onko liikaa jos naisella on ollut 14 seksisuhdetta ja niistä vain yksi parisuhde on kestänyt yli vuoden ja muut on kestäneet yhdestä yöstä muutamaan kuukauteen..? ja tää nainen on 22-vuotias. mitä mieltä olette?
kumppaneiden lukumäärä
nainen22v.
711025
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 71
Vanhimmat
Ainakin minulle olisi liikaa.
Kuulostaa seksin perässä olevalta orkkumetsästäjältä tai kokemuksia janoavalta nuorelta naiselta joka ettii itteään pahasti.
Seksi mielessä voisi kiinnostaa mutta tyttöystävänä...ei kiitos.
Varmaan löytyy tietysti niitäkin miehiä joilla on samaa vikaa itsessä joten heille kelpaat varmasti.
Ei pahalla mutta lähestyminen seksiin ja ihmissuhteisiin olisi aivan erilaista meillä kahdella.
Sua kiinnostaa tuntemattomien ihmisten mielipide sun panokumppaneiden määristä? Podetko itse tuosta jotain morkkista ja koitat saada hyväksyntää miehiltä? Vai odotatko tsemppausta naisten puolelta ja selälle taputtelua "hyvä tyttö elä miten haluat" vai mikä tässä on pointtina?
poden morkkista! mietin vain voikohan kukaan hyväksyä sellaista.. en ole todellakaan ylpeä siitä että kumppaneita on ollut niin monta ja haluan muuttaa tapojani, koska haluaisin vihdoin kumppanin, rakkaan, jonka kanssa elää loppuelämän, jos se minusta olisi kiinni.. mutta veikkaan että olen miestenkin silmissä aika kevytkenkäinen :/ ehkä suurin syy useisiin kumppaneihin on että olen kaivannyt itsetunnolle vahvistusta, mutta oisi sitä varmasti saanut muullakin tavalla...
Teet vain kuten kaikki muutkin naiset tekee, eli valehtelet. Sitten jos joku mies eksyy kysymään tuota niin sanot vain "se on mennyttä elämää eikä menneillä ole mitään väliä, onko sulla jotenkin huono itsetunto?" tai muuta vastaavaa mitä naiset tykkäävät näihin aina vastata jolla saadaan asia käännettyä niin, että se mies on tässä taas se kusipää. :)
Onhan se perseestä kun pitää koko elämä elää valheessa, mutta niin suurin osa ihmisistä elää joten älä hätäile, kyllä sä siihen pystyt myös.
Jos sä oikeasti pystyt muuttamaan itseäs niin eihän sulla ole mitään hätää, yleensä vain tuollaisia asioita ei muutetaa vaan ihminen on mikä on ja sellaisena pysyy.
Kun löydät sen ihmisen jota rakastat ja joka rakastaa sinua.
Ja ole REHELLINEN. Valheella on lyhyet jäljet. Minkä taaksesi jätät sen edestäsi löydät. Jos se OIKEA rakastaa sinua ei se suhde siihen kaadu, mitä ennen olet tehnyt.
Tärkeää on se mitä nyt ja tulevaisuudessa teet. Itsetuntosi ei vahvistu mies määrästä kuten olet huomannut... Itsetunto on sitä, että itse teet tekoja mitä voit arvostaa.
Opiskele kunnon ammatti, etsi harrastuksia joista pidät. Sinussa on paljon hyvää vahvista niitä puoliasi.
Älä ole liian riippuvainen muiden mielipiteistä. Onko sinulla hyviä ystäviä. Mieluummin naispuolisia?
Virheistään oppii..
ymmärtää, että nuo yhdenyönsuhteet ovat sitä kokemuksen hakemista nuorempana ja hyväksyy naisen vaikka olisi tuon verran panoja takana, mikäli nainen todella haluaa perustavanlaatuisesti, että hänen mies on se ainoa ja oikea, eikä haikaile enää niitä sinkkuvuosia niin luottamus syntyy tuon asian ympärille kypsäksi.
Vielä vähän aikaa sitten olit sitä mieltä että pitää olla tuossa asiassa rehellinen kumppanille, ainakin siinä vaiheessa jos toisella pahemmin taas ole takana noita yhden yön suhteita, ei ole muuten silloin reilua häntä kohtaan ja sit vielä et jos se toinen ei sitten hyväksykkään sinun menneisyyttä ja jättää, niin te ette vaan silloin yksinkertaisesti ole sopivia toisillenne? Kaksi sellaista ihmistä ei vaan sovi yhteen.
Kun koitin taas kerran lisätä mausteeksi vähän sarkasmia ja sitä huvittavaa naisten käyttämää lausetta "se on mennyttä elämää, sulla on paska itsetunto" lisänä muistuttaen kuinka kaikki vain valehtelevat jotta saavat pitää suhteensa koossa. Parisuhteet perustuu pääsääntöisesti valheisiin ja vain murto-osissa täysiin totuuksiin.
Mä ihmettelen aina onko ihmisillä vaan niin suuri yksinäisyyden pelko, että sitä mielummin valehdellaan päin naamaa sille ihmisille jota väitetään "rakastavan" vain jotta se suhde säilyisi. Ei sitä suhdetta ole tarkoitettu kestäväksi jos se ei tuollaisia tietoja kestä, sillon jos se kaatuu niin ihmiset vain ovat erilaisia eivätkä sovi toisilleen ja pitää etsiä uusi kumppani.
Olen kyllä itsekin pyrkinyt opettelemaan tuon valehtelun salat kun sillä näköjään pääsee aika pitkälle. :)
osa meistä paheksuu, osa meistä ei todellakaan välitä ja osan mielestä tuo ei ole mitään. Osa jotain siltä väliltä.
Oikeasti, nuori nainen. Äläpä ole niin ankara itsellesi. Kuulostaa niin omalta tarinaltani ikäisenäsi. Tajusinkin asian samassa iässä, että mistä oli ollut kysymys. Ihan vaan hyväksynnän hakemista, jonka naamioin "itsenäisen aikuisen naisen nautinnonhaluksi, missä ei ole mitään pahaa". Onhan siinä, just sen verran pahaa minkä pahan olon se sulle itsellesi aiheuttaa, kuten näyttää tekevän.
