ATM ongelmaa ollenkaan? Nimittäin aina kun lukee ihan mistä tahansa lähteesä tietoa sotaveteraanien elämstä niin Vilho on aina mennyt Hilman kanssa naimisiin vähän yli kaksikymppisenä ja heti sodan jälkeen he ovat saaneet seitsemän lasta. Asiaan voi tietysti vaikuttaa se, että miehiä kuoli rintamalla ja näin ollen naisilla oli vähemmän valinnanvaraa ja muutenkin sota-aikana naiset tajusivat vastuunsa kansan tulevaisuudesta ja valitsivat miehikseen kunnon miehiä.
Oliko sota-aikana
Naisasialuuseri
8233
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Silloiset atm:t todennäköisesti teloitettiin ladon takana rintamakarkuruudesta. No people, no problem.
ole oikeasti noin tyhmä? Kyllä sädekehäsi nyt romuttui.
ATM miehiä on niin kauan kun nainen kiihottuu eriarvoisuudesta eli aina.
Miehen pitää naisen saadakseen varmasti raiskata.
Parasta miehelle on kuitenkin olla koskematta ollenkaan naiseen ja kunnioittaa heitä.
Ennen vanhaan sosiaaliturva oli niin hatara, suorastaan olematon, että saamattomimmankin ihmisen oli tehtävä itselleen sopivaa työtä ja hankittava jonkinlainen oma paikka yhteiskunnassa, ja kyllä tuollaiselle ihmiselle puoliso löytyi samoista oloista. Köyhäintalossakin mentiin keskenään naimisiin, eikä vaadittu missejä ja mersumiehiä, Suuresta Rakkaudesta puhumattakaan. Naimisiin mentiin myös aivan tavan vuoksi ja siksi, että kahden ihmisen taloudessa oli turvallisempaa olla kuin yksin. Ympäristön paine oli nykyihmisen kantilta katsoen hirmuinen, ja etenkin vanhaksipiiaksi jääminen oli häpeä. Reppanoimmat ja rentuimmatkin löysivät itselleen vastakappaleensa, kun ei ollut yhteiskunnan turvaverkkoja ja lämpimiä huoneita, joissa voi piilotella tietokoneensa kanssa.
Ennen vanhaan vs. nykyään:
1) Miksi aina yksin elämisestä puhutaan negatiiviseen sävyyn; reppana, luuseri, renttu, etc ? Pätemisen tarpeessa olevien tai kateiden ihmisten panettelua...
2) Yksin eletään yleensä siksi, että ei ole löytynyt kumppania jonka kanssa voisi jakaa yhteisen päämäärän ja tulevaisuuden. Parisuhde ei ole sama asia kuin seksi tai yletön määrä materiaa ympärillä.
3) Yksin eläminen ei sovi läheisriippuvalle ja vaatii myös henkistä kanttia jos ei muuten, niin saa kuunnella ihmisten kuittailuja.
4) Kumpi on säälittävämpää: elää rehellisesti yksin vaiko parisuhteessa, joka on olemassa vain kulissin vuoksi tai siksi, että on joku on vierellä, vaikka yhteiselo ei kovin kauheasti kiinostaisi ?
5) Nähtävästi "ennen vanhaan" oli "materiaali" parempaa, kun nykyisin ihmiset eivät edes kykene kunnolla häistä selviytymään, kun on jo pöytähopeat laitettu jakoon ja ero vireillä. Säälittävää...
6) Nettipalstoja seuratessa ainakin huomaa, että nykyisin suhteita solmitaan ainakin hyötymis- ja hyväksikäyttömielessä: pinnallisuus ja raha jyrää ihmissuhteissakin. Jo pienissä vastoinkäymisissä annetaan heti periksi, kun ihmiset ovat joustamattomia.
7) Mainitsemasi "Suuri Rakkaus" on naistenlehtien ja mainosten lanseeraama termi, jonka moni nainen ottaa täysin todesta kun ei ymmärretä sitä tosiasiaa, että elämä ei ole aina vain pelkillä ruusuilla tanssimista ja yltiöpäistä pusi-pusi-ja-hali-hali kivaa.
8) Jos ennen mentiin naimisiin rakkaudesta ja osin myös taloudellisten syiden johdosta, nykyään mennään naimisiin vain seksin vuoksi. Kun seksi laantuu eikä suhteessa ole muuta yhteistä, sitten ollaan ihan pihalla...
"8) Jos ennen mentiin naimisiin rakkaudesta ja osin myös taloudellisten syiden johdosta, nykyään mennään naimisiin vain seksin vuoksi. Kun seksi laantuu eikä suhteessa ole muuta yhteistä, sitten ollaan ihan pihalla... "
Siinä oli mielestäni monia hyviä kommentteja, mutta juuri tästä mahdollisesti kumpuaa se suurin ero nykyparisuhteita ja menneiden aikojen vastaavia ajatellen.
On huomattava sellainenkin, että sodan jälkeen taisi vielä suurinkin osa suomalaisista elää nimenomaan pienviljelijöinä ja maaseudun taloissa kuitenkin. Jos maatalon isäntä ja emäntä olisivat eronneet niin jakoon olisi mennyt myös koko maatila ja isäntä/emäntä pariskunnan olisi pitänyt lähteä etsimään muita hommia. Siinäkin tapauksessa että vaikkapa isäntä olisi maksanut eroavalle vaimolleen puolen tilan hinnan hänen jatkamisensa tilalla olisi merkinnyt kituuttamista entiseen verrattuna.
Mainitsin reppanat ja rentuimmat nimen omaan ääripään ihmisinä, en siis viitannut minkään ikäisiin sinkkuihin. Näin täsmennyksenä siis tämä.
Yleisesti ottaen, kuten sanoitkin, yksin eläviä kutsutaan aivan sumeilematta yksin jääneiksi ja luusereiksi, kaiken muun muassa. Jossakin aiemmassa viestissä tuli jopa kehotus "tapa ittes" ihmiselle, joka kehtasi ilmoittaa olevansa vapaaehtoisesti ja onnellisesti sinkku. Eikä ole tällä palstalla ensimmäinen tapaus.
Elokuvia, televisiota ja hömppäkirjallisuutta (ja pornolehtiä ja miestenlehtien nk. kehittäviä artikkeleita) syytetään usein siitä, että ne vääristävät ihmisten käsityksiä siitä, mitä elämiseltä, työnteolta ja parisuhteessa olemiselta sopii keskimääräisesti odottaa. Ihan päteviä syytöksiä ovat: nuoret voivat elää taikamaailmassa pitkään kotoa muuttamisenkin jälkeen, koska nykyisin voi suodatella näkyviinsä vain kivoja uutisia ja elellä elämäänsä netissä. Olen katsellut vierestä muutamaa nuorta paria, joilla tuntuu olevan avioliitosta sellainen kuva, että taivas aukeaa ja aurinko paistaa eläkepäiviin asti, kunhan hääjuhlat saadaan käyntiin. Avioehdosta puhuminen on epäkohteliasta romantiikan pilaamista ja opiskelijapariskunnan on ihan ookoo ottaa iso laina häitä ja häämatkaa varten. Ja jos liitto vähän säröileekin, voi tehdä siihen lapsen tai pari paikaksi.
Ennen ei materiaali ollut parempaa, mutta eläminen oli aivan toisenlaista. Eroaminen ei ollut helppoa edes lainsäädännön kannalta, ja eroaminen oli muutenkin kauhea häpeä etenkin naiselle, joka sai helposti prostituoidun ja patjan maineen vaikka kuinka olisi elänyt siveästi ja selibaatissa. Olemassa oli ihan riittämiin alistamista, henkistä nujertamista ja perheväkivaltaa, mutta siitä puhuminenkin oli hävettävää eikä apua ollut ollenkaan yhtä hövelisti tarjolla kuin nyt.
Nykyaika on ehdottomasti turvallisempi ja terveellisempi aika elää kuin ajat 50-70 vuotta sitten ja edellisvuosisatoina, joihin kyllä väritellään mieluusti kultareunoja vähän kuin kolhoosiromantiikkaan neuvostoaikoina. Jotenkin on vain onnistuttu kasvattamaan pari omituista pullamussu- ja pizzasukupolvea, joissa on kovin voimakas ja jollain lailla häpeämätön laumavietti ja sokea himo pariutua hinnalla millä hyvänsä. Eihän enemmistö ikinä voi olla oman tiensä kulkijoita, mutta kyllä niitä saisi enemmän olla.
(Olen sekä oman tieni kulkija että osa sitä ikäryhmää, joka on juuri huomannut päästäneensä suustaan lauseen "jeskamandeera millaisia nilviäisiä nykynuoret ovat!") ;)
Joo kyllä se niin on että sitä ihan kelvollisenkin miehen kohtaloksi voi tulla vaikka koko elämänsä sinkkuna eläminen, ja seksikokemukset voivat jäädä muutamiksi yrityksiksi sellaisten naisten kanssa joista ei oikeasti alkuunkaan edes pidä sekä sitten maksullisiin naisiin jos aina edes näitäkään. Näinhän tämä on ollut iät ja ajat. Jos miehiä kaatuu paljon vakkapa sodissa niin siinä tapauksessa sinkkumiehenä eläviä on tietenkin vähemmän, mutta kyllä heitä silloinkin on.
Tämä johtuu jo siitä kun miehiä ja naisia syntyy suurin piirtein yhtä paljon, ja osa miehistä otta useamman naimaikäisen ja kelpoisen naisen sekä huorinaankin vielä tällaisia naisia pitää. Mitä taas tulee geneettiseen perimään ja sitä kautta ajateltuun kelpoisuuteen niin ylisummaan naisilla ja miehillä nämä ovat samaa tasoa. Tämä merkitsee sitä että yhtäältä kelvollisten naisten ei juuri koskaan ainakaan tarvitse olla ilaman miestä ja toisaalta sinkkuina ilman ainakaan vakinaisempaa kelvollista naista joutuu ihan pakostakin elämään ihan kelvollisia miehiä.
Kuka sanoo että naiseton elämä on kova kohtalo? Asenne naisiin ratkaisee.
Se on näitä yleisiä valheita. Ei kenenkään ole pakko harrastaa seksiä ja vielä vähemmän kenenkään on pakko harrastaa väkivaltaista seksiä. Nykynuoret ovat ihan hukassa yhtä lailla kuin ennen vanhaan.
Ei ihminen muutu vaikka ajat ja tavat muuttuu.