tuntuu kamalalta, mutta mun täytyy. en jaksa enää miehen jatkuvaa ryyppäystä ja katoamistemppuja baarireissujen jälkeen.
perimmäinen syyllinen olen kuitenkin minä itse. tein kolme viikkoa sitten bileissä miehelleni pahimman mahdollisen tempun, olin tosin niin kännissä etten itse muista mitä tein, mutta mieheni muistaa varmaan liiankin hyvin. olemme keskustelleet asiat halki moneen kertaan ja toiveena on ollut voida jatkaa yhdessä, asuuhan meillä mieheni 6v. poika, joka pitää minua äitinään (etenkin kun se varsinainen oikea äiti on kuollut).
soitin jo siskolleni ja sovin, että lähden tänään asumaan hänen luokse toistaiseksi. miestäni en ole edes tavoittanut puhelimitse ja vaikka tavoittaisin, veikkaan että vastaus on, että ihan sama, tee niinkuin tykkäät. toivon, että välimatka auttaisi ratkaisemaan, onko meillä enää tulevaisuutta vai onko ero ainoa oikea vaihtoehto..
harmittaa tuon lapsen puolesta, vaikkei hän oma olekaan, olen silti jokseenkin kiintynyt häneen ja huolehtinut hänestä niinkuin vain voin. ei tämä ole silti hyvä tilanne hänellekään, ehkä hänen on parempi olla toistaiseksi kahdestaan isänsä kanssa. olen nyt soitellut sekä omien että mieheni lähisukulaisten kanssa ja kertonut kaikille ratkaisuni. miehelleni kerron, kun hän tulee kotiin, jos siis enää tulee. en minä tietenkään poikaa tänne yksin jätä, jollei mieheni tule kotiin, mutta lähtöni on ainoa varma asia enää tällä hetkellä.
perimmäinen syyllinen olen kuitenkin minä itse. tein kolme viikkoa sitten bileissä miehelleni pahimman mahdollisen tempun, olin tosin niin kännissä etten itse muista mitä tein, mutta mieheni muistaa varmaan liiankin hyvin. olemme keskustelleet asiat halki moneen kertaan ja toiveena on ollut voida jatkaa yhdessä, asuuhan meillä mieheni 6v. poika, joka pitää minua äitinään (etenkin kun se varsinainen oikea äiti on kuollut).
soitin jo siskolleni ja sovin, että lähden tänään asumaan hänen luokse toistaiseksi. miestäni en ole edes tavoittanut puhelimitse ja vaikka tavoittaisin, veikkaan että vastaus on, että ihan sama, tee niinkuin tykkäät. toivon, että välimatka auttaisi ratkaisemaan, onko meillä enää tulevaisuutta vai onko ero ainoa oikea vaihtoehto..
harmittaa tuon lapsen puolesta, vaikkei hän oma olekaan, olen silti jokseenkin kiintynyt häneen ja huolehtinut hänestä niinkuin vain voin. ei tämä ole silti hyvä tilanne hänellekään, ehkä hänen on parempi olla toistaiseksi kahdestaan isänsä kanssa. olen nyt soitellut sekä omien että mieheni lähisukulaisten kanssa ja kertonut kaikille ratkaisuni. miehelleni kerron, kun hän tulee kotiin, jos siis enää tulee. en minä tietenkään poikaa tänne yksin jätä, jollei mieheni tule kotiin, mutta lähtöni on ainoa varma asia enää tällä hetkellä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Menin pettämään ukkoasi... Hänellä vasta kolmen viikon ryyppyputki ja olet lähtemässä ja viemässä lapsenkin samalla?
Jospa vain kärsit sen verran että yrität tavoittaa ukkosi ja tulemaan kotiin keskustelemaan... Vähän pitkäjänteisyyttä tähän suhdetouhuun.
Vaikuttaa siltä, että viina vie liittoanne ettekä osaa ottaa vastuuta, eikä miehesi varsinkaan. Ikävä juttu, että 6-vuotias on siinä tulilinjalla. Mikäs isämies se noin paljon ryyppää, jääkö lapsi ihan heitteille erilleen muuttosi seurauksena?