Mennyttähän ei voi muuttaa, usko pois että olen toivonut että voisikin, mutta itselleen saa ja pitää olla armollinen. Olet nyt elänyt "villiä nuoruutta" ja todennut että se saa riittää. Onhan tästä kaikesta sitten se hyöty ollut, että olet nyt läksysi saanut. :) Olet hakenut hyväksyntää kyseenalaisin konstein, no ennen kaikkea ole nyt itsellesi armollinen ja hyväksy menneisyytesi ja ihan vaan muutat tapojasi. Usko pois, siitä on sulle vaan hyötyä, että annat anteeksi itsellesi. Tämä on sun kasvun paikka, samanlaisen koin itse iässäsi. Helpointa sitä hyväksyntää on saada sitten muilta, kun itse on sovussa menneiden(kin) kanssa. :)
Ja tokihan sä nyt suhteen löydät menneisyydestäsi huolimatta. Mä tavallaan "halasin" sitä nuorta eksynyttä minääni, "kaikki on ihan hyvin nyt", ja siirryin seuraavaan vaiheeseen. Ja et vaan anna sen olla esteenä parisuhteen haussa. Ei sun tarvitse koko menneisyyttäsi heittää seuraavan potentiaalisen kumppanin eteen. En mä ainakaan aio koskaan mitään tarkkaa lukemaa heittää menneisyydestäni miesystävälleni, menneet on menneitä, kokemuksia on kertynyt mutta ne ei liity mitenkään tähän hetkeen ratkaisevana tekijänä. Tämän tein selväksi aika alussakin, tyyliin että sitä tietoa minusta ei saa puserrettua, niitä on enemmän kuin toivoisin olevan mutta koska mä en niitä saa deletoituakaan, niin en myöskään halua tulla tänä ihmisenä tuomituksi niiden mukaan. Koska mä olen eri ihminen nyt.
Ihan tavallisella (en sano "normaali", koska siihen tartutaan kuitenkin ;) ) ihmisellä vaan saattaa olla useampi kumppani menneisyydessä. Ja moni ihan tavallinen (graah, tän neutraalimmin mä en saa asiaa ilmaistua!) ihminen hyväksyy sen. Sitten on nämä monet muut tavalliset (diplomatia on vaikea laji!) ihmiset, jotka eivät pääse asian yli. Toivotaan nyt vaan että löydät ensin mainitun kaltaisen tavallisen miehen. :)
"kokemuksia on kertynyt mutta ne ei liity mitenkään tähän hetkeen ratkaisevana tekijänä. ...... en myöskään halua tulla tänä ihmisenä tuomituksi niiden mukaan."
Tähän varmaan saattaa joku tietyn tavallisen ihmistyypin (...) edustaja tulla sanomaan että VÄÄRIN, ne liittyvät tähän hetkeen nimenomaan ratkaisevana tekijänä koska kukapa lutkan kanssa haluaisi olla. Ja että nimenomaan mun pitäisi tulla tuomituksi menneideni mukaan.
Tarkennan siis, että mun mies on nimenomaan tätä, krhm, tavallisten ihmisten lajia, joille kumppanin entisten "hoitojen" määrä EI ole ratkaiseva tekijä. Hän siis tietää, että niitä on, mutta ymmärtää aikuismaisesti, että ne ovat historiaa. Ja tietää että olen uskollinen.
Menneisyys kirjoittaa nykyisyyttä ja nykyisyys tulevaisuutta.
Mikään mikä on ihmisen historiassa ei ole pelkkää historiaa jos sama ihminen on vielä elossa.
Se ei liity lutkuuteen vaan siihen että ihminen on elänyt tietyllä tavalla ja tehnyt valintoja. Valitettavasti siinä missä toisilla on oikeus valita kuinka elää niin siinä myös toisilla on tuomita sekä sulkea pois elämästä olipa peruste mikä hyvänsä.
"Hän siis tietää, että niitä on, mutta ymmärtää aikuismaisesti, että ne ovat historiaa. "
Vielä aikuismaisempaa on ymmärtää että ne ovat osa sinua ja ne ovat muokanneet sinua. Joillekin se voi merkitä ettet heille kelpaisi naisena tai he epäilisivät sinun uskollisuutta.
""itsenäisen aikuisen naisen nautinnonhaluksi, missä ei ole mitään pahaa". Onhan siinä, just sen verran pahaa minkä pahan olon se sulle itsellesi aiheuttaa, kuten näyttää tekevän."
Tuota en mihinkään oppikirjaan kirjoittaisi.
Teoilla on seurauksensa, ihmisillä historiansa ja asioilla merkityksensä myös muille kuin sinulle.
On toki typerää tuomita itseään siitä tai tuntea pahaa oloa jostakin joka on jo tapahtunut mutta se ei tarkoita etteikö se kertoisi nimenomaan tuosta naisesta jotakin.
Itseasiassa voimakas halu toteuttaa itseään tuolla saralla sekä "itsenäisen aikuisen naisen nautinnonhalu" voivat olla hyvin negatiivisia ominaisuuksia monessakin suhteessa. Moni ei vain sitä tajua koska sotkeentuvat noihin moraalisiin "onko tää pahaa vai ei" ajatuksiin.
"Se ei liity lutkuuteen vaan siihen että ihminen on elänyt tietyllä tavalla ja tehnyt valintoja. Valitettavasti siinä missä toisilla on oikeus valita kuinka elää niin siinä myös toisilla on tuomita sekä sulkea pois elämästä olipa peruste mikä hyvänsä."
Joo, mutta me kuulutaan varmaan piireinemme hieman erilaisiin ihmisiin. Sä voit ihan vapaasti sanoa, että mä ystävineni niihin lutkiin ja sä ystävinesi näihin korkeamoraalisiin, virheitä tekemättömiin ihmisiin. Olkoon sitten niin. Kyllä, minä ja aloittaja olemme tehneet valintoja. VÄÄRIÄ valintoja. Omalta osaltani olen myös tehnyt aikoja sitten valinnan, että sellainen tapa viettää elämää on huono, ja olen valinnut elää toisin. Ja mun mieheni kuuluu kaltaisiini, jotka eivät vatvo mennyttä, menneitä valintoja ja ihmisen historiaa (se ei tosiaan ole pois pyyhitty enkä käsittääkseni ole niin väittänytkään, tä?).
"Vielä aikuismaisempaa on ymmärtää että ne ovat osa sinua ja ne ovat muokanneet sinua. Joillekin se voi merkitä ettet heille kelpaisi naisena tai he epäilisivät sinun uskollisuutta."
Tätäkään en kumoa. Ne tosiaan ovat muokanneet minua, sen paskan menneisyyden ansiosta mä opin itselleen anteeksi antamisen arvon. Ei ihan huono oppi, vaikka en edelleenkään leuhki mitä reittiä mä sen opin. Toivottavasti moni muu oppii sen toisella tapaa. Ja ihan takuulla se merkitsee monellekin etten kelpaisi naisena - kas kun tässä tulee se ero, että mä myös hakeudun hieman avoinmielisempien ihmisten seuraan, jotka eivät tuomitse toista menneen perusteella, vaan sen mukaan, mitä ihminen on nyt. Historioineen kaikkineen. En mä edes tyrkyttäisi itseäni sellaisen ihmisen seuraan, joka ei mua hyväksy. Kukaan ei siis häviä mitään.
