Olen ollut yhdessä poikaystäväni kanssa muutaman vuoden. Suhteessamme ei ole ollut ongelmia, se on ollut hyvin tiivis. Kuitenkin vaihtaessamme viime vuonna opiskelupaikkaa, ihastuin toiseen nuoreen mieheen X. Ajattelin, että kaikki on vain sitä, että X on nyt uusi tuttavuus ja ihastus menee ohi. Keskustelimme kuitenkin internetissä ja ihastumiseni vahvistui, ja X:kin tuntui olevan kiinnostunut, vaikka tiesi minun olevan varattu. Hän pyysikin minua kanssaan ulos, mutta kieltäydyin, koska tapanani ei ollut käydä muiden miesten kanssa ulkona, kuin poikaystäväni. Pelkäsin tuolloin, että jos tapailisin X:ää vaikka vain kaveripohjalta, saattaisin silti rakastua. Tunteeni olivat tuolloin sekaisin, ja katkaisin kaikki yhteydet X:ään ja pidin taukoa poikaystäväni kanssa. Kerroin poikaystävälleni tauon syyksi ihastumiseni toiseen ja että halusin nyt selvittää päätäni. Tauon aikana kuitenkin ikävöin poikaystävääni ja minulla oli vaikeaa. Palasimmekin yhteen, ja myöhemmin kerroin poikaystävälleni kuka X oli. Asia ei nähtävästi kuitenkaan vaivannut poikaystävääni, mikä oli minusta outoa, koska olen itse vahvasti mustasukkainen. Noin vuoden meillä meni taas hyvin, mutta X:n ja minun suhteeni oli ja on edelleen, hyvin vaivaantunut. Opiskelupaikassamme emme tervehdi ja välttelemme katsekontaktia.
Nyt kuitenkin minulla on tullut paljon "kylmiä kausia" tunteista poikaystävääni kohtaan viime aikoina. Poikaystävänikin on huomannut sen. Minua ärsyttää pienet jokapäiväiset asiat poikaystävässäni enkä ole hänestä mustasukkainen, mikä on toisaalta helpotus, mutta mikä ihmetyttää minua. Olen alkanut nähdä unia X:stä, ja tuntuu että ihastukseni nousee taas, vaikken pidä häneen mitään yhteyttä. Kyllästyminen poikaystävääni varmasti antaa vauhtia ihastumiseen, vaikka tiedän, että minun ja X:n suhde tulisi tuskin toimimaan erityisten perhetaustojen ja vakaumusten vuoksi. En ole varma haluanko jatkaa poikaystäväni kanssa, vaikka rakkauteni mihinkään ei ole kadonnut. Joskus jopa toivon, että poikaystäväni ihastuisi toiseen, jotta pääsisin tilanteesta. Se on sairasta, sillä vielä joskus se oli pahin pelkoni.
Olen vielä nuori, enkä tiedä kuinka suhtautua asiaan. Poikaystäväni on minulle ensimmäinen, joten suhteistakaan ei ole sen enempää kokemusta. Unelmani on ollut olla poikaystäväni kanssa koko elämän, kuten isovanhempanikin ovat tehneet, eikä poikaystävällänikään ole ollut sitä mitään vastaan. En kuitenkaan nyt tiedä, kuinka tässä käy.
Nyt kuitenkin minulla on tullut paljon "kylmiä kausia" tunteista poikaystävääni kohtaan viime aikoina. Poikaystävänikin on huomannut sen. Minua ärsyttää pienet jokapäiväiset asiat poikaystävässäni enkä ole hänestä mustasukkainen, mikä on toisaalta helpotus, mutta mikä ihmetyttää minua. Olen alkanut nähdä unia X:stä, ja tuntuu että ihastukseni nousee taas, vaikken pidä häneen mitään yhteyttä. Kyllästyminen poikaystävääni varmasti antaa vauhtia ihastumiseen, vaikka tiedän, että minun ja X:n suhde tulisi tuskin toimimaan erityisten perhetaustojen ja vakaumusten vuoksi. En ole varma haluanko jatkaa poikaystäväni kanssa, vaikka rakkauteni mihinkään ei ole kadonnut. Joskus jopa toivon, että poikaystäväni ihastuisi toiseen, jotta pääsisin tilanteesta. Se on sairasta, sillä vielä joskus se oli pahin pelkoni.
