Onko todellakin laitonta olla sinkku? Miksi ihmeessä jatkuvasti voivotellaan ja säälitään sinkkunaista? Miksi kaikkien sukulaisten ja kavereiden täytyy yrittää jatkuvasti joka paikassa vihjailla, että hankkisin jo miehen? Miksi sinkkuja pidetään jotenkin huonompana ihmisenä, kuin varattuja?
Olen korkeassa asemassa työskentelevä, omaan auton ja asunnon Helsingissä, sekä mökin. Olen 30 v., 5 v. sitten eronnut viime suhteesta ja erittäin onnellisesti viihdyn sinkkuna. En ole sidottu kehenkään ja voin elää vapaasti niin kuin itse tykkään. Kuullostaa itsekkäältä, mutta viihdyn paljon paremmin sinkkuna kuin varattuna.
Olen saanut kuulla lukuisia kertoja lähipiirin mietteitä siitä, mikä minussa on vialla, jos en miestä löydä. Jatkuvasti tuputetaan miehiä, vaikka olen sanonut, että haluan pysyä sinkkuna. Kuullut olen myös veikkauksia, että olisin lesbo ja tapailisin salaa naisia. Naimisissa olevilta naisilta olen saanut osakseni väheksyviä katseita ja mäkätystä, että pitäisi jo minunkin mies hankkia.
Come on! Mies on elävä ihminen siinä, missä nainenkin ja parisuhteeseen on aivan turha mennä vain statuksen vuoksi. Mies ei ole esine, jolla kerskutaan marttakerhossa. Mikä ihmisiä vaivaa, ettei sinkkunaista voida yhteiskuntaan hyväksyä? Sinkkuus ei ole sairaus, vaan minun tapauksessani oma valintani.
Olenko tosiaankin outo vai missä mättää?
Olen korkeassa asemassa työskentelevä, omaan auton ja asunnon Helsingissä, sekä mökin. Olen 30 v., 5 v. sitten eronnut viime suhteesta ja erittäin onnellisesti viihdyn sinkkuna. En ole sidottu kehenkään ja voin elää vapaasti niin kuin itse tykkään. Kuullostaa itsekkäältä, mutta viihdyn paljon paremmin sinkkuna kuin varattuna.
Olen saanut kuulla lukuisia kertoja lähipiirin mietteitä siitä, mikä minussa on vialla, jos en miestä löydä. Jatkuvasti tuputetaan miehiä, vaikka olen sanonut, että haluan pysyä sinkkuna. Kuullut olen myös veikkauksia, että olisin lesbo ja tapailisin salaa naisia. Naimisissa olevilta naisilta olen saanut osakseni väheksyviä katseita ja mäkätystä, että pitäisi jo minunkin mies hankkia.
Come on! Mies on elävä ihminen siinä, missä nainenkin ja parisuhteeseen on aivan turha mennä vain statuksen vuoksi. Mies ei ole esine, jolla kerskutaan marttakerhossa. Mikä ihmisiä vaivaa, ettei sinkkunaista voida yhteiskuntaan hyväksyä? Sinkkuus ei ole sairaus, vaan minun tapauksessani oma valintani.
Olenko tosiaankin outo vai missä mättää?
Vastaukset 17
Vanhimmat
morjens..itse olen 37v mies,kokemuksia paskaihmissuhteista.Eipä se ulkonäkö..ole mikään komea,kalju,silmälasit..vatsaa..ja leveät hartiat!Ei rakastumista voi pakottaa..ei voi vaikka kuinka haluaisi!Onneksi on työ,harrastukset ja oma-asunto.Joulu lähestyy onneksi se menee töiden merkeissä.Tietenkin olen säälittävätapaus..mut ei ne mun vaatimukset elämänkumppaniksi..ole valtavat..rehellinen,reipas,iloinen.Se rakkaus kolahtaa...tai ei..eikä se maailma kaadu siihen!
No ensinnäkin, tekstistäsi korostuu hyvin vahvasti raha, materia ja näytät korostavan varallisuutta yli kaiken. Liekö kaikki edellämainittu on saatu hankittua "pappa betalar" tai sitten eksän kustannuksella, sitä tarina ei kerro.
Itse olen päälle kolmekymppinen akateeminen mies, joka on tehnyt eläissään myös hanttihommia (siis niitä nykynuorison vihaamia paskaduuneja). Kouluni olen maksanut pääosin omalla työllä, kun ei ole ollut varakkaita vanhempia, tai no, ylipäätänsä elossa olevia vanhempia.
