hyvää, vaikka tietysti moni äiti olisi onnellinen siitä että saa pojan takaisin ja häädettyä vaimon pois.

Lue lisää

Kiitos siis vakavasta varoituksestasi. Tähän asti olemme hisutelleet ja jatkossakin varmasti sen teemme. En koskaan mene miniöiden (minulla on heitä useampia!) huusholleihin etukäteen ilmoittelematta, ja olen sen alusta asti tehnyt itselleni selväksi, että en aio olla riesa miniöille.

Olen myös sanonut heille avioituessaan, etten ole mikään halloween-anoppi, sillä tulen kylään (siis KYLÄÄN) vain kutsuttaessa.
Olen aina välttänyt sitä, että olisin neuvonantajan roolissa. Mieluummin hyvän ystävän, mutta en sydänystävän roolissa. Sydänystävät minulla on ikäpolveni naisissa.

Nythän olikin kyse lapsenlasten tapaamisesta. Miniä saa pitää minuun etäisyyttä, jos hän haluaa. Itse aikoinani kärsin anopin sekaantumisesta avioliittoon. Jo tuolloin tein päätöksen, että en ala samanlaiseksi hyöriäiseksi ja kiusankappaleeksi. Mutta se ei olekaan sitten pelkästään oma valinta....! Nyt kun olen anopin roolissa, huomaan, että vaikka en sotkeentuisikaan, niin vaikeuksia voi tulla.
Taitaa olla turha sanoa (koska sitä ei ehkä uskota), en ole pahaa sanaa sanonut ja olen lahjakkaasti pysynyt vain omalla tontillani.

Ko. poikani perheellä on täysi vapaus muuttaa muualle, jos vain haluavat. Ei se siittä kiinni ole.

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Kiitos siis vakavasta varoituksestasi. Tähän asti olemme hisutelleet ja jatkossakin varmasti sen teemme. En koskaan mene miniöiden (minulla on heitä useampia!) huusholleihin etukäteen ilmoittelematta, ja olen sen alusta asti tehnyt itselleni selväksi, että en aio olla riesa miniöille.

Olen myös sanonut heille avioituessaan, etten ole mikään halloween-anoppi, sillä tulen kylään (siis KYLÄÄN) vain kutsuttaessa.
Olen aina välttänyt sitä, että olisin neuvonantajan roolissa. Mieluummin hyvän ystävän, mutta en sydänystävän roolissa. Sydänystävät minulla on ikäpolveni naisissa.

Nythän olikin kyse lapsenlasten tapaamisesta. Miniä saa pitää minuun etäisyyttä, jos hän haluaa. Itse aikoinani kärsin anopin sekaantumisesta avioliittoon. Jo tuolloin tein päätöksen, että en ala samanlaiseksi hyöriäiseksi ja kiusankappaleeksi. Mutta se ei olekaan sitten pelkästään oma valinta....! Nyt kun olen anopin roolissa, huomaan, että vaikka en sotkeentuisikaan, niin vaikeuksia voi tulla.
Taitaa olla turha sanoa (koska sitä ei ehkä uskota), en ole pahaa sanaa sanonut ja olen lahjakkaasti pysynyt vain omalla tontillani.

Ko. poikani perheellä on täysi vapaus muuttaa muualle, jos vain haluavat. Ei se siittä kiinni ole.

Lue lisää

Eli voisiko olla niin, että miniä ei pidä siitä, että joutuu asumaan teidän talossa ym. Mutta poikasi pakottaa hänet siihen!? Ja tämä on nyt lasku siitä pojallesi, jolla miniä yrittää poikasi päätä kääntää...???

sinulle kirjoitti! kirjoitti:

Eli voisiko olla niin, että miniä ei pidä siitä, että joutuu asumaan teidän talossa ym. Mutta poikasi pakottaa hänet siihen!? Ja tämä on nyt lasku siitä pojallesi, jolla miniä yrittää poikasi päätä kääntää...???

Lue lisää

No JOS niin olisi... kärpäsenä en ole katossa elellyt, että satavarmana tietäisin... niin mitä siihen voisimme isovanhempina sanoa ja tehdä?
Häätää että saisimme tavata lapsenlapsia?

Aika kurjaa kyllä, jos lapsia ja isovanhempia käytetään tällä tavoin aviollisten erimielisyyksien ja asuinpaikan valitsemisen keinona.

Kamomilla Kananen kirjoitti:

No JOS niin olisi... kärpäsenä en ole katossa elellyt, että satavarmana tietäisin... niin mitä siihen voisimme isovanhempina sanoa ja tehdä?
Häätää että saisimme tavata lapsenlapsia?

Aika kurjaa kyllä, jos lapsia ja isovanhempia käytetään tällä tavoin aviollisten erimielisyyksien ja asuinpaikan valitsemisen keinona.

Lue lisää

Se tuskin on pelkästään miniän vika, jos näin olisi sattunut käymään!

Muutttaaaa kirjoitti:

Se tuskin on pelkästään miniän vika, jos näin olisi sattunut käymään!

Siis isovanhempien eli meidän vikamme, kun lapsia ei saada silloin tällöin tavata?

Okei! Olkoon sitten niin, asia ei siitä kuitenkaan muutu, emme voi väkisin tehdä mitään. Muuta kuin tietysti kulkea suru puserossa.

Kyselin tyhmän kysymyksen, että miten selvitä murheesta, mitä keinoja muilla on ollut. Tajuan, että tyhmää kysellä, ei kai kukaan voi tietää paremmin kuin itse, mitä korvaavia juttuja siihen sijalle hakee. Lemmikkieläin jne, ja erilaisissa yhdistyksissä rientämistä lisää... ja sitä ollaan jo tehtykin vanhasta tottumuksesta.

Kiitos kaikille vastanneille!

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Siis isovanhempien eli meidän vikamme, kun lapsia ei saada silloin tällöin tavata?

Okei! Olkoon sitten niin, asia ei siitä kuitenkaan muutu, emme voi väkisin tehdä mitään. Muuta kuin tietysti kulkea suru puserossa.

Kyselin tyhmän kysymyksen, että miten selvitä murheesta, mitä keinoja muilla on ollut. Tajuan, että tyhmää kysellä, ei kai kukaan voi tietää paremmin kuin itse, mitä korvaavia juttuja siihen sijalle hakee. Lemmikkieläin jne, ja erilaisissa yhdistyksissä rientämistä lisää... ja sitä ollaan jo tehtykin vanhasta tottumuksesta.

Kiitos kaikille vastanneille!

Lue lisää

En teitä! Se kannattaa muistaa kuitenkin, että tilanne ei VÄLTTÄMÄTTÄ ole kuitenkaan helppo miniällekään, varsinkin jos hänellä on parisuhteessaan noin pahoja ongelmia että tarvii lapsia ja isovanhempiakin käyttää "apuna"...

Mutta jos sitä keskustelua miniän kanssa miettisit, niin mitä hän sitten juttelee, jos muut eivät saa suunvuoroa?

Itse varmaankin yrittäisin ns. Ystävänä miniää lähestyä ja saada hänet avautumaan. Ja jos siitä tulee täysin katastrooffi, eli sinä voit sanoa että olet todellakin kaikkesi tehnyt, niin silloin ottaisin kämpän alta ja sanoisin, että tee toiselle niin kuin haluat toisen tekevän itsellesi!!! Ja yrittäisin tosiaan unohtaa, mutta en vielä tossa vaiheessa, kun tilanne tuntuu olevan "kesken"... Yritä nyt, vaikka ymmärrän että ottaa päähän todella pahasti tollanen käytös... Tai hyppää suoraan tuohon kämpän alta kohtaan... Jaksamisia jokatapauksessa!!!

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Tuota noin, poika käy kyllä lapsuudenkotonaan eli tässä naapurissa. Miniä ei tule, eikä miniä anna lastenkaan tulla. Asiasta keskusteltiin pojan kanssa, hän kertoi miniän terveiset, että turha meidän on odottaa edes näkevänsä lapsia.
Myös keskustelimme, että jos poika toisi kaikesta huolimatta lapset joskus pistäytymään mummolassa. Tähän hän sanoi, että ei jaksa riidellä asiasta vaimonsa kaikesta, koska siitä jauhamisesta ei tulisi loppua. Hän sanoi, että voisi joskus tuoda salaa.
Olimme mieheni eli papan kanssa sitä mieltä, että se taas ei olisi lapsia kohtaan reilua, että he joutuisivat äidiltään salaamaan mummolassa käynnit. Sellaista taakkaa valehtelemisesta en halua lapsille laittaa.

Lue lisää

Todella omituista käytöstä!

Olen samaa mieltä kuin jotkut että pistäkää ne rahahanat kiinni. Te olette niin ITSESTÄÄNSELVYYS tälle miniälle että hän kuvittelee että voi kohdella teitä kuin paskakasaa ilman mitään velvollisuuksia teitä kohtaan.

Jos te ärsytätte miniäänne, niin ei hänen tarvitse tulla teille. Mutta lapsilla on oikeus olla yhteydessä isovanhempiinsa ja on todella lapsellista jos äiti kieltää sen. Oli syyt mitkä tahansa. Ei se riitä syyksi että poika on tossukka tai isovanhemmat on holhoavia tms. Lapsilta ei noin vaan saa riistää heille tärkeitä ihmissuhteita!

Minusta teidän pitää muuttaa elämänne täysin. Jos miniän ja poikanne kanssa ei tule puhumisesta mitään, lopettakaa se saman tien. Mutta älkää enää hyysätkö ja auttako tätä porukkaa! Mitä enemmän autatte ja elätte heitä varten, sitä vähemmän tulee kunnioitusta.

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Siis isovanhempien eli meidän vikamme, kun lapsia ei saada silloin tällöin tavata?

Okei! Olkoon sitten niin, asia ei siitä kuitenkaan muutu, emme voi väkisin tehdä mitään. Muuta kuin tietysti kulkea suru puserossa.

Kyselin tyhmän kysymyksen, että miten selvitä murheesta, mitä keinoja muilla on ollut. Tajuan, että tyhmää kysellä, ei kai kukaan voi tietää paremmin kuin itse, mitä korvaavia juttuja siihen sijalle hakee. Lemmikkieläin jne, ja erilaisissa yhdistyksissä rientämistä lisää... ja sitä ollaan jo tehtykin vanhasta tottumuksesta.

Kiitos kaikille vastanneille!

Lue lisää

Ymmärrän ongelmasi hyvin, sekä sen että haluaisit jotain sen ikävän tilalle ettet näe lapsenlapsiasi.
Onko sinulla toisia lapsenlapsia? jos on, ala hyysäämään heitä, puuhailemaan kaikkia hauskoja juttuja heidän kanssaan.
Tai hakeudu jonnekin varamummoksi, esim voisit kysyä lähipäiväkodeista.
Keskity näihin mahdollisiin uusiin ihmissuhteisiin, siinä vaiheessa ehkä poikasi huomaa että olisi kiva jos hänenkin lapsensa voisivat olla luonanne.
Ellei nämäkään aiheuta mitään muutosta tässä perheessä, parempi keskittyä vaikka ulkomaanmatkoihin, nosta vuokralaistesi vuokraa, että voit paremmin matkustella.
Liika paapominen heidän kohdallaan kuriin! Taistele!

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Hän tietää, että meihin sattuu tämä, ettemme saa tavata ja sitä kautta tässä on kaiketi jonkinasteinen kiristys, muutoin en käsitä koko juttua. Jos miehensä on "kiltti", niin saa tuoda lapset mummolaan. Hän tietää, ettei miehensä halua satuttaa vanhempiaan. Joku kumma peli tässä on käynnissä.
Itse en pidä ihmissuhdepeleistä ja haluan viheltää sellaisen pelin poikki.
Pidän ainoastaan reilusta pelistä.

Vuokrasopimus on ja ilmeisesti heidät on sanottava irti. Ikävää tääkin, eli teki minkä ratkaisun hyvänsä niin aina sattuu. Tämä ehkä paras ratkaisu kuitenkin.

Lue lisää

jos eroavat otakoon poika lapset ja tarjoatte sitten asunnon takaisin pojalle ja lapsille.

suruja kirjoitti:

Vaikeita asioita ihmis-suhteiden kiemurat, en saa minäkään tavata lapsenlapsiani olen ihan normi ihminen , käyn työssä , elän normaalia elämää. Olenkin huono ihminen näin on todettu, en jaksa tämän enempää asiasta jutellä tällä erää mutta tuskallista kaikki on. Voimia Sinulle tiedän tuskaa on tulossa ja tie on kivinen.

Lue lisää

Minulla on ollut sama tilanne,mutta toisin päin jo yli kymmenen vuotta.
Ehkä tähän vaikutti se ,kun vävyltäni kuoli molemmat vanhemmat,niin hän kielsi tytärtäni tapaamasta
minua.En ole nähnyt tytärtäni enkä lapsenlapsiani vuosiin.
Joka päivä he ovat mielessäni ja suru on suunnaton.
Olen tullut siihen tulokseen ,että ihminen on sairas jotenkin tehdessään tällaisia asioita ,mutta ei sitä itse ymmärrä.
Asian kanssa oppii elämään jotenkin ,kun vuosia vierii,mutta en voi hyväksyä sitä koskaan.
Toivonkin ,että lapsenlapsillani olisi joskus "rohkeutta " ja haluja aikuisena ottaa yhteyttä minuun itse.

Vähän, ennen kuin haukut poikaa...ymmärsin, että hän on nuorempana ollut hyvin reipas luonteeltaan. Yleensä kuulee, että kun nainen on henkisesti alistavassa suhteessa, vaikka olisi ollut kuinka reipas ja sosiaalinen, sitä alkaa pikkuhiljaa vetäytyyn ja alistuun. Sama voi hyvin tapahtua myös miehelle!

Siinä tilanteessa kyllä mummona miettisin kuitenkin josko keskustelisin kahden pojan kanssa. (vaikka kuinka olisi aikoinaan päättänyt, ettei ole oman anoppinsa kaltainen jne.) Nythän on kuitenkin ihan erilainen tilanne, kuin sinulla itselläsi silloin. Itse en olisi aikoinani päässyt pois väkivaltaisesta suhteesta, jos ei äitini olisi leijonan lailla tarttunu tilanteeseen ja auttanu! Ja olen siitä hänelle ikuisesti kiitollinen!
Kyllä me ihmisinä joskus joudumme syömään sanojamme, jonkun toisen (ja tässä tapauksessa) useammanki rakkaan ihmisen puolesta!

Todellakin hyvä idea, joka tuolla myöhemmin ehdotetaan, että lapset voisivat isänsä kanssa tulla tapaamaan teitä. On todella väärin ja pöyristyttävää käyttää lapsia pelinappuloina omissa ongelmissa! Eli ymmärsinkö oikein. Miniäsi kostaa miehellesi sillä tavalla, että kieltää lasten ja teidän tapaamisen?!?? Todella törkeää.

Hei! Pistäpäs linkkilä sille muijalle tämä keskustelupalsta!!!

Voimia ja viisautta!

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Hän tietää, että meihin sattuu tämä, ettemme saa tavata ja sitä kautta tässä on kaiketi jonkinasteinen kiristys, muutoin en käsitä koko juttua. Jos miehensä on "kiltti", niin saa tuoda lapset mummolaan. Hän tietää, ettei miehensä halua satuttaa vanhempiaan. Joku kumma peli tässä on käynnissä.
Itse en pidä ihmissuhdepeleistä ja haluan viheltää sellaisen pelin poikki.
Pidän ainoastaan reilusta pelistä.

Vuokrasopimus on ja ilmeisesti heidät on sanottava irti. Ikävää tääkin, eli teki minkä ratkaisun hyvänsä niin aina sattuu. Tämä ehkä paras ratkaisu kuitenkin.

Lue lisää

Pistä poikas hommaamaan perheelleen asunto jostain muualta. Välimatka vähintään satakilsaa.
Vai eikö se selkärangaton luuseri pärjää ilman äidin näköyhteyttä.
Välimatkoilla on yleensä aika opettavainen vaikutus. Vai saako poikasi mennä yksin kadun yli.
Ja huudatko perään että älä mene pitkälle kohta syödään.

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Siis isovanhempien eli meidän vikamme, kun lapsia ei saada silloin tällöin tavata?

Okei! Olkoon sitten niin, asia ei siitä kuitenkaan muutu, emme voi väkisin tehdä mitään. Muuta kuin tietysti kulkea suru puserossa.

Kyselin tyhmän kysymyksen, että miten selvitä murheesta, mitä keinoja muilla on ollut. Tajuan, että tyhmää kysellä, ei kai kukaan voi tietää paremmin kuin itse, mitä korvaavia juttuja siihen sijalle hakee. Lemmikkieläin jne, ja erilaisissa yhdistyksissä rientämistä lisää... ja sitä ollaan jo tehtykin vanhasta tottumuksesta.

Kiitos kaikille vastanneille!

Lue lisää

hei
Ei missään nimessä ole tediän vikanne. On normaalia haluta tavata lastenlapsiaan eikä kukaan saisi sitä estää. Perheiden sisäisiin asioihin on ulkopuolistenkin saatikka sitten isovanhempien puututtava jos lapset kärsivät.
Luulenpa, että asiat järjestyvät kun otatte taloudellisen tuen heiltä pois ja teette selväksi, että te kyllä huolehditte lasten oikeuksista jos vanhemmat ei sitä kerta tee.

8+10 kirjoitti:

Selkeintä olisi nyt heti selvittää tuo asuntotilanne. Ei oikein toimi, että miniä ei ole teidän kanssanne missään tekemisissä, mutta suostuu kuitenkin asumaan omistamassanne asunnossa. Toisaalta, sama kai se kuka siellä asuu, jos maksaa käyvän vuokran.
En kuitenkaan ymmärrä, miksi miniä teitä vieroksuu, jos kyseessä on ongelma puolison kanssa.
Nyt poika ja miniä keskusteluun ja jos välit todella ovat noin poikki, sanotte, että on sitten parempi, että muuttavat muualle. Onko teillä vuokrasopimus heidän kanssaan?