Olen vielä nuori, enkä tiedä kuinka suhtautua asiaan. Poikaystäväni on minulle ensimmäinen, joten suhteistakaan ei ole sen enempää kokemusta. Unelmani on ollut olla poikaystäväni kanssa koko elämän, kuten isovanhempanikin ovat tehneet, eikä poikaystävällänikään ole ollut sitä mitään vastaan. En kuitenkaan nyt tiedä, kuinka tässä käy.
Vastaukset 5
Vanhimmat
..niin, erohan tuosta on tulossa jos jatkat samalla polulla, valitettavasti. Parisuhteessa voi kyllä ihastua toiseen, se on luonnollista, mutta on sitten täysin eri asia miten tuota tunnetta käsittelee - heittääkö ns. bensaa kytevään nuotioon jolloin tilanne riistäytyy käsista vai kaataako kytevään nuotioon vettä päälle ja keskittyy siihen mikä on tärkeää.
Se, että haikailet ihastuksesi perään, ei voi olla vaikuttamatta nykyiseen suhteeseesi ja voit olla varma, että myös nykyinen puolisosi huomaa asian - jos ajatuksissasi pyörii toinen mies, et pysty antamaan nykyisen suhteenne eteen kaikkeasi ja tulee näitä "kylmiä kausia" eikä kaudet niiden välilläkään välttämättä tunnu nykyisestä puolisostasi miltään juhlalta - asiat painavat varmasti häntä enemmän kuin uskotkaan.
Suosittelen, että mietit perinpohjaisesti mitä elämältäsi haluat ja puhut nykyisen puolisosi kanssa. Ymmärrän kyllä, että uusi tuttavuus on aina mielenkiintoinen, jännittävä, kiinnostava ja kaikinpuolin parempi kuin vuosia vierellä ollut puoliso, jonka jo tunnet läpikotaisin - ei siltä suunnalta varmasti mitään suuria yllätyksiä ole tulossa, perusluonne on ihmisellä kuitenkin se mikä se nyt on. Pidä kuitenkin mielessäsi, että pomminvarmasti se kultaus kuluu ajan kanssa myös tämän uuden tuttavuutesi yltä - se, mitä sulla silloin on kädessä, sitä ei voi tietää, mutta jos nykyisessä suhteessasi on hyvä olla niin mitä lähdet tavoittelemaan? Jotain vielä parempaa? Voit olla varma, että sellaista ihmistä et tule löytämään, joka on täydellinen, eikä ne pienintäkään asiaa joka ei hänessä häiritsisi. Varmasti tuo ihastuksesi kohde tällä hetkellä sinusta tuntuu olevan sellainen mutta väitän että hänen todellista luonnettaan et ole vielä nähnyt - sen näet sitten kun olette olleet yhdessä esim. 2 vuotta - mieti, onko sinulla tällä hetkellä sellainen parisuhde, jonka haluat uhrata? Jos siltä tuntuu, että on niin anna palaa ja nopeasti - päästä poikaystäväsikin rakentamaan elämäänsä ja löytämään itselleen puolison, joka arvostaa häntä sellaisena kun hän on.
Kuuntele sydäntäsi ja ole avoin, älä tee sitä virhettä että et luovu kummastakaan, siinä leikissä satutat vain itseäsi ja kaikkia ympärilläsi. Mieti mitä haluat, selvitä tunteesi ja keskustele nykyisen puolisosi kanssa avoimesti ja tehkää päätös, jossa sitten pysytte.
