Ranskan "komsi komsa"

"Jäiden polttelu" viitannee siihen, että menee huonosti, on hankalaa - sikäli kuin tuo puujalkavitsikäs sanonta tarkoittaa yhtään mitään. Ranskaksi tällaisessa tilanteessa käytettäisiin pikemminkin sanontaa "bof".

Ranskan "comme ci comme ça" on paljon neutraalimpi. Se tarkoittaa "ei hyvin eikä huonosti, ihan tavanomaisesti". Sitä voidaan käyttää myös vieraampien henkilöiden kanssa puhuttaessa.

Puhekielessä sanotaan toisinaan "couci couça".

old_profile_53349 kirjoitti:

"Jäiden polttelu" viitannee siihen, että menee huonosti, on hankalaa - sikäli kuin tuo puujalkavitsikäs sanonta tarkoittaa yhtään mitään. Ranskaksi tällaisessa tilanteessa käytettäisiin pikemminkin sanontaa "bof".

Ranskan "comme ci comme ça" on paljon neutraalimpi. Se tarkoittaa "ei hyvin eikä huonosti, ihan tavanomaisesti". Sitä voidaan käyttää myös vieraampien henkilöiden kanssa puhuttaessa.

Puhekielessä sanotaan toisinaan "couci couça".

Jäiden polttelu oli hauskaa, silloin sitä vielä osattiin harrastaa! Oikea aika jäiden polttelulle oli se, kun suolampi tai muu mielellään mutapohjainen vesialue oli juuri jäätynyt; yksiöinen jääkansi, joka juuri ja juuri kantoi keskenkasvuisen, oli tarkoitukseen ihanteellisin. Jäällä liikuttiin varovaisesti, yrittäen löytää jään alta vaaleina erottuvia laikkuja, kaasukuplia - mitä isompia sen parempi. Varusteina yhdellä jäidenpolttelijalla oli viiden tuuman rautanaula ja vasara, toinen oli varustautunut tulitikuilla.

Jääkuori puhkaistiin vasaraa ja naulaa apuna käyttäen ja toisella polttelijalla oli sytytetty tulitikku valmiina odottamassa kun naula vedettiin pois reiästä: purkautuva kaasu syttyi leimahtaen ja siitä saattoi syntyä komeakin soihtu.

Kaasu on lammen pohjasta purkautunutta suokaasua, pääasiassa taitaa se olla metaania.

Nykyisin tätä perinnettä ei taida suurin osa "jäiden polttelusta" puhuvista lainkaan tuntea tai muistaa.

Jäiden polttelu on siis alkuaan ollut odotettua hauskanpitoa ja syksyistä huvittelua kaiken ankeuden keskellä, niinpä sanonnalla "on niin kuin jäitä polttelisi" voidaan kyllä tarkoittaa jotakin varsin hauskaa tekemistä; en ymmärrä mistä se 'ikävyyden' ja 'ankeuden' merkitys siihen on tarttunut.

--
PS. Älä mene heikoille jäille!

Kaasua voi irrotella myös sorkkimalla lammen pohjaa sopivalla saitalla tai vaajalla ja kerätä sitä talteen johonkin ylösalaisin asetettuun ämpäriin (näin sitä voi poltella turvallisesti kesällä).

maalaispoikakin kirjoitti:

Jäiden polttelu oli hauskaa, silloin sitä vielä osattiin harrastaa! Oikea aika jäiden polttelulle oli se, kun suolampi tai muu mielellään mutapohjainen vesialue oli juuri jäätynyt; yksiöinen jääkansi, joka juuri ja juuri kantoi keskenkasvuisen, oli tarkoitukseen ihanteellisin. Jäällä liikuttiin varovaisesti, yrittäen löytää jään alta vaaleina erottuvia laikkuja, kaasukuplia - mitä isompia sen parempi. Varusteina yhdellä jäidenpolttelijalla oli viiden tuuman rautanaula ja vasara, toinen oli varustautunut tulitikuilla.

Jääkuori puhkaistiin vasaraa ja naulaa apuna käyttäen ja toisella polttelijalla oli sytytetty tulitikku valmiina odottamassa kun naula vedettiin pois reiästä: purkautuva kaasu syttyi leimahtaen ja siitä saattoi syntyä komeakin soihtu.

Kaasu on lammen pohjasta purkautunutta suokaasua, pääasiassa taitaa se olla metaania.