Myöskään mun uskollisuutta ei ole syytä epäillä (niinku oikeesti, oman historiani perusteella, vaikka moni ajatteleekin ettei sit pysty hetkeäkään pitämään jalkojaan kii), olen seurustellut 1/3 elämästäni mutta yhtäkään (2 monen vuoden suhdetta, muutama lyhyempi) miestä en ole pettänyt. "Nautinnonhauinen lutka" siis ei ole yhtä kuin pettäjä.
"Tuota en mihinkään oppikirjaan kirjoittaisi. Teoilla on seurauksensa, ihmisillä historiansa ja asioilla merkityksensä myös muille kuin sinulle."
No mä en mitään tästä paskanjauhannasta lähtisi oppikirjaan painamaan! :D Mielipiteitähän nämä on, oppia näistä voi ehkä joku ottaa (sun ja/tai mun?) mutta eihän nämä mitään elämäämullistavia faktoja ole.
"On toki typerää tuomita itseään siitä tai tuntea pahaa oloa jostakin joka on jo tapahtunut mutta se ei tarkoita etteikö se kertoisi nimenomaan tuosta naisesta jotakin."
No se nimenomaan, koska mennyttä ei vaan voi muuttaa, niin siitä on typerää tuomita itseään. Jos sen seikan tajuaa, miten "huonoa elämää" se on (ei kai se kaikista edes ole, suotakoon se heille), ja _siitä huolimatta_ jatkaa sitä, niin SIITÄ voisi jo tuomita itsensä. Miksi jatkaa itsensä satuttamista ehdoin tahdoin.
"Itseasiassa voimakas halu toteuttaa itseään tuolla saralla sekä "itsenäisen aikuisen naisen nautinnonhalu" voivat olla hyvin negatiivisia ominaisuuksia monessakin suhteessa."
Ensinnäkin, koko tuo "itsenäisen aikuisen naisen nautinnonhalu" oli jo omasta suusta päästessäni ihan skeidaa. Sillä verukkeella mä toimin silloin, tiesin kyllä että se ei ole niin. Näin vanhemman silmissä 22-vuotias ei edes ole niin kovin aikuinen, ainakaan erityisen itsenäinen. Toki moni on, emmä sitä, mutta mä en ollut. Eikä se ollut nautinnonhalua, se oli hyväksynnän hakemista. Ja no, tuosta toista osuutta mä jo käsittelinkin.
Kirjoitat ihan mukavalla tavalla, et liiaksi tuomitse mutta kyllä mä näen ettet sä myöskään pysty oikein joustamaan tuosta omasta näkemyksestäsi, eikä tieten tarvikaan. Mutta sen mä katson myös omaksi edukseni, joka on koitunut tuosta ajasta ja sen jälkeisestä ajasta - mä olen paljon armollisempi myös muille. Mä en koe, että vain MUN tapani elää (lähinnä jossain toisessa jutussa, jossa mä olen kunnostautunut enemmän kuin moni muu, vaikka nyt ympäristötietoisuus, vapaaehtoistyö jne.) on se ainoa oikea. Alla joku kirjoittaa että "hyi hemmetti, noin paljon miehiä, mulla vaan 3 kumppania" - huvittavaa tuollainen mustavalkoisuus. Hänen mielestään 3 kumppania on paljon parempi, ainoa oikea (?) vaihtoehto miten elämänsä on voinut elää. Mitenkä sitten periaateneitsyet, jotka eivät ole antaneet itseään edes pitkässä suhteessa, kun eivät ole menneet naimisiin vielä, eikö se ole tosi paljon arvostettavampaa, tuommoinen 3 naistahan on jo tosi paljon siihen verrattuna!? Se just, että mä en lähde tuomitsemaan ketään, mistään elämäntyylistä kunhan toisia ei satuteta, vaikka sitten hässii ympäriinsä (sinkut, kumit jne. itsenstäänselvyydet) tai ei muuten elä kuten minä elän - lentää lentokoneella, ei käytä energialamppuja, ei osallistu vapaaehtoistyöhön... Mä näen, että jokainen tekee valintansa, ja edelleen, kunhan ketään ei satuteta, niin mikä hitto mä olisin ketään tuomitsemaan tai käskemään elää tietyllä tapaa. Mutta nyt menee jo varsin off topiciksi. Sori. :)
"Joo, mutta me kuulutaan varmaan piireinemme hieman erilaisiin ihmisiin. Sä voit ihan vapaasti sanoa, että mä ystävineni niihin lutkiin ja sä ystävinesi näihin korkeamoraalisiin, virheitä tekemättömiin ihmisiin."
Virheitä on monenlaisia. Voiko noita "virheiksi edes sanoa". Mistään korkeasta moraalista en puhunut vaan erilaisista elämäntavoista ja suhtautumisesta seksuaalisuuteen. Olen sitä paitsi tuntenut hyvinkin tuollaisia naisia. Kumppaniksi minulle heistä ei vain olisi.
"Olkoon sitten niin. Kyllä, minä ja aloittaja olemme tehneet valintoja. VÄÄRIÄ valintoja. Omalta osaltani olen myös tehnyt aikoja sitten valinnan, että sellainen tapa viettää elämää on huono, ja olen valinnut elää toisin. Ja mun mieheni kuuluu kaltaisiini, jotka eivät vatvo mennyttä, menneitä valintoja ja ihmisen historiaa (se ei tosiaan ole pois pyyhitty enkä käsittääkseni ole niin väittänytkään, tä?)."
Ehkä syynä on se että olen tavannut liikaa ihmisiä jotka todellakin elävät menneisyydessä tai yrittävät olla uusia ihmisiä. Se sama kaiku askelten tahtoo vain monella olla tai sitten jatkuva ristiriitainen olo menneisyyden ja nykyisyyden välillä.
Sehän on hienoa että olet löytänyt miehen joka arvostaa sinua.
"Myöskään mun uskollisuutta ei ole syytä epäillä (niinku oikeesti, oman historiani perusteella, vaikka moni ajatteleekin ettei sit pysty hetkeäkään pitämään jalkojaan kii), olen seurustellut 1/3 elämästäni mutta yhtäkään (2 monen vuoden suhdetta, muutama lyhyempi) miestä en ole pettänyt. "Nautinnonhauinen lutka" siis ei ole yhtä kuin pettäjä."