Lue lisää

Hyvä neuvo 8 10:ltä! Minä ainakin sanoisin vuokrasopimuksen irti. Onhan törkeetä että miniä esittää ukaasejaan mutta silti suostuu asumaan teidän asunnossanne. Eikä kai se äiti voi yksipuolisesti päätttää sulkea isovanhemmat pois lastenlasten elämästä. Toki tuollaista kai tapahtuu ja pitää odottaa kunnes lapset ovat täysi-ikäisiä ja tulevat itse isovanhemmille kylään.

Mutta: Jos miniä suostuu/suvaitsee asua (varmaan normivuokraa edullisemmin) teidän omistamassanne asunnossa, minä ainakin vuokraisin asunnon muille = vieraille. 'Sitten ette varmaan saa senkään vertaa lastenlapsia tavata, mutta tilannehan on sama jo nyt. Kyllä poikanne on korkea aika ottaa itseään niskasta kiinni ja hoitaa asia kuntoon. Jos haluaa pitää perheen kasassa, muuttakoot muualle!

mummelix kirjoitti:

Onko poikasi vaimolla yksinhuoltajuus jonka takia voi yksin päättää lasten elämästä ? Jos ei näin olisi, lapset voisivat tulla mummolaan vaikka päivittäin isänsä kanssa. Ellei lasten äiti tässä tapauksessa sitä sallisi, täytyisi ottaa yhteys lastenvalvojaan tai muuhun tahoon joka voisi ohjata lasten äidin hoitoon, koska äiti ei kykene toimimaan lastensa parhaaksi vaan rankaisee lapsia omista syistään. Tuollainen tapaamiskielto ilman perusteita ei ole hyväksi lapsille.

Lue lisää

vastaavan tilanteen läheltä kokenut.. ja se tiedetään että ei ole olemassa lakia, joka velvoittaa isovanhempien tapaamista... Tää asia on n. 20 v sitten tuomarilta tarkistettu, tosin kuten mainitsin kokemuksestamme on jo 20 v. aikaa, joten tieto vopi olla jo vanhettunut..

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Siis isovanhempien eli meidän vikamme, kun lapsia ei saada silloin tällöin tavata?

Okei! Olkoon sitten niin, asia ei siitä kuitenkaan muutu, emme voi väkisin tehdä mitään. Muuta kuin tietysti kulkea suru puserossa.

Kyselin tyhmän kysymyksen, että miten selvitä murheesta, mitä keinoja muilla on ollut. Tajuan, että tyhmää kysellä, ei kai kukaan voi tietää paremmin kuin itse, mitä korvaavia juttuja siihen sijalle hakee. Lemmikkieläin jne, ja erilaisissa yhdistyksissä rientämistä lisää... ja sitä ollaan jo tehtykin vanhasta tottumuksesta.

Kiitos kaikille vastanneille!

Lue lisää

jätä heidät rauhaan, miniästä turhaa kenestäkään tehä yksinää syyllistä kun tekopyhyys paistaa läpesi.
poikasi muka tossun alla.. valheita.. kukaan ei halu olla vankina kenellekkään.
noi kiero vanhempi pitää ollakin poissa lasten ulottuvilta.
ihan sama vaikka heidät potkisit pois asunnosta, tuskin se oikeasti sinua hetkauttaa vaan varsinkin tiedät silloin että poikasi ei varsinkaan pidä yhteyttä.
kukaan ei kestä tommosta ihmistä joka luulee tietävänsä paremmin heidän parisuhteesta tai muusta..

Mielikki ilman kirj. kirjoitti:

Olisiko nyt aika jonkinlaiselle anoppi-miniä -keskustelulle? Eli ovikelloa soittamaan ja puhumaan asiat selviksi ilman välikäsiä. Olet ollut liian pitkään liian kiltti - aivan kuten poikasikin.

Lue lisää

Olen samaa mieltä kanssasi ( Mielikki ilman kirj. ) Asiat täytyy selvittää miniän kanssa todella selviksi ja kysyä häneltä suoraan miksi on näin. Ihan hullultahan tällainen käytäntö tuntuu. Voiko olla niin, että asioista EI voisi keskustella ja suoraan kysyä asian syytä. Ja jos asia ei selviä puhumalla, niin ei muuta kuin miniä pellolle. -Siinähän miettisi asioitansa.

Onko tässä taas yksi esimerkki naisista, alistava tyranni?

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Tuota noin, poika käy kyllä lapsuudenkotonaan eli tässä naapurissa. Miniä ei tule, eikä miniä anna lastenkaan tulla. Asiasta keskusteltiin pojan kanssa, hän kertoi miniän terveiset, että turha meidän on odottaa edes näkevänsä lapsia.
Myös keskustelimme, että jos poika toisi kaikesta huolimatta lapset joskus pistäytymään mummolassa. Tähän hän sanoi, että ei jaksa riidellä asiasta vaimonsa kaikesta, koska siitä jauhamisesta ei tulisi loppua. Hän sanoi, että voisi joskus tuoda salaa.
Olimme mieheni eli papan kanssa sitä mieltä, että se taas ei olisi lapsia kohtaan reilua, että he joutuisivat äidiltään salaamaan mummolassa käynnit. Sellaista taakkaa valehtelemisesta en halua lapsille laittaa.

Lue lisää

sinulle! Tuollainen tilanne on hirveä. En jaksanut lukea kaikkia saamiasi vastauksia, koska tiedän jo ennalta että osa niistä on tyhjänpäiväisiä purkauksia, kenties kirjoittajien omien katkerien tunteiden ilmaisuja. Mutta kysyn, että oletko päässyt keskustelemaan kenenkään ammatti-ihmisen kanssa tuosta tilanteesta? Tulee väkisinkin mieleen, että olisiko tuolla miniällä jotain luonnehäiriöön viittaavaa? Sellainen persoonallisuus litistää helposti läheisensä, lähinnä tietysti puolisonsa. Luonnehäiriöiseen ihmiseen eivät tavalliset keinot päde, jos sitten mikään ei-tavallinenkaan. Tuosta taloudellisesta tuesta olen sitä mieltä, että voisitte todellakin ilmoittaa poikanne perheelle, että ette halua enää puuttua heidän elämäänsä siinäkään asiassa. On tietysti reilua ottaa tuo asia puheeksi silloin, kun kaikki asianosaiset ovat yhtaikaa koolla. Onko teillä vain yksi lapsi? Kuinka suuri on lähipiirinne muuten, onko teillä ystäviä paljon? Asiasta puhuminen auttaa aina eteenpäin, vaikka häpeä perheen sisäisistä asioista onkin tuttu tunne. Todella surullinen on tilanne lastenlasten kannalta, koska olen sitä mieltä, että lapset tarvitsevat mahdollisimman monta aikuista lähelleen kasvaakseen hyviksi ihmisiksi. Sulkeutuneen perheen lasten tulevaisuus ei näytä hyvältä. Olisi kiva jutustella enemmänkin asiasta!

Syry särkee sydämen kirjoitti:

Minulla on ollut sama tilanne,mutta toisin päin jo yli kymmenen vuotta.
Ehkä tähän vaikutti se ,kun vävyltäni kuoli molemmat vanhemmat,niin hän kielsi tytärtäni tapaamasta
minua.En ole nähnyt tytärtäni enkä lapsenlapsiani vuosiin.
Joka päivä he ovat mielessäni ja suru on suunnaton.
Olen tullut siihen tulokseen ,että ihminen on sairas jotenkin tehdessään tällaisia asioita ,mutta ei sitä itse ymmärrä.
Asian kanssa oppii elämään jotenkin ,kun vuosia vierii,mutta en voi hyväksyä sitä koskaan.
Toivonkin ,että lapsenlapsillani olisi joskus "rohkeutta " ja haluja aikuisena ottaa yhteyttä minuun itse.

Lue lisää

Voi juku... :( Kuinka tuollaisia ihmisiä on olemassa? Olet oikeassa, heillä on jotain vikaa päänupissaan. Joku sellainen narsistinen piirre, joka tulee päivänvaloon alistamisena, kiristämisenä ja kostamisena. Siinä ei voida enää puhua rakastamisesta ja rakkaudesta. Kuka voi kieltää omalta rakkaaltaan oikeuden tavata omaa perhettään?!

Syry särkee sydämen kirjoitti:

Minulla on ollut sama tilanne,mutta toisin päin jo yli kymmenen vuotta.
Ehkä tähän vaikutti se ,kun vävyltäni kuoli molemmat vanhemmat,niin hän kielsi tytärtäni tapaamasta
minua.En ole nähnyt tytärtäni enkä lapsenlapsiani vuosiin.
Joka päivä he ovat mielessäni ja suru on suunnaton.
Olen tullut siihen tulokseen ,että ihminen on sairas jotenkin tehdessään tällaisia asioita ,mutta ei sitä itse ymmärrä.
Asian kanssa oppii elämään jotenkin ,kun vuosia vierii,mutta en voi hyväksyä sitä koskaan.
Toivonkin ,että lapsenlapsillani olisi joskus "rohkeutta " ja haluja aikuisena ottaa yhteyttä minuun itse.

Lue lisää

kestämistä, 10 vuotta on jo pitkä aika, minulla on vasta mennyt 3 vuotta, jona aikana en ole nähnyt tyttären poikaa... SUURI ON IKÄVÄ...

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Tuota noin, poika käy kyllä lapsuudenkotonaan eli tässä naapurissa. Miniä ei tule, eikä miniä anna lastenkaan tulla. Asiasta keskusteltiin pojan kanssa, hän kertoi miniän terveiset, että turha meidän on odottaa edes näkevänsä lapsia.
Myös keskustelimme, että jos poika toisi kaikesta huolimatta lapset joskus pistäytymään mummolassa. Tähän hän sanoi, että ei jaksa riidellä asiasta vaimonsa kaikesta, koska siitä jauhamisesta ei tulisi loppua. Hän sanoi, että voisi joskus tuoda salaa.
Olimme mieheni eli papan kanssa sitä mieltä, että se taas ei olisi lapsia kohtaan reilua, että he joutuisivat äidiltään salaamaan mummolassa käynnit. Sellaista taakkaa valehtelemisesta en halua lapsille laittaa.

Lue lisää

Tapaamiseen.
Minulla on sellaine käsitys, että lakikin sanoo....Isovanhemmilla on oikeus tavata lastenlapsiaan.
Ottakaapa asiasta selvää.
Olen itse joutunut kärsimään näiden kyseisten asioiden vuoksi paljon ja jo vuosia. Mutta elämän on jatkuttava, kaikesta huolimatta.
Toivon Teille voimia ja yrittäkää löytää joku ratkaisu asiaan.Kyllä laki on Teidän puolella.
Monin lämpimin terveisi,,,,Paljon kärsinyt

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Tuota noin, poika käy kyllä lapsuudenkotonaan eli tässä naapurissa. Miniä ei tule, eikä miniä anna lastenkaan tulla. Asiasta keskusteltiin pojan kanssa, hän kertoi miniän terveiset, että turha meidän on odottaa edes näkevänsä lapsia.
Myös keskustelimme, että jos poika toisi kaikesta huolimatta lapset joskus pistäytymään mummolassa. Tähän hän sanoi, että ei jaksa riidellä asiasta vaimonsa kaikesta, koska siitä jauhamisesta ei tulisi loppua. Hän sanoi, että voisi joskus tuoda salaa.
Olimme mieheni eli papan kanssa sitä mieltä, että se taas ei olisi lapsia kohtaan reilua, että he joutuisivat äidiltään salaamaan mummolassa käynnit. Sellaista taakkaa valehtelemisesta en halua lapsille laittaa.

Lue lisää

Ei yhtä hiton kanaa saa kuriin kehtaat sitten täällä naukuan että sitä ja tätä .(on siinä kasvatus)

Rahahanat kiinni häätö päälle ja tulkoon omillaan toimeen mitä sitä siistimmin tekemään sattuu mutta pallohan on heitetty heille ja välien rakentaninen on heidän ongelmansa ei teidän.

Syry särkee sydämen kirjoitti:

Minulla on ollut sama tilanne,mutta toisin päin jo yli kymmenen vuotta.
Ehkä tähän vaikutti se ,kun vävyltäni kuoli molemmat vanhemmat,niin hän kielsi tytärtäni tapaamasta
minua.En ole nähnyt tytärtäni enkä lapsenlapsiani vuosiin.
Joka päivä he ovat mielessäni ja suru on suunnaton.
Olen tullut siihen tulokseen ,että ihminen on sairas jotenkin tehdessään tällaisia asioita ,mutta ei sitä itse ymmärrä.
Asian kanssa oppii elämään jotenkin ,kun vuosia vierii,mutta en voi hyväksyä sitä koskaan.
Toivonkin ,että lapsenlapsillani olisi joskus "rohkeutta " ja haluja aikuisena ottaa yhteyttä minuun itse.

Lue lisää

mulla meni sukset ristiin vävyn kanssa ja sen suku outoa,omahyvästä jne.Mutta tulin niiden kanssa kuitenkin toimeen.Käytiinkin yhdessä menoilla jne.Sukujuhlat, mökit jne.Ihan kivaa oli yhdessä.Itse olen positiivinen ja nuorekas ihminen tavoiltani.Lapset on lähellä sydäntä jo työnikin kautta.En ihmisenä ole toisten asioihin puuttuva, ihan rakastettu ihmisenä se että olen herkkä ja iloinen saattaa olla se asia mikä suutuuttaa joitain kun syitä on mietitty.

Olen 47 mummi.Alettiin haukkua sättiä arvostella, vävyn toimesta ja tyttärenkin loppujen lopuksi.Suutuin toki jo toisen kerran.Mulla on oma elämä!ja ei kellekkään maailmassa puhuta niin kuin mulle puhuttiin.Millä oikeudella???Kerran aiemmin vävy pyysi anteeksi. Mutta sen jälkeen taas tilanteet karkas käsistä.Ajattelin et nyt tää saa olla tässä!.

No lapsenlapsia en ole tavannut aikoihin ja toista lasta edes lainkaan.Toki se sattuu sydämeen mutta maailmassa on paljon ihania ihmisiä, lapsiakin.Ja joskus lapsenlapset voivat tulla jos haluavat luokseni sitä en kiellä.Ei oo haitannut sukujuhlien ja menojen loppuminen..päin vastoin harvoin joku pyytää menoille ja se piristää.Onhan se tyhjiö ja suru mutta en jää suremaan.Elämä elettävä omakin.

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Hän tietää, että meihin sattuu tämä, ettemme saa tavata ja sitä kautta tässä on kaiketi jonkinasteinen kiristys, muutoin en käsitä koko juttua. Jos miehensä on "kiltti", niin saa tuoda lapset mummolaan. Hän tietää, ettei miehensä halua satuttaa vanhempiaan. Joku kumma peli tässä on käynnissä.
Itse en pidä ihmissuhdepeleistä ja haluan viheltää sellaisen pelin poikki.
Pidän ainoastaan reilusta pelistä.

Vuokrasopimus on ja ilmeisesti heidät on sanottava irti. Ikävää tääkin, eli teki minkä ratkaisun hyvänsä niin aina sattuu. Tämä ehkä paras ratkaisu kuitenkin.

Lue lisää

joku muukin sanoi, että ei ole laillinen syy häätää perhettä pois asunnosta, että miniä ei suostu isovanhempien ja lastenlasten tapaamiseen.

Mieluinen kirjoitti:

Olen samaa mieltä kanssasi ( Mielikki ilman kirj. ) Asiat täytyy selvittää miniän kanssa todella selviksi ja kysyä häneltä suoraan miksi on näin. Ihan hullultahan tällainen käytäntö tuntuu. Voiko olla niin, että asioista EI voisi keskustella ja suoraan kysyä asian syytä. Ja jos asia ei selviä puhumalla, niin ei muuta kuin miniä pellolle. -Siinähän miettisi asioitansa.

Lue lisää

Anopit eivät heitä miniöitä pellolle. PUOLISOT voivat ottaa toisistaan eron.

Kauhua? kirjoitti:

Onko tässä taas yksi esimerkki naisista, alistava tyranni?

Useimmat naiset alistavat miehiä, se on nähty niin monet kerrat. Alistavat sitten vähempi, eli vähättelevät ja moittivat, tai enempi, jolloin tavarat lentelevät. Tuttuni on Virolaisen naisen kanssa ollut vuosi tolkulla aviossa, on usein tullut luokseni pakoon kun on astiasto lentänyt päin pläsiä. Eroa ovat yrittäneet kymmenkunta kertaa ja aina on ero kaatunut joko siihen että "voi, vaimorakkaasi täällä oleen niiiiin saiiiras, miten hoidan 30 kissaa ja 10 koiraa sekä kaatopaikan lokit?" tai sitten "jos eroat niin tapan itseni". Siis tyypillistä.

Kerran tämä Virolaisnainen haukkui omille naapureilleni tuttuni, samalla minut ja koko sukuni. (Yksi syy varmaan siihen että muuttavat usein...) Kyllä sain verhot pitää kiinni ja yöllä olla liikkeellä kun ei kehdannut naapureiden kanssa keskustella (muutin itsekin muualle). Kerran taas hain tuttuni hänen pyynnöstä pois kotoa ja haimme tavaroita hieman mukaan, kun kerrostalonaapuri sanoi että "Kauheaa huutamista, oletko sinä tosiaan noin kamala ihminen, minusta ainakin olet ihan mukava ja rauhallinen, en ole meinaan kuullut sinun koskaan huutavan sen virolaisakan huudon yli."

Kaiken kruunasi se että Virolaisvaimo pyysi minua avioliitto neuvojaksi. Kieltäydyin ja sain kuunnella tovin haistatuksia.

