Voisiko palstan miehet ja miksei naisetkin kertoa, että miksi henkinen pettäminen erityisesti miehille ei ole pettämistä?
Henkistä pettämistä on mm.:
- toiseen salaa tutustuminen ja siitä ei tietysti kerrota puolisolle
- salaisuudet uuden tuttavuuden kanssa ja se on 'vain ystävyyttä' tai 'vain työkaveri', jos jää kiinni ja kysytään
- chat-palstoilla omat ilmoitukset, vaikka on varattu
- seuranhaku
- omien tunteiden jakaminen toisen kuin oman kumppanin kanssa
- flirttailu, kun se johtaa toimintaan (soittelu, tekstailu, ihastuminen jne.)
- rakastuminen toiseen kuin omaan kumppaniin
- ihastumistunteiden ja myöhemmin rakastumisen ruokkiminen pitämällä yhteyttä toiseen vaikka on muka luvannut että 'se on ohi jo'
- tahallinen henkinen ja fyysinen eriytyminen puolisosta koska on ihastunut johonkin toiseen
- oman elämän eläminen niin, että on olemassa sinun elämä, minun elämä (jossa saan tehdä kaikkea vaikka lupaan muuta), ja yhteinen elämä joka on vain murto-osa siitä mitä sen tulisi olla
- aletaan suhteeseen ennen kuin entinen on lopetettu
- kaipaa sitä toista enemmän kuin puolisoaan
- on ikävä sitä toista mutta ei ole ikävä puolisoa
Miksi miehelle tämä kaikki ei ole pettämistä? Miksi naiselle on pahempaa se, että mies jakaa syvimmät ajatuksensa jonkun toisen kanssa kuin puolison? Miksi miehelle on pahempaa, että nainen panee muita?
Henkistä pettämistä on mm.:
- toiseen salaa tutustuminen ja siitä ei tietysti kerrota puolisolle
- salaisuudet uuden tuttavuuden kanssa ja se on 'vain ystävyyttä' tai 'vain työkaveri', jos jää kiinni ja kysytään
- chat-palstoilla omat ilmoitukset, vaikka on varattu
- seuranhaku
- omien tunteiden jakaminen toisen kuin oman kumppanin kanssa
- flirttailu, kun se johtaa toimintaan (soittelu, tekstailu, ihastuminen jne.)
- rakastuminen toiseen kuin omaan kumppaniin
- ihastumistunteiden ja myöhemmin rakastumisen ruokkiminen pitämällä yhteyttä toiseen vaikka on muka luvannut että 'se on ohi jo'
- tahallinen henkinen ja fyysinen eriytyminen puolisosta koska on ihastunut johonkin toiseen
- oman elämän eläminen niin, että on olemassa sinun elämä, minun elämä (jossa saan tehdä kaikkea vaikka lupaan muuta), ja yhteinen elämä joka on vain murto-osa siitä mitä sen tulisi olla
- aletaan suhteeseen ennen kuin entinen on lopetettu
- kaipaa sitä toista enemmän kuin puolisoaan
- on ikävä sitä toista mutta ei ole ikävä puolisoa
Miksi miehelle tämä kaikki ei ole pettämistä? Miksi naiselle on pahempaa se, että mies jakaa syvimmät ajatuksensa jonkun toisen kanssa kuin puolison? Miksi miehelle on pahempaa, että nainen panee muita?
Vastaukset 10
Vanhimmat
nainen tuntee syvää luottamusta ja rakkautta kun voi avoimesti keskustella puolisonsa kanssa...on hän sitten ottava tai antava osapuoli. naiselle on tärkeää puhua luotettavasti ja avoimesti...jos joku toinen vie hänen roolinsa, niin nainen kai tuntee itsensä petetyksi.
mies taas osoittaa rakkautensa teoilla, ei niinkään puheilla. mies tahtoo tehdä naisensa onnelliseksi ja saada arvostusta teoistaan, se on hänen elämäntehtävänsä. mies katsoo naista silmiin rakastellessaan ja tuntee syvää yhteenkuuluvuutta...mies ei kestä jos joku toinen mies panee hänen naistaan eli vie hänen roolinsa tässä onnelliseksi tekemisessä.
onhan meitä tietty moneen junaan ja tämä on vain yhden nuoren miehen ajatus...minulle itselleni fyysinen pettäminen on se kaikista pahin, enkä voisi kai ikinä antaa anteeksi.
kyllä naisetkin tekee tota. esim. oma ex-vaimoni teki. kaikki naiset joiden kanssa olen ollut on pettänyt. ei tietysti saisi yleistää, mutta alkaa olla aika kypsä naisiin. taidan olla vain yksikseen perkele.
Henkinen on vain aivossa tapahtuvaa ei näy ulospäin.
Fyysinen pettäminen = vaatii jo toimintaa.
mm. - toiseen salaa tutustuminen ja siitä ei tietysti kerrota puolisolle
Tämä on jo teon puolella.
