Uskottomuus sattuu, jos on epävarma itsestään. Siinähän horjutetaan suhteen porvarillista perustaa ja uhataan rikkoa imelä perheidylli. Kuitenkin niin moni siihen sortuu, eikä syyttä...
Jokaisella terveellä ihmisellä on himonsa ja halunsa ja pahin rikkomus niitä kohtaan on ne kieltää tai tukahduttaa. Antaa aistien elää! Ihminen saa nauttia, eikä se aina ole paha asia. Kielletyn omenan kirja on jo ummehtunut ja kondomiteollisuus suojaa meitä lieveilmiöiltä. Eikä nautinto sitä paitsi rajoitu vain yhdyntään!
Jokainen on täällä yksin, kuten sanotaan. Pitäkää siis huolta itsestänne, älkääkä märehtikö jatkuvasti tuputetun moraalin luomia keinotekoisia barrikadeja. Ne on tehty inhimillisyyden ylitettäviksi. Jos jatkuvasti tukahduttaa impulssinsa ja unohtaa viettinsä, tylsistyy ja menettää elämänilon. Eihän tämä kaikki nyt niin vakavaa ole!
Jokaisella terveellä ihmisellä on himonsa ja halunsa ja pahin rikkomus niitä kohtaan on ne kieltää tai tukahduttaa. Antaa aistien elää! Ihminen saa nauttia, eikä se aina ole paha asia. Kielletyn omenan kirja on jo ummehtunut ja kondomiteollisuus suojaa meitä lieveilmiöiltä. Eikä nautinto sitä paitsi rajoitu vain yhdyntään!
Jokainen on täällä yksin, kuten sanotaan. Pitäkää siis huolta itsestänne, älkääkä märehtikö jatkuvasti tuputetun moraalin luomia keinotekoisia barrikadeja. Ne on tehty inhimillisyyden ylitettäviksi. Jos jatkuvasti tukahduttaa impulssinsa ja unohtaa viettinsä, tylsistyy ja menettää elämänilon. Eihän tämä kaikki nyt niin vakavaa ole!
Vastaukset 9
Vanhimmat
...sinun elämässäsi on mennyt pieleen?
sanottu.Pitää nauttia elämästä niin kauan kuin sitä onnEn tarkoita sitä,että pitää saman tien
lähteä etsimään sopiva ehdokas vaan sitä et jos
tulee tilanne missä et voi peruuttaa niin ei
sitte nauti hetkestä joka on meneillään.
Elämä on niin lyhyt....ja eikä niin mustavalkoista saa olla..
Kuitenkin virheiden minimointi on avain asia,eli jos erehdyt pettämään toista,se on virhe,ja jos jäät kiinni on jo toinen virhe samassa asiassa.
niitähän on elämä täynnä ,monta kertaa
vain tahattomasti tehtyjäkin.
Okei,en suosittele kenenkään lähtevän pettäjän tielle kuitenkaan...
..saattavat tehdä erilaisia asioita erilaisissa elämäntilanteissa, eri syistä. Ja jokaisen on ne itse hyväksyttävä. Henkilökohtaisesti ainakin kokisin pettäväni sekä toista, että itseäni jos olisin suhteessa ja pettäisin. Yksilöllistä.
Ja kyse on ihan muusta kuin moraalista. Seksi pelkän "aistinautinnon vuoksi" ei kuulu asioihin, jotka merkitsisivät yhtään mitään.
enpä tiedä mihin koet nautinnon jatkuvan.
Itse ainakin ajattelen, että nautinto tosiaan jatkuu siinä, että saat jakaa asioita ja hetkiä ihan kahden jonkun ihmisen kanssa, jonka kanssa haluat muutenkin olla lähekkäin.. ja se on hienoa. Silloin kaikki tuntuu aika erityiseltä ja läheisyys on osa sitä kokonaisuutta.
olen sitä mieltä, että moraaliset kysymykset ovat jotain, jossa jokaisen tulisi elää oman sydämensä mukaisesti. Ja siinä mielessä muiden on turha ryhtyä moralisoimaan. Hyvä suhde on mielestäni sellainen, joka on kahden osapuolen näköinen. Tiedän itseasiassa jopa avioliittolupauksia, joissa mennessään naimisiin toinen asettanut toiveekseen, että jos toinen pettää ei halua tietää siitä. Ja ihmisiä, jotka ovat vahingossa tietämättään asiasta ehkä vastaaviin asioihin puuttuneet. Siksi pettämisasioissa moraaliset kysymykset ovatkin kahden ihmisen välisiä. Henkilökohtaisesti ajattelen, että perhemalli - ja ajatus eheästä kodista ovat aika idylli. Tosin ytimen kai muodostaa se, että saa mahdollisuuden olla ylipäätään ihmisen tai ihmisten kanssa, joita rakastaa. Jakaa asioita. Ja niistä läheisyys, jonkun erityisen ihmisen kanssa sen eri muodoissa on yksi osa kahdenkeskeisiä hetkiä.
..on se huomattavasti kiinnostavampaa niitä aistinautintoja jakaa vain yhden ihmisen kanssa. Siinähän voi sitten sitä mielikuvitusta kehittää. Tosin ehkä olen vanhanaikainen. Nykyisinhän voi muutenkin tietenkin ajatella niin, että muut ihmiset ovat kulutustavaraa ja joka tilanteeseen löytyy joku. Parisuhde nyt kuitenkin kaiketi, etenkin jos tuohon "imelään idylliin" otetaan perhe mukaan on kuitenkin todella aliarvioitu käsite. Tosin vapaasti sitten tietenkin niiden kahden ihmisen välinen asia, jotka sellaisessa valitsevat elää kuinka toisiaan haluavat kohdella.
Olen samaa mieltä! Avioeroni jälkeen (10v sitten) keräilin itseäni pitkän aikaa ja mietin, mitä oikeastaan haluan? Totesin, että haluan olla itselleni rehellinen ja elää sillä tavalla elämäni loppuun asti. Riittää, että minä tiedän mitä teen ja ainoastaan sellaisia juttuja, jotka minusta tuntuvat hyvältä. Elän parisuhteessa, joka tuntuu hyvältä, mutta ei kuitenkaan täytä kaikkia tarpeitani. Sen mitä puuttuu hoidan omalla tavallani, kuitenkaan loukkaamatta puolisoani. Muut moralisoikoon, minä elän ja suon sen puolisollenikin, jos se hänestä tuntuu hyvältä!