Asun kaukana vanhemmista, sisaruksista ja sukulaisista. Muutin miehen ja työn perässä. Nyt oon alkanu ikävöimään ihan kauheesti, ku ei pysty näkemään enää ku monen kuukauden välein. Ja tää ei oo sitä alkuahdistusta, sillon mulla ei ollu mitään hätää, mutta nyt ku vuosia on kulunu niin ikävöin ja paljon.
Mites muilla kaukana vanhemmistaan ja sisaruksistaan asuvilla?
ikävä perhettä
njuuu
6
3919
Vastaukset
- jo isoäiti
ulkomailla jos kerran et voi tavata kuin monen kuukauden välein, vai? Pidättekö miten usein yhteyttä?
- njuuu
Suomessa kyllä asun, mutta töiden takia on vaikee päästä lähtemään. 7 tunnin junamatkan takia ei kannata kahden päivän vapailla lähteä vaan 4 päivää pitäisi melkeenpä olla että ehtii edes hetken olla. Parhaimmillaan oon käyny joka toinen kuukausi, mutta nyt tulee 4 kuukauden tauko. Soitellaan ja tekstaillaan kyllä joka viikko. Nyt oon taas jutellu miehelle että jos saisin töitä lähempää sukulaisiani niin muuttaisko mun perässä, mutta en nyt ainakaan vielä saanu kunnon vastausta.
- tjuukfg
njuuu kirjoitti:
Suomessa kyllä asun, mutta töiden takia on vaikee päästä lähtemään. 7 tunnin junamatkan takia ei kannata kahden päivän vapailla lähteä vaan 4 päivää pitäisi melkeenpä olla että ehtii edes hetken olla. Parhaimmillaan oon käyny joka toinen kuukausi, mutta nyt tulee 4 kuukauden tauko. Soitellaan ja tekstaillaan kyllä joka viikko. Nyt oon taas jutellu miehelle että jos saisin töitä lähempää sukulaisiani niin muuttaisko mun perässä, mutta en nyt ainakaan vielä saanu kunnon vastausta.
Itse olen asunut jo vuosia kaukana kotoa ja joskus on myös 4kk väliä että pääsee käymään. aluksi musta oli paljon kamalampaa jos tuli pitkä tauko. sitä murehti jo etukäteen. nykyään ei siitä ota niin paineita,oikeastaan sen jälkeen kun oma lapsi syntyi alkoi pikku hiljaa helpottamaan.. ikävä kyllä iskee välillä..
- Venni-Valpuri
njuuu kirjoitti:
Suomessa kyllä asun, mutta töiden takia on vaikee päästä lähtemään. 7 tunnin junamatkan takia ei kannata kahden päivän vapailla lähteä vaan 4 päivää pitäisi melkeenpä olla että ehtii edes hetken olla. Parhaimmillaan oon käyny joka toinen kuukausi, mutta nyt tulee 4 kuukauden tauko. Soitellaan ja tekstaillaan kyllä joka viikko. Nyt oon taas jutellu miehelle että jos saisin töitä lähempää sukulaisiani niin muuttaisko mun perässä, mutta en nyt ainakaan vielä saanu kunnon vastausta.
Ymmärrän ihan täysin, olen aivan samassa tilanteessa. Opinnot ja työ ovat heittäneet minutkin kauas kotikaupungista. Asumme nyt mieheni kanssa paikkakunnalla, josta kumpikaan ei tunne kunnolla ketään.
Nyt, kun aloin odottaa esikoislastamme, iski polttava ikävä. Iso ystäväpiiri ja rakas, tiivis sukuyhteisö ovat kaukana etelässä. Pelkään, että lapsen synnyttyä alan kaivata suvun läheisyyttä ja vanhoja ystäviä vielä enemmän. Olisihan lapsellekin mukavaa asua lähellä mummolaa, kun mummo (eli oma äitini) on kerran aivan suunnattoman lapsirakas ja tuntuu nyt pitävän isoäitiyttä elämänsä tärkeimpänä tehtävänä ja sisältönä.
Mietin nyt kumeisesti tulevaisuutta. Voinko jättää vasta aloitetut lääketieteen opinnot, jotta saisimme asua lähellä sukuani? Voisinko vaihtaa opiskelupaikkaa? Miten saisin miehen suostuteltua muuttoon (hän inhoaa muutoksia)? Millaista on pienen vauvan arki vieraalla paikkakunnalla vailla tukiverkostoja? Kauanko
kestää, että uudelle paikkakunnalle syntyy ystäväpiiri. Vaikka ystävät löytyisivätkin, voivatko ne ikinä korvata tiivistä ja lämmintä sukuyhteisöä? Mietin asiaa paljon lapsen kannalta. Minusta suku ja juuret ovat yksi arvokkaimmista asioista, mitä lapsi voi elämänsä eväiksi saada.