- salaisuudet uuden tuttavuuden kanssa ja se on 'vain ystävyyttä' tai 'vain työkaveri', jos jää kiinni ja kysytään
Kyseessä on yksinkertaisesti puhdas valehtelu, jos kertojalla ei ole puhtaa jauhot pussissa ( ihastus ym )
- chat-palstoilla omat ilmoitukset, vaikka on varattu
- seuranhaku
Toimintaa ja ehdottomasti enemmän kuin henkinen pettäminen
- omien tunteiden jakaminen toisen kuin oman kumppanin kanssa
Tehdään myös pelkkien ystävien kanssa, useimmat naiset ja myös miehet keskustelevat puhtaasti ystävien kanssa myös omista tuneistaan.
- flirttailu, kun se johtaa toimintaan (soittelu, tekstailu, ihastuminen jne.)
- rakastuminen toiseen kuin omaan kumppaniin
- ihastumistunteiden ja myöhemmin rakastumisen ruokkiminen pitämällä yhteyttä toiseen vaikka on muka luvannut että 'se on ohi jo'
Taitaa olla vaike myöntää suhde vanhaan on jo kuollut ja uutta haetaan ja kovaa. " se on jo ohi " = vastapuolelta ei tullu muut kuin pakit, yrittää vielä, mutta haluaa varmistaa ettei jää tyhjän päälle.
- tahallinen henkinen ja fyysinen eriytyminen puolisosta koska on ihastunut johonkin toiseen
- oman elämän eläminen niin, että on olemassa sinun elämä, minun elämä (jossa saan tehdä kaikkea vaikka lupaan muuta), ja yhteinen elämä joka on vain murto-osa siitä mitä sen tulisi olla
- aletaan suhteeseen ennen kuin entinen on lopetettu
- kaipaa sitä toista enemmän kuin puolisoaan
- on ikävä sitä toista mutta ei ole ikävä puolisoa
Näissä siis suhde puolisoon ja tunteet ovat kuolleet mutta sitä ei haluta myöntää
Sekä miehissä että naisissa on ryhmä joka haluaa kuulla sen mikä on " oikein " ei sitä mikä on "totta", Kuvitellaan että perhe ja omaisuus takaa myös tunteen pysymisen. Avioliitto ja parisuhde tarkoittaa näille yhtä ja samaa, HYVÄ avioliitto sisältää molemmat mutta useat pelkän avioliiton ( jäädään paremman puutteessa jatkamaan vaikka tunnetta ei ole. Osa ei edes halua että heille ollaan rehellisiä, ettei ruusunpunainen maailma mene rikki.
Jos molemmat eivät hoida ja helli suhdetta päivittäin kuolee se pikku hiljaa, sen myöntäminen voi olla osalle porukkaa vaikea. Suhde ns harmaantuu ja arkipäiväistyy, uudesta haetaan se uutuuden viehätys ja huuma.
ovat erilaisia - samoin heidän käsityksensä parisuhteesta. Jotkut haluavat elää kuolleessa suhteessa esim. sen takia, ettei yksineläminenkään kiinnosta. Ihan sama millainen suhde on, kunhan molemmat ovat siihen tyytyväisiä.
tehdä valintoja. Sama asia on täysin erilainen riippuen miltä kantilta sitä katsoo. Siksi uskottomuuskin on oikein sekä väärin. Tuskin kukaan on uskoton vain sen vuoksi, että haluaa satuttaa kumppaniaan. Joku tuntee enemmän tuskaa omasta kuin kumppanin uskottomuudesta. Elämä on ajoittain yhtä tasapainoilua ja sen kuuluukin olla.
Jos kaikki parit tekisivät listan, jossa omalta osaltaan kertoisivat mikä on uskottomuutta - henkistä ja fyysistä - lista voisi olla melko kattava - ja kumpainenkin olisi varmasti uskoton jossain elämänsä vaiheessa. Kukaan toinen ei voi määritellä mikä jonkun toisen mielestä täytyy olla uskottomuutta. Yleensä elämänkokemuksen karttuessa, ihminen alkaa tässäkin asiassa armollisemmaksi.
tahallista ihastua/rakastua toiseen. Jos olisi, niin silloin voisi ihastua/rakastua vain silloin, kun se sattuu sopimaan. Aina kun haluaisi ihastua/rakastua - niin tapahtuisi. Varattu ei ihastuisi/rakastuisi koskaan toiseen. Kuullostaa utopistiselta ja kaikenlisäksi tylsältä. Tunteita voi purkaa, eritellä ja muuten käsitellä, mutta sellaisia tunteita kuin itse haluaa tuntea ei voi synnyttää tahdon voimalla. Ei kumppaniin eikä keneenkään toiseen.