Vinkkini: Kannattaa välttää vakituisia suhteita, helpoiten pääsee eikä ihmissuhde ongelmia ole niin paljon mitä ap:ssä jutussa. Vaikka kuinka toista kaipaisi niin se on ohimenevää, ja miehille voi sanoa että aina kannattaa lapset hankkia aviottomasti, eikä missään tapauksessa kannata naiselle paljastaa omaa henkilöllisyyttään, etenkään jos ei halua maksaa elatusapua.

piirre..? kirjoitti:

Voi juku... :( Kuinka tuollaisia ihmisiä on olemassa? Olet oikeassa, heillä on jotain vikaa päänupissaan. Joku sellainen narsistinen piirre, joka tulee päivänvaloon alistamisena, kiristämisenä ja kostamisena. Siinä ei voida enää puhua rakastamisesta ja rakkaudesta. Kuka voi kieltää omalta rakkaaltaan oikeuden tavata omaa perhettään?!

Lue lisää

...kuva voi kieltää omalta "rakkaaltaan" oikeuden tavata omaa perhettään ? Minä, kun anoppi sanoo ruokapöydässä lasten kuullen, kuinka häntä inhottaa, kun lapsenlapset tulevat vierailulle! (lapset ovat kyllä olleet koko ikänsä kilttejä, normaaleja, kohteliaita jne, jne mummiaan kohtaan eivätkä ole pyytäneet mitään eivätkä sotkeneet huushollia, päinvastoin), mutta anoppi kun ei voi sietää pikkulapsia ! Anoppi sanoin ensimmäisen lapsen syntyessä, että saatte hoitaa itse pentunne, hän ei sotke näppejään eikä ole tarvinnut sotkea. Kun odotin toista lasta, ehdotti, että abortti on keksitty ja kolmas lapsioli aivan kauhistus ! NIIN, ETTÄ ON NIISSÄ MUMMOISSAKIN VIKAA; eikä aina miniöissä !

14+19 kirjoitti:

Voihan se olla niinkin, ettei poikasi halua tavata, mutta ei vaan halua sitä sinulle sanoa suoraan. Hänelle on paljon helpompi vetäytyä vaimonsa taakse. Jos poika olisi rehellinen voivat perinnöt mennä ohitse.

Lue lisää

Ei siinä mitkään perinnöt mene ohi suun. Vaikka vanhemmat tekisivät testamentin jonkun toisen hyväksi kuin oman lapsensa niin lapsella on kuitenkin oikeus vähintään puoleen siitä mikä olisi hänen lakiosuutensa. Ja jos lapsi vie asian käräjille niin siellä saa koko lakiosuutensa. Joten tällaiset höpötykset ja uhkailut voi kyllä jättää ihan omaan arvoonsa.

7+12 kirjoitti:

jos eroavat otakoon poika lapset ja tarjoatte sitten asunnon takaisin pojalle ja lapsille.

Ei niitä lapsia nyt niin vain oteta :D. Taitaa tämä miniä tietää mitä tahtoo ja todennäköisesti voi tulla lasten isälle tosi helvetti eteen jos edes yrittää sellaista. Kyllä ihmiset ovat sitten uskomattoman typeriä.

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Hän tietää, että meihin sattuu tämä, ettemme saa tavata ja sitä kautta tässä on kaiketi jonkinasteinen kiristys, muutoin en käsitä koko juttua. Jos miehensä on "kiltti", niin saa tuoda lapset mummolaan. Hän tietää, ettei miehensä halua satuttaa vanhempiaan. Joku kumma peli tässä on käynnissä.
Itse en pidä ihmissuhdepeleistä ja haluan viheltää sellaisen pelin poikki.
Pidän ainoastaan reilusta pelistä.

Vuokrasopimus on ja ilmeisesti heidät on sanottava irti. Ikävää tääkin, eli teki minkä ratkaisun hyvänsä niin aina sattuu. Tämä ehkä paras ratkaisu kuitenkin.

Lue lisää

Sinä nyt täällä vain leikit jotain marttyyria ja haluat myötätuntoa itsellesi. Mitä jos selvittäisit sen asian etkä täällä keskustelupalstoilla itkisi kuinka sinua kohdellaan huonosti, Joo tee se että sanot vuokrasopimuksen irti niin sen jälkeen et taatusti näe lapsenlapsiasi. Voi olla jos sen jälkeen yrität olla yhteydessä lapsenlapsiisi niin tomera miniäsi hankkii sinulle lähestymiskiellon. Onko sinulla kanttia lähteä sille tielle. Sinuna en suututtaisi miniääsi liiaksi, sinä vain kärsit siitä todellakin paljon, huomattavasti enemmän kuin nyt.

Kauhua? kirjoitti:

Onko tässä taas yksi esimerkki naisista, alistava tyranni?

Kumpaako tarkoitat alistavalla tyrannilla mummoa vai .....:-D Jättäkää miniä rauhaan kun , ettetiedä mitä on tapahtunut ja mummo selvitä asiasi itse...

piirre..? kirjoitti:

Voi juku... :( Kuinka tuollaisia ihmisiä on olemassa? Olet oikeassa, heillä on jotain vikaa päänupissaan. Joku sellainen narsistinen piirre, joka tulee päivänvaloon alistamisena, kiristämisenä ja kostamisena. Siinä ei voida enää puhua rakastamisesta ja rakkaudesta. Kuka voi kieltää omalta rakkaaltaan oikeuden tavata omaa perhettään?!

Lue lisää

"Narsistinen piirre..?21.2.2010 11:12 "

vastaan kun laitoit kysymysmerkin,
jos vähänkin tietää narsismista, niin tietää että aloittajan kertomuksessa ei ollut hiventäkään narsismia.
narsisti on vain nykyään kirosana ja sitä käyttää ihmiset paljon ymmärtämättömyyttään ja saavat tilanteet vain pahenemaan.

Vai päänupissa vikaa, jos joku on erilainen kuin toivoisi,
kotikasvatus ja ulkoiset tekijät ovat vaan niin caikuttavis että jos nne eivät kohtaa ollaan ongelmissa,

Luulen että tuon alottajan päässä eniten voi vikaa olla,
mikä lienee isovanhemman asiat, miten pärjäilee puolisonsa kanssa,
miten on väleissä muiden lastensa perheisiin,

mutta kyllä asiat pitäi selvittää ja kuunnella, yrittää ymmärtää, kyllä sillä nuorelal äidilläkin on työ paineita ja paineita anoppilaan nähden

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Kiitos siis vakavasta varoituksestasi. Tähän asti olemme hisutelleet ja jatkossakin varmasti sen teemme. En koskaan mene miniöiden (minulla on heitä useampia!) huusholleihin etukäteen ilmoittelematta, ja olen sen alusta asti tehnyt itselleni selväksi, että en aio olla riesa miniöille.

Olen myös sanonut heille avioituessaan, etten ole mikään halloween-anoppi, sillä tulen kylään (siis KYLÄÄN) vain kutsuttaessa.
Olen aina välttänyt sitä, että olisin neuvonantajan roolissa. Mieluummin hyvän ystävän, mutta en sydänystävän roolissa. Sydänystävät minulla on ikäpolveni naisissa.

Nythän olikin kyse lapsenlasten tapaamisesta. Miniä saa pitää minuun etäisyyttä, jos hän haluaa. Itse aikoinani kärsin anopin sekaantumisesta avioliittoon. Jo tuolloin tein päätöksen, että en ala samanlaiseksi hyöriäiseksi ja kiusankappaleeksi. Mutta se ei olekaan sitten pelkästään oma valinta....! Nyt kun olen anopin roolissa, huomaan, että vaikka en sotkeentuisikaan, niin vaikeuksia voi tulla.
Taitaa olla turha sanoa (koska sitä ei ehkä uskota), en ole pahaa sanaa sanonut ja olen lahjakkaasti pysynyt vain omalla tontillani.

Ko. poikani perheellä on täysi vapaus muuttaa muualle, jos vain haluavat. Ei se siittä kiinni ole.

Lue lisää

Ensinnäkin kaikki jutut ovat vaikeita, me ihmiset olemme niin erilaisia ja erilaisista kodeista.

Mutta ei ole koskaan todistettu että isovanhemmat olisivat lapsille tärkeitä, oikein todellisuudessa, hyvän aikuismenestymisen kannalta.
Tiedän yksi "ryhmä" sitäkin selittää ja kuten kaikkia muitakin.
Mutta se on todistettu, jos isovanhemmat ovat suuressa roolissa ja aina läsnä lasten elämässä ja sitten kuolevat tai vielä pahempaa sairastuvat pahasti, se on todella pahaa lapselle, pahaa vielä yli 20-vuotiaaallekin.

Tietysti joku selittää kuinka olen menestynyt vaikka minun isovanhempani kuolivat, totta aina on yksittäistapauksia, meidänkin lapsista tuli diplomi insinööri , lääkäri yms, vaikka me olemme autonkuljettaja ja vaimo siivooja, nyt eläkkeellä, eläke molemmilla bruttona alle 900 €.
Mutta ei heillä silti kaikki asiat ole parhaiten päin, vaikka rahaa tulee, hekin menettivät isovanhempansa 18-V JA silloin päättivät että "opiskelevat ja saavat terveellisen ammatin" ja sen tekivät kaiken muun elämän kustannuksella. Asuvat vielä yksin (29-33v), alle 40 neliössä, kun kaikilla kavereille on perhe, yli 120 neliötä ja monen lapset jo koulussa.

Toiseksi, minun äitini ja isänikin "antoi vapauden" mutta vain omasta mielestään ja tuli vain kun kutsuttiin, 2-3 kertaa viikossa kun toisia vietiin harrastuksiin yms, silloin sai kodissa olevat lapset jatkaa kavereittensa kanssa leikkejään, vanhempani asuivat 200m päässä.
Mutta kun vanhempani sairastuivat vakavasti, lasten ollessa murrosiässä lapset todella järkyttyivät ja sitten kun sen tajusivat,
ajattelivat että heidän pitää saada isovanhemmat mielestään muuten ei elämä jatku,
tosin aina olivat erittäin hyvin sovussa, mutta
todella läheisen ihmisen merkitys on usein valtava.

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Kiitos siis vakavasta varoituksestasi. Tähän asti olemme hisutelleet ja jatkossakin varmasti sen teemme. En koskaan mene miniöiden (minulla on heitä useampia!) huusholleihin etukäteen ilmoittelematta, ja olen sen alusta asti tehnyt itselleni selväksi, että en aio olla riesa miniöille.

Olen myös sanonut heille avioituessaan, etten ole mikään halloween-anoppi, sillä tulen kylään (siis KYLÄÄN) vain kutsuttaessa.
Olen aina välttänyt sitä, että olisin neuvonantajan roolissa. Mieluummin hyvän ystävän, mutta en sydänystävän roolissa. Sydänystävät minulla on ikäpolveni naisissa.

Nythän olikin kyse lapsenlasten tapaamisesta. Miniä saa pitää minuun etäisyyttä, jos hän haluaa. Itse aikoinani kärsin anopin sekaantumisesta avioliittoon. Jo tuolloin tein päätöksen, että en ala samanlaiseksi hyöriäiseksi ja kiusankappaleeksi. Mutta se ei olekaan sitten pelkästään oma valinta....! Nyt kun olen anopin roolissa, huomaan, että vaikka en sotkeentuisikaan, niin vaikeuksia voi tulla.
Taitaa olla turha sanoa (koska sitä ei ehkä uskota), en ole pahaa sanaa sanonut ja olen lahjakkaasti pysynyt vain omalla tontillani.

Ko. poikani perheellä on täysi vapaus muuttaa muualle, jos vain haluavat. Ei se siittä kiinni ole.

Lue lisää

Minun anopillani on samanlainen kanta ettei tule kutsumatta kylään ja minusta se ei ole hyvä juttu. Ennemmin pitäisi anopin vaikka soittaa ja kysyä, että sopiiko tulla kylään.

Tuollainen kyläilemättä jättäminen antaa kuvan ettei anoppi välitä poikansa perheestä eikä lapsenlapsistaan.

huiho kirjoitti:

Minun anopillani on samanlainen kanta ettei tule kutsumatta kylään ja minusta se ei ole hyvä juttu. Ennemmin pitäisi anopin vaikka soittaa ja kysyä, että sopiiko tulla kylään.

Tuollainen kyläilemättä jättäminen antaa kuvan ettei anoppi välitä poikansa perheestä eikä lapsenlapsistaan.

Lue lisää

Tää on taas sitä että teki niin tai näin aina se menee väärinpäin :(

Että anopin pitäisi ymmärtää nöyränä oikein vongata itse itseään kylään? kun miniälle ei passaa kutsua anoppia käymään. Ja jos ei vonkaa leimataan heti välinpitämättömäksi.

Mikä siitä anopin kutsumisesta tekee niin vaikeaa?
Mieti itseäsi anopin asemaan, kuinka usein olet itse vongannut itseäsi kylään tietäen että vastaanotto tapahtuu kenties pitkin joustavin hampain?

Mielikki ilman kirj. kirjoitti:

Olisiko nyt aika jonkinlaiselle anoppi-miniä -keskustelulle? Eli ovikelloa soittamaan ja puhumaan asiat selviksi ilman välikäsiä. Olet ollut liian pitkään liian kiltti - aivan kuten poikasikin.

Lue lisää

Itselläni on ongelma poikani kanssa, ja tiedän, kuinka vaikeaa on ruveta asiasta puhumaan. Kun sukset ovat ristissä, niin pitkä ikäero estää lähentymisen. Vanhemmalle tulee automaattisesti aikuisen asenne ja nuorempi väistää ja yrittää kiemurrella keskustelusta pois. Jos ei muuten, niin suuttuu ja huutaa.

Minun tapauksessani asia on paljon pienempi eikä häiritse ketään muita, mutta minä olen ahdistunut ja uskon, että poikanikin. Se puhuminen nyt ei kuitenkaan onnistu. Asia pitää vain unohtaa ja jättää sillensä.

Näin juuri oidipussi

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Tuota noin, poika käy kyllä lapsuudenkotonaan eli tässä naapurissa. Miniä ei tule, eikä miniä anna lastenkaan tulla. Asiasta keskusteltiin pojan kanssa, hän kertoi miniän terveiset, että turha meidän on odottaa edes näkevänsä lapsia.
Myös keskustelimme, että jos poika toisi kaikesta huolimatta lapset joskus pistäytymään mummolassa. Tähän hän sanoi, että ei jaksa riidellä asiasta vaimonsa kaikesta, koska siitä jauhamisesta ei tulisi loppua. Hän sanoi, että voisi joskus tuoda salaa.
Olimme mieheni eli papan kanssa sitä mieltä, että se taas ei olisi lapsia kohtaan reilua, että he joutuisivat äidiltään salaamaan mummolassa käynnit. Sellaista taakkaa valehtelemisesta en halua lapsille laittaa.

Lue lisää

Mikä hiiri sinäkin ihmisparka oikein olet? Mene juttelemaan miniälle, jos oikeasti hänestä välität. Rakasta ensin häntä ja toivo, että on hyveellinen ja antaa anteeksi sun pahanpuhumiset täällä. Sitten vasta oikeus rakastaa hänen lapsiaan, kun näet hänessä rakastettavan ihmisen. Sun pitää yrittää. Sinä kananen olet se syypää tässä on, jos syyllistä haetaan. Myönnä se ja sitten itke vaikka ystävillesi, elä elämääsi, älä puutu ja pysy tukena miniälle. Miksi olet täydellisesti onnistunut kusemaan välit häneen? Et myönnä itsellesi, mutta todellisuudessa tiedät mitä olet tehnyt ja jättänyt tekemättä.

Kamomilla Kananen kirjoitti:

Kiitos siis vakavasta varoituksestasi. Tähän asti olemme hisutelleet ja jatkossakin varmasti sen teemme. En koskaan mene miniöiden (minulla on heitä useampia!) huusholleihin etukäteen ilmoittelematta, ja olen sen alusta asti tehnyt itselleni selväksi, että en aio olla riesa miniöille.

Olen myös sanonut heille avioituessaan, etten ole mikään halloween-anoppi, sillä tulen kylään (siis KYLÄÄN) vain kutsuttaessa.
Olen aina välttänyt sitä, että olisin neuvonantajan roolissa. Mieluummin hyvän ystävän, mutta en sydänystävän roolissa. Sydänystävät minulla on ikäpolveni naisissa.

Nythän olikin kyse lapsenlasten tapaamisesta. Miniä saa pitää minuun etäisyyttä, jos hän haluaa. Itse aikoinani kärsin anopin sekaantumisesta avioliittoon. Jo tuolloin tein päätöksen, että en ala samanlaiseksi hyöriäiseksi ja kiusankappaleeksi. Mutta se ei olekaan sitten pelkästään oma valinta....! Nyt kun olen anopin roolissa, huomaan, että vaikka en sotkeentuisikaan, niin vaikeuksia voi tulla.
Taitaa olla turha sanoa (koska sitä ei ehkä uskota), en ole pahaa sanaa sanonut ja olen lahjakkaasti pysynyt vain omalla tontillani.

Ko. poikani perheellä on täysi vapaus muuttaa muualle, jos vain haluavat. Ei se siittä kiinni ole.

Lue lisää

Kamomilla, mitä miniäsi haluaa? Onko lapsilla harrastuksia? Sano, että haluaisit niin kovasti heitä edes vähän nähdä. Varo mitään syyttelyä, silmienpyörittelyä tms. MINKÄÄNLAISTA, NIMITTÄIN KESTÄÄ AIKAA YLIPÄÄNSÄ ETTÄ MINIÄ UUDELLEEN ALKAA RAKENTAA LUOTTAMUSTA SUHUN. Ujuta itsellesi miniää kunnioittaen lasten kanssa yhteinen harrastus, esim. musiikkitunnille/liikuntaharrastukseen vienti kerran viikossa. Tee tästä tapa ja ole hyvä ja luotettava sekä miltei korvaamaton apu. Saat näin heitä nähdä. Äläkä enää koskaan ajattele yhtään pahaa ajatusta miniästäsi.

