Ensin työ, sitten palkka

Muistakaa, että ensin pitää olla näyttöä työahkeruudesta ja osaamisesta, jotta voidaan alkaa puhumaan palkasta! Ja tätä ei saa kuin harjoittelemalla. Joten ei ne 6 kuukauden harjoittelut mitään turhia ole, vaan niissä arvioidaan työntekijän työkyky.
24790
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat

Olet todella typerä jos kuvittelet että voit toimia tuolla tavalla, keräät vaan "näyttöjä". Työnantajahan ei voi olla tuossa arvoimassa ollenkaan koska on liikaa omia intressejä. Työhön perehdyttäminen on työnantajan lakisääteinen tehtävä ja ellei homma onnistu niin sitä varten on koeaika. Tuota koeaikaakin käytetään jonkin verran väärin.
Älä siis kuvittele että ihmiset on yhtä aivottomia älykääpiöitä kuten sinä, kyllä sen firmasta näkee ihan päälle päin onko mitään aikomustakaan palkata ketään. Tollaset firmat pitää saada kyllä pois työmarkkinoilta keinolla millä hyvänsä.
Nuo harjoitteluiden ym. palkattomien töiden teettämisen väärinkäytökset on niin yleisessä tiedossa että se homma kyllä loppuu heti kun työttömät pitää tiukasti kiinni omista laillisista oikeuksistaan.

Äänestä

Juuri näin, joka työpaikalla on omia toimintatapoja ja tuoreen työkokelaan on ihan ihan hyvä olla harjoitus- tai työmarkkinoille tuettu koejakso, niin nähdään se työkelpoisuus.

Äänestä

olen vaihtanut työpaikkaa: eli joskus on käynyt niinkin, kun olen ollut lähdössä toiseen, paremmin palkattuun pestiin, on palkkaa nostettu...

Äänestä

Ensin tehdään työsopimus, sitten tehdään työtä josta maksetaan palkkaa. Kaikki muu on hyväksikäyttöä johon ei tarvitse suostua.

Tietenkin uuden työntekijän palkkaaminen on aina riski, mutta sehän kuuluun normaaliin yrittäjäriskiin. Tuota yrittäjäriskiä ja samalla työllistymiskynnystä yritettiin madaltaa sallimalla palkaton harjoittelu. Työnantajat ovat pilanneet ahneudellaan ja röyhkeydellään koko harjoitteluidean kierrättämällä harjoittelijoita ilmaisina työntekijoinä. Syyllinen tilanteeseen on myös työvoimahallinto jossa on aivan varmasti tiedetty tuosta hyväksikäytöstä mutta asoihin ei ole puututtu millään tavalla vaan päin vastoin on jopa kiristämällä ja uhkailemalla painostettu täysin ammattitaitoisia ihmisiä palkattomiin työharjotteluihin jopa vuosiksi.

On aivan turha yrittää puolustella mitenkään noita palkattomia harjoitteluja. On maksun aika.

Äänestä
  • "Tietenkin uuden työntekijän palkkaaminen on aina riski, mutta sehän kuuluun normaaliin yrittäjäriskiin. Tuota yrittäjäriskiä ja samalla työllistymiskynnystä yritettiin madaltaa sallimalla palkaton harjoittelu."

    Jokainen uusi työpaikka on aina työntekijän kannalta riski. Koskaan et voi tietää etukäteen, millaiseen muurahaispesään olet käpäläsi sotkemassa.

    Haastattelussa voidaan jutella (lämpimikseen) niitä näitä ja tarvittaessa mennä piiloon työn salassapidettävyyden etc. taakse. Kun nimet on paperissa, sen jälkeen työntekijää voidaan pallotella kuin jauhosäkkiä projektipäällikön ja esimiehen välillä, jotka eivät edes kommunikoi keskenään. Esimiestä kiinnostaa oma napa, alaisten hyvinvoinista viis veisataan.

    Näin valtio-omisteisessa firmassa...

    Äänestä

  • Miten muuten voi maksaa?

    Äänestä

Muistakaa, että ensin pitää olla hyväksytty rahoituspäätös ja kirjallinen selvitys hankkeen toteutuksesta ja vaikutuksista työelämään ja talouteen, jotta voidaan alkaa puhumaan työllistämisestä!