Kiitos viestistäsi. Mietin asiaa, eikä minulla ole mitään syytä lopettaa suhdettani. En usko, että pitäisin ihastuksestani enemmän kuin nyt, sillä ihastukseni liittyy tällä hetkellä vain hänen ulkoisiin piirteisiinsä. Se on tyhmää, mutta minkäs sille voit. Poikaystäväni on lähes kaikkea mitä olen toivonut, eikä minulla ole varaa menettää häntä vain jonkun toisen miellyttävän ulkonäön takia. Tuohan ihastukseni katselu pientä mukavaa kutitusta vatsaan päivieni iloksi, mutta sellaiseksi se saa jäädäkin. Nyt tuntuu paremmalta, kun olen miettinyt asiaa ja unohtanut unen, vaikka unia ihastuksestani tulen varmasti näkemään vielä jokin yö, mutta jos mieli muuttuu näin nopeasti, selviän kyllä.
Kiitos vielä, kooa.
Kirjoituksesi luettuani(siis sen aloituksesi) minulle tuli sellainen mielikuva tapauksestasi ettei nykyisessä suhteessasi ole kysymys oikeasta rakkaudesta.
Kuinka moni nuori on pilannut elämänsä tärkeitä vuosia roikkumalla suhteessa ainoastaan sen vuoksi koska se luo turvallisuuden tunteen ja ei tarvitse olla yksin.
Luulenpa että tapauksessasi ihastuminen poikaystävääsi saattoi teidät yhteen ja että suhteenne ainoa kiinni pitävä voima nyt on yhdessä olemisen jatkaminen vanhasta tottumuksesta,siitä puuttuu siis se aito rakkaus.
Kun mielessä alkaa liikkumaan asioita joissa haaveilee suhteen päättyvän vaikkapa poikaystävän uuteen rakkauteen,ja toinen puoli sitä toivoo ja toinen puoli sinussa sitä pelkää on siemen jo kylvetty aivoihisi.
Toivon sinulle rohkeutta repäistä itsesi uusille urille,se olisi varmasti paras vaihtoehto teille kummallekkin ennen kuin asiat ovat liian pitkällä.
Ero on aina haikeaa,toinen johon on tottunut ja kiintynyt on aina vaikeaa hyvästellä,mutta elämä on sellaista sen tulet huomaamaan.
Kuinka monta sisko ja veli kulissisuhdetta maailmaan mahtuukaan,sitä kutsutaan pelkuruudeksi .
Toiseen ihmiseen tutustumisen jälkeinen yhdessä olo tuo aina mukanaan kiintymyksen,mutta se ei ole sama asia kuin rakkaus.
Pitkissä suhteissa rakkauden väljähtyminen on luonnollista ja silloin kiintymys toiseen näyttelee suurta roolia,mutta nuorten ihmisten suhteissa rakkauden tunteen pitää tuntua jokaisessa solun sopukassa eikä silloin kukaan toinen ihminen voi heikentää sitä tunnetta,rakkauden pitää roihuta.
Mietippäs nyt vielä kerran,voisitko elää poikakaverisi kanssa vaikka loppu elämäsi pienessä mummon mökissä ilman muita ihmisiä,vai tuntuuko pelkkä ajatus pelottavalta ja ahdistavalta.
Hyväksi havaittu keino on myös aikalisä,silloin kumpikin kerkeää miettimään niitä oikeita tunteita toistaan kohtaan.
Ikävä todeta,mutta jos rakkautesi poikaystävään on nyt epävarmaa ei se siitä tule parenemaan ajan saatossakaan,rakkaus kun tuppaa vaan väljähtymään ja joissain tapauksissa kuolemaan poiskin vuosien mittaan.
Jokaisessa suhteessa on huonoja hetkiä ja hyviä hetkiä,mutta kyllä aito rakkaus on suhteen kiinni liimaava osanen.