Nämä ovat arvokysymyksiä, joihin ei ole oikeita vastauksia. Haluaisin silti kuulla teidän elämänkokemuksistanne, tunteistanne ja ajatuksistanne.
Onnellista perhe-elämää kaikille!
- ja se muuttuu
Olen vuosia sitten muuttanut miehen perässä toiseen kaupunkiin, jossa ei ollut mitään verkostoja. Aluksi se oli todella raskasta, varsinkin kun olin samalla jäänyt työttämäksi, olin raskaana ja aivan miehen vietävissä. Tottakai kodin laittaminen ja raskaus täyttivät elämäni ja huomaatta tutustuin odottaviin äiteihin ja sitä kautta sain ystäviä.
Aikaa kului ja huomasin yllättäen, että soitin tiettynä iltana äidilleni ja toisena iltana isälleni. He olivat eronneet lapsuudessani. Ystäviäni sain harvoin kiinni, joten uudet ystävät sujahtivat mukaan elämääni. Loma-aikoina vanhempieni luona tapasin ystäviäni ja vietin aikaa heidän kanssaan.
Nyt vuosia myöhemmin olen huomannut, että tänä päivänän on helpompaa pitää yhteyttä; tämä netti. Avasin facebookiin brofiiin ja nyt vuosia, vuosia myöhemmin olen saanut ystäväni aktiivisemmin takaisin. Ihana tunne. He eivät koskaan hylänneetkäään minua vain elämäntilanteemme vei meidät hetkeksi muihin piireihin, josta saimme paljon uusia, ihania ja nyt korvaamattomia ystäviä.
Isäni kuoltua se tietty ilta tuntui ikävältä ja monesti huomasinkin ottavani puhelimen soittaakseni. Ne asiat, joista hänen kanssaan keskustelin jäivän silloin puhumatta. Äidilleni soitan edelleen ja nautin keskusteluistamme, onhan vanhentunut äiti ihanan piristävä muistutus rakkaista juuristani ja ikävöin häntä edelleen. Mutta olen oppinut elämään omaa elämääni ja rakentamaan siitä uusiin olosuhteisiin. Onhan minulla oma perhe, joka tarvitsee vakaa pohjan ja turvallisuuden ympärilleen.
Ikävä, yksinäisyys, juurettomuus ovat tunteita, joita nyt käsittelet, mutta noita tunteita pohtiessasi huomaat jossain vaiheessa, että ikävä kuuluu asiaan ja se muuttuu, yksinäisyyskin poistuu miehen ja uusien ystävien myötä ja juureton et ole.
Oikein hyvää joulun odotusta ja onnellisia hetkiä uudessa ympäristössäsi. - sieltäkin
Itse asun asun kaukana,Chicagossa, Oak Park alueella, josta ei joka vuosikaan voi lähteä käymään
Suomessa..Olen asunut täällä 7 vuotta, ja kaksi vuotta sitten löysin vaimon suomesta, joka myöskin asuu
täällä..
Hauskaa joulua sinne...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Marinin hallituskaudella Suomen BKT sentään kasvoi
Tämä ns. kauhukabinetti ei ole saanut aikaan kuin vahinkoa. Otti ennätysvelat rikkaiden veroalennuksiin ja sai työttömyy122128Huulitäytteet ja tekotisssit
Kylillä kulkiissa olen huomannut että tässäkin tuppukylässä on hameväki alkanut muokkaamaan ulkonäköään huulitäytteillä1431667Drone-epäily Uudellamaalla
Ihmisiä kehotetaan siirtymään sisätiloihin. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012008358.html1221239Nuorille miehille ei kelpaa enää paljon käytetty nainen
"En ikinä huolisi mitään kyläpyörää", Tomi täräyttää TikTokissa https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/27182b8f-7759-49d0-82211212Sait mut mies heikoksi
Yllätti tämä asia nyt kyllä. Olet ollut mielessä koko ajan. Ei riitä pelkkä kevät nyt syyksi. Veit jalat alta. Pannaan m861114Vauvat syntyvöät vihan lapsina?
Kyllä on pimeä oppi, ja olen ollut täydessä pimeydessä opillisesti, että pienet lapset syntyisivät paholaisen lapsina. O661055Stefan Therman. Vakava syyte ja vankila uhkaa.
Nyt ei taida mies selvitä enää selityksillä.97886Unelma tilanne
Miten haluaisit, että tilanteenne etenisi tai miten toivoisit hänen lähestyvän sinua? Vai toimitko mielummin itse, jos j70842- 79831
Iivarilla johtopäätösten aika
Kun veteraanipolitikko ja pumppuvoimalavastustaja Pikkarainen aloittaa eilen nähdyn ulosmarssin on Iivarilla johtopäätös46701