voi miten totta! voi kun voisikin valita vapaasti keneen rakastuu, mutta MINKÄ SILLE VOI kun kolahtaa, sitä täällä on yritetty vääntää rautalangasta vuositolkulla, mutta kun nuo järki-jeesustelijat ovat sitä mieltä että tunteita voi ohjata, ja että olisi helppoa vaan sanoa ei ja stop, mutta KUN SE KOLAHTAA, niin ei se auta. Harvemmin kuitenkaan kolahtaa jos omassa parisuhteessa on kaikki hyvin, eiks niin.
eikö silloin pitäisi olla omalle puolisolle rehellinen ja kertoa, että näin pääsi käymään tai että ollaan vahvasti sillä tiellä ettei ehkä paluuta ole. Toinen tietäisi sitten, että haluaako ottaa sen riskin ja pysyä rinnalla ja odottaa, että toinen joko pääsee tunteista yli tai tekee päätöksen lähteä uuden matkaan. Kun tämä kaikki pysyy salassa, viedään siltä osattomalta ihan turhaan aikaa ja energiaa yrittää kannatella suhdetta. Peräänkuulutan siis ennen kaikkea rehellisyyttä, uskottomuutta nyt saa tai ei. Kyllä minun mielestäni kaiken a ja o on se, että voi edelleen luottaa toiseen kun toinen vapaaehtoisesti kertoo missä mennään. Oma kantani on se, että usein suhde päättyy pettämisen jälkeen toisen epärehellisyyteen, ei suinkaan pettämiseen. Jos nyt suhdetta halutaan vielä korjata, niin ei se enää onnistu ellei asioista puhuta täysin rehellisesti.
Aina voi tulla kohdalle parempi ihminen tai joku johon rakastuu tulenpalavasti. Toiset pystyvät pitämään tunteensa kontrollissa, toiset ei. Olen silti eri mieltä siitä, etteikö tunteita voisi ohjailla, kyllä voi. En silti jeesustele :) Ei kaikkien ihastusten perään tarvitse lähteä. Kolahdus tapahtuu vain, jos sille on ollut tilausta. Jotain on pielessä ja haussa alitajuisesti, jos parisuhteen väliin pääsee joku ulkopuolinen (henkisesti tai fyysisesti).
juu sehän se onkin miks ei voi kertoo vaan tehdään salassa. itselläni jos kävisi niin että menisin vieraisiin, niin kertoisin sen kyllä heti. kertokaas naiset miksi se on niin vaikeaa kertoa? jos kaikki on hyvin niin silti mennään pettämään. sitten kun jää kiinni niin sanotaan että halutaan jatkaa eikä halua menettää. ei käy mun logiikkaan!!!
rehellisyys on vaikein laji. Miksi pelätään niin paljon asioiden selvittelyä ja tunteita joita se kenties herättää toisessa osapuolessa? Uskotaan että niitä voi juosta karkuun pettämällä salaa?
Tunteita ei voi lyödä samaan säkkiin, koska niitä on eritasoisia. On niitä voimakkaita ja nopeita, on hiljalleen kehittyviä ja on tuntemuksia jotka tulevat menevät tilanteiden mukaan jne.
Ihastuminen on usein nopea voimakas tunne, se voi olla myös tie oikeaan ystävyyteen, ellei siihen sotke seksuaalisia fantasioita mukaan. Rakastuminen ehkä astetta vahvempi, mutta kestää ehkä vuoden päivät ja hälvenee sitten, ellei sitä ruoki. Ruokkiminen tarkoittaa tapaamisia, yhteyden pitämistä ja salailua. Rakastuminen voi syventyä rakastamiseksi, ja se tunne ei hälvene ihan heti.
Tunteita voi ohjailla, mutta ei kaikkia. Mutta me voidaan ohjailla omaa käytöstämme, eli sitä minkä vallan me niille tunteille itse annamme. Suuttua saa mutta lyödä ei, Ihastua saa mutta naida ei, noin esimerkkinä.
Kun vielä muistaa sen, että kun rehellisesti puhutaan, voi jo osa tunteista muuttua sillä. Ihminen on metka, kun se sanoo ääneen vaikka että on ihastunut, tuo tunne hälvenee parissa viikossa. Jos taas kaikin tavoin kieltää sen, se vain voimistuu. Pahimmassa tapauksessa sen heijastaa johonkin toiseen asiaan. Vaikkapa siihen että alkaa nähdä toisessa (oma puoliso) epämiellyttäviä ominaisuuksia aiempaa enemmän.
Olen samaa mieltä että epärehellisyys on se joka hajottaa eikä pelkkä seksuaalinen uskottomuus. Koen että uskottomuus on sitä, että lupauksiaan ei pidä. Siksi en laita paljoa painoa sille että lupaa olla seksuaalisesti uskollinen. Sen sijaan voi luvata pyrkiä siihen. Paino on tuossa rehellisyydessä, luvataan rehellisesti kertoa jos alkaa olla tuntemuksia siihen suuntaan, että tekee mieli vierasta. Silloin voi vielä tehdä jotain asialle, ehkä löytyykin ratkaisu, ettei sitä vierasta tarvita?