Turha väittää, että jatkossa harjoittelulle saadaan lupa ja rahoitus vain sillä perusteella, että pelkästään työntekijän työkyky arvioitaisiin.

Tällaisia surkimuksia Suomessa löytyy näissä TE-keskusten rahoittamissa hankkeissa, onneksi kaikki ei mene edes TE- keskuksissa läpi.

Näin yksityinen yrittää saada 7000 euroa tuottamaan.

Lähde TE-keskus:

85
Osaamisteemaan kuuluva hanke:
Tutkimus työelämän tukena Etelä-Savossa
Hanke käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä (kielteinen esitys)
Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 25.08.2009 § 101
Hakija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Vastuuviranomainen Itä-Suomen lääninhallitus, sivistysosasto
Ohjelma EAKR/ESR ESR
Toimintalinja TL 3

Tavoite
Hankkeen tavoitteena on kartuttaa Etelä-Savon osaamispääomaa ja lisätä alueen työelämän
kehittämisessä hyödynnettäviä tietoja, taitoja ja kykyjä. Hankkeessa toteutetaan akateemisen
loppututkinnon suorittaneen aikuisväestön tarpeisiin soveltuvaa, työelämäläheistä koulutusta.

Tulokset
Hankkeen avulla lisätään akateemisen loppututkinnon suorittaneiden työelämän kehittämisessä
tarvittavia tietoja, taitoja ja kykyjä. Tarvittavia taitoja ja kykyjä ovat mm. laajojen kokonaisuuksien ja
tietomäärien hallinta, analysointi, kontekstointi ja tulkinta. Työntekijöiden kehittymisprosessissa
syntyy konkreettisina tuotoksina opinnäytetöitä, jotka ovat työelämän hyödynnettävissä alueen
kehittämiseksi. Osallistujien tutkimus kohdistuu työelämässä kohdattuihin kysymyksiin ja hyödyntää
heidän omia organisaatioitaan.

Sisältö ja toimet
Hankkeen keskeisiä toimia ovat koulutus ja tutkimustyön ohjaus. Hankkeessa toteutetaan kutakin
osallistujajoukkoa varten räätälöityjä kursseja, seminaareja ja ohjausta tiedon analysointiin,
kontekstointiin ja tulkintaan sekä tutkimusklinikkaohjausta. Lisäksi kehitetään yhteistyömalleja
työelämän kanssa, kuten korkea-asteen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus.

Kohderyhmä
Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti Etelä-Savossa asuvat ja työskentelevät akateemisen
loppututkinnon suorittaneet, erityisesti tohtoriopiskelijat sekä heidän työnantajansa.

Kumppanuus
Hankkeessa on mukana Helsingin kauppakorkeakoulun pienyrityskeskus. Hanke liittyy
ohjelmakauden 2000 - 2006 rahoituksella toteutettuun hankkeeseen Oppisopimus korkea-asteen
koulutukseen Etelä-Savossa –alueellinen selvitys elinkeinoelämän valmiuksista korkea-asteen
oppisopimuskoulutukseen. Hankevalmistelussa ovat olleet mukana tulevat yhteistyö- ja
osallistujatahot Mikkelin yliopistokeskuksesta sekä alueen muista oppilaitoksista. Mukana on
Kuopion yliopiston ympäristökemian laitos.

Pysyvät vaikutukset
Hankkeen kautta alueen työelämässä tarvittava osaamispääoma kasvaa, tiedot, taidot ja kyvyt
monipuolistuvat, osaavan työvoiman saatavuus ja säilyttäminen paranee sekä alueen työelämä
kehittyy tutkittua tietoa hyödyntämällä.

Budjetin erittely
Merkittävän osan hankkeen kustannuksista muodostavat henkilöstökustannukset (200 068 €).
Etelä-Savon maakuntaliitto ESITYSLISTA No 4/2009 15
Lisäksi hankkeessa on ostopalveluja (139 211 €).