Todennäköisyydet sille ovat suuremmat. Jos kumppaneita on paljon niin se kertoo ettei ihminen välttämättä tyydy yhteen ruokalajiin vaan haluaa vierailla aika ajoin seisovassa pöydässä maistelemassa.
Se ei johda sitä paitsi pettämiseen suoraan koska osa voi olla todella "uskollisia". Lähteminen suhteesta joka seksuaalisesti ei miellytä voi kuitenkin olla nopeasti tosiasia ja naisista jotka ovat seksin saralla olleet vähän ympäri kenttää yleensä haluavat jatkossakin voimakkaasti kokea seksuaalisuutta mahdollisesti useamman kuin yhden kanssa.
"No mä en mitään tästä paskanjauhannasta lähtisi oppikirjaan painamaan! :D Mielipiteitähän nämä on, oppia näistä voi ehkä joku ottaa (sun ja/tai mun?) mutta eihän nämä mitään elämäämullistavia faktoja ole."
Kyllä nämä voivat olla elämänmullistavia asioita joita vain oppikirjoissa ei opeteta.
"No se nimenomaan, koska mennyttä ei vaan voi muuttaa, niin siitä on typerää tuomita itseään. Jos sen seikan tajuaa, miten "huonoa elämää" se on (ei kai se kaikista edes ole, suotakoon se heille), ja _siitä huolimatta_ jatkaa sitä, niin SIITÄ voisi jo tuomita itsensä. Miksi jatkaa itsensä satuttamista ehdoin tahdoin."
Sinä huomasit että se satutti sinua joten se ei sinulle sopinut. Monille vain kehittyy siitä kuin rituaali ja rutiini josta on vaikea päästä eroon. He eivät myöskään koe sitä edes huonoksi elämäksi.
"Ensinnäkin, koko tuo "itsenäisen aikuisen naisen nautinnonhalu" oli jo omasta suusta päästessäni ihan skeidaa."
Se oli mutta samalla moni nainen tekee noin.
"Sillä verukkeella mä toimin silloin, tiesin kyllä että se ei ole niin. Näin vanhemman silmissä 22-vuotias ei edes ole niin kovin aikuinen, ainakaan erityisen itsenäinen. Toki moni on, emmä sitä, mutta mä en ollut. Eikä se ollut nautinnonhalua, se oli hyväksynnän hakemista. Ja no, tuosta toista osuutta mä jo käsittelinkin."
Se voi olla nautinnonhalua ja sitten monissa tapauksissa varsinkin nuorempana hyväksynnän hakemista miehiltä varsinkin vanhemmilta miehiltä. Haetaan hyväksyntää että on nainen ja on aikuinen. On yksi niitä piirteitä joka minulle kertoo ihmisestä aika paljon, kysymys kuuluu että pääseekö hän koskaan siitä yli vai hakeeko hän edelleen sitä?
"Kirjoitat ihan mukavalla tavalla, et liiaksi tuomitse mutta kyllä mä näen ettet sä myöskään pysty oikein joustamaan tuosta omasta näkemyksestäsi, eikä tieten tarvikaan."
En tuomitse ihmisiä suoraan mutta en voisi valita sellaisia kumppaneiksi.
"Mutta sen mä katson myös omaksi edukseni, joka on koitunut tuosta ajasta ja sen jälkeisestä ajasta - mä olen paljon armollisempi myös muille."
Minä en näe tuota hyvänä ominaisuutena, tuota armollisuutta. Siinä käy nopeasti niin että kun puhutaan että "jokainen tekee virheitä" niin kaikille käy armo oikeudesta ja kaikille annetaan anteeksi jo tehdyt ja mahdollisesti tulevaisuudessa tehdyt teot.
"Se just, että mä en lähde tuomitsemaan ketään, mistään elämäntyylistä kunhan toisia ei satuteta, vaikka sitten hässii ympäriinsä (sinkut, kumit jne. itsenstäänselvyydet)"
Toki ei mutta kysymys kuuluu että ottaako joku sellaista kumppaniksi?
Se on eri asia kuin "tuomitseminen".
osa sinua on tuo naurettava jupinasi täällä palstoilla, jossa jaksat moralisoida päivästä toiseen naisia... Kuka tuollaisen miehen haluaa? ei kukaan
¨Tuo "menneisyys kirjoittaa nykyisyyttä" on vain yksi filosofinen suuntaus, johon SINÄ uskot. Toinen filosofinen suuntaus on se, että "mikään ei ole tällä hetkellä samalla lailla kuin äsken, vaan elämme peräkkäisten hetkien sarjaa". JOku toinen saattaisi uskoa siihen? Että mitäs tästä tykkäät?
Äläkä kuvittele olevasi oikeassa aina vain sen takia että olet mies.
Aivan turhaan podet morkkista. 14 ei kuulosta kovinkaan paljolta kun miettii elettyjä vuosiasi. Mikä pointti toisaalta on edes laskea seksisuhteiden lukumäärää? Siitä ei kuitenkaan voi tehdä mitään ihmeellisempiä päätelmiä. Niin no, ehkä jotkut huonolla itsetunnolla varustetut voivat vetää pultit, jos heidän määrittelemä "sallittu kumppanien lukumäärä" on ylitetty. Siinä tapauksessa taas ongelma ei ole kuin pulttaavan korvien välissä.
"Siitä ei kuitenkaan voi tehdä mitään ihmeellisempiä päätelmiä. Niin no, ehkä jotkut huonolla itsetunnolla varustetut voivat vetää pultit"
Mitäköhän tuokin tarkoittaa?
Onko nykyään kaikki asiat josta joku ei pidä merkki huonosta itsetunnosta?
Seuraavaksi varmaan kun nainen löytää miehensä vieraan naisen kanssa yhteiseltä sohvalta kotiin tullessa muhinoimasta ja siitä hermostuu niin se on sitten "huono itsetuntoa" kun siitä veti nainen pultit.
"Siitä ei kuitenkaan voi tehdä mitään ihmeellisempiä päätelmiä"
Siitä voi tehdä paljonkin päätelmiä, joista sinä et välttämättä pidä, sen takia huono itsetuntoisena niitä tarvitsetkin täyttämään muuten tyhjän olemassaolosi.
"Siinä tapauksessa taas ongelma ei ole kuin pulttaavan korvien välissä. "
Eli sinun kun pulttaat siitä kun joku ei välitä jostakin joka on maannut puolen kylän kanssa kun on suurin piirtein aikuista muistuttava.
Suotta siitä morkkista tosiaan ottaa jos kaikki ei siitä tykkää.
kerroppa kuule ihan mielenkiinnosta, että minkälaisia päätelmiä voi tehdä ihmisen seksikumppaneiden lukumäärän perusteella ko. henkilöstä?