Jos olisin ennustaja,ennustaisin sinulle näin,tulette olemaan yhdessä muutaman vuoden joihin mahtuu mukavia yhteisiä kokemuksia ,mutta myös kaipuun tunteita ajatuksissasi johonkin suureen ja mahtavaan, nurkan takana piileksivään uuteen onnelliseen rakkauteen josta haaveilet salaisesti.
Tunnet noina vuosina olevasi ontto ihminen joka ei tiedä ollakko onnellinen vai ei.
Lopulta toinen teistä ihastuu,rakastuu ja lähtee uuteen suhteeseen,niin voi käydä kummalle teistä tahansa.
Nimittäin amorin nuoli osuessaan tekee pahaa jälkeä rakkauden puutteesta kärsivään sydämeen,ja silloin se on menoa eikä siinä tule siskoa paljon ajateltua.
hei, mulla sama tilanne ku sulla.Olen ollu mun poikaystävän kanssa 3 vuotta ja mielestäni meillä on menny hyvin ja pieniä riitoja mutta nehän kuuluvat parisuhteeseen. Sitten ylä-asteelta ihastukseni rupesi viestittelemään minulle ja luulin sen vain olevan vitsiä mutta yhtäkkiä poika kertoi tunteistaan minulle. Hän sanoi minulle että tykkää minusta ja haluaa olla koko loppuelämän minun kanssani.En voinut uskoa tätä todeksi ja en sen kummemin reagoinut siihen. Nyt hän meni inttiin tammikuussa ja nyt än soitteli ja sanoi ikävöivänsä minua ja minä rupesin todella pitämään hänestä. Kerroin poikaystävälleni että haluan pitää taukoa ja miettiä mitä haluan elämältäni ja hän ei yhtään ymmärtänyt miksi. Hän sanoi rakastavansa minua ja halusi olla minun kanssaan. En tiedä itse mitä haluan, tykkään poikaystävästäni mutta en pysty enää sanomaan että rakastan häntä. Mitä tehdä kun vanha ihastus tulee kuvioihin? En ole pettänyt poikaystävääni koska kerroin heti kun ihastus alkoi ja halusin siksi miettiä elämää ja minun omia halujani ja mitä minä haluan. Rupesin säälimään poikaystävääni ja päätin että yritän unohtaa ihastukseni. Nyt annoin meille toisen mahdollisuuden mutta en tiedä teinkö oikein. :( mutta ei sitä voi itseään pakottaa olemaan toisen kanssa jos se vain ei enää toimi.
Hei
Ihan kuin olisin lukenut omaa tekstiäni! Kerro mihin päädyit ja oletko onnellinen? Itse olen muuttamassa erilleen 1.3 ja hetki hetkeltä pelottaa enemmän, mitä jos tein elämäni virheen, mitä jos kadun, miltä tuntuu jäädä yksin, mitä jos hän löytää pian uuden!!? Tilanne on tällä hetkellä sietämätön, emme suutele, harrasta seksiä, emme melkein edes puhu. Monta asiaa toisissamme ärsyttää ja tunteet heittelee. Eniten suututtaa että miksi hän ei edes yritä tehdä mitään suhteen eteen, jos väittää rakastavansa!! Hän voisi ainakin hieman pelastaa tilannetta tekemällä jotain romanttista, mutta eiii, hän sulkeutuu toiseen huoneeseen ja pahentaa tilannetta. Ja minulla on myös tuo toinen ihastus, jota mietin päivittäin.. pelottaa vaan niin hirveästi.. apua!
Toisaalta myös pelottaa että heitän elämini hukkaan nykyisen kans, vain siksi etten uskalla päästää irti, vain siksi että pelkään yksinoloa ja olen tottunut elämään hänen kanssaan. Mutta eikai tämä voi olla tässä, olen vasta 20! auttakaa .. :(