Nykyisin tätä perinnettä ei taida suurin osa "jäiden polttelusta" puhuvista lainkaan tuntea tai muistaa.

Jäiden polttelu on siis alkuaan ollut odotettua hauskanpitoa ja syksyistä huvittelua kaiken ankeuden keskellä, niinpä sanonnalla "on niin kuin jäitä polttelisi" voidaan kyllä tarkoittaa jotakin varsin hauskaa tekemistä; en ymmärrä mistä se 'ikävyyden' ja 'ankeuden' merkitys siihen on tarttunut.

--
PS. Älä mene heikoille jäille!

Kaasua voi irrotella myös sorkkimalla lammen pohjaa sopivalla saitalla tai vaajalla ja kerätä sitä talteen johonkin ylösalaisin asetettuun ämpäriin (näin sitä voi poltella turvallisesti kesällä).

http://dl.dropbox.com/u/2158433/jaan_polttoa.jpg

maalaispoikakin kirjoitti:

Jäiden polttelu oli hauskaa, silloin sitä vielä osattiin harrastaa! Oikea aika jäiden polttelulle oli se, kun suolampi tai muu mielellään mutapohjainen vesialue oli juuri jäätynyt; yksiöinen jääkansi, joka juuri ja juuri kantoi keskenkasvuisen, oli tarkoitukseen ihanteellisin. Jäällä liikuttiin varovaisesti, yrittäen löytää jään alta vaaleina erottuvia laikkuja, kaasukuplia - mitä isompia sen parempi. Varusteina yhdellä jäidenpolttelijalla oli viiden tuuman rautanaula ja vasara, toinen oli varustautunut tulitikuilla.

Jääkuori puhkaistiin vasaraa ja naulaa apuna käyttäen ja toisella polttelijalla oli sytytetty tulitikku valmiina odottamassa kun naula vedettiin pois reiästä: purkautuva kaasu syttyi leimahtaen ja siitä saattoi syntyä komeakin soihtu.

Kaasu on lammen pohjasta purkautunutta suokaasua, pääasiassa taitaa se olla metaania.

Nykyisin tätä perinnettä ei taida suurin osa "jäiden polttelusta" puhuvista lainkaan tuntea tai muistaa.

Jäiden polttelu on siis alkuaan ollut odotettua hauskanpitoa ja syksyistä huvittelua kaiken ankeuden keskellä, niinpä sanonnalla "on niin kuin jäitä polttelisi" voidaan kyllä tarkoittaa jotakin varsin hauskaa tekemistä; en ymmärrä mistä se 'ikävyyden' ja 'ankeuden' merkitys siihen on tarttunut.

--
PS. Älä mene heikoille jäille!

Kaasua voi irrotella myös sorkkimalla lammen pohjaa sopivalla saitalla tai vaajalla ja kerätä sitä talteen johonkin ylösalaisin asetettuun ämpäriin (näin sitä voi poltella turvallisesti kesällä).

>sorkkimalla lammen pohjaa sopivalla saitalla tai vaajalla

Saitta ja vaaja eivät kuulu välttämättä kaikkien sanavarastoon – aktiivisellaiseen eivät minullakaan.

Kävin viime sunnuntaina ohiajaessani Vaajakoskella sorkkimassa haarukalla ja veitsellä suuhuni seisovan pöydän eväät – paahtopaistia ”konjakki-kermakastikkeessa”. Liekö ollut tehty VSOP- vai vallan XO-konjakkiin? Pippuria oli lihan pinnassa ainakin ihan mauksi asti eikä kastikaan niin kehnoa näin kastittoman kuljeksijan suussa ollut. Ruoka oli ihan ”comme ci, comme ça” eli jos ei La Tour d'Argent -luokkaa niin ei toki kehnoakaan.

Kaakkuakin pääsin kiikuttamaan suuhuni jälkiruokakahvin kanssa. ”Isänpäivän kunniaksi”, mainitsi liikenneaseman kassaneito.

Istun nyt Oulussa lammen rannalla olevassa talossa. Pitäisiköhän lähteä jäitä polttelemaan? Jään pinnalla oli ainakin eilen ohut kerros vettä.

maalaispoikakin kirjoitti:

http://dl.dropbox.com/u/2158433/jaan_polttoa.jpg

Montako minuuttia oli kamerasi polttoväli noita kuvia ottaessasi?