Sitten kun löydät sen oikean, niin joudut välttelemään sellaisia paikkoja, joissa saatat törmätä entisiin petikumppaneihin. Todennäköisesti joudut valehtelun kierteeseen, jonka seurauksena on rikkinäisiä ihmissuhteita ja yhä lisää irtosuhteita. Kun maineesi on kasvanut riittävästi niin kukaan täysijärkinen mies ei halua sinua kumppanikseen.
Anteeksi jos sanani loukkasivat sinua, mutta tunnen kaltaisesi naisen, joka elää kuvaamassani kierteessä.
En mie aio valehdella jos kumppani kysyis suoraan et oonko sekstaillu jonku jätkän kaa.. Ainakin aion myöntää olleeni sellainen, mutta huom! "olleeni". En todd. enää halua sellaista elämää ja mieluummin olenkin nyt yksin.. Ja jos ei kukaan täysjärkinen mies mua huoli menneisyyden ajattelemattomien tekojen vuoksi, niin sitten yksinolo jatkuu.
Itse olin 21-vuoden ikään ollut sängyssä n. 20 miehen ja yhden naisen kanssa.. kerran kokeilin kimppakivaa 3 miehen kanssa, joten siitä tuli enemmän pojoja yhdelle illalle kuin normaalisti.
Tapasin puolisoni 8 vuotta sitten ja kun keskusteltiin entisistä niin vastasin rehellisesti.. jos olisin vastannut harrastaneeni seksiä kolmen miehen kanssa (siis erikseen) niin todennäköisesti olisin jäänyt keskusteluissamme myöhemmässä vaiheessa kuitenkin kiinni valheestani. Vastauksen saatuaan mieheni kävi istumassa lumihangessa parin tupakan verran ja tuli takaisin ja tuumi että mikä hän on moralisoimaan kun itsekään ei ole enkeli ollut. Asia oli sillä kuitattu...
Alkuperäiselle kirjoittajalle: jos mies kokee asemansa uhatuksi naisen seksikumppaineiden määrän edessä niin aika heikolla itsetunnolla on silloin mies varustettu. Ei sellaisiin kannata tuhlata aikaansa..
Elämä on elämää.. minä kokeilin asioita kantapään kautta.. kerkisin olla nuoruuden suhdesekoiluissa petettynä, pettäjänä ja toisena naisena ja monessa muussa tilanteessa. Mieheni kanssa meillä oli kivinen ensimmäinen vuosi, koska molempia oli satutettu edellisissä suhteissa, mutta teimme töitä parisuhteemme eteen, koska kaiken p**kan jälkeen tiesimme että toinen on painonsa arvosta kultaa. Emme tiedä toistemme suhteista tai niihin kuuluneista henkilöistä mitään, eikä tarvitsekkaan. En minä ole koskaan kokenut että minun pitäisi hävetä entisiä petikumppaneita nähdessäni, sillä ne ovat mennyttä elämää.
Olen onnellinen parisuhteessani, eikä minulla ole tarvetta lähteä etsimään sitä vihreämpää ruohoa aidan toiselta puolelta, koska tiedän mitä se elämä siellä todellisuudessa on. Olen nähnyt monet nuoruuden kavereistani, jotka perustivat perheen ensi/toisen rakkaudensa kanssa nyt etsivän itseään ja jotain parempaa parisuhteen ulkopuolelta. Onko se sitten parempaa?
Näin on ! Elämä on jossain muualla kuin haarojen välissä. Eikä SEKSI ole rakkautta !
Rakkaus on toisesta välittämistä.
tiedän.. tiedän sen nyt! onko se tosiaan liian myöhäistä nyt? oonko nyt loppuiäksi leimattu jakorasiaks, huoraks tms? en suostu siihen!!
Sullehan on täällä tullut myös noita rakentavampia vastauksia, luetsä niitä ollenkaan vaan takerrut vaan noihin haukkujoiden kommentteihin? Mielipiteitä on aika rutkasti, elä omaa elämääsi äläkä nyt varsinkaan näiden mollausviestien varaan jatkoasi rakenna. Kypsyttävä sun on aika paljon kyllä.
Olen 24-vuotias mies ja minulla on ollut 25 seksikumppania, joista kaksi parisuhdetta on kestänyt yli vuoden ja yksi puoli vuotta. MItä mieltä olette tästä? Onko useat seksisuhteet yhtä tuomittavaa miehellä kuin naisella?
en tuomitsisi, koska mitäpä mulla olisi tuomitsemista :) se, jos haluaisit muuttua ja haluaisit vakituisen kumppanin, olisi mulla kriteerinä, muuten ei haittaisi
Mitä sait niistä suhteistasi ? Oletko nyt ylpeä itsestäsi.Etpä taida olla !
Järki tulee joskus myöhäjunassa mutta hyvä kun edes silloin. Jotkut oppivat toisten virheistä jotkut omistaan jotkut..no joo..
Kuules nyt, olet nauttinut elämästä ja elämään oleellisena osana kuuluvasta luonnollisesta asiasta nimeltä seksi. Mitä hävettävää sulla nyt on? Poikakaveri joka moisesta harmistuisi olisi joka tapauksessa joku kiihkomustasukkainen sekopää.
Itselläni taisi olla 35 ja 40 väliltä partnereita kun tapasin vaimoni kymmenkunta vuotta sitten ollessani 26. Vaimollani oli muistaakseni myös ollut partnereita jossain 25 paikkeilla. Mitä sitten? Ei tarvinnut alkaa opettamaan aikuista naista "tavoille", eikä ole vaimolla tai itsellä ollut mitään hinkua vieraisiin kun on nähnyt muutakin kun oman vaimon pitsipöksyjä. Työmatkoilla näkee kuinka ne kaikkein mustasukkaisimman oloiset kaverit joilla on joku pikkuvaimo kotona ovat pahimpia törkimyksiä valomerkin tullessa.
Kunhan sulle tulee muutama vuosi ikää lisää niin miehetkin ovat vähän vanhempia ja kypsempiä ja sitä itsetuntoa on kasvanut sen verran että ymmärretään ettei se vaimo ole koko elämäänsä odottanut tätä herraa siveysvyön kera.
Nauti hyvä ihminen nuoruudesta ja elämästä ilman tunnontuskia. Nuori olet vain kerran ja pian huomaat että se aika ja mahdollisuudet menivät jo. Loppujen lopuksi ihminen katuu eniten elämässään tekemättömiä syntejä!
kiitos rohkaisevasta viestistäsi! :) juu, uskoisin ettei itsellenikään tule sitten enää hinkua saada toista miestä, kun on sen oman rakkaan löytänyt.