Syry särkee sydämen kirjoitti:

Minulla on ollut sama tilanne,mutta toisin päin jo yli kymmenen vuotta.
Ehkä tähän vaikutti se ,kun vävyltäni kuoli molemmat vanhemmat,niin hän kielsi tytärtäni tapaamasta
minua.En ole nähnyt tytärtäni enkä lapsenlapsiani vuosiin.
Joka päivä he ovat mielessäni ja suru on suunnaton.
Olen tullut siihen tulokseen ,että ihminen on sairas jotenkin tehdessään tällaisia asioita ,mutta ei sitä itse ymmärrä.
Asian kanssa oppii elämään jotenkin ,kun vuosia vierii,mutta en voi hyväksyä sitä koskaan.
Toivonkin ,että lapsenlapsillani olisi joskus "rohkeutta " ja haluja aikuisena ottaa yhteyttä minuun itse.

Lue lisää

Narsistimiehet vihaavat ja aiheuttavat pahuutta ympärilleen. Pahoillani sun puolesta.

Miltähän puolelta olet noita tilanteita nähnyt, kun harvemmin asiat ovat noin musta valkoisia!

Kysyn vaan, että kirjoitti:

Miltähän puolelta olet noita tilanteita nähnyt, kun harvemmin asiat ovat noin musta valkoisia!

Tässä kuulemme vain toisen osapuolen, isovanhemman, näkemyksen. Miksi miniä kieltää lapsenlapsia tapaamista isovanhempiaan, mikä on todellinen syy, sen toisen puolen asiasta voi sanoa miniä itse.

Luulin jo, että minun oma anoppini olisi vastoin tyyliään ja tapojaan kirjoittanut tänne .. mutta ei, emme asu vierekkäin eikä muutkaan seikat päde.

Minä olen ilmoittanut, ettei lapsillani ole isovanhempia. Omat vanhempani ovat kuolleet ja lasteni ainoa isovanhemmat olisivat miehen yli 70 vuotiaan vanhemmat.

Miksi tähän päädyin? Hekin kun ovat ns. kunnollisia, ei mitään alkoholia tms. laiminlyöntiä tai holtittomuutta.

Olen katsonut läpi sormieni sitä, etteivät he ole lainkaan kiinnostuneita nuorimmaisesta lapsenlapsestaan. Tämän syntymän jälkeen eivät ole pyytäneet lapsia kylään tai hoitoon. silloin kun oli vain yksi lapsi, pyysivät ja hän pääsikin kylään aina kun se isovanhemmille sopi.

>Olen katsonut läpi sormieni sitäkin, että hän jakaa minulle elämisen ohjeita ja puuttuu asioihin, jotka eivät hänelle kuulu.

He ovat hyvin kiireisiä, heillä on paljon menoja ja lisäksi he hoitavat paljon tyttärensä lapsia. Ja mieheni edellisen liiton lapset ovat aina heillä silloin kun on tapaamisviikonloppu tai loma-aika. Ei tästä paljoa jää aikaa näille minun ja miehen yhteisille.

Nyt kuitenkin anoppi osoitti minua kohtaa aivan ääretöntä vihaa, suuttumusta ja aihe oli sellainen, mikä on aivan älytön. Kohde suuttumukselle olisi pitänyt olla hänen oma poikansa eli mieheni, En minä. Väittämässä tai oletuksessa ei ole perää, tilanne josta hän syyttää minua oli mieheni oma valinta tai ratkaisu ja kaikille osapuolille mieleinen. Kukaan ei kärsinyt. Silti mummo on mielettömän vihainen MINULLE tästä loppupäätöksestä !!??!

Minun mieheni ei ole suostunut selvittämään ja selittämään asiaa äitinsä kanssa.

Lopputulos on, että minun lapseni eivät tapaa isovanhempiaan. En laita pieniä, alle kouluikäisiä lapsiani sellaisen ihmisen luo, joka vihaa minua mielettömästi. Kuinka hän voi olla lasteni kanssa, jos hän ei arvosta minua ihmisenä tai äitinä lainkaan? Ei tämä voi olla välittymättä lapsille !

Lisäksi lasten tapaamiset isovanhempien luona menisivät minun kauttai siitä syystä, että asumme eri osoittessa lasten isän eli hänen poikansa kanssa, eli Mummon / anopin pitäisi sopia asia minun kanssani. Luuletteko, että hän ottaisi nyt muina miehinä tai naisina yhteyttä minuun ja kysyisi mahdollisuutta viettää aikaa lastenlastensa kanssa kun hän ei ole ollut kovin kiinnostunut siitä tähänkään asti?


Harmillinen tilanne ap:lla, mutta syy voi olla jokin muu kuin ilkeä kieroluoneteinen kostonhalu. Anoppi voisi katsoa itseään peiliin ja miettiä, mistä on kyse. Nähdä asia miniän kannalta. Mitä kaikkea siellä pohjalla on?

Luin jostakin: miniä ja anoppi -suhteessa vastuu on anopilla, koska tällä on enemmän elämänkokemusta.

minä vain kirjoitti:

Tässä kuulemme vain toisen osapuolen, isovanhemman, näkemyksen. Miksi miniä kieltää lapsenlapsia tapaamista isovanhempiaan, mikä on todellinen syy, sen toisen puolen asiasta voi sanoa miniä itse.

Luulin jo, että minun oma anoppini olisi vastoin tyyliään ja tapojaan kirjoittanut tänne .. mutta ei, emme asu vierekkäin eikä muutkaan seikat päde.

Minä olen ilmoittanut, ettei lapsillani ole isovanhempia. Omat vanhempani ovat kuolleet ja lasteni ainoa isovanhemmat olisivat miehen yli 70 vuotiaan vanhemmat.

Miksi tähän päädyin? Hekin kun ovat ns. kunnollisia, ei mitään alkoholia tms. laiminlyöntiä tai holtittomuutta.

Olen katsonut läpi sormieni sitä, etteivät he ole lainkaan kiinnostuneita nuorimmaisesta lapsenlapsestaan. Tämän syntymän jälkeen eivät ole pyytäneet lapsia kylään tai hoitoon. silloin kun oli vain yksi lapsi, pyysivät ja hän pääsikin kylään aina kun se isovanhemmille sopi.

>Olen katsonut läpi sormieni sitäkin, että hän jakaa minulle elämisen ohjeita ja puuttuu asioihin, jotka eivät hänelle kuulu.

He ovat hyvin kiireisiä, heillä on paljon menoja ja lisäksi he hoitavat paljon tyttärensä lapsia. Ja mieheni edellisen liiton lapset ovat aina heillä silloin kun on tapaamisviikonloppu tai loma-aika. Ei tästä paljoa jää aikaa näille minun ja miehen yhteisille.

Nyt kuitenkin anoppi osoitti minua kohtaa aivan ääretöntä vihaa, suuttumusta ja aihe oli sellainen, mikä on aivan älytön. Kohde suuttumukselle olisi pitänyt olla hänen oma poikansa eli mieheni, En minä. Väittämässä tai oletuksessa ei ole perää, tilanne josta hän syyttää minua oli mieheni oma valinta tai ratkaisu ja kaikille osapuolille mieleinen. Kukaan ei kärsinyt. Silti mummo on mielettömän vihainen MINULLE tästä loppupäätöksestä !!??!

Minun mieheni ei ole suostunut selvittämään ja selittämään asiaa äitinsä kanssa.

Lopputulos on, että minun lapseni eivät tapaa isovanhempiaan. En laita pieniä, alle kouluikäisiä lapsiani sellaisen ihmisen luo, joka vihaa minua mielettömästi. Kuinka hän voi olla lasteni kanssa, jos hän ei arvosta minua ihmisenä tai äitinä lainkaan? Ei tämä voi olla välittymättä lapsille !

Lisäksi lasten tapaamiset isovanhempien luona menisivät minun kauttai siitä syystä, että asumme eri osoittessa lasten isän eli hänen poikansa kanssa, eli Mummon / anopin pitäisi sopia asia minun kanssani. Luuletteko, että hän ottaisi nyt muina miehinä tai naisina yhteyttä minuun ja kysyisi mahdollisuutta viettää aikaa lastenlastensa kanssa kun hän ei ole ollut kovin kiinnostunut siitä tähänkään asti?


Harmillinen tilanne ap:lla, mutta syy voi olla jokin muu kuin ilkeä kieroluoneteinen kostonhalu. Anoppi voisi katsoa itseään peiliin ja miettiä, mistä on kyse. Nähdä asia miniän kannalta. Mitä kaikkea siellä pohjalla on?

Luin jostakin: miniä ja anoppi -suhteessa vastuu on anopilla, koska tällä on enemmän elämänkokemusta.

Lue lisää

Anteeksi hyvät miniät, me anopit olemme välillä niin kalkkiksia ettemme pysy nykymenon oravanpyörässä.
Minä kyllä rakastan poikani kaikkia lapsia ihan tasapuolisesti ja yritän pitää ennakkoluulottomasti uudesta miniästänikin. Mutta, kun valitettavasti minun aivoni eivät mukaudu niin nopeasti enää vaihtuviin elämäntilanteisiin. En kuitenkaan sotkeudu poikani tekemiin ratkaisuihin ja hän hoitaa asiat kohtuullisesti ex-vaimonsa ja nykyisen avovaimonsa ja kaikkien lastensa kanssa. Ensimmäisen avioliiton aikana olin nuorempi ja 1. perheen lapset ovat minulle tosi läheisiä. Nyt olen vanhempi, joten tämän 2. liiton lapset eivät ole olleet mummon hoidossa niin usein, mutta rakkaita hekin ovat yhtä lailla. Enkä todellakaan vertaile ex- miniää tai tätä nykyistä avominiää keskenään. Te nuoret ette aina ymmärrä, että me vanhat emme ole enää niin joustavia ja me vaan vanhenemme lisää koko ajan. Itsekin pidin itseäni aina niin suvaitsevana, mutta nyt todella huomaan 6-kympin jälkeen jämähtäneeni aika monessa asiassa paikoilleni. Vaikka kuinka yrittäisin olla joustava.

minä vain kirjoitti:

Tässä kuulemme vain toisen osapuolen, isovanhemman, näkemyksen. Miksi miniä kieltää lapsenlapsia tapaamista isovanhempiaan, mikä on todellinen syy, sen toisen puolen asiasta voi sanoa miniä itse.

Luulin jo, että minun oma anoppini olisi vastoin tyyliään ja tapojaan kirjoittanut tänne .. mutta ei, emme asu vierekkäin eikä muutkaan seikat päde.

Minä olen ilmoittanut, ettei lapsillani ole isovanhempia. Omat vanhempani ovat kuolleet ja lasteni ainoa isovanhemmat olisivat miehen yli 70 vuotiaan vanhemmat.

Miksi tähän päädyin? Hekin kun ovat ns. kunnollisia, ei mitään alkoholia tms. laiminlyöntiä tai holtittomuutta.

Olen katsonut läpi sormieni sitä, etteivät he ole lainkaan kiinnostuneita nuorimmaisesta lapsenlapsestaan. Tämän syntymän jälkeen eivät ole pyytäneet lapsia kylään tai hoitoon. silloin kun oli vain yksi lapsi, pyysivät ja hän pääsikin kylään aina kun se isovanhemmille sopi.

>Olen katsonut läpi sormieni sitäkin, että hän jakaa minulle elämisen ohjeita ja puuttuu asioihin, jotka eivät hänelle kuulu.

He ovat hyvin kiireisiä, heillä on paljon menoja ja lisäksi he hoitavat paljon tyttärensä lapsia. Ja mieheni edellisen liiton lapset ovat aina heillä silloin kun on tapaamisviikonloppu tai loma-aika. Ei tästä paljoa jää aikaa näille minun ja miehen yhteisille.

Nyt kuitenkin anoppi osoitti minua kohtaa aivan ääretöntä vihaa, suuttumusta ja aihe oli sellainen, mikä on aivan älytön. Kohde suuttumukselle olisi pitänyt olla hänen oma poikansa eli mieheni, En minä. Väittämässä tai oletuksessa ei ole perää, tilanne josta hän syyttää minua oli mieheni oma valinta tai ratkaisu ja kaikille osapuolille mieleinen. Kukaan ei kärsinyt. Silti mummo on mielettömän vihainen MINULLE tästä loppupäätöksestä !!??!

Minun mieheni ei ole suostunut selvittämään ja selittämään asiaa äitinsä kanssa.

Lopputulos on, että minun lapseni eivät tapaa isovanhempiaan. En laita pieniä, alle kouluikäisiä lapsiani sellaisen ihmisen luo, joka vihaa minua mielettömästi. Kuinka hän voi olla lasteni kanssa, jos hän ei arvosta minua ihmisenä tai äitinä lainkaan? Ei tämä voi olla välittymättä lapsille !

Lisäksi lasten tapaamiset isovanhempien luona menisivät minun kauttai siitä syystä, että asumme eri osoittessa lasten isän eli hänen poikansa kanssa, eli Mummon / anopin pitäisi sopia asia minun kanssani. Luuletteko, että hän ottaisi nyt muina miehinä tai naisina yhteyttä minuun ja kysyisi mahdollisuutta viettää aikaa lastenlastensa kanssa kun hän ei ole ollut kovin kiinnostunut siitä tähänkään asti?


Harmillinen tilanne ap:lla, mutta syy voi olla jokin muu kuin ilkeä kieroluoneteinen kostonhalu. Anoppi voisi katsoa itseään peiliin ja miettiä, mistä on kyse. Nähdä asia miniän kannalta. Mitä kaikkea siellä pohjalla on?

Luin jostakin: miniä ja anoppi -suhteessa vastuu on anopilla, koska tällä on enemmän elämänkokemusta.

Lue lisää

tämä akka(anoppi) syyttää minua siitä että olen syypää ukkoni yrittämään itsemurhaan,,
ukkoni oli masentunut huonon lapsuutensa takia isänsä alkoholi ja löi lapsiaankin.
näin valheita sitten minullekkkin koitui kun ettei syntyisi sotia mutta jäämisestä kiinni teki pahemman vaikutuksen luottamuss katosi.. halusin alussa erota ja kerran lähinkin tuli viestiä että tappaa ittensä.
palasin taas valheita jolloin sanoin että nyt loppuu ja tää uhkaa tappaa niin sanoin jos tapat niin tapan myös itseni, tämä veti pillereitä ja vedin perässä mutta sitten viisastuin ja hälyytin apua.



jolloin vuosien anopin kieroilua sain katsella ja laitoin lopulta välit pois.
ukkoni ei mitenkään pystynyt/ halunnut sanoa kun sanoo ettei häntä uskota(sano sitten miten tahansa minä ne muka suuhunsa olen laittanut).. ja tuskin halun hänen näkevänkään lapsiani , kun puhkuu vihaa minua vastaan. he ei ole lapseni arvoisia isovanhempia.

lapset voi loistavasti koska minulle ne on kaikkein tärkeimmät.

minä vain kirjoitti:

Tässä kuulemme vain toisen osapuolen, isovanhemman, näkemyksen. Miksi miniä kieltää lapsenlapsia tapaamista isovanhempiaan, mikä on todellinen syy, sen toisen puolen asiasta voi sanoa miniä itse.

Luulin jo, että minun oma anoppini olisi vastoin tyyliään ja tapojaan kirjoittanut tänne .. mutta ei, emme asu vierekkäin eikä muutkaan seikat päde.

Minä olen ilmoittanut, ettei lapsillani ole isovanhempia. Omat vanhempani ovat kuolleet ja lasteni ainoa isovanhemmat olisivat miehen yli 70 vuotiaan vanhemmat.

Miksi tähän päädyin? Hekin kun ovat ns. kunnollisia, ei mitään alkoholia tms. laiminlyöntiä tai holtittomuutta.

Olen katsonut läpi sormieni sitä, etteivät he ole lainkaan kiinnostuneita nuorimmaisesta lapsenlapsestaan. Tämän syntymän jälkeen eivät ole pyytäneet lapsia kylään tai hoitoon. silloin kun oli vain yksi lapsi, pyysivät ja hän pääsikin kylään aina kun se isovanhemmille sopi.

>Olen katsonut läpi sormieni sitäkin, että hän jakaa minulle elämisen ohjeita ja puuttuu asioihin, jotka eivät hänelle kuulu.

He ovat hyvin kiireisiä, heillä on paljon menoja ja lisäksi he hoitavat paljon tyttärensä lapsia. Ja mieheni edellisen liiton lapset ovat aina heillä silloin kun on tapaamisviikonloppu tai loma-aika. Ei tästä paljoa jää aikaa näille minun ja miehen yhteisille.

Nyt kuitenkin anoppi osoitti minua kohtaa aivan ääretöntä vihaa, suuttumusta ja aihe oli sellainen, mikä on aivan älytön. Kohde suuttumukselle olisi pitänyt olla hänen oma poikansa eli mieheni, En minä. Väittämässä tai oletuksessa ei ole perää, tilanne josta hän syyttää minua oli mieheni oma valinta tai ratkaisu ja kaikille osapuolille mieleinen. Kukaan ei kärsinyt. Silti mummo on mielettömän vihainen MINULLE tästä loppupäätöksestä !!??!

Minun mieheni ei ole suostunut selvittämään ja selittämään asiaa äitinsä kanssa.

Lopputulos on, että minun lapseni eivät tapaa isovanhempiaan. En laita pieniä, alle kouluikäisiä lapsiani sellaisen ihmisen luo, joka vihaa minua mielettömästi. Kuinka hän voi olla lasteni kanssa, jos hän ei arvosta minua ihmisenä tai äitinä lainkaan? Ei tämä voi olla välittymättä lapsille !

Lisäksi lasten tapaamiset isovanhempien luona menisivät minun kauttai siitä syystä, että asumme eri osoittessa lasten isän eli hänen poikansa kanssa, eli Mummon / anopin pitäisi sopia asia minun kanssani. Luuletteko, että hän ottaisi nyt muina miehinä tai naisina yhteyttä minuun ja kysyisi mahdollisuutta viettää aikaa lastenlastensa kanssa kun hän ei ole ollut kovin kiinnostunut siitä tähänkään asti?