Lauri Harjola on ehkä harrastanut noita leikkejä nykyistä lapsempana. Hänen ohjaamansa eläväkuva Born American (1986) on saanut täällä nimen Jäätävä polte.

Jää jää nähtäväksi siinä missä poltekin – leffa on minulla vielä katsomatta.
http://www.imdb.com/title/tt0091313/

Kaakunkiikku kirjoitti:

>sorkkimalla lammen pohjaa sopivalla saitalla tai vaajalla

Saitta ja vaaja eivät kuulu välttämättä kaikkien sanavarastoon – aktiivisellaiseen eivät minullakaan.

Kävin viime sunnuntaina ohiajaessani Vaajakoskella sorkkimassa haarukalla ja veitsellä suuhuni seisovan pöydän eväät – paahtopaistia ”konjakki-kermakastikkeessa”. Liekö ollut tehty VSOP- vai vallan XO-konjakkiin? Pippuria oli lihan pinnassa ainakin ihan mauksi asti eikä kastikaan niin kehnoa näin kastittoman kuljeksijan suussa ollut. Ruoka oli ihan ”comme ci, comme ça” eli jos ei La Tour d'Argent -luokkaa niin ei toki kehnoakaan.

Kaakkuakin pääsin kiikuttamaan suuhuni jälkiruokakahvin kanssa. ”Isänpäivän kunniaksi”, mainitsi liikenneaseman kassaneito.

Istun nyt Oulussa lammen rannalla olevassa talossa. Pitäisiköhän lähteä jäitä polttelemaan? Jään pinnalla oli ainakin eilen ohut kerros vettä.

Älä mene heikoille jäille!
===================


Paahtopaistia cordon bleu? :o)

Oliko se kaakkupala valmiiksi annosteltu, vai pääsitkö itse apteeraamaan?

maalaispoikakin kirjoitti:

Älä mene heikoille jäille!
===================


Paahtopaistia cordon bleu? :o)

Oliko se kaakkupala valmiiksi annosteltu, vai pääsitkö itse apteeraamaan?

>Oliko se kaakkupala valmiiksi annosteltu, vai pääsitkö itse apteeraamaan?

Ransuunin mukaan, ransuunin mukaan. Mittamiehet ja tekomiehet erikseen.

Onneksi ei ollut kaakkupala iso, kun oli jo tuhti atria alla. Kanssamatkustajani ei saanut silti koko kaakkupalastaan parempaan talteen. Taisi olla vähän liiaksi karkinmakuista esanssia päällyskreemissä.

Esanssia (ransk. essence) ryysti kulkupelimme ravitsemusliikkeen pihalla olevasta letkusta. Vajaat 50 litraa oli vailla sillä kertaa.

Kaakunkiikku kirjoitti:

>sorkkimalla lammen pohjaa sopivalla saitalla tai vaajalla

Saitta ja vaaja eivät kuulu välttämättä kaikkien sanavarastoon – aktiivisellaiseen eivät minullakaan.

Kävin viime sunnuntaina ohiajaessani Vaajakoskella sorkkimassa haarukalla ja veitsellä suuhuni seisovan pöydän eväät – paahtopaistia ”konjakki-kermakastikkeessa”. Liekö ollut tehty VSOP- vai vallan XO-konjakkiin? Pippuria oli lihan pinnassa ainakin ihan mauksi asti eikä kastikaan niin kehnoa näin kastittoman kuljeksijan suussa ollut. Ruoka oli ihan ”comme ci, comme ça” eli jos ei La Tour d'Argent -luokkaa niin ei toki kehnoakaan.

Kaakkuakin pääsin kiikuttamaan suuhuni jälkiruokakahvin kanssa. ”Isänpäivän kunniaksi”, mainitsi liikenneaseman kassaneito.

Istun nyt Oulussa lammen rannalla olevassa talossa. Pitäisiköhän lähteä jäitä polttelemaan? Jään pinnalla oli ainakin eilen ohut kerros vettä.

Mielnkiintoista! Syötkö useikin?

Entäpäs "Qu'est-ce que c'est" suomeksi"? "sekö se on se kö se on"?...

arveleisin kirjoitti:

Entäpäs "Qu'est-ce que c'est" suomeksi"? "sekö se on se kö se on"?...

Mikä se on joka on tämä?