Lainaus;""Nauti hyvä ihminen nuoruudesta ja elämästä ilman tunnontuskia. Nuori olet vain kerran ja pian huomaat että se aika ja mahdollisuudet menivät jo. Loppujen lopuksi ihminen katuu eniten elämässään tekemättömiä syntejä!"" Arte & Labora!
En tiedä enkä haluakkaan tietää,mikä elämäsi metodi on,mutta tuo on aika paksua.!!
Eniten ihminen katuu tekemättömiä tekoja. Ne ovat yleensä niitä hyviä mitä jäi tekemättä.
Enkä usko,en ainakaan ole kenkään kuullut koskaan elämänsä lopussa huokaavan.. Voih oispa ollut enemmän panokavereita !
Itse en ole mikään nynny ja elän täysillä,mutta minun elämäni kriteerit ovat ihan muualla kuin valloitusten määrässä. Yleensä kypsymätönn ihminen niillä kehuskelee.
tuskin pointti oli siinä et kuinka monta kumpaania on ollut, vaan ettei kannata potea tunnontuskia..
Voi kuulehan nyt, kysymys ei ole panokaverien (kuvottava termi, en ole muistaakseni "pannut" ketään eläessäni) määrästä. Kysymys on elämästä nauttimisesta ilman turhia rajoitteita.
Mikä on elämäni metodi? En tiedä onko elämäni taustalla mitään metodiikkaa. Lähinnä kai elän vain. Elämäni pyörii tällä hetkellä vaimoni ja kahden lapseni ympärillä, jotka mukavasti täyttävät töistä liikenevän ajan. Siis ihan tavallista neljääkymppiä hiljaa mutta vakaasti lähenevän miehen elämää, jolla on myös jonkinlainen ura hoidettavana.
Ja itse olen muuten nynny. Suorastaan nöhverö. Sitä kaiketi todistaa myös vapaa Oscar Wilde lainaukseni siitä että ihminen katuu eniten tekemättömiö syntejään. Kaikesta huolimatta olen kuitenkin osannut nauttia elämästä ja siitä olen äärimmäisen onnellinen. Ei ole jäänyt turhaa jossiteltavaa elämän tärkeillä alueilla.
Minua myös surettaa nykynuorison yleetön uuskonservatismi. Niistä kahleista joista edeltävät sukupolvet ovat taistelleet itsensä irti, haluavat nykynuoriso niihin uudestaan sitoutua.
selittää? :)
Aika halvan kuvan susta saa, jos 14 SEKSIsuhdetta ja loputkin pari noin onnettomia..
Ei milään pahalla mutta tällaisessa naisessa olisi kyllä hieman kiertopalkinnon makua. Tällaista tyttöystävää ei oikein kehtaisi esitellä kavereille. Saattaisin myös kokea itseni huonommaksi koska en olisi onnistunut saamaan itselleni "kunnollista" naista.
Sitä pelkäisi ihmisten ajattelevan että "jahas, nyt se on vaihteeksi ton kanssa, kuinkakohan kauan toikin suhde kestää". Tietysti joku varmaan sanoo tähän että ei sillä ole väliä mitä muut ajattelevat. Kyllä sillä on. Se mitä muut ajattelevat vaikuttaa paljon siihen mitä teemme ja kenen kanssa pariudumme.
Haluan kokea että olen onnistunut valloittamaan naisen jossa on jotain hienoa ja erityistä. Että tämän naisen kanssa oleminen on sellaista mitä kovin moni ei pääse kokemaan. Haluan tuntea itseni erityiseksi koska saan olla tämän naisen kanssa. Jos 20 jätkää ennen minua on päässyt kokemaan tämän naisen niin tällaista tunnetta ei oikein synny.
Mutta mutta, varmasti on paljon miehiä jotka eivät tällaisesta välitä, kuten tässäkin ketjussa näkyy olevan, tai sitten niitä joilla on itsella vastaavanlainen tausta, joten eiköhän sullekkin kumppani löydy.
Nykyisellä muijalla oli ennen minua vain yksi mies ja sen kanssa oli seurustellut jo 5 vuotta eli ei mitn yhden illan hoito.
Muijan arvostus minun silmissä koheni 100%, kun sain tietää ettei ole mikn lutka.
Perseenjakajat ovat asia erikseen kyllä niitä voi sinkkuna käydä nussimassa, mutta ei niistä kannata vaimoa itselleen ottaa.
Kyseiset naiset toimivat vaan tyhjennysastioina :)
hyvin sanottu siellä..
Ai että vaimosi tulee olla "ei mikään lutka" ja silti oot itse sitä mieltä, että niitä lutkia voi käydä nussimassa ja silti voit asettaa muille kriteereitä? En kyllä tajua.
eikä mitään muutkaan.
Niin et mies saa nussia ympäriinsä mut silti oikeutettu vaatimaan neitsyttä vaimoksi? Ei käy järkeen. Ja olen mies.
ja tulee aina olemaan.
Eli vähän haluat kuitenkin?
aina puoleksi tunniksi kerrallaan
Neitsyyttä, vaan naista, joka ei jaa persettä jokaiselle vastaantulijlla.
on näköjään hyvä valehtelija, kun sinisilmäisenä idioottina uskot kaiken :D
aikaa? Ei meillä ole laittaa puolta tuntia yhteen kaluun, niitä on niin paljon kokeiltavana ja testattavana.
lukematta muiden mielipiteitä totean, että ihan ok. Jos seksielämäsi on startannut vaikkapa 15v ja se jäi siihen kertaan. eli samanikäisenä tulee sit se toinen tapaus, joka kestää vaikkapa 6kk. Olet 16v. ja taas sinkku ja nyt aikas kiimanen 2 miehen kokemuksella kkadat 3 miestä samana vuonna ja kun täytät 17v olet jo ollut 5 eri miehen kanssa. Seurustelet vuoden. tapaat uuden miehen joka siis 6. ja yhden yön ja olet 18 v. ja jälleen sinkku. Olet juuri päässyt baareihin ja meno on aluksi hurjaa ja tuona vuonna olet hyvin syntinen ja teet vuoden aikana tuttavuutta 5 miehen kanssa. 19v. ja 11 miehen kokemuksella viisastut ja osaat valita kestävämmän suhteen joka kestää taas melkein vuoden. olet yli 20v.ja jälleen sinkku.löydät elämäsi 12. miehen jonka kanssa seurustelet 6kk. ennen kuin täytät 21v. olet jälleen sinkku koska petit miestäsi sen 13. kanssa. Olet melkein vuoden ilman miestä, kunnes toissapäivänä annoit takaapäin koko selibaattivuoden mitalla ja nyt kaduttaa. oliko 14.mies liikaa. varsinkaan kun et tunne häntä kohtaan erityisesti a)yhtään b)mitään.
