Puhun nyt naisena saaduista pakeista, oikealle ihastukselle tehdystä aloitteesta, jota on ehkä suunnitellut kauankin tekevänsä ja saa kylmät pakit. Ei mikään pintapuolinen baari-iskentä, ne ei merkitse mitään.
Itse pakeista pääsee sinänsä yli, varsinkin kun niistä kertyy kokemusta ja niihin tavallaan varautuu, mutta silti tulee itsetuntoon se kolaus, ettei kelpaa jollekin. Itse ainakin syytän aina itseäni siitä etten olekaan tarpeeksi kaunis tai hyvä tai kiinnostava.
En siis koskaan ajattele että miehellä voisi olla muita syitä, koska miksi joku ei halua edes tutustua toiseen ihmiseen? Se, että mies on kiinnostunut toisesta on kamalin syy pakkeihin, onhan joku muu parempi kuin minä.
Jännää on se, että muussa elämässä itsetuntoni on vahva, mutta pakit saa minussa aikaan tällaisen melkein romahtamisen, mikä ei edes näy ulospäin. Pistän itseni liikaa peliin ihastuksissani.
Miten te pääsette yli pakkien aiheuttamasta itsetunnon kolauksesta?
Itse pakeista pääsee sinänsä yli, varsinkin kun niistä kertyy kokemusta ja niihin tavallaan varautuu, mutta silti tulee itsetuntoon se kolaus, ettei kelpaa jollekin. Itse ainakin syytän aina itseäni siitä etten olekaan tarpeeksi kaunis tai hyvä tai kiinnostava.
En siis koskaan ajattele että miehellä voisi olla muita syitä, koska miksi joku ei halua edes tutustua toiseen ihmiseen? Se, että mies on kiinnostunut toisesta on kamalin syy pakkeihin, onhan joku muu parempi kuin minä.
Jännää on se, että muussa elämässä itsetuntoni on vahva, mutta pakit saa minussa aikaan tällaisen melkein romahtamisen, mikä ei edes näy ulospäin. Pistän itseni liikaa peliin ihastuksissani.
Miten te pääsette yli pakkien aiheuttamasta itsetunnon kolauksesta?
Vastaukset 15
Vanhimmat
monet pakit saa, niin se romahtaminen alkaa näkyä ulospäin ja itsetunto alkaa pettään muussakin elämässä => depressio.
Vaikka se voikin olla biologista, että nainen tuntee kateutta kun toinen nainen on haluttavampi, mutta tässä kannattaakin käyttää tunneälyä ja sen avulla kontrolloida omia tunteitaan. Loppujen lopuksi kukaan nainen ei kestä sitä neuroottisuutta, että koko ajan kilpailu vaanii nurkan takana, on oltava kaunis, muodikas, sopusuhtainen, viisas, älykäs, osaava jne.
Se, että mies torjuu, ei välttämättä johdu siitä, että nainen ei ole tarpeeksi kaunis, hyvä tai kiinnostava. Miehellä voi olla traumoja. Mies voi myös ajatella, että nainen on liian kaunis, liian hyvä ja liian kiinnostava eli ns. liian täydellisyyteen pyrkivä. Neuroottinen nainen ei välttämättä ole viehettävä
Voit jatkossa kokeilla toista asennetta: Mies tässä menettää enkä minä.
Uskoisin kyllä ettei tuo johdu suoraan pakkeihin koska kestät ne noin yleisesti.
Mutta korreloit toisen kiinnostuksen määrään omaan kiinnostuksen määrään ja ihmettelet kun tulet torjutuksi.
Sitten on vielä sellainen efekti että vain yksinkertaisesti menet jo niin syvälle ihastumisessa kuvitelmiin että koko maailmasi romahtaa kun henkilö ei haluakaan tutustua sinuun ja unelmasi tuhoutuvat. Samalla myös ihmettelet ehkä että miten tuo ihminen on niin julma kun ei juuri sinusta ole kiinnostunut.
Pakkeja saaneena miehenä sanoisin että niihin tottuu ja ei kannata todellakaan kovin vahvasti ihastua ennen kuin tekee aloitteita. Monesti pakit jopa helpottavat oloa niin ei tarvitse enää miettiä sitä toista henkilöä ja asia on ratkaistu. Enemmän huolettaa nykyisin että pettyy muuten ihmisiin kuin se että saa joltakulta pakit. Toisaalta ei viitsi nolata itseään ihan joka tilanteessa aloitteitakaan tekemällä.