En ole vielä kertaakaan seurustellut ja elänyt parisuhteessa. En omista autoa, kesämökkiä. Asun vuokralla. Velkaa ei ole koskaan ollut, mutta säästöjä alkaa olla sen verran, että voisi vihdoin ostaa vaikka sen mieleisensä asunnon (punainen tupa ja perunamaa kelpais mulle). Auton puuttuminen on lähinnä periaatekysymys; sille ei ole ollut todellista tarvetta, koska julkiset yhteydet ovat täysin riittävät.
Mitä sinkkuuteen tai kumppanin löytymiseen tulee, minua kiinnostaa kumppanissa enemmän muut asiat kuin se, kuinka monta autoa on pihamaalla tai mikä on päivän varallisuustilanne. Tosiasia on se, että rahaa ja materiaa ei saa mukaan käärinliinoihin, kun tulee lähdön aika...
Toki se pitää paikkansa, että sinkkua pidetään 2-luokan kansalaisena. Ja mielikuvien mukaan jokainen sinkku on vähintään seksihurjastelija, joka vaihtaa kumppania kuin sukkia konsanaan. Eniten kypsyttää ihmiset, jotka katsovat oikeudekseen muistuttaa minua jatkuvasti siitä, että en ole löytänyt itselleni kumppania. Jostain kumman syystä, olen jättänyt näiden ihmisten kanssa kaveeraamisen vähemmälle. Ihan sama kuin että minä muistuttaisin joka kerta, että "oletko lakanut hakkaamasta vaimoasi". Tuntuisi varmaan kyseinen kommentti mukavalle...
vielä nelikymppisenä lapseton mies, niin tulet huomaamaan, että olet 3-luokan kansalainen.
Ensinäkin, olen ylpeä saavutuksistani, sillä olen köyhästä perheestä lähtöisin, mutta päässyt omin avuin opiskelemaan yliopistoon ja päässyt alle nelikymppisenä nykyiseen asemaani.
Toisena, kaikki, mitä minulla on (auto, asunto, mökki, yms.), olen alusta loppuun omilla rahoillani maksanut. Ei ole isällä, exillä eikä kenelläkään muulla ollut pennin vertaakaan rahaa laitettuna nykyiseen varallisuuteeni.
Minua lähinnä pännivät ne rouvat, jotka ovat itse tavallisia "toimisto-orjia", mutta ovat niin olevinaan Maailman Napa, kun mies onkin korkeassa asemassa. Kehuskellaan niin maan mahdottomasti, että mies on niin korkeassa asemassa, kun itse rouva on hyvä, jos peräkylän amiksen suorittanut. Okei, mies on korkeammassa asemassa, mitäs itse olet saavuttanut?
Se, että mies on lääkäri ei tee vaimosta lääketieteen kandia. Samalla perjaattella miehen korkea asema ei tee vaimosta yhtään sen fiksumpaa.
Minulla ei ole miestä, eikä minun tarvitse olla kenenkään elätettävänä, kun voin saavuttaa kaiken itse.
Missään nimessä en avio-/avoliittoja vastusta. Jos joku tykkää, niin onnea ja menestystä hänelle koko sydämestäni toivon. Ei kuitenkaan tarvitse minulle tuputtaa elämänkatsomustaan, kun en minäkään tuputa kenellekään omaani.
Kiitos kiitos.
mäkätys ja paheksuvat katseet johtuu siitä, kun ne naiset haluais itsekin tehdä niitä juttuja, mitä sinä voit tehdä. niitä vituttaa olla kotona loukussa. katkeruushhhh
Ei sinkkunaisia ole olemassakaan, senkin höpsö. Ethän sinä sano sellaistakaan henkilöä köyhäksi, joka voi milloin vain halutessaan saada haltuunsa setelivuoren.
"Miksi ihmeessä jatkuvasti voivotellaan ja säälitään sinkkunaista?"
Olen kyllä itse havainnut, että naisen on sallitumpaa olla sinkku kuin miehen.
"En ole sidottu kehenkään ja voin elää vapaasti niin kuin itse tykkään. Kuullostaa itsekkäältä, mutta viihdyn paljon paremmin sinkkuna kuin varattuna."
Ei tuo kuulosta lainkaan itsekkäältä. Itsekästä se olisi vasta silloin, jos eläisit parisuhteessa ja tekisit noin.