Rahoitustaulukko

Hankkeen rahoitus
Kokonais rahoitus 368 000 €
Julkinen rahoitus yht. 361 000 €
- EU 189 028 €
Ka nsallinen julk. rah. 171 972 €
- valtio 111 972 €
- kunta 50 000 €
- m uu kansa ll. julk. ra h. 10 000 €
Yks ityinen ra hoitus 7 000 €
Tulorahoitus
Ka nsall. laina
EIB

Hankkeen kesto 1.4.2009 – 31.3.2011

Äänestä
  • lähde TE-keskus

    Vastuuviranomaisen arvio hankkeen rahoittamisesta
    Itä-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto ei esitä hanketta hyväksyttäväksi seuraavin perusteluin:
    Hankkeessa myönteisenä lähtökohtana on se, että se sopii ESR-ohjelmaan ja sillä on yhteys
    valtakunnalliseen ESR-kehittämisohjelmaan Osaajana työmarkkinoille. Hanke tukee maakunnan
    painotuksia työelämäläheisten koulutusmallien toteuttamisesta, mutta hankesuunnitelman
    perusteella yhteistyö työelämän kanssa jää ohueksi.

    Aiemmalla ohjelmakaudella Etelä-Savossa on
    rahoitettu tohtoritutkinnon ja jatko-opintojen suorittamiseen tähtäävää koulutusta (Aikuisväestön
    koulutustason kohottamishanke), joten hanke sisältää osin jo aiemmin rahoitettua toimintaa.

    Hankesuunnitelmassa ei ole hyödynnetty riittävästi edellisen hankkeen tuloksia. Uutena elementtinä
    voidaan pitää oppisopimusmuotoisen korkeakoulutuksen suunnittelua, jossa otetaan huomioon
    yritysten lähtökohdat koulutuksen ja työn yhdistämiseen. Tämä osuus jää kuitenkin
    hankesuunnitelmassa pieneksi.

    Hankkeessa kohderyhmää ei ole selkeästi määritelty, ja hankkeen
    verkosto on suppea.

    Toiminnan pysyvyys hankkeen jälkeen jää kuvaamatta.

    Sihteeristö ei puolla hanketta vastuuviranomaisen esittämiin perusteluihin pohjautuen ja esittää,
    että maakunnan yhteistyöryhmälle ei esitetä puoltavan lausunnon antamista hankkeesta.

    Maakunnan yhteistyöryhmä

    Päätösehdotus:
    Yhteistyöryhmä ei puolla hanketta vastuuviranomaisen esittämiin perusteluihin nojaten.
    Päätös:

    Äänestä

  • Helsingin yliopistohan on palkattoman työvoiman suurkäyttäjä.

    Äänestä

  • ^^^^^^ kirjoitti:

    Helsingin yliopistohan on palkattoman työvoiman suurkäyttäjä.

    esimerkkiä ,näistä "copypaste- projektiviritelmistä", joissa ei olisi mukana yhteisöjä tai yrityksiä jotka eivät yrittäisi hyödyntää "ilmaistyövoimaa".

    esimerkki oli vain yksi heitto, toki touhussa on hyviäkin hankkeita, jos jaksaa etsiä.

    http://rakennerahastot.ita-suomi.fi/alueportaali/www/fi/etela-savo/MYR/Kokouslista.pdf

    Äänestä

  • D-D kirjoitti:

    esimerkkiä ,näistä "copypaste- projektiviritelmistä", joissa ei olisi mukana yhteisöjä tai yrityksiä jotka eivät yrittäisi hyödyntää "ilmaistyövoimaa".

    esimerkki oli vain yksi heitto, toki touhussa on hyviäkin hankkeita, jos jaksaa etsiä.

    http://rakennerahastot.ita-suomi.fi/alueportaali/www/fi/etela-savo/MYR/Kokouslista.pdf

    Opiskelija joka saa opiskella ilmaiseksi yhteiskunnan tuella joutaisi opiskeluihin liittyvistä työharjoitteluistaan hyvinkin talkoilemaan. Joo muka vitun väärin tietysti, työttömät inssit ja ekonomit pitää vielä EU:n varoilla lisäkouluttaakin täysin aivan turhakkeiksi työttömiksi, sehän on selvää? Pitäiskö siitä vielä maksaa jotain ihme extraa vai, hell no! Kaikki vaan verovaroin tuetuksi, jopa "mukamas" ilmainen kurssitus! Jos joku jotain haluaa, ei varmaan ole mikään este että yrittää vähän itsekin?