Se on totta, että pakkien saaminen osaltaan myös helpottaa oloa, koska ihastun juuri niin syvästi kun joku ihminen kolahtaa (mikä sattuu suht harvoin) että ajattelen sitä ihmistä koko ajan, ja myös aloitteentekoa, että kun sen vihdoin saa sanottua, helpottaa mutta samalla masentaa kun ei toinen olekaan kiinnostunut. Olen kyllä aloitteita ja pakkeja tehnyt ja saanut, mutta siltikään tuo itsetunnon vajoaminen on sellanen mihin ei totu.
"Se, että mies torjuu, ei välttämättä johdu siitä, että nainen ei ole tarpeeksi kaunis, hyvä tai kiinnostava. Miehellä voi olla traumoja. Mies voi myös ajatella, että nainen on liian kaunis, liian hyvä ja liian kiinnostava eli ns. liian täydellisyyteen pyrkivä. Neuroottinen nainen ei välttämättä ole viehettävä"
Jos tietäisikin syyn miksi mies torjuu niin olisi helpompi sietää se. Kun ei tiedä syytä niin automaattisesti katsoo peiliin ja etsii syyllisen sieltä. Täydellinen en ole ulkoisesti enkä sisäisesti, mutta pidän itseäni ok-ihmisenä kaikin puolin, neuroottinen en ole. Siksi vaan ihmetyttää miksi joku ei halua edes tutustua. Varsinkin kun mies vaikutti kiinnostuneelta. Eipä kai sitten ollut. En tosin ymmärrä miksi vieläkin vilkuilee minua vaikka pakit antoi?
"Jos tietäisikin syyn miksi mies torjuu niin olisi helpompi sietää se. Kun ei tiedä syytä niin automaattisesti katsoo peiliin ja etsii syyllisen sieltä. Täydellinen en ole ulkoisesti enkä sisäisesti, mutta pidän itseäni ok-ihmisenä kaikin puolin, neuroottinen en ole. Siksi vaan ihmetyttää miksi joku ei halua edes tutustua. Varsinkin kun mies vaikutti kiinnostuneelta. Eipä kai sitten ollut. En tosin ymmärrä miksi vieläkin vilkuilee minua vaikka pakit antoi?"
En sekoittaisi sinun ihastumisen ongelmaa itsetunnon puutteeseen.
Mielestäni nyt jotenkin oletat että suurin osa ihmisistä on kiinnostuneita toisistaan ja jos ei ole niin vika on siinä ihmisessä.
Myös ajattelet että täten voit todistaa että sinussa on jotain vikaa muttet tajua vain mitä.
Voin sanoa että olen itse kamppaillut samojen ongelmien kanssa, tosin en ihastu enää ollenkaan vaan lähinnä joku ihminen jää vain hieman mieleen. Tällöin ei synny oikeastaan pettymyksiä. Ei jaksa liikaa vaivata päätään miksi toinen ei halunnut tutustua kun on saanut oikeasti kokea että joku on sanonut etten ole kovinkaan erikoisen näköinen sekä muuten kommentoinut minua.
Kuitenkin uskoisin että kaipaat vain niin kovasti ehkä jotakuta rinnallesi sekä sinulla on illuusio jonkinlaisesta rakkaudesta joka kokee sitten sen kolauksen. Ilman tuota uskoa tuohon niin olet vähän kuin hukassa ja toivot että joku todistaisi sen sinulle oikeaksi. Tuosta voi kehittyä jopa addiktio (ellei se ole jo sitä) jossa sama fantasia toistuu rituaalinomaisesti uskoen että tämä mies nyt hyväksyy minut sellaisena kuin olen ja nyt se mitä odotan tapahtuu.
Ihmissuhteet vain eivät ole sellaisia ja itselleni karmeinta eivät ole tosiaankaan enää pakit aloitetta tehdessä vaan myöhemmin tulevat pakit tai että ihmisestä paljastuu jotain epämiellyttävää.
"Kun ei tiedä syytä niin automaattisesti katsoo peiliin ja etsii syyllisen sieltä."
Tätä ei kannata aina tehdä. Ei se ettei joku tai monikaan mies näe sinua kiinnostavana tutustumiskohteena kerro että se olisi yleisesti totta tai että kaikki miehet niin ajattelisivat.
"Mielestäni nyt jotenkin oletat että suurin osa ihmisistä on kiinnostuneita toisistaan ja jos ei ole niin vika on siinä ihmisessä."