Harmillinen tilanne ap:lla, mutta syy voi olla jokin muu kuin ilkeä kieroluoneteinen kostonhalu. Anoppi voisi katsoa itseään peiliin ja miettiä, mistä on kyse. Nähdä asia miniän kannalta. Mitä kaikkea siellä pohjalla on?

Luin jostakin: miniä ja anoppi -suhteessa vastuu on anopilla, koska tällä on enemmän elämänkokemusta.

Lue lisää

yleistää oman kokemuksesi perusteella. jokainen tapaus on aina yksilöllinen. syyllinen on milloin kukakin, ei aina joko miniä tai anoppi. käsittääkseni anoppi pyysi aloituksessa apua ja sitä hän tarvitsee eikä paskaa niskaan.

Kysyn vaan, että kirjoitti:

Miltähän puolelta olet noita tilanteita nähnyt, kun harvemmin asiat ovat noin musta valkoisia!

Tässä ketjussa mollataan ja syylllistetään nyt miniöitä ja äitejä aivan liikaa. Mikään ei todellakaan ole noin musta valkoista, on myös se kolikon toinen puoli. Sitä en hyväksy, että taloudellisesti käyttävät hyväkseen mutta ehkä se tosiaan on se syy patti tilanteeseen. Jokainen tapaus on erilainen ja mielestäni sivulliset eivät voi ottaa kantaa tähän koska eivät tiedä kaikkea. Tulee vain aivan liikaa haukkumista ja asiattomia kannanottoja ja lisää pahaa mieltä kaikille osapuolille. Lopettakaa jo!

rouva123234 kirjoitti:

yleistää oman kokemuksesi perusteella. jokainen tapaus on aina yksilöllinen. syyllinen on milloin kukakin, ei aina joko miniä tai anoppi. käsittääkseni anoppi pyysi aloituksessa apua ja sitä hän tarvitsee eikä paskaa niskaan.

Lue lisää

ei saa aikaseksi.

minä vain kirjoitti:

Tässä kuulemme vain toisen osapuolen, isovanhemman, näkemyksen. Miksi miniä kieltää lapsenlapsia tapaamista isovanhempiaan, mikä on todellinen syy, sen toisen puolen asiasta voi sanoa miniä itse.

Luulin jo, että minun oma anoppini olisi vastoin tyyliään ja tapojaan kirjoittanut tänne .. mutta ei, emme asu vierekkäin eikä muutkaan seikat päde.

Minä olen ilmoittanut, ettei lapsillani ole isovanhempia. Omat vanhempani ovat kuolleet ja lasteni ainoa isovanhemmat olisivat miehen yli 70 vuotiaan vanhemmat.

Miksi tähän päädyin? Hekin kun ovat ns. kunnollisia, ei mitään alkoholia tms. laiminlyöntiä tai holtittomuutta.

Olen katsonut läpi sormieni sitä, etteivät he ole lainkaan kiinnostuneita nuorimmaisesta lapsenlapsestaan. Tämän syntymän jälkeen eivät ole pyytäneet lapsia kylään tai hoitoon. silloin kun oli vain yksi lapsi, pyysivät ja hän pääsikin kylään aina kun se isovanhemmille sopi.

>Olen katsonut läpi sormieni sitäkin, että hän jakaa minulle elämisen ohjeita ja puuttuu asioihin, jotka eivät hänelle kuulu.

He ovat hyvin kiireisiä, heillä on paljon menoja ja lisäksi he hoitavat paljon tyttärensä lapsia. Ja mieheni edellisen liiton lapset ovat aina heillä silloin kun on tapaamisviikonloppu tai loma-aika. Ei tästä paljoa jää aikaa näille minun ja miehen yhteisille.

Nyt kuitenkin anoppi osoitti minua kohtaa aivan ääretöntä vihaa, suuttumusta ja aihe oli sellainen, mikä on aivan älytön. Kohde suuttumukselle olisi pitänyt olla hänen oma poikansa eli mieheni, En minä. Väittämässä tai oletuksessa ei ole perää, tilanne josta hän syyttää minua oli mieheni oma valinta tai ratkaisu ja kaikille osapuolille mieleinen. Kukaan ei kärsinyt. Silti mummo on mielettömän vihainen MINULLE tästä loppupäätöksestä !!??!

Minun mieheni ei ole suostunut selvittämään ja selittämään asiaa äitinsä kanssa.

Lopputulos on, että minun lapseni eivät tapaa isovanhempiaan. En laita pieniä, alle kouluikäisiä lapsiani sellaisen ihmisen luo, joka vihaa minua mielettömästi. Kuinka hän voi olla lasteni kanssa, jos hän ei arvosta minua ihmisenä tai äitinä lainkaan? Ei tämä voi olla välittymättä lapsille !

Lisäksi lasten tapaamiset isovanhempien luona menisivät minun kauttai siitä syystä, että asumme eri osoittessa lasten isän eli hänen poikansa kanssa, eli Mummon / anopin pitäisi sopia asia minun kanssani. Luuletteko, että hän ottaisi nyt muina miehinä tai naisina yhteyttä minuun ja kysyisi mahdollisuutta viettää aikaa lastenlastensa kanssa kun hän ei ole ollut kovin kiinnostunut siitä tähänkään asti?


Harmillinen tilanne ap:lla, mutta syy voi olla jokin muu kuin ilkeä kieroluoneteinen kostonhalu. Anoppi voisi katsoa itseään peiliin ja miettiä, mistä on kyse. Nähdä asia miniän kannalta. Mitä kaikkea siellä pohjalla on?

Luin jostakin: miniä ja anoppi -suhteessa vastuu on anopilla, koska tällä on enemmän elämänkokemusta.

Lue lisää

Vai ovat lapsesi VAIN SINUN ? Varmasti neitseellisesti syntyneet. Onhan Sinulla tosi iso valta päättää että lapset eivät saa tavata isovanhempiaan. Onhan se selviö. Kosta lapsille, jos anoppi ei pidä Sinusta.

Riidoissa ei koskaan ole vain yhtä syyllistä.

minä vain kirjoitti:

Tässä kuulemme vain toisen osapuolen, isovanhemman, näkemyksen. Miksi miniä kieltää lapsenlapsia tapaamista isovanhempiaan, mikä on todellinen syy, sen toisen puolen asiasta voi sanoa miniä itse.

Luulin jo, että minun oma anoppini olisi vastoin tyyliään ja tapojaan kirjoittanut tänne .. mutta ei, emme asu vierekkäin eikä muutkaan seikat päde.

Minä olen ilmoittanut, ettei lapsillani ole isovanhempia. Omat vanhempani ovat kuolleet ja lasteni ainoa isovanhemmat olisivat miehen yli 70 vuotiaan vanhemmat.

Miksi tähän päädyin? Hekin kun ovat ns. kunnollisia, ei mitään alkoholia tms. laiminlyöntiä tai holtittomuutta.

Olen katsonut läpi sormieni sitä, etteivät he ole lainkaan kiinnostuneita nuorimmaisesta lapsenlapsestaan. Tämän syntymän jälkeen eivät ole pyytäneet lapsia kylään tai hoitoon. silloin kun oli vain yksi lapsi, pyysivät ja hän pääsikin kylään aina kun se isovanhemmille sopi.

>Olen katsonut läpi sormieni sitäkin, että hän jakaa minulle elämisen ohjeita ja puuttuu asioihin, jotka eivät hänelle kuulu.

He ovat hyvin kiireisiä, heillä on paljon menoja ja lisäksi he hoitavat paljon tyttärensä lapsia. Ja mieheni edellisen liiton lapset ovat aina heillä silloin kun on tapaamisviikonloppu tai loma-aika. Ei tästä paljoa jää aikaa näille minun ja miehen yhteisille.

Nyt kuitenkin anoppi osoitti minua kohtaa aivan ääretöntä vihaa, suuttumusta ja aihe oli sellainen, mikä on aivan älytön. Kohde suuttumukselle olisi pitänyt olla hänen oma poikansa eli mieheni, En minä. Väittämässä tai oletuksessa ei ole perää, tilanne josta hän syyttää minua oli mieheni oma valinta tai ratkaisu ja kaikille osapuolille mieleinen. Kukaan ei kärsinyt. Silti mummo on mielettömän vihainen MINULLE tästä loppupäätöksestä !!??!

Minun mieheni ei ole suostunut selvittämään ja selittämään asiaa äitinsä kanssa.

Lopputulos on, että minun lapseni eivät tapaa isovanhempiaan. En laita pieniä, alle kouluikäisiä lapsiani sellaisen ihmisen luo, joka vihaa minua mielettömästi. Kuinka hän voi olla lasteni kanssa, jos hän ei arvosta minua ihmisenä tai äitinä lainkaan? Ei tämä voi olla välittymättä lapsille !

Lisäksi lasten tapaamiset isovanhempien luona menisivät minun kauttai siitä syystä, että asumme eri osoittessa lasten isän eli hänen poikansa kanssa, eli Mummon / anopin pitäisi sopia asia minun kanssani. Luuletteko, että hän ottaisi nyt muina miehinä tai naisina yhteyttä minuun ja kysyisi mahdollisuutta viettää aikaa lastenlastensa kanssa kun hän ei ole ollut kovin kiinnostunut siitä tähänkään asti?


Harmillinen tilanne ap:lla, mutta syy voi olla jokin muu kuin ilkeä kieroluoneteinen kostonhalu. Anoppi voisi katsoa itseään peiliin ja miettiä, mistä on kyse. Nähdä asia miniän kannalta. Mitä kaikkea siellä pohjalla on?

Luin jostakin: miniä ja anoppi -suhteessa vastuu on anopilla, koska tällä on enemmän elämänkokemusta.

Lue lisää

Voimia sinulle, ymmärrän täydellisesti.

heikkuu kirjoitti:

Riidoissa ei koskaan ole vain yhtä syyllistä.

Miten vo iolla kaksijos ei aina edes tiedä mistä toinen on suuttunut? Turha noita vanhoja kliseitä joka paikkaan tunkea.34

heikkuu kirjoitti:

Riidoissa ei koskaan ole vain yhtä syyllistä.

Minäkin uskoin ennen että yksin ei voi riidellä. Mutta tänään tiedän paremmin asian. Olen omin silmin seurannut muutaman vuoden sivusta kuinka mieheni ex-vaimo osaa riidellä itsekseen. Se on aivan uskomatonta. Mieheni ex-vaimo itse otti ja lähti kun oli löytänyt uuden miehen, joka muka silloin oli niin hyvä, juu, enää ei ole. Ex-vaimo jätti kotinsa, lapsensa, miehensä, yhteisen yrityksen, eli kaikki minkä voi jättää. Ei edes millään lailla pitänyt yhteyttä lapsiin, eikä myöskään millään lailla ottanut osaa lasten elatukseen, ei sen puoleen ole tähänkään asti tehnyt niin. Vaatimuksia sitä vastoin on ollut. Kun mieheni aloitti seurustelemaan kanssani niin ex-vaimo useita kertoja tuli mieheni kotiin huutamaan ja räyhäämään kuinka hän ajaa minut pois sieltä ja kuinka lasten on heti tultava hänen mukaansa. Mieheni ja nämä lapset heittivät sanan varsinaisessa merkityksessä ulos tämän ex-vaimon kerta kerran jälkeen. Tätä jatkui kolme vuotta, uskomaton pakkaus. Sitten hän lähettteli viestejä miehelleni kuinka hän tietää että tämä haluaa hänet vieläkin, vaikka hänellä itsellään oli jo mies jonka takia oli jättänyt perheensä. Mieheni vastasi ex-vaimolleen että ei koskisi häneen edes hitsaushanskat kädessä tai hohtimilla ja että ex-vaimon olisi haettava itselleen apua. Minut hän joka käänteessä haukkui pataluhaksi, no oikeuteen mentiin siinä sitten ajan kanssa. Tänä päivänä tällä ex-vaimolla on täysikielto tavata toista poikaansa, minua tai ex-miestänsä. Niin että kyllä sitä yksinkin osaataan riidellä.

Siis, miniä lähtee ja vie lapset mennessään! Poika jää yksin asustelemaan ja makselemaan niitä elatusmaksuja.
Mahtaako hän silloin olla onnellinen, kun omat lapset on viety?

Isovanheempiinsa nämä lapsenlapsukaiset tuskin pääsevät tutustumaan kunnes aikuisiällä ja silloin ei enää luoda sitä kiintymystä, mitä alle koulu ikäisinä.

Minä en tekisi neuvosi mukaisesti, enkä häätöä järjestäisi.

VAIKUTTAA SILTÄ, ETTÄ MINIÄSI ON PSYKOPAATTI?!?!!? Ei voi olla todellista! Millä perusteilla ja suurella asiaanpaneutumisella voidaan oikeasti tehdä tällaisia johtopäätöksiä? En yleensä käy lukemassa näitä ketjuja, ja muistin taas, miksi.

Ihan pakko kommentoida, että köyhyys ei tee ihmisestä huonoa vanhempaa, millään tavalla. Ja edelleen, tapauksesta tiedetään näiden kirjoitusten perusteella varsin vähän ja vain toisesta näkökulmasta, joten on aika kohtuutonta haukkua sen perusteella ketään "hirviöäidiksi."

Ai kamala mitä höpöhöpöä edellinen mummo kirjoittaa. Isovanhemilla ei ole lain mukaan mikäänlaista juridista oikeutta vaatia lasten tapaamista. Toiseksi toisten ihmisten oventakana huutelu ja uhkailu sekä kotirauhanhäirintä ei kuulosta kovin järkevätä. Mitä lapsetkin hulluna raivoavasta isovanhemmasta ajattelevat? Jos olisi varmaa näyttöä lasten kaltoinkohtelusta (väkivaltaa yms) saattaisin itsekkin toki soittaa lastensuojeluun. Mutta heitä tai poliisia ei kiinnosta kiinnosta isovanhempien vaatimukset lastenlasten tapaamisen suhteen, eihän heillä ei ole siihen edes laissa määrättyä oikeutta. Huh huh mitä potaskaa...:"Poikanne saa varmasti erotilantessa helposti huoltajuuden kun on näyttöä miniän lapsivihamielisestä käyttäytymisestä. Kirjoittakaa siis ylös kaikki kerrat milloin hän tekee väärin niin saate näyttöä. " Jokainenhan voi kirjoitella mitä lystää, mutta se onko isovanhempien ruutuvihkokirjoitelmilla juridista painoarvoa onkin sitten ihan toinen juttu :D :D Voisihan miniäkin kirjoitella ylös isovanhemmista vaikka mitä, vaikka se ei pitäisi edes paikkaansa. Ja jotenkin kuulostaa ihan sairaalta vahdata milloin miniä "tekee väärin"... Ei hyvin mene isovanhemmilla jos ovat tuon tien valinneet, ja luulevat vielä omaavansa jotain oikeuksiakin toisten lapseen. Heidän olisi enemminkin kannattanut vaalia välejään perheeseen ja myös miniään eikä esiintyä uhkaavasti virheitä vahtien.

miniä joka ei anna tavata mummon ja vaarin lapsiaan on tyhmä ja sairas. itselläni on kolme lasta ja minun lapsilleni mummola on paras paikka maan päällä.en haluaisi ottaa lapsiltani pois paikkaa josta he saavat elämän viisautta ja turvaa vaikka olis miten riitaa.heikko itsetuntoinen käyttää koston välineenä tällaista.vaimon vanhemmat ovat parasta mitä lapsillani on ja yhteys toimii.olen siitä kiitollinen.

No johan oli kommentti, että pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus sillä perusteella että lapset eivät voi hyvin koska eivät saa tavata isovanhempia!! ?? HALOO ihmiset! Ihan tervettä ei tuokaan ole, että seistään miniän oven takana vaatimassa sisäänpääsyä että tarkistetaan lasten hyvinvointi ja PERUSTELU on että "koska minä mummo en saa nähdä lapsenlapsia, heillä ei voi olla asiat hyvin"

Lastensuojeluilmoitus on silkkaa ilkeyttä SILLOIN kun lasten elinolot ovat täysin normaalit eikä laiminlyöntiä tms. ole! Ja laiminlyöntiä ei ole se, että isovanhempia ei ole lasten elämässä! Lastensuojelulla saatetaan saada aikaan melkoinen määrä vahinkoa ja nimenomaan lapsille! Ei ole missään kirjoitettu, että jos ilmoitus tehdään lasten äidistä, lapset siirtyisi isälle automattisesti! Voivatpa päätyä lastenkotiin tai sijaisperheisiin, kaikki eri paikkoihin. SE maailma toimii näin, arvaamattomastii.

Voisin kuvitella miten anoppi tenttaisi mieheltäni tämän onnellisuutta ja tulevaisuutta meidän parisuhteemme suhteen ja miten ympäripyöreitä vastaukset olisivat. Harva aikuinen mies haluaa tilittää elämäänsä äidilleen, ja jos, niin napanuora on kyllä katkaisematta, siinä voisi katsoa sitten se mummo itse peiliin missä on mennyt vikaan, ettei aikuinen mies ole itsenäistynyt. Ainakaan oma mieheni ei edes osaa kaikille ajatuksilleen ja tunteilleen löytää oikeita sanoja, ei ole ikinä ollut hyvä verbaalisesti.

Erot, huoltajuuskiistat, lapset isälle ja pois äidiltä - oletteko vastaajat itse ihan terveitä! Miksi haette ratkaisukeinoja, joilla vahingoitetaan ihmistä, "annetaan takaisin samalla mitalla" jos kerran toinen osapuoli, se miniä, on loppujen lopuksi vain rikkinäinen ihminen? Lapsia tässä viime kädessä vahingoitetaan.