mielestäni ei. ihan normaalia aktiivisen naisen elämää.
hyviä puolia asiassa on se että kun on liidellyt ja löytää sen oikean ni ei ole sellaista elämisen kokemisen tarvetta kun on kokenut aivan mahtavia miehiä ja aivan täydellisiä seksikokemuksia. Olet myös kokenut paskiaisia, joista ei ole edes sängyssä yhtikäs mihinkään. ja tämän kokemisen jälkeen osaat olla viisaampi ja tehdä parempia valintoja.
huonopuoli asiassa on se, jos et ole oppinut vielä mitään ja yli puolet seksikokemuksista on kaatokännissä, joista et oikein edes muista muuta kuin sen että kerraksi sekin on laskettava ja ehkä joskus epämääräisen ajan jälkeen kohdannut saman miehen ja yhtä huonomuistisella kokemuksella aamulla herätty.
eihän seksissä mitään pahaa tai huonoa, eikä siis kumppaneiden lukumäärässä. eniten kannattaa kiinittää huomiota olosuhteisiin ja syihin miksi olet kumppaneiden kanssa ollut ja ehkä sit sekin että kumpi tekee aloitteen. eli viedäänkö sua vai vietkö sinä.
kaikki sellaiset seksikokemukset ja miehet joista voit keskustella ystävättäresi kanssa ja vertailla kokemuksianne on ihan jees. mutta jos et kehtaa seikkailuistasi ääneen puhua, tai niissä ei ole mitään kerrottavaa/ruodittavaa, niin sit huolestuisin.
Itselläni on juuri sinunlainen tyttöystävä. 22-vuotias neito jolla ~30 seksisuhdetta takana. Ollaan seurusteltu jo yli vuoden verran ja olen aika lailla rakastunut.
Itselläni ei ole kyllä ollut aikaisempia suhteita, tai edes yhden yön juttuja. Olin itse asiassa neitsyt kun tapasin hänet. Ollaan tällä hetkellä pienellä paikkakunnalla johon olen itse vastikään muuttanut. Oli kyllä melko veikeää kun oltiin ravintola/pubissa ja hän sanoi... "tuolla nurkkapöydässä on kolme minun entistä poikaystävää" :D. Ja kaikki isoja jyteviä portsareita, jotka katseli vähän vihasesti. (Vähän lisäjännitystä elämään pienehkön paikkakunnan yöelämässä)
Rehellisyys kannattaa aina, jos tuollaisia asioita pystyy kertomaan... Pystyy naiseen ainakin luottamaan täydellisesti suhteen alusta alkaen.
Tosiaan jos olet ollut tuollainen kiertopalkinto, niin tuskin kukaan normaali mies viitsii esitellä sinua ystävilleen ja vanhemmilleen. Vaikka olisit kuinka ihana ja mukava, niin maineesi tekee pitkäaikaisesta suhteesta kanssasi mahdottoman.
Me ihmiset olemme heikkoja sosiaalisen paineen edessä, ja teemme ratkaisuja jotka ovat muiden silmissä hyväksyttäviä.
Toi ei ole paha..varmasti on miehiä kelle kelpaat.
Naurettavaa kun täällä miehet suunnilleen pitää lutkana tms jos on tuon verran ollut seksisuhteita..miehet kyllä saa paneskella mennen tullen..ärsyttävää!
Muuta täysin toiselle paikkakunnalle ja aloita uusi elämä. Mulla oli paljon seksikokemuksia eri miesten kanssa nuoruudessani ja onneksi asustelin useilla eri paikkakunnilla ja ulkomaillakin...joten ei pelkoa,että helposti tapaisin ex-panojani uudelleen :) Miehelleni olen kertonut vain muutamasta ja ei ole ikinä aikomustakaan kertoa liikaa tai liian rehellisesti. Älä turhia murehdi...kyllä asiat järjestyvät. Mulla on nykyisin useampi vuosi avioliittoa takana mieheni kanssa ja lapsia kolme...onnellisia olemme ja ei minusta naisena näe mitenkään päälle päin elettyä elämääni ja moni tuttu voisi kuvitella mut paljon kokemattomammaksi naiseksi huomaavaisen ja kiltin vaikutelmani takia :) Minä olen ainoa joka tietää oikean totuuden ja kyllä tässä asiassa elän valheessa...no ei voi mitään mutta näin sen kanssa on vain opittava elämään. Ikää mulla nyt 33v.
Koska tuut käymään tampereella? :)
Ihme juttuja täällä sulle selitetty. Ensinnäkään sillä ei ole mitään väliä, monta kumppania sulla on ollut. Olet ilmeisesti oppinut elämässäsi jotain, mikä on enemmän, kuin nämä lutkittelijat ikinä elämästä oppivat eli ymmärrystä ja jotain itsestäsi.
Ja jos sitä mahdollista seurustelukumppania häiritsee sun partnerien määrä, niin ei varmaan kannata semmoisen kanssa suhteeseen alkaa. Teillä on selkeästi eri arvot ja hän haluaa jotain muuta, kuten sinäkin.
Lisäksi ei partnerien lukumäärää edes tarvitse kertoa, koska ei se kerro ihmisestä juuri muuta kuin että uteliaisuus on nuoruuden helmi. Valehdella ei tarvitse. Voi heittää vastakysymyksen, miksi toinen tarvitsee tietoa. Ja päätellä vastauksesta, onko tää henkilö sulle edes oikea.
Mulla on ollut enemmän partnereita kuin mun miehellä, mutta ei se sitä haitannut. Koska hän rakastaa mua tällaisena kuin minä olen. Muulla ei ole mitään merkitystä. Me ajauduttiin puhumaan tästä aiheesta ihan sattumalta, mitään tenttaamista ei ollut. En sellaista sietäisikään, koska se jos mikä kertoo, että ahtaassa päässä lillutaan ja ei ole kivaa.
Ota rennosti, elää elämääsi ja etsi itsellesi se henkilö, joka ymmärtää ja rakastaa sua sellaisena kuin olet.
rupeaa jo oikeasti pikkusen mietityttämään, että sinä viestin aloittaja olet oikeasti joku naisiin pahasti pettynyt ja katkeroitunut vanhajussi... sen verran pahasti itseäsi noilla viesteilläsi halvennat. Ja itsehän sinä oman arvosi määrität,jos et itse arvosta itseäsi niin muutkaan eivät selvästi sitä tee.