En oleta niin, koska noin 95% tapaamistani eivät ole kiinnostaneet minua siinä mielessä, ainoastaan ehkä kivoina ihmisinä. Kun ihastun mieheen (harvoin), ihastun kovasti, en voi sille minkään, silloin pakit saa aikaan itsetunto-ongelmia. Myöskin huomaan samaa muissa ihmisissä minua kohtaan, ovat kiinnostuneet vain kivana ihmisenä, kyllä sen huomaa jos joku on oikeasti kiinnostunut, ja teen aloitteita vain miehelle, joka vaikuttaa kiinnostuneelta minusta.
"Myös ajattelet että täten voit todistaa että sinussa on jotain vikaa muttet tajua vain mitä."
Uskon, että minussa on jotain vikaa, en olisi muuten yksin. Seurustelusuhteet päättyvät syystä ja olen saanut vikalistoja itsestäni, mikä juuri lisää niitä pakkien kolauksia, tulee mieleen, että näkeekö tämäkin mies vaan vikoja minussa. Itse olen yrittänyt vaan ajatella, että ne ovat jonkun mielipiteitä minusta, ei totuus, mutta pakit aina muistuttaa että mitä jos ne viat onkin totta.
"En oleta niin, koska noin 95% tapaamistani eivät ole kiinnostaneet minua siinä mielessä, ainoastaan ehkä kivoina ihmisinä. Kun ihastun mieheen (harvoin), ihastun kovasti, en voi sille minkään, silloin pakit saa aikaan itsetunto-ongelmia. Myöskin huomaan samaa muissa ihmisissä minua kohtaan, ovat kiinnostuneet vain kivana ihmisenä, kyllä sen huomaa jos joku on oikeasti kiinnostunut, ja teen aloitteita vain miehelle, joka vaikuttaa kiinnostuneelta minusta."
Sitten oletat toisin päin.
Ajattelet että niitä jotka kiinnostavat on vain pieni määrä ihmisistä ja sitten panostat liikaa siihen yhteen kerralla. Siis ajatuksina ja tunteina, samalla monia sinusta kiinnostuneita joita et heti koe kiinnostavaksi kävelee ohi.
"Uskon, että minussa on jotain vikaa, en olisi muuten yksin. Seurustelusuhteet päättyvät syystä ja olen saanut vikalistoja itsestäni, mikä juuri lisää niitä pakkien kolauksia, tulee mieleen, että näkeekö tämäkin mies vaan vikoja minussa. Itse olen yrittänyt vaan ajatella, että ne ovat jonkun mielipiteitä minusta, ei totuus, mutta pakit aina muistuttaa että mitä jos ne viat onkin totta."
Puhut kuin suoraan minun suullani.
Tietyllä tavalla kärsin samasta asiasta mutta minulla tuo illuusio ihastuksesta on hävinnyt jo aikaa sitten joten ne pakit eivät tunnu niin pahoilta.
Tosin taitaisin vain osata neuvoa sinua niin että lopulta kärsisit samasta kuin minä: Ei tule vahvaa ihastumista etukäteen joten ei oikein huvita tehdä mitään asialle varsinkin kun edessä on se pelko että vaikkei pakkeja tulisikaan (joka ei ole murhe sinällään) niin myöhemmin tuntuisi vielä ikävämmältä kun suhde päättyisi.
En tiedä sinusta mutta itse epäröin siis liikaa sitä että onko henkilö sopiva minulle ja voisiko olla muutenkin kiinnostunut kuin vain tutustumaan noin alkuun.
Totuus on vain se ettei pitäisi olettaa mitään liikoja. Odotat pikkaisen suuria siltä josta kulloinkin kiinnostut.
Mutta en tiedä osaanko sanoa enempää kun omakin tilanne on se mikä on.
Minä ihastun kyllä mieheen ja kunnolla, siitä en varmasti tule ikinä eroon pääsemään enkä haluakaan, koska se ihastumisen tunne on mahtavaa, ainakin siihen asti kun se todellisuus sitten astuu kuvaan. Jos minusta kiinnostuneita kävelee ohi niin en todellakaan huomaa sitä, sille kehen ihastun en voi minkään, siis jos niitä on pieni osa tapaamistani, olen ehkä oppinut valikoivaksi juuri noiden kipeiden pakkien takia.