En tiedä ketään ihmistä, joka olisi repivässä eroriita-tilanteessa ollut kovin fiksusti käyttäytyvä. Kun oma elämä tasaantuu, alkaa ihminen toimia järkevämmin... jos tässä tilanteessa lasten isä ja mummo yhdessä alkaa miniää puukottamaan, saadaan aikaan monen vuoden pahoinvointi.
Nythän tilanne on vain muutaman kuukauden ikäinen, ja saattaa kesään mennessä tasoittua!


Jos ap:ta haittaa miniän asuminen "liian lähellä", huoneiston vuokrasuhteen voisi irtisanoa. Anna irtisanomisaikaa esim. 6 kk, niin ennättää etsiä uuden asunnon.

minä ** kirjoitti:

No johan oli kommentti, että pitäisi tehdä lastensuojeluilmoitus sillä perusteella että lapset eivät voi hyvin koska eivät saa tavata isovanhempia!! ?? HALOO ihmiset! Ihan tervettä ei tuokaan ole, että seistään miniän oven takana vaatimassa sisäänpääsyä että tarkistetaan lasten hyvinvointi ja PERUSTELU on että "koska minä mummo en saa nähdä lapsenlapsia, heillä ei voi olla asiat hyvin"

Lastensuojeluilmoitus on silkkaa ilkeyttä SILLOIN kun lasten elinolot ovat täysin normaalit eikä laiminlyöntiä tms. ole! Ja laiminlyöntiä ei ole se, että isovanhempia ei ole lasten elämässä! Lastensuojelulla saatetaan saada aikaan melkoinen määrä vahinkoa ja nimenomaan lapsille! Ei ole missään kirjoitettu, että jos ilmoitus tehdään lasten äidistä, lapset siirtyisi isälle automattisesti! Voivatpa päätyä lastenkotiin tai sijaisperheisiin, kaikki eri paikkoihin. SE maailma toimii näin, arvaamattomastii.

Voisin kuvitella miten anoppi tenttaisi mieheltäni tämän onnellisuutta ja tulevaisuutta meidän parisuhteemme suhteen ja miten ympäripyöreitä vastaukset olisivat. Harva aikuinen mies haluaa tilittää elämäänsä äidilleen, ja jos, niin napanuora on kyllä katkaisematta, siinä voisi katsoa sitten se mummo itse peiliin missä on mennyt vikaan, ettei aikuinen mies ole itsenäistynyt. Ainakaan oma mieheni ei edes osaa kaikille ajatuksilleen ja tunteilleen löytää oikeita sanoja, ei ole ikinä ollut hyvä verbaalisesti.

Erot, huoltajuuskiistat, lapset isälle ja pois äidiltä - oletteko vastaajat itse ihan terveitä! Miksi haette ratkaisukeinoja, joilla vahingoitetaan ihmistä, "annetaan takaisin samalla mitalla" jos kerran toinen osapuoli, se miniä, on loppujen lopuksi vain rikkinäinen ihminen? Lapsia tässä viime kädessä vahingoitetaan.

En tiedä ketään ihmistä, joka olisi repivässä eroriita-tilanteessa ollut kovin fiksusti käyttäytyvä. Kun oma elämä tasaantuu, alkaa ihminen toimia järkevämmin... jos tässä tilanteessa lasten isä ja mummo yhdessä alkaa miniää puukottamaan, saadaan aikaan monen vuoden pahoinvointi.
Nythän tilanne on vain muutaman kuukauden ikäinen, ja saattaa kesään mennessä tasoittua!


Jos ap:ta haittaa miniän asuminen "liian lähellä", huoneiston vuokrasuhteen voisi irtisanoa. Anna irtisanomisaikaa esim. 6 kk, niin ennättää etsiä uuden asunnon.

Lue lisää

No, sen verran sekaannun tähän,
tiedän että lastenvaljoja on joutunut ottamaan kantaa näihin vaikeisiin suhteisiin.
Mielenterveys häiriö voi ihan oikeasti olla syynä tämän minän käytökseen.

..Ihan oikeasti! Mitä lastenvalvoja voi asialle tehdä!? Lastenvalvojan tehtävä karkeasti sanottuna tarkistaa tapaamis- ja elatussopimusten lain mukainen oikeudellisuus.
Kun lasten tapaamissopimuksia tehdään, laki sanoo, että lapsella on oikeus tavata etävanhempaa. SIIS SUOMEKSI: kyse on lasten oikeudesta tavata toista vanhempaansa, jonka luona ei asu kokoaikaisesti.

Isovanhemmista siinä ei puhuta mitään! Joten lastenvalvoja ei voi asialle mitään, paitsi keskustella lasten vanhempien kanssa.

Niinikään lastensuojelun ottaminen mukaan on kuin itsensä työntämistä petojen luolaan. Et voi ikinä tietää mikä on lopputulos, kuka syödään ja kuka selviää. Lasten etu on lastenvalvojan subjektiivinen kokemus ja ajatelma. Se voi olla siis ihan mitä tahansa. Voi olla että sos.tt katsoo, että kaikki aikuiset ovat epävakaita ja riidassa keskenään ja se vahingoittaa lapsia ja lapset sijoitetaan tai ihan mitä tahansa.

Hyvä mummo: Tämä ei ole mikään viranomaisia vaativa tilanne. Selvittäkää se keskenänne. Jos ette onnistu siinä, anna ajan kulua, ehkä vielä joskus saat tavata lapsenlapsia tai sitten löydät elämääsi jotain muuta, mikä laimentaa surua ja ikävää.

Kyllähän ne lapset pysyvät miniän lapsina senkin jälkeen, kun täyttävät 18 v. Äitinsä on vaan tyytyväinen, kun annatte lapsille perintöjä! käyttäkää mielummin rahanne itse ja nauttikaa elämästänne, vaikka ette lapsenlapsianne tapaakkaan. Uskoisin, että miniäänne kiusaisi se kaikkein eniten, kun ette olisi moksikaan koko asiasta. Elätte vaan ihan rauhassa omaa elämäänne.

Voitte sanoa, että nyt kun vapaa-aikaa on niin paljon eikälapsenlapsia tarvitse hoidella, niin olette alkaneet matkustella ja tehdä kaikenlaista mukavaa. Siitä se miniä suuttuu ja raivostuu..ja alkaa katkeraksi, koska tuhlaatte hänen lapsilleen kuuluvaa perintöä. Voitte myös tehdä etukäteen testamentin, josta suljette miniän täydellisesti perinnön ulkopuolelle. Itse olen tehnyt vastaavan testamentin.

Asunto on siis teidän omistuksessa, joten tehkääpä vuokrasopimus. Vuokrasopimus voisi olla sellainen, että siinä edellytetään vuokran lisäksi esim. joitain töitä tms. teillepäin. Jos miniä ei suostu, niin ihan oma häpeä kun sitten saavat häädön.

Parempi kuitenkin pojallenne, jos pääsisi pois teidän läheltänne. Miehistyisi ja tekisi itse omat ratkaisunsa.

Itse uskon, että kaikkeen kannattaa ottaa maltti mukaan mitä elämässään tekee. Perheen häätö tai lastensuojeluun ilmoittaminen on aika äärimmäisiä konsteja. Kauanko tilannetta on jatkunut? Kuinka pitkään aikaan lapsia ei ole saanut tavata? Luulisi että tämä äiti nyt on ottanut jostain nokkiinsa ja kostaa nyt tätä kautta asiaa. Todennäköisesti hän on enempi nyt miehelleen vihainen, kuin anopilleen. Mistä hän on niin suuttunut/ loukkaantunut sitä emme kukaan tiedä.
Toivoa voi, että perheen äiti höyryää jonkin aikaa ja rupeaa ajankanssa kun "viha höyry laantuu päästä" ajattelemaan asioita toisin. Näin ei käy jos uhataan häädöillä tai puututaan parisuhdeongelmiin. Silloin kiukku varmasti kasvaa entisestään ja marttyyrikierre äidillä todennäköisesti jatkuu.
Se onko oikein antaa äidin vaan kiukutella niin se onkin vaikeampi kysymys. Lasten kannalta se ei ole oikein. Tietysti heillä oikeus ilmeisen ihaniin ja huolehtiviin isovanhempiin. Uskon että lapsista kasvaa sitä tasapainoisempia mitä enemmän heillä on rakastavia ja hyväksyviä ihmisiä ympärillään. Lapsien kannalta olisi kauheaa jos heidät nyt yhtäkkiä häädettäisiin kodistaan. Ymmärrän ettei isovanhempien tule maksaa perheen menoja, mutta muutos pikkuhiljaa toiseen suuntaan olisi varmaankin parempi. Perheelle jäisi aikaa vastata muuttuvaan rahatilanteeseen ilman että lisävahinkoa syntyisi.
Isovanhemmille toivon kärsivällisyyttä ja voimia hermoja raastavaan tilanteeseen. Toivon, että miniä tulee pian järkiinsä kun tajuaa että lapsilta puuttuu elämästään nyt jotain tärkeää ja luulisi, että hoitopaikkakin kelpaisi. Jos puhe väleihin miniän kanssa pääsee niin voisihan sitä tokaista, että -harmi kun tilanne on näin paha, että lapset eivät voi tulla kylään niin pääsisitte tekin miehen kanssa vähän vapaalle ja parantamaan il parisuhdetta... ymmärrän jos jollain tulee mieleen että tämä olisi nöyristelyä yms. mutta siitä ei ole kysymys vaan siitä kuinka äkäpussin saisi lepytettyä jotta kaikilla olisi parempi olla. Tuiskuista päivää kaikille.

Luin viestin "yhteiskunnan ongelma" muuta en ymmärrä siitä hölkäsen pölläystä. Varmaan joku mielipide, mutta ei johda mihinkään. Yhtä lässytystä vaan.

hörökorvis kirjoitti:

Luin viestin "yhteiskunnan ongelma" muuta en ymmärrä siitä hölkäsen pölläystä. Varmaan joku mielipide, mutta ei johda mihinkään. Yhtä lässytystä vaan.

Tuossahan sanotaan selvästi että aloittajan kuvaama nainen siirtää kotoaan saamaa kohtelua lapsiinsa ja sen takia uhoaa koska ei jaa mitään , ei kanna sosiallista vastuuta vaan käyttää lapsiaan välineenä itsetuntonsa löytäämiseen . on kovasti todellinen ongelma ja kesken eräinen äitinä ja naisena koska kysehhän on selvästi hoitamattomista tunne asioista ja kyvyttömyydestä rakentaa vastuista oloa ja elämää sekä tulevaisuutta lapsilleen.

Laajemtuneena tuo ogelma on sukupolvielta toiselle siirettyä ja sama toistuu. Kun jotain pitäis tehdä uhma vanhemman tulisi reagointineen meenä pian pois lasten turvattomuuden tuojana sekä myöntää omat ongelmat eikä lapsia otta kilvikseen. Ei myöskään niiden avulla tunkeutua "paikkaamaan" omien lastensa jättämistä heitteille aikanaan isovanhempana.

Nm Rehellisyys tekee hyvää

ja luonnevikaiset kohtelevat lapsiaan juuri tällä tavalla. Estäen tapaamasta mm. isovanhempia tai toista vanhempaa. Jokainen tajuaa ettei sellaiset ihmiset ole terveitä mieleltään. Siksipä meillä pitäisi kiinnittää enemmän huomiota lapsen oikeuksiin. Laissa sanotaan lapsella on oikeus!
Isoäitinä kokenut saman ja siitä on jo 12 vuotta. jatkuu edelleen.

Itse miniänä tiedän että mieheni kertoo vastaavia satuja minusta omille vanhemmilleen, vaikka eivät pidä paikkaansa! Meillä isovanhemmat ovat kaukana, ja minä toivoisin että lapsenlapsi näkisi heitä useammin, mutta mies väittää isovanhemmille että minä en antaisi lapsen tavata heitä! Miehelläni on kai syyllisyydentunteita siitä etteivät he tapaa useammin, ja mikäs sen helpompaa kuin kaataa kaikki minun syykseni.

Siehän se neropatti ootkin. pelastat koko maailman. Hyviä neuvoja, mutta, mutta luuletko tosiaan että miniän ketku tulis juttelemaan. Ehei, se vaan nauttisi mielessään toisten rukouksille ja nöyryydelle.
Kovat keinot kehiin, se on ainoa mahdollisuus tässä jutussa.

Olen itse kahden pienen pojan äiti ja nyt yli vuoden ollut erossa omasta äidistäni, enkä anna hänen tavata lapsenlapsiaan. En ole mielestäni hirviö, vaan syy on äidissäni. Hän kyllä haluaisi nähdä poikiani, mutten anna. Äitini on alkoholisti ja elää hyvin sekavaa elämää... koko nuoruuteni olen koittanut häntä auttaa ja ollut aina pelastamassa häntä milloin mistäkin. Mikään ei auta, ei mikään. Ymmärrän, että alkoholismi on sairaus, johon on erittäin vaikea saada apua. Oma äitini on niiiiiiin paljon tehnyt kamalia tekoja, niitä en edes rupea luettelemaan, että olen päätökseni tehnyt ja yritän elää ilman häntä, kuin hän olisi kuollut meille. Se on niin helpompaa itselleni. Jotenkin nyt kun olen saanut omat lapset, vasta ymmärrän todella kuinka huono äiti hän minulle ja sisaruksilleni on ollut. En ikinä voisi olla sellainen äiti omilleni, en sinnepäinkään.
Halusin vaan kertoa tämän siitä syystä, että olen siinä asiassa eri mieltä, että kaikilla lapsilla pitäisi olla lakisääteinen oikeus isovanhempiinsa. Se tuntuisi kamalalta tässä tapauksessa, jos minun pitäisi antaa lapseni äidilleni kylään, niinkuin hän aina kännipäissään toivoo. No, ehkä tapauskin on sen verran erikoinen, että saisin tähän jonkun erikoispoikkeuksen? TODELLA KYLLÄ OLEN KADE NIILLE, JOILLA ON IHANAT VANHEMMAT JA ISOVANHEMMAT, ITSEKIN SELLAISTA NIIN KAIPAISIN!!! Onneksi mieheni vanhemmat ovat kunnollisia ihmisiä, ja hyviä isovanhempia. Toivottavasti te isovanhemmat jotka olette ns. kunnon ihmisiä (ei mitään juoppoja tmv.) saatte nähdä lapsenlapsianne, järkyttävää kyllä lukea näitä juttuja noinkin päin. Voisin jonkun teistä ottaa meille varamummoksi =)

Sinulle sydän sirpaleina, minulla sama tilanne täällä ollut jo monta vuotta, en ole nähnyt lapsenlapsiani. Raastava ja kova kokemus pala kurkussa päivästä toiseen. Jaksamista Sinulle,ja eletään kuitenkin eteenpäin.

jo tosissaan kriminalisoida.Se että oma viha kohdistetaan omiin lapsiin.
He jotka näin teette olette ainakin tosi heikkoja,mielenvikaisia ja julmia ihmisisa.

Joo....nyt jäitä hattuun!
Nainen on selvaästi narsisti ja tällaisen kanssa on turha keskustella mitään järkevää...kaikki läheiset lapset mukaanlukien kärsii tällaisista henkilöistä!!
Älkää puuttuko mitenkään heidän asioihin...ei edes poikanne asioihin...kyllä hän aikaa myöden itse tajuaa ja jos ei,niin sairastuu ainakin!
Kaikki hyysääminen on lopetettava HETI..! Jos heille tulee ero,niin lapset saa sit isän kans vierailla teidän luona!
Pysykää täysin ulkopuolisena,niin säilytätte välit ainakin poikaanne...ei teillä kuitenkaan ole mitää juridisia oikeuksia lastenlapsiinne!!
Rankkaa tekstiä,mutta tämän kaiken itse kokeneena tiedän minkä kanssa olette tekemisissä!!

TOSI ON kirjoitti:

Joo....nyt jäitä hattuun!
Nainen on selvaästi narsisti ja tällaisen kanssa on turha keskustella mitään järkevää...kaikki läheiset lapset mukaanlukien kärsii tällaisista henkilöistä!!
Älkää puuttuko mitenkään heidän asioihin...ei edes poikanne asioihin...kyllä hän aikaa myöden itse tajuaa ja jos ei,niin sairastuu ainakin!
Kaikki hyysääminen on lopetettava HETI..! Jos heille tulee ero,niin lapset saa sit isän kans vierailla teidän luona!
Pysykää täysin ulkopuolisena,niin säilytätte välit ainakin poikaanne...ei teillä kuitenkaan ole mitää juridisia oikeuksia lastenlapsiinne!!
Rankkaa tekstiä,mutta tämän kaiken itse kokeneena tiedän minkä kanssa olette tekemisissä!!

Lue lisää

Olen tullut samaan tulokseen miniäni suhteen, olen täysin samaa mieltä.

Tarkemmin ajateltuna, varaa pojallesi aika perheneuvolan psykologille, hän joutuu asumaan sen naisen kanssa ja hänellä on ainoana mahdollisuus vaikuttaa lasten oloihin. Poikasi vaimo on sairas ja poikasi on ainoa joka pystyy vaikuttamaan että hänet saadaan hoitoon. ELLEI poikasi ole jo niin pahasti narsistin tossun alla ettei pysty enää mihinkään.

Lastensuojelulla ei ole tässä osaa aikä arpaa koska isovanhemmilla ei ole lakiin perustuvaa tapaamisoikeutta.
Älkää ihmeessä ns. laittako akkaa pellolle ja sanoko että poika ja lapset saavat siihen jäädä. Te olette antanut asunnon poikanne perheen käyttöön eikä teidän tehtävänne ole alkaa pilkkomaan pojan perhettä, sen poika ja miniä tekevät itse jos tekevät. Välttäkää ottamasta puolia pojan ja miniän suhteen, kertokaa että haluatte heidän sotkuistaan huolimatta tavata lapsenlapsia.
Muistakaa että miniä on lastensa äiti ja jos kohtelette häntä epäoikeudenmukaisesti ja puututte perheen sisäisiin asioihin hän voi vaikeuttaa lasten tapaamisia vielä enemmän.
Muistakaa että poikanne on aikuinen mies ja hänelläkin on vastuu lapsista kaikin tavoin.