    Äänestä

häiriköinti: saatko näistä aivopieruistasi kunnon orkut?
Suosittelen orkkuihin eukon etsimistä niin loppuu typerät horinat.

Äänestä

Koeaika on sitä varten. Myyntityössä näkee kyllä kahdessa päivässä, onko henkilö siihen soveltuva. Monesti harjoittelu on jotian kahvinkeittoa ja mapitusta, siihen soveltuvuuden näkee kolmessa tunnissa. Vain itse ammattaidoton tollo tarvitsee puoli vuotta sen selvittämiseen, onko jostain tyypistä töihin vai ei.

Äänestä
  • "Vain itse ammattaidoton tollo tarvitsee puoli vuotta sen selvittämiseen, onko jostain tyypistä töihin vai ei."

    Kyllä noissa on kyse puhtaasta vedätyksestä ja "harjoittelijan" aliarvoimisesta. Tollaset "tollot" todella kuvittelevat olevansa fiksuja, mutta toisin on, ei tuollainen filunki mene enää läpi tänä päivänä. Ja tuo vedätys on mennyt kyllä niin pitkälle että on jo aika viheltää peli poikki. Ei tollasiin valheisiin usko enää kukaan. Kyllä tuollaiset "yrittäät" on saatava pois markinoita sotkemasta.

    Eli turhaan Caleb noita juttujas tänne laitat, sulta on mennyt uskottavuus jo aikoja sitten.

    Äänestä

  • taas kirjoitusvirheet lisääntyä. Eli olisi taas lääkityksen säätämisen paikka.

    Äänestä

  • Kyllä muuten useilla aloilla käytössä vuodenkin harjoitteluaikoja ja jopa pidempiä. Koeaika taas koskee työntekijää työsuhteen alkamisen ajasta, jos työsopimuksessa koeajasta on sovittu.

    Äänestä

Työmaalle ei tulla jos ei ole työsopimus allekirjoitettuna, ja siinä pitää löytyä myös maininta sovitusta palkasta. Muussa tapauksessa työnantaja voi harjoitella puuhastelupajallaan ihan yksin eikä tule palkkakulujakaan. Helppoa ja halpaa.

Äänestä

Vitun käkikello täällä muistuttaa onko kello jo paljon tampio

Äänestä

työ, se on nykyaikaa.

Äänestä
  • Minä taas ehdotin autokauppiaalle samaa.
    Olisin testannut autoa puolisen vuotta ja päättänyt vasta senjälkeen maksanko sen.
    Ei sopinut tälle Porvariyrittäjälle!
    Pakkohan minun on ensin todeta että onko se auto minulle sopiva.

    Äänestä

Sitten potkut / vaihto toiseen harjoittelijaan, niin se nykyään menee.

Äänestä

Länsimaiseen talous-/työkulttuuriin kuuluu, että työstä maksetaan palkkaa. Kaikenlainen muu ns. työnomainen toiminta on hyväksikäyttöä. Ennenkin työntekijät palkattiin yrityksiin suoraan ja koeajalla opettelusta maksettiin palkkaa. Niin pitää olla nytkin. On moraalitonta sanoa että pitäisi tehdä töitä palkatta jotta voidaan katsoa työntekijän oppineen jotain palkkaoikeuden saadakseen.

Äänestä

Ensin työsopimus, sitten vasta töihin. Maailman talous ei toimi puuhastelupajojen voimin. Raha se on joka pitää rattaat liikkeessä. Ei rahaa->ei työpanosta. Palkaton työ on aina yhteiskunnan pussista pois. Alentunut ostovoima heikentää yritysten kannattavuutta. Se johtaa lomautuksiin ja irtisanomisiin. Tätä ei kalevi ole vielä sisäistänyt. Sillä virtaa suonissa aito natsiveri ja päässä kusi. Harmi kun kalevi ei ollut sellon prismassa myyjänä. Vai oliko?

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


työ -> palkka kirjoitti:

Muistakaa, että ensin pitää olla näyttöä työahkeruudesta ja osaamisesta, jotta voidaan alkaa puhumaan palkasta! Ja tätä ei saa kuin harjoittelemalla. Joten ei ne 6 kuukauden harjoittelut mitään turhia ole, vaan niissä arvioidaan työntekijän työkyky.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu