En saanu viime yönä edes nukuttua kunnolla kun mielessä pyöri noi sanat. Miten mä sanon ne mun poikaystävälle..ennen en oo jättäny ketään, mut vaan on jätetty.. ite osannu ottaa asian ihan rauhallisesti ja niinku aikuiset ihmiset..etten oo ruvennu mitään riitaa lietsoon..tästä miehestä en sitte oo niin varma..pelottaa..
Eli siis..asia on siis nyt näin..ollaan nyt toista kertaa yhdessä..Viimevuoden alussa tutustuttiin ja seurusteltiin sen vähän reilu puoli vuotta. Meillä periaatteessa oli kaikki hyvin, mutta liian iso välimatka.ettei ehitty ees joka viiko näkeen tän matkan takia.. Ei meistä ollu pitään kaukosuhdetta yllä ja tajuttiin tavallaan et tullaan ihan eri maailmoista..sillon ero oli oikeestaan ainut ratkasu..mies olis sillon kyl sitte halunnu mut takas mut sanoin että ei se onnistu. No ei sitten pidetty hetkeen yhteyttä..Nyt tänä kesänä sitten törmättiin festareiden merkeissä sattumalta. Ja sovittiin et kavereita voidaan olla..
Olin hakenut eri kouluihin opiskelemaan ja sain tietää et oon päässy sinne paikkakunnalle opiskeleen missä tää mun exä asuu.. Olin muutosta tosi innoissani. Uus kämppä, uudet kaverit ja uus koulu. Kaikki tuntu menevän hyvin. Rupesin sitten tiiviimmiin pyöriin tän mun exän kanssa. Ja päätettiin alkaa seurusteleen uudestaan. Mies oli innoissaan niinku aluks mäkin. Kunnes tajusin että ei ne asiat oo mikskään muuttunu. Tää mies on tosi hyvännäkönen, mukava, kiltti, luotettava..ja paljon kaikkee ihanaa..mutta ei vaan mun mielestä toimi meidän juttu.. en vielä oikein oo kavereita sieltä löytäny ja olin yksinäinen. exä oli oikeestaan ainut johon turvautua. Ja aluks tuntukin et siitä vois tulla jotain mut nyt oon tajunnu että ei..harmi vaan että tää mies ehti jo kuvitella vähän liikoja meijän jutusta :(
Tänään mun on pakko rohkastua ja sanoo että meijän täytyy erota..vaikka se kauheeta onkin niin kyl mä tiedän että se on vaan oikein tätä miestä kohtaan sanoa miten asiat oikeesti on..silti vaan pelottaa..tää mies osaa olla tosi lapsellinen. En haluis mitään riitoja kuitenkaan, ku elämäntilanne muutenkin niin vaikee tällä hetkellä.. ois kiva kuulla muiden kokemuksia eroista.. miks päädyit siihen ratkasuun, oliko helppo kertoa päätöksestä toiselle jne.. ois mukava lukea toisten kokemuksia..saisin rohkeutta muiden kokemusten kautta.. kiitos jos jaksatte kertoa, miten te sen teitte??
Eli siis..asia on siis nyt näin..ollaan nyt toista kertaa yhdessä..Viimevuoden alussa tutustuttiin ja seurusteltiin sen vähän reilu puoli vuotta. Meillä periaatteessa oli kaikki hyvin, mutta liian iso välimatka.ettei ehitty ees joka viiko näkeen tän matkan takia.. Ei meistä ollu pitään kaukosuhdetta yllä ja tajuttiin tavallaan et tullaan ihan eri maailmoista..sillon ero oli oikeestaan ainut ratkasu..mies olis sillon kyl sitte halunnu mut takas mut sanoin että ei se onnistu. No ei sitten pidetty hetkeen yhteyttä..Nyt tänä kesänä sitten törmättiin festareiden merkeissä sattumalta. Ja sovittiin et kavereita voidaan olla..
Olin hakenut eri kouluihin opiskelemaan ja sain tietää et oon päässy sinne paikkakunnalle opiskeleen missä tää mun exä asuu.. Olin muutosta tosi innoissani. Uus kämppä, uudet kaverit ja uus koulu. Kaikki tuntu menevän hyvin. Rupesin sitten tiiviimmiin pyöriin tän mun exän kanssa. Ja päätettiin alkaa seurusteleen uudestaan. Mies oli innoissaan niinku aluks mäkin. Kunnes tajusin että ei ne asiat oo mikskään muuttunu. Tää mies on tosi hyvännäkönen, mukava, kiltti, luotettava..ja paljon kaikkee ihanaa..mutta ei vaan mun mielestä toimi meidän juttu.. en vielä oikein oo kavereita sieltä löytäny ja olin yksinäinen. exä oli oikeestaan ainut johon turvautua. Ja aluks tuntukin et siitä vois tulla jotain mut nyt oon tajunnu että ei..harmi vaan että tää mies ehti jo kuvitella vähän liikoja meijän jutusta :(
Tänään mun on pakko rohkastua ja sanoo että meijän täytyy erota..vaikka se kauheeta onkin niin kyl mä tiedän että se on vaan oikein tätä miestä kohtaan sanoa miten asiat oikeesti on..silti vaan pelottaa..tää mies osaa olla tosi lapsellinen. En haluis mitään riitoja kuitenkaan, ku elämäntilanne muutenkin niin vaikee tällä hetkellä.. ois kiva kuulla muiden kokemuksia eroista.. miks päädyit siihen ratkasuun, oliko helppo kertoa päätöksestä toiselle jne.. ois mukava lukea toisten kokemuksia..saisin rohkeutta muiden kokemusten kautta.. kiitos jos jaksatte kertoa, miten te sen teitte??
Vastaukset 1
Vanhimmat
Rohkeutta! Ja pidä ajatukset kirkkaana ja pidä mielesi. Älä anna periks vaikka kuinka mankuis. Ei se suhde parane ellei ole valmis uhraamaan itseään kokonaan suhteelle. Ja mitä järkeä on siinä, että toinen esittää rakastavansa.