Mannastiina kirjoitti:

Lastensuojelulla ei ole tässä osaa aikä arpaa koska isovanhemmilla ei ole lakiin perustuvaa tapaamisoikeutta.
Älkää ihmeessä ns. laittako akkaa pellolle ja sanoko että poika ja lapset saavat siihen jäädä. Te olette antanut asunnon poikanne perheen käyttöön eikä teidän tehtävänne ole alkaa pilkkomaan pojan perhettä, sen poika ja miniä tekevät itse jos tekevät. Välttäkää ottamasta puolia pojan ja miniän suhteen, kertokaa että haluatte heidän sotkuistaan huolimatta tavata lapsenlapsia.
Muistakaa että miniä on lastensa äiti ja jos kohtelette häntä epäoikeudenmukaisesti ja puututte perheen sisäisiin asioihin hän voi vaikeuttaa lasten tapaamisia vielä enemmän.
Muistakaa että poikanne on aikuinen mies ja hänelläkin on vastuu lapsista kaikin tavoin.

Lue lisää

Äläkä valikoiden.

"Tarkemmin ajateltuna, varaa pojallesi aika perheneuvolan psykologille, hän joutuu asumaan sen naisen kanssa ja hänellä on ainoana mahdollisuus vaikuttaa lasten oloihin. Poikasi vaimo on sairas ja poikasi on ainoa joka pystyy vaikuttamaan että hänet saadaan hoitoon. ELLEI poikasi ole jo niin pahasti narsistin tossun alla ettei pysty enää mihinkään."

lmtv kirjoitti:

Tarkemmin ajateltuna, varaa pojallesi aika perheneuvolan psykologille, hän joutuu asumaan sen naisen kanssa ja hänellä on ainoana mahdollisuus vaikuttaa lasten oloihin. Poikasi vaimo on sairas ja poikasi on ainoa joka pystyy vaikuttamaan että hänet saadaan hoitoon. ELLEI poikasi ole jo niin pahasti narsistin tossun alla ettei pysty enää mihinkään.

Lue lisää

Lääkäreille, psykologeille ym voidaan varata aika oman alaikäisen lapsen puolesta. Aikuiset eivät varaa toisilleen aikoja.

Naurettavia tälläiset loputtomat ketjut, joista haistaa jo kaukaa kyseessä olevan pilailun ns.provoilun.
Joku heittää jonkun naurettavan pöyristyttävän jutun ja muut vakavissaan vastaavat näppikset sauhuten.
Tämä provonikkari sitten ajankulukseen lueskelee reaktioita ja vastauksia naureskellen ihmisten hyväuskoisuudelle.Melko vinksahtanutta.
Tässäkin jutussa tarkka huomaa, ettei kukaan voi olla näin lällykkä ja tahdoton isoäiti.
Jos olisi, ei kehtaisi kirjoitella tälläinen olevansa.
Joten hah-hah!

Itse olen ollut lapsena tilanteessa, jossa isäni vanhemmat, erityisesti hänen äitinsä, ei ole voinut sietää omaa äitiäni. Isäni vanhemmat eivät esimerkiksi osallistuneet aikoinaan vanhempieni häihin, isän äiti kävi jopa ennen häitä äitini kotona haukkumassa koko perheen pataluhaksi (isä on keskiluokkaisesta tai hieman varakkaammasta peheestä, äitini on elänyt hyvin köyhän lapsuuden suuressa perheessä, hänen isänsä kuoli äidin ollessa vain muutaman vuoden ikäinen). No, vanhempani ovat olleet nyt naimisissa 35 vuotta onnellisesti ja saaneet kolme lasta, minut ja kaksi vanhempaa veljeäni. Vaikka isäni äiti inhoaa äitiäni, olemme aina saaneet tavata isäni vanhempia mielemme mukaan. Asuimme monta vuotta heidän naapurissaan. Kukaan ei voi käsittää, millaiset ne 20 vuotta ovat äidilleni olleet: jatkuvaa solvausta, haukkumista ja asioihin puuttumista. No, asiaa edesauttaa toki myös se, että isäni äiti on alkoholisti eikä siihen ole kunnolla koskaan puututtu. Vaikka kaikki tämä oli tiedossa, saimme silti tavata isovanhempia koko ajan. Joitakin vuosia sitten äitini sai lopulta tarpeekseen ja pani välit poikki. Muutimme pois isovanhempieni naapurista eikä äitini ole tavannut heitä sen koommin. Me lapset olemme saaneet päättä itse. Nyt molemmat isovanhempani ovat vanhoja, huonokutoisia ja sairaita, toinen asuu kotona ja toinen on sairaalassa. Käyn silloin tllöin katsomassa heitä, mutta on vaikeaa suhtautua kovin säälivästi ihmiseen, joka on itse aiheuttanut oman tilansa ja lisksi vihaa omaa äitiäni ja on humalapäissään haukkunut niin isäni, äitini kuin molemmat veljenikin todella pahasti. Hän ei ole koskaan ollut tyytyväinen mihinkään, isänikin tunnustaa tilanteen. Säälin suuresti isääni, kun hänellä on sellaiset niin ahdasmieliset vanhemmat. Ihme, että hänest on tullut selväjärkinen ja täyspäinen. Ihailen äitiäni, kun hän on jaksanut kestää kaiken sen nöyryytyksen, ja vielä enemmän siit, että häne ei koskaan sanonut anopilleen pahasti; mutta kerran sanoi hyvästi. Välillä toivon, että vanhempani oliivat panneet välit poikki heihin jo aikaisemmin, sillä nyt tunnen välillä syyllisyyttä siitä, että en tapaa isovanhempiani (omasta halustani siis) kovin usein, vaikka olen saanut heiltä (he ovat melkoisen varakkaita) erittäin suuria summia rahaa nuorempana (he lahjoittivat lapsenlapsille aikoinaan suuret määrät osakkeita). Olisi helpompaa, jos en olisi heidän kanssaan väleissä. He eivät tunnu isovanhemmilta samoin, kuin rakas äidinpuolen mummoni, joka kuoli joitakin vuosia sitten. Nyttemmin olen tullut hyvin läheiseksi mieheni mummon kanssa, jonka kanssa olen luonut terveen isovanhempisuhteen. Viestini on, että jos tilanne on vaikea appivanhempian kanssa, niin lapsi vaistoaa sen kyllä ja se on lapselle todella raastavaa.

Realisti Rhea kirjoitti:

Naurettavia tälläiset loputtomat ketjut, joista haistaa jo kaukaa kyseessä olevan pilailun ns.provoilun.
Joku heittää jonkun naurettavan pöyristyttävän jutun ja muut vakavissaan vastaavat näppikset sauhuten.
Tämä provonikkari sitten ajankulukseen lueskelee reaktioita ja vastauksia naureskellen ihmisten hyväuskoisuudelle.Melko vinksahtanutta.
Tässäkin jutussa tarkka huomaa, ettei kukaan voi olla näin lällykkä ja tahdoton isoäiti.
Jos olisi, ei kehtaisi kirjoitella tälläinen olevansa.
Joten hah-hah!

Lue lisää

Oletpa sie RealistiRhea tosi "viksu ja vilmaattinen". Mitä ihmettä luet tällaista, jos pidät sitä provona. Luulisi tuollaisen älykkyyden omaavan jo ymmärtävän lopettaa alkuvaiheessa tällaset lukemiset.

tässä aikuiset tappelee mutta kaikesta huolimatta lapset tässä kaiken eniten kärsii, muistakaa se kun teette päätöksiänne jatkossa.

Minä oon se lapsenlapsi täs, mutta eipä äitipuoleni oikein tykkää siitä, ettei minä ja isovanhempani, joiden luona asun, käy koskaan siellä. Puolikuntoisia molemmat. Pikkusiskoni ei paljon mitään meille puhu eikä kyllä isänikään, jota joskus kaipailen, hupailijatyyppi kun on. Äitipuoli veti herneet nenään kun emme menneet pikkusiskoni synttäreille, mutta taisin itse heilua aamuyöhön kaverin luona jiiänee. Sitä he eivät tiedä, mutta kuitenkin. Nyt ei mitään yhteyttä pidetä. Isä on tossun alla, mumma ja pappa haluaisivat pikkutyttöäkin tavata, välikäsien kautta miltei kuullaan tapahtumia. Jos vanhemmat vieraannuttavat lapsia isovanhemmista, vielä he tekevät saman omille vanhemmilleen kun he ovat isovanhempia. Siinä sitten voi hykerrellä puolittain vahingoniloisena. Eipä nimittäin äitipuoleni poika pidä muihin sukulaisiinsa, kuin minuun (enkä ole sukuakaan) yhteyttä usein.

Viimein kun saavat rahaa kokoon, ottavat jalat alleen ja menevät lomamökkeihin etc...

Oikeasti, jaksamista näin kettuun tilanteeseen. Miniä on usein aika pirullinen.

ilmoittanut ettei vanhemmillani ole minkäänlaista oikeutta lapsenlapsia tavata koska äiti on yksinhuoltaja ja ei anna..Tyttö alle 3v ja yli kahteen vuoteen eivät ole saaneet nähdä tosin en minäkään koska olen kuulemma juoppo jne jne jne.Voin myös kertoa että äidin omat isovanhemmat kelpaavat mutta mun ei vaikka heillä on kova lastenhoitotausta esim.sijaiskotilapsia ollut noin 15v,tosin äidin mielestä joka on ammatiltaan lastenhoitoalan ammattilainen he ovat vaan tehneet rahasta sitä hommaa..Käsittääkseni lapsi ei edes tiedä että hänellä on mummo ja pappakin olemassa mutta sellaista se kuulemma lapsentapaamisasiat on sanottiin käräjillä.

isovanhemmilla ei ole mitään oikeuksia lapsenlapsiinsa, joten..vähissä ovat keinot. Jos tilanne jatkunut tuollaisena vasta pari kuukautta, suosittelisin ketjun aloittajaa odottamaan ja ennenkaikkea olemaan PROVOSOIMASTA jo muutenkin tulehtunutta ilmapiiriä. Sinällään tietenkin teillä ei ole mikään lain määräämä pakko myöskään elättää tätä poikanne perhettä ilmaisen asunnon muodossa, joten sen suhteen voisitte ehkä pistää suitset niin miniälle kuin omalle pojallennekin. Laaditte vuokrasopimuksen ja jolleivät he siihen suostu niin tervemenoa vain vuokrajonoihin jonottamaan. Aikuista lasta ja tämän perhettä teidän ei tarvitse elättää millään tavoin vaikka kuinka tuntuisi pahalta pistää tässä asiassa kovaa kovaa vasten. Tietenkin tämä ratkaisuna tuntuisi taatusti miniästänne kiristykseltä, mutta eihän tässä maailmassa mitään saa ilmaiseksi muutenkaan. Te itse teette hallaa pojallenne ja sitä kautta myös lapsenlapsillennne vaatimatta poikanne ja miniänne ottamatta vastuuta asumiskustannusten muodossa. Näin ikävä kyllä on monessa nykyajan perheessä jossa vanhemmat tavallaan hyysäävät ja paapovat lapsiaan liikaa. On erittäin fiksun aikuisen teko se, että pakotatte poikanne ottamaan miniänne kanssa vastuu omasta elämästään välittömästi. Katsoisin jopa hyväksikäytöksi tuon, kun annatte aikuisten ihmisten loisia teidän kustannuksella. Uskon, että minänne tuskin tästä asiasta ilahtuu kun pistätte rahahanat ns.kiinni, mutta uskon myös sen, että teette lapsinlapsillenne suuren palveluksen myös tulevaisuutta silmälläpitäen. Miniä siinä itsensä tyhmäksi tekee, kieltämällä terveiden raittiiden isovanhempien tapaamisen lapsiltaan. Voimia ja parempaa tulevaisuutta toivottaen.. yllekirjoittanut :)

Voi jestas mikä ääliö. Ei anoppi voi poikansa puolesa kenenkään asianajan luokse mennä puhumaan että poika eroaisi. Sinun täytyy olla pieni diktaattori omassa perhepiirissäsi jos kuvittelet sellaista. :D :D Kukaan asianajaja ei sellaiseen ala.

Meillä oli vastaava tilanne, voimoni ei antanut vanhempieni tavata lapsiemme, eikä kenenkään muunkaan. Oli olevinaan moderni, mutta todellisuudessa suojeli oudolla tavalla lapsia, kaikelta, hyvältäkin. Vanhemmillani ei ole muita lapsenlapsia. Äitini kuoli syöpään hiljattain, osasyynä oli varmaan suuri suru siitä ettei voinut olla yhteydessä lapsenlapsiinsa. Nyt olen vihodin omalta osaltani tehnyt päätöksen että eroan. Olisi pitänyt tehdä se silloin kun olis jotain ollut palstettavissa.

Lasten etu on säilyttää side isovanhempiin....voi sinua,kaiketi puhuit omasta puolestsi,mutta ainahan asiat ei toki ole näin. Ja äiti ja isi menee edelleenkin ohi isojenkin vahhempien...harmi sikäli,mutt näi se vain on ?? Toki jos sinulla on luotettavat isovanhemmat jotka huolehtii lapsestasi/lapsistasi silloin kun sinulla ei ole mahdollisuutta tähän,se toki on hyvä asia...mutta muista kaikkien kohdalla asiat eivät ole niin!!!!

Mene kuule huutin tuuttiin nöyrtymisinesi. Jos miniä on torvi, ja raha lkelpaa, mutta lapset ewi saa käydä mummolassa, niin missä luulet vian olevan. Vai että pitäisi mummon alkaa vielä rukoilemaan miniältä armon osoituksia.
Meinaatko että avustukset saisivat jatkua samoin kun ennenkin, ja miniä sitten ehkä armosta (rahaa vastaan) antaisi lapset kylään.
Mieluummin vaikka näkemättä lapsia, kuin taipua sellaisen miniän tahtoon. Ja poika kyllä saisi laittaa akkansa kuriin. Mikä häntä estää ottamasta muksuja ja lähtemästä mummolaan. Jos ämmä suuttuu, niin siinähän suuttuu.

Kuusamossa oli varmaan paska anoppi joka sai aikaan että haettiin lähestymiskieltoa isälle lapsiinsa ja muihin. Jos ei tuossa vaiheessa pinna pala niin ei koskaan samoin kävi siinä prisman tapauksessa. Ei tämä lähestymiskielto eikä muunlainekaan kielto saa aikaa muuta kuin pahaa enenpitkään.

Kuvatunlaisessa perheessä minun poikani murtui mielenterveydeltään ja joutui psykiatriseen hoitoon. Seurauksena avioero, vaikka kuinka olin neuvonut poikaani ymmärtämään vaimoaan ja joustamaan avioliitossa lasten takia.
Eipä enää tavata lapsenlapsia, jotka meilläkin ovat ainoat.

Oletko itse ollut "paha anoppi"? Antanut ohjeita, arvostellut perheen päätöksiä tai jotain muuta. Tuli vaan mieleen...

nimmukka kirjoitti:

Oletko itse ollut "paha anoppi"? Antanut ohjeita, arvostellut perheen päätöksiä tai jotain muuta. Tuli vaan mieleen...

Tosiaan,on jo neljä kuukautta siitä ,kun tämä kirjoitus ikävästä aiheesta alkoi.Olisi mieluisaa kuulla,miten asia on edennyt ja oletteko ottaneet näistä mielipiteistä osviittaa.Olette saaneet vastauksia laidasta laitaan
osa kyllä räikeitäkin.Itsekin kirjoitin tähän samaan aiheeseen "ohjeet "jo päivällä.Kannanotot olivat lähes poikkeuksetta lasten puolella ja heitä ajattelivat ensisijaisesti tosi monet.

Tämmöisen tilanteen muodostumiseen tarvitaan aina KAKSI OSAPUOLTA tässä tilanteessa varmasti myös anopilla on osansa asiaan. Ehkä et pidä miniääsi poikasi arvoisena??? Itse en ainakaan koe lasteni olevan "turvassa" paikassa jossa minusta ei pidetä!

Totuus kuitenkin on että on väärin sulkea lapsilta isovanhemmat, lapsi tarvitse kehittyäkseen kaiken mahdollisen rakkauden , mitä nyky päivänä keretään antamaan hyvin vähän. Jos lasten annetaan ymmärtää ettei isovanhempien kanssa kannata olla tekemisissä toistavat he helposti saman tulevaisuudessa omille lapsillensa..

Oletteko huomanneet että aina nämä jutut koskee miehen äitiä ja miniää eipä koskaan toisinpäin!! Miehen vanhemmat ovat liian omistushaluisia!!

Miniä 1985 kirjoitti:

Tämmöisen tilanteen muodostumiseen tarvitaan aina KAKSI OSAPUOLTA tässä tilanteessa varmasti myös anopilla on osansa asiaan. Ehkä et pidä miniääsi poikasi arvoisena??? Itse en ainakaan koe lasteni olevan "turvassa" paikassa jossa minusta ei pidetä!

Totuus kuitenkin on että on väärin sulkea lapsilta isovanhemmat, lapsi tarvitse kehittyäkseen kaiken mahdollisen rakkauden , mitä nyky päivänä keretään antamaan hyvin vähän. Jos lasten annetaan ymmärtää ettei isovanhempien kanssa kannata olla tekemisissä toistavat he helposti saman tulevaisuudessa omille lapsillensa..

Oletteko huomanneet että aina nämä jutut koskee miehen äitiä ja miniää eipä koskaan toisinpäin!! Miehen vanhemmat ovat liian omistushaluisia!!

Lue lisää

Allekirkoitan tuon sanomasi täysin: ANOPILLA ON OSANSA ASIASSA!

Anopille: Itsetutkiskelua!! Ja lopeta perheen asioihin puuttuminen. AIHEUTAT vielä niille eron ja AINOAT KÄRSIJÄT eli LAPSUKAISET kärsii, ei kukaan muu!!!!!!!!!!!

"kyllä osaa olla julma miniä..."