Yhteiskuntamallista ja sosiaalisesta paineesta. Ihmistä on aina pidetty jotenkin epäonnistuneena ellei hänellä ole parisuhdetta. Varsinkin naista on aina pidetty epäonnistuneena ellei hänestä tule äitiä, miestä taas pidetään epäonnistuneena ellei hän saa naista. Nää on näitä kasvatusmalleja mitkä elää meidän mielessä ja mihin lokeroon yhteiskunta haluaa meidät tunkea. Onhan se valtiolle parempi kun sä menet naimisiin ja hankit lapsia, saa valtio enemmän veronmaksajia. :)
"miestä taas pidetään epäonnistuneena ellei hän saa naista"
Kuvio on järjetön
YHTEISKUNTA takoo poikain kaaliin ettei he ole täysikelpoisia miehiä, ellei naista ole aina ja joka viikko
=> pojat yrittää aina naista pakkomielteisesti
=> naiset tulee epäluuloisiksi miesten suhteen koska niillä on aina vain seksit ja suhteet mielessä (normaali tutustuminen muuttuu mahdottomaksi useimpien miesten kanssa), naiset alkaa halveksua miehiä koska miehet on niin kuvottavan heikkoja epätoivoisina pikkupoikina pillun perässä juostessaan
=> miehet alkaa epätoivoisina suhteeseen kenen naisen kanssa tahansa, joka vain heidät huolii eikä aiheuta yrjötysreaktiota
=> moni nainen jättäytyy suosiolla sinkuiksi, suhteisiin uskaltautuneet naiset pettyy ja ryhtyy sinkuiksi, miehetkin pettyy jos suhde rakentuu sosiaalisen hyväksynnän tarpeen tyydyttämiselle enemmän kuin rakkaudelle, silti mies on luuseri ellei ole aina suhteessa
...ainakin jos kuuntelee tämän paska-luuseri-YHTEISKUNNAN asenteita, kunnes oppii olemaan välittämättä niistä...
...ja häpeäntunteen välttelemis-vaiston hyväksikäyttöön perustuva tasapääyhteiskunta itkee ja vikisee, kun ihmiset alkavatkin elää omaa elämäänsä...
Tiedän kokemuksesta mitä tuskaa naimissisa olo voi olla. Ja olen aivan vakuuttunut siitä, että nämä varatut haluavat vain kaikki samaan kurjuuteen itsensä kanssa, ei muuta. Olen nyt parisuhteessa, mutta salaa haaveilen juuri sinun elämästäsi. Ota ne arvostelevat samalla tavoin. Puhuvat toista mitä ajttelevat.
Saat olla syystä ylpeä siitä, että olet saavuttanut vakaan elämän. Edes huono parisuhde ei korvaa sitä.
Miksi luulette, että parisuhteeni ovat menneet pieleen? Minulla on ollut parisuhteista suurimmaksi osaksi positiivisia kokemuksia, mutten vaan viihdy parisuhteissa. Tekeekö juuri tämä minusta oudon? En viihdy parisuhteessa, vaikka kokemuksia on pääasiassa positiivisia.
... on se että toiset ihmiset eivät hyväksy sitä tapaa millä elät lain puitteissa niin silloin sun kannattaa herätä siihen tosiasiaan että sinulla ei todellakaan ole minkäänlaista ongelmaa.
osaa määrittää.Mutta tarvitko miestä yhtään mihinkään?Edes seksiin?
Tarvitaanko seksiä yhtään mihinkään?
Ihan oikein, pidä oma pääsi. :) Itse olen myös sinkku ja kaverit ovat yrittäneet naittaa jokaikistä sinkku miestä. Tällä hetkellä olen tyytyväinen elämääni näin, mutta se ei tunnu parisuhteessa eläville kelpaavan. Väkisin muiden mieliksi en ala seurustella, vasta kun löytyy sellainen joka iskee kuin metrin halko. Jos sellaista ei tule, olen mieluummin yksin ja käytän aikani itseeni, kun jonkun toopen hyysäämiseen. Ja jos näitä palstoja lukee, haluan todellakin mielummin olla yksin. Ihan umpikieroa porukkaa. :D
Olen 45v.lapseton naissinkku ja olin 1.5 vuotta sitten vielä onnellisesti parisuhteessa kunnes hän löysi toisen. Aluksi ja joskus vieläkin on vaikeaa, kaipaan läheisyyttä ja puhekumppania.
Sinkkuudessa on puolensa, saa tehdä ja mennä minne milloinkin huvittaa vaikka keskellä yötä.
Mutta hyvä parisuhde voittaa kyllä sinkkuuden, paniikki iskee mistä sellaisen vielä löytäisi.
Kun sanovat etten ole pöllömmän näköinen, olen kiltti ja suvaitsevainen, en tykkää riidellä ja motkottaa.
Mistä niitä kivoja miehiä oikein löytää?