Juu, enköhän mä nyt ala olemaan sujut tän kans. :) kiitos vain viesteistänne! varmasti joidenkin kohdalla oon mahikset menettäny tän takia, mut kyllä täällä maailmassa on taatusti sellasia jotka ei välitä siitä miten monta kumppania mulla on ollu.. :)
what?? halvennan itseäni?
No eipä tuo kovin paljolta vaikuta. Itsellä oli tuossa iässä jo yli 30 seksisuhdetta takana. Ja minkä ihmeen takia ihmiset pitävät seksiä niin pahana asiana, en ymmärrä. Enkä ymmärrä miksi tuosta pitäisi morkkista kokea. Eikä niitä oikeita lukumääriä tarvitse kertoa kun ihmiset tuppaavat olemaan niin tiukkapipoisia ja mustasukkaisia.
Niinpä, ja en tajua miten ihmisiä jaksaa kiinnostaa jonkun seksipartnerien lukumäärä! Periaatteessa, mitä väliä..? Jos kumppaneita on ollu paljon, niin eihän se välttämättä ihmisestä kerro muuta kuin, että tämä on seksuaalinen, tykkää seksistä,ja mun mielestä se on vain plussaa..
Sitä paitsi jos nainen on sinkkuna jopa vuosia, pitäisikö hänen pidättäytyä kokonaan seksistä? Miehet totta kai saavat paneskella ympäriinsä vaikka joka päivä, ja se tuo miehelle vain "hyvää mainetta"..
Ei se tavara käytössä kulu, eli ei se niin hirveästi haittaa. Et ole ihmisenä sen pahempi tai parempi kuin muutkaan. Minun vaimollani oli alle yhden käden verran yhden yön juttuja ennen minua. Mutta, kun suhteet ovat olleet yhden yön, mietin, kuka hän silloin oikein oli. Nyt hän on muka sitoutunut, mutta silloin muna kelpasi ventovierailta... Kyllä, se todellakin pistää miettimään vaikken tuomitsekaan sillä menneethän ovat menneitä.
Suurempi asia, mikä sitten useiden suhteiden takia laittaa miettimään olisi sinun laisesi tavatessani se, että mikä vika sussa on, kun et ole halunnut normaalia suhdetta vaan rikkonut itseäsi noin monessa sekisuhteessa.
Ainakaan en haluaisi tietää tuollaista historiaa omalta naiseltani. Tulee pikaisesti mieleen että onkohan sitä itsekkin joku perhanan korvike joka heitetään pois heti kun mukavampi sattuu tulemaan siihen eteen. Eli jos tietäisin moisesta, en katsoisi häntä sillä silmällä että ottaisin hänestä naisen itselleni. Jos hän taas osaa pitää asian omana tietonaan ja osaa käyttäytyä kuitenkin asiallisesti ja lojaalisti niin tuskin ees huomaisin moista. Tietenkin siinä tarvittaisiin tämän naisen panostusta siihen että hän ei ole enää yhtään kosketuksissa näihin edellisiin seksisuhteita harrastaviin "ystäviin" koska ne tuppaa haluamaan uudestaan vanhaa lihaa. Siinä tarvitaan elmän muutos tältä naiselta että olisin edes vähäsen kiinnostunut hänestä.
oot ihan normaali nuori nainen. Ei hätää.
Unohda menneet ja keskity tulevaan!
No mitä helvetin väliä tollasella on? Vai huuteletko tuolla pitkin ihmisille monta seksikumppania sulla on ollut?! Harvaa kiinnostaa. Mistäs kukaan tietää monta sulla niitä on ollu. Katsos on asioita jotka eivät muille ihmisille kuulu kuin vain itsellesi.
-jos toi määrää nyt jotenkin sua kaduttaa "suurena" tms, ni et yksinkertaisesti kerro sitä kellekkään!!
Sun seksikumppanien määrä kuuluu sulle ja AINOASTAAN sulle!
Ei siinä mitään, mut jos aloittajan tulevaa miestä sattuu jostain syystä kiinnostamaan eikä aloittaja siihen anna vastausta, niin sallikaa miehen toki jättää leikki sikseen ilman sen kummempia syyllistämisiä.
Ihmiset ajattelee niin kovin itsekkäästi nykyään.
Väitätkö tosissaan että mies jättäisi naisen jos ei seksikumppaneiden määrää kerro?! Huh huh... Voihan siihen jonkun kivan luvun valehdella, onko se parempi kuin jättää kertomatta.
..mies muutenkin ansaitsee saada, jos on niin epävarma et tarttee alkaa niitä kumppaneiden määrää tivaamaan..
Terveellä itsetunnolla varustettua ihmistä ei moiset asiat vois vähempää kiinnostaa...mennyt on mennyttä...
Et vaan kerro sitä kellekkään jos et halua.. Ite nuoruudessani elin aika aktiivista elämää ja kolmelta paikkakunnalta seksikumppaneita kertyi yli sata.. Kauhistuin itsekin, kun jossain vaiheessa rupesin muistelemaan menneitä, mutta mulle löytyi oma rakas joka ei tiedä kummppanieni määrästä, enkä aio kertoakkaan.. Vastaan hänelle että en halua kertoa ja että mitä väliä sillä on, kun rakastan sinua ja haluan olla vain ja ainoastaan sinun kanssasi. En ole kertonut tuota määrää kellekkään, enkä kyllä aio kertoakkaan, se on vain minun oma asiani! Ja jos joku sanoo, että se olisi liikaa, niin tunnustan että jos mieheni kertoisi, että hänellä on ollut vaikka sata naista joiden kanssa olisi harrastanut seksiä, niin en voisi olla hänen kanssaan, mutta jos en tietäisi sitä, niin se ei haittaisi, kuhan hän ei olisi petturi! Ja tuon suhteen ihmiset voi muuttua, kuten minä, elin silloin semmosta elämänvaihetta, jolloin en edes halunnut sitoutua pitempään, mutta sitten parisuhde tuli ajankohtaiseksi.
omaa määräänsä, usko vaan. Aika montaa " Pirkkoa " on tuupannut...
plussaa, kertyy kokemusta!
yksi sana: lutka...
mul on ollu täs aikas vilkasta 3kk ,tuon verran muijia ollu samas ajas. tosin oon kyl laskuis vähä sekasi ,mut 10 eri muijaa pystyn heti luetteleen. harvon törmään naisiin jotka olis oikeesti ulkonäöllisesti edes mulle riittäviä / kropallisesti. joudun aina laskemaan rimaa ,mut tylsää olla tyhjin käsinkin:(