Rukoilu kannattaa kyllä, mutta rukoukseen ei aidosti voi lähteä vihaa täynnä, niin kuin rukous olisi voima vihollista vastaan. Kädet ristiin, ja sitä ennen mietitään, miltä toisesta osapuolesta tuntuu. Jumala tietää kaikki todelliset syyt jokaisen ihmisen käyttäytymiselle, eikä syytä ketään yksin julmaksi. Rakkaudettomuus ei synnytä koskaan mitään hyvää, eikä ole oikea asenne rukoukselle. "julma miniä" on myös ihminen, jonka kaikkia tarkoitusperiä ja tunteita on toisen, varsinkaan riidan toisen osapuolen vaikea nähdä/hyväksyä.

ihan samoin on tämäkin juttu vain ja ainoastaan yhden ihmisen näkemys tilanteesta. Puolisosi vanhemmilla olisi tasan varmasti kokonaan toisenlainen tarina kerrottavanaan kuin sinulla, että ketä sitten uskotaan?

Ei nää tän sivun miniätkään aina ihan tasapuolisesti niistä tilanteistaan kerro joissa appivanhemmistaan valittavat. Pelkästään ja vahvasti oman navan ympärillä pyörii useammankin valittaja miniän maailman kuva.

Semmoista lakia ei ole olemassakaan, joka takaisi isovanhemmille lastenlapsien tapaamisoikeuden. En tiedä mistä olet sellaiseen käsitykseen edes päässyt. Tässä lainaus: "Tapaamisoikeutta ei lain pohjalta voida vahvistaa kuin lapsen vanhempiin nähden. Näin ollen suhteita mm. isovanhempiin, biologisen vanhemman pitkäaikaiseen puolisoon ja tämän lapsiin ei ole mahdollista suojata vahvistetuin tapaamisin, vaan lapsen yhteydenpitomahdollisuudet jäävät kokonaan riippumaan siitä, haluaako lapsen huoltaja ne vapaaehtoisesti sallia. Tapaajavanhempi joutuu oman tapaamis- ja luonapitoaikansa puitteissa hoitamaan myös lapsen suhteet omiin vanhempiinsa - lapsen isovanhempiin, ellei lasten kanssa asuva huoltaja sallilasten tavata näitä erikseen." Lähde: http://www.lskl.fi/showPage.php?page_id=43#tapaamiset

tietoa!!! kirjoitti:

Semmoista lakia ei ole olemassakaan, joka takaisi isovanhemmille lastenlapsien tapaamisoikeuden. En tiedä mistä olet sellaiseen käsitykseen edes päässyt. Tässä lainaus: "Tapaamisoikeutta ei lain pohjalta voida vahvistaa kuin lapsen vanhempiin nähden. Näin ollen suhteita mm. isovanhempiin, biologisen vanhemman pitkäaikaiseen puolisoon ja tämän lapsiin ei ole mahdollista suojata vahvistetuin tapaamisin, vaan lapsen yhteydenpitomahdollisuudet jäävät kokonaan riippumaan siitä, haluaako lapsen huoltaja ne vapaaehtoisesti sallia. Tapaajavanhempi joutuu oman tapaamis- ja luonapitoaikansa puitteissa hoitamaan myös lapsen suhteet omiin vanhempiinsa - lapsen isovanhempiin, ellei lasten kanssa asuva huoltaja sallilasten tavata näitä erikseen." Lähde: http://www.lskl.fi/showPage.php?page_id=43#tapaamiset

Lue lisää

Meillä on tyttö 1v 7kk. Tyttäremme syntymän jälkeen anopillani uusiutui vakava sairaus kun tyttaremme oli n 2kk ja tietysti sitten tyttäremme oli anopin mielestä ainut asia jaksaa viakka hänellä on itellään 2 poikaa ja 1 tyttö ja tietysti mies (täys alkoholiti). Yritti päästä lähes joka päivä kylään ja kun ilmoitin että on meillä omakin elämä niin soitti miehelleni (vanhimmalle pojalleen) valittaakseen ja itki niin että sitten itse sain mieheltäni vihaisen puhelun eikä se riittänyt vaan myös tuttumme soitti ja neuvoi että minun pitäisi antaa anopin tulla katsomaan tytärtämme vaikka päivittäin. Lopulta lopetin puhelimeen vastaamiset kun en jaksanut. Sitten anoppini aloitti semmoiset puhelut miehelleni jotka suunniilleen meni näin että jos en saa tavata lapsenlastani niin eihän minulla ole syytä elää enään että jos sit luovuttais. Appivanhemmat kyllä käyvät meillä n 1-2kertaa kk mutta aina niin että miehenikin on kotona. Appiukkoni on niin alkoholisti että ei suostuta menemään sinne kylään kun lapsemme pelkää häntä et jos tulevat meille niin hänen on oltava edes siedettävässä kunnossa. Meillä on ollut kotona näistä asioista niinpaljon riitoja että mieheni ymmärsi vasta kun olin lähdössä tyttäremme kanssa pois että olin tosissani ja alkoi myös itse huomaamaan näitä asioita. Anoppi yritti alussa ihan siivuttaa minut äidin roolista tai niinkun jos minulla oli jokin mielipide lapseni että mitä saa tehdä ja mitä ei....nyt kuulosti niin tyhmältä että annan esimerkin olen sitä mieltä että kun lapseni on saanut hampaita niin en halua että kukaan muu koskee lapsen suuhun kun me vanhemmat ja hammaslääkärissä niin kuin ei kukaan tule meidän aikuistenkaan hampaita kokeilemaan voi kuullostaa tyhmältä mutta minä en halua että niin tehdään. No olimme anoppilassa ja anoppi ryntäsi pesemään käsiään siinä uskossa että saisi koskea tyttömme suuhun tulleita hampaita niin mieheni ( hänen poikansa) ilmoitti että ei saa jonka jälkeen sanoin ilmoitin myös kantani asiaan niin hän ei sitten kokeillut ja loukkaantuneena ilmoitti että on tyhä kieltää tämmösessä asiassa. No seuraavana aamuna olin vielä nukkumassa kun anoppi oli taas vaihteeks ilmaantunut meille kylään ja tiesi että vkon loppuisin minä sainn nukkua pidempään ja olin kumminkin herännyt mutta en noussut vielä kun kuulin jonkun käyvän vessassa ja sen jälkeen kun mieheni kielsi ja anoppi vaan ilmoitti että kun mä haluun ja seuraavaksi kuulin kun anoppi sanoi että mä tunsin sen hampaan ja sit minulla nousi raivo kattoon ja menin ja ilmoitin että jos meidän "mielepiteitä" kunnioiteta niin jo on kumma. Anoppi ilmoitti että ei uskonut sen olevan niin iso juttu mutta en ymmärrä miten hän kehtaa voivoi kun vieläkin suututtaa.....!!! Ja ristiäisissä otettiin suku kuvat jossa oli mieheni suku ja tyttäremme mieheni sylissä ja jopa mieheni veljen uusin tyttöystävä mutta missäs lapsen äiti oli...kaikki muut huomattiin pyytää paitsi minut....
En ymmärrä miksi ette saisi tavata lapsenlapsianne kun minäkin tämän kaiken ja KAIKEN muun jälkeen annan appivanhempien tavata tytärtäni!

"olette heille heidän talouden maksajia"
Se kertoo asian vääristymän.
Sen turvin ei ole oikeutta mihinkään.
Työnantaja,sossu,Kela jne. kuuluu olla maksajana, ei muut.
Siinä ollaan jo menty metsään, että hyväuskoiset vanhemmat/isovanhemmat alkavat maksaa...
Kantsii kattoa peiliin, olisko omalla tyhmyydellä mitään rajaa?
Sen tyhmyyden kanssa ei kannata mennä hääräämään toisen talouteen ja kotiin.

Tämä aihe on herättänyt paljon keksustelua, en jaksanut aamukiireissä lukea kaikkea ollenkaan.
Kerronpa vaan , että mummi hiljaa itkee vanhainkodissa ja kaipaa lapsenlapsiaan. Lapsenlapset eivät opi tuntemaan mummiaan eivätkä siltä osin itseään.
Tuleeko tuosta jatkumo seuraavillekin sukupolville, toivottavasti ei.
Sukuviha, kauhea, kauhea asia.

Ainoa mitä he osaavat on hankkia lapsia ... akka vaan pihalle?
Kiristäminen ei oo oikein. Lasten hankkiminen on aika rankkaa, ei siis tunnu hyvältä huononkaan äidin arvostelu kaikesta huolimatta. asioihin voi puuttua toisellakin tapaa.

Olin itse melko samanlaisessa tilanteessa, erosin lasteni isäpuolesta ja silloinen mieheni usutti jo aikuiset lapseni minua vastaan, kertomalla kaikki meidän väliset asiat lapsilleni tosin osan he tiesivätkin, mutta asiat eivät heille kuuluneet minun mielestäni koska ne eivät koskeneet heitä. Olin jo mummi tuolloin ja silloinen tyttäreni mies kielsi minulta lasten näkemisen vaikka olin melkein kasvattanut heidän ensimmäisen lapsensa ja hoitanut aina kun tarve vaati heidän pyynnöstään ja kun tyttäreni tuli heti uudestaan raskaaksi niin oli tietysti väsynytkin.... no minä elin tuskissani 3 vuotta tyttäreni erosi ja minä pääsin lastenlasten elämään IHANAA mutta kyllä usein vanhin lastenlapsistani on kysynyt miksi mummi sä olit niin kauan pois hän on nyt 8.v eli pienikin lapsi muistaa..... Mutta sinulle neuvo anna ajan kulua ei haukku haavaa tee ja opeta heitä tulemaan omillaan toimeen eli sanoppa heidät ekaksi irti siitä asunnosta kyllä poikasi se joskus takaisin saa tai hänen lapsensa ja anna elää...... nyt minulla on 7 aivan ihanaa lastenlasta ja jokaisen elämään kuulun ja saan nauttia elämästä heidän kanssaan ja tietysti myös omastani kaikkea hyvää sinulle ja voimia tiedän että sinulla ei ole helppoa ja isovanhemmilla ei ole oikeutta lastenlapsiin edes oikeuden kautta nimim. kokemusta on

Mikähän niillä ihmisillä on vikana, jotka joka ongelmaan tarjoaa ratkaisuksi narsismia? Siitä on tullut oikein muoti-ilmiö.

Minulla on myös sukset ristissä appivanhempieni kanssa. He syyttävät koko tilanteesta minua, koska eivät halua riidellä poikansa kanssa. Vaikkakin itse asiasta olemme mieheni kanssa olleet alusta astu yhtämieltä.

En ole kieltänyt appivanhempiani tapaamasta lapsiamme, mutta koska he eivät meillä enää vieraile, eikä mieheni halua vierailla kotonaan kovinkaan usein. Kyseessä on aika lailla pattitilanne. Lapsetkaan eivät halua mummolaan ilman äitiä tai isää.

Minun puolestani he saavat tulla meillä käymään, vaikka eivät minusta pidäkään.

Anoppini on aina ollut tyystin erilainen äiti ja mummo mitä oma äitini. Minusta on aina tuntunut ettei hän edes välitä lapsistamme, suosiikin selvästi tyttärensä lapsia kuten on aina suosinut tytärtäänkin.

Eivät ole nytkään tämän vuoden puolella ottaneet kertaakaan yhteyttä poikaansa, joka alkaa vanhempiensa käytöksestä olla aika tympääntynyt. Mielestämme yhteydenpidon tulisi kuitenkin olla vastavuoroista.

Itse en ymmärrä tuota kyläänkutsu juttua ja neuvoisinkin anoppia soittamaan miniälleen, että sopiiko heidän tulla kylään lapsenlapsiaan katsomaan. Sovinnoneleenä voisi viedä miniällekin vaikka tulppaanikimpun.

5+11 kirjoitti:

Minulla on myös sukset ristissä appivanhempieni kanssa. He syyttävät koko tilanteesta minua, koska eivät halua riidellä poikansa kanssa. Vaikkakin itse asiasta olemme mieheni kanssa olleet alusta astu yhtämieltä.

En ole kieltänyt appivanhempiani tapaamasta lapsiamme, mutta koska he eivät meillä enää vieraile, eikä mieheni halua vierailla kotonaan kovinkaan usein. Kyseessä on aika lailla pattitilanne. Lapsetkaan eivät halua mummolaan ilman äitiä tai isää.

Minun puolestani he saavat tulla meillä käymään, vaikka eivät minusta pidäkään.

Anoppini on aina ollut tyystin erilainen äiti ja mummo mitä oma äitini. Minusta on aina tuntunut ettei hän edes välitä lapsistamme, suosiikin selvästi tyttärensä lapsia kuten on aina suosinut tytärtäänkin.

Eivät ole nytkään tämän vuoden puolella ottaneet kertaakaan yhteyttä poikaansa, joka alkaa vanhempiensa käytöksestä olla aika tympääntynyt. Mielestämme yhteydenpidon tulisi kuitenkin olla vastavuoroista.

Itse en ymmärrä tuota kyläänkutsu juttua ja neuvoisinkin anoppia soittamaan miniälleen, että sopiiko heidän tulla kylään lapsenlapsiaan katsomaan. Sovinnoneleenä voisi viedä miniällekin vaikka tulppaanikimpun.

Lue lisää

Lasten lasteni kans oli 100. rosenttiset välit. Kunnes poikani kanssa meni sukset ristiin. Toden näköisesti tarkoituksella.Miniä meni kimppaan mukaan .Ottivat kymppi tonnin rahaa.ensin.välijen ollessa kohillaan jota eivät maksaneet takaisin. Nyt ulosotossa .Taitaa mennä talokin alta olisi oikein että menisikin .Poikani on pettänyt raha asioissa muitakin .Kohta varaton. En saa nähdä enkä käydä neljän ukitettavan luona ollenkaan.Lapset siitä kärsii.Poikani sanoi kostavansa että en näe . lapsen lapsiani. Tosi lapsellista touhua .Miekin kärsin paljon kun en voi antaa sitä mitä jo nyt voisin antaa .aikaa ja olla läsnä mutta ei.Tätä kestänyt jo toista vuotta. enkä enää usko asioiden ihan heti korjaantuvankaan.Ennenkuin poikani ehkä miehistyy joskus.

Voisit ottaa asian esille yhteisessä keskustelussa poikasi ja miniäsi kanssa.
Voisi olla myös miniän vanhemmat.
Keskustelette avoimesti ja kiihkoilematta tilanteesta.
Tai ehkä voisit mennä juttelemaan jonkun ulkopuolisen esim perheneuvojan kanssa.

Oi kuinka kamalaa. Tosin minun toinen tytär ei pyytänyt lapsen ristiäisiin ja oli kirjoittanut,että Äitini on kusipää. Raha kyllä on kelvannut aina,kun olen auttanut.

Monella näyttää olevan kokemuksia näistä asioista.onhan se usein niin että ihmiset jotenkin menee ohitse toisistaan väärinkäsitysten vuoksi.
Jokainen mummi ja ukki haluavat seurata lastenlasten kehitystä , ja jos mummi kerran sanoo ettei jaksa olla lapsenvahti niin siitä suututaan, tiedän tapauksen missä mummi oli masennuksessa ja tytär vaati häntä lapsenvahdiksi , ja suuttui kun mummi sanoi ettei juuri nyt jaksa . Siitä alkoi vieroitus ja sanottiin lapselle ettei kumi hänestä välitä .vävy kehoittikin vaimoaan lopettamaan yhteydet äitiinsä.
Joten pettyneitä isovanhempia on joka puolella ja toiset eivät edes tiedä mitä pahaa he ovat tehneet kun heitä ei kelpuuteta olemaan jäsenenä perheessä. Joten pitää vaan osata ajatella että aikuiset lapset elävät omaa elämäänsä omilla ehdoillaan , ja muistella lämmöllä heidän lapsuuttaan jolloin sai olla osana heidän arkipäiväänsä. Tulevat ehkä joskus huomaamaan itse miltä tuntuu kun pullautetaan ulos perheestä .

Anonyymi kirjoitti:

Monella näyttää olevan kokemuksia näistä asioista.onhan se usein niin että ihmiset jotenkin menee ohitse toisistaan väärinkäsitysten vuoksi.
Jokainen mummi ja ukki haluavat seurata lastenlasten kehitystä , ja jos mummi kerran sanoo ettei jaksa olla lapsenvahti niin siitä suututaan, tiedän tapauksen missä mummi oli masennuksessa ja tytär vaati häntä lapsenvahdiksi , ja suuttui kun mummi sanoi ettei juuri nyt jaksa . Siitä alkoi vieroitus ja sanottiin lapselle ettei kumi hänestä välitä .vävy kehoittikin vaimoaan lopettamaan yhteydet äitiinsä.
Joten pettyneitä isovanhempia on joka puolella ja toiset eivät edes tiedä mitä pahaa he ovat tehneet kun heitä ei kelpuuteta olemaan jäsenenä perheessä. Joten pitää vaan osata ajatella että aikuiset lapset elävät omaa elämäänsä omilla ehdoillaan , ja muistella lämmöllä heidän lapsuuttaan jolloin sai olla osana heidän arkipäiväänsä. Tulevat ehkä joskus huomaamaan itse miltä tuntuu kun pullautetaan ulos perheestä .

Lue lisää

Antakaa jokaisen elää miten elää . Jokainen täältä yksin pois kuollaan ajallaan.

On kai se selvittävä.
Oli 24 astewtta lämmintä ja tytär oli laittanut sukkahousut jalkaan lapsenlapselle.
Huomautin siitä.
Uhkasi että tuli loppu.
Tulkoon. Hoitakoon.
Oli hyvä tuo sinun kirjoituksesi edellä.

Pitää vain totutella. Oli ihania aikoja, mutta ei ole enää.
Olkoon tytärkin,
oli ihania aikoja hänenkin kanssaan, mutta sitten tuli loppu.

"Aika aikaansa kutakin", - pitää opetella olemaan.