En mielestäni odota liikoja íhastuksen kohteelta, mutta ehkä elän hieman jo sitä millaista miehen kanssa olisi olla, ja sehän on kuvitelmaa.
"En tiedä sinusta mutta itse epäröin siis liikaa sitä että onko henkilö sopiva minulle ja voisiko olla muutenkin kiinnostunut kuin vain tutustumaan noin alkuun."
Minun neuvo siinä on että jos ei kokeile niin ei ainakaan saa tietää vaikka joku olisikin sopiva. Ei kai sitä muuten löydä kuin kokeilemalla. Siksi kai niitä pakkeja sitten yrittää kestää, että jos sitten vaikka seuraavalla kerralla kävisi hyvin. Tosin mitä enemmän pakkeja saa, sen vähemmän tuohon jaksaa uskoa. Vielä ainakin jaksan uskoa niin. Sitten kun taas kokoan itsetuntoni siltä osin.
Yleensä kun teen aloitteen, olen oikeasti kiinnostunut miehestä. Ikävä kyllä, ihastumisia tulee vain parin kolmen vuoden välein, ja olenkin sinkkuna. Eli tässäkin kun puhun pakeista, niin kysymys on ollut aina ihmisestä, jota kohtaan on ollut melkoisen voimakkaita tunteita.
Niissä tilanteissa kun on tullut pakit, mies on ollut yleensä varattu. Yhdessä tapauksessa mulla ja miehellä oli ollut pientä vipinää vuosia, ja sitten kun huomasin olevani ihastunut ja kerroin siitä, mies oli suhteessa. Eräs harrastuksen kautta tuttu mies taas sanoi olevansa varattu, ja ihanasti sanoikin, että ellei seurustelisi, niin hän olisi itse pyytänyt mua ulos ajat sitte. Siitä tuli hyvä mieli, vaikka pakit sainkin.
Eräs tapaus taas oli juuri eronnut pitkäaikaisesta tyttöystävästään, olivatpa he kihloissakin. En tiennyt tätä kun pyysin miestä ulos ja myöhemmin kun juteltiin pitkään ja hartaasti, kuulin muistakin asioista, mitkä pitää järjestellä ensin.
No, omalta kokemuspohjalta voisin sanoa, että vaikka pakit tuntuukin pahalta, kun ne saa ihmiseltä johon on ihastunut, niin loppujen lopuksi pakeista ei ole jäänyt pahaa fiilistä. Usein nämä miehet ovat kuitenkin pitäneet minua mukavana naisena. Jossittelu on turhaa, mutta muutama on tosiaan sanonut, että sinkkuna hän olisi varmasti kiinnostunut. Eikä varatulla miehellä tavallaan ole 'lupaa' antaa itsensä kiinnostua muista naisista.
Eli aina pakit ei johdu kiinnostuksen puutteesta. Joskus elämäntilanne voi olla vaikea ja mutkikas, eron jälkeiset tilanteet ehkä hyvänä esimerkkinä.
Ei pakit mun mielestä kolhaise itsetuntoa sinänsä, en koe itseäni huonoksi ihmiseksi tai muuta. Ennemminkin mietin, että miten mulla voi aina olla niin huono tuuri miesten kanssa, ja että olisi pitänyt arvata, etten tätäkään ihastustani saa itselleni. Miehiä kyllä olisi, mutta en halua ottaa ketä tahansa vai yhdessä olemisen takia. Joskus ajattelen, että jaksaako sitä enää edes odottaa oiken ihmisen löytymistä. Tai onhan niitä oikeita löytynyt, mutta en heitä saanut. Pakit siis saa aikaan enemmänkin sellaisen tunteen, että mulle ei ole olemassa oikeaa ihmistä.
Ihastumisen tunteet on kovin henkilökohtaisia ja koskettaa meitä syvältä. Sen takia pakkien saaminen voi kolhaista kovasti. Jokainen ihminen kuitenkin haluaa olla haluttu, haluaa saada ja antaa rakkautta.
Mutta mitä enemmän pakkeja saa, sitä paremmin niihin ehkä osaa suhtautua. Pakit eivät ole välttämättä ole mitään henkilökohtaista. Harvoinpa kahden ihmisen elämäntilanteet osuvat täydellisesti yhteen.
lohduttaisko sellainen ajatus,et ne miehet ei vaan ole tarkoitettu sulle. Että saat sit sen miehen joka on tarkoitettu.....sit kun sen aika on. Itse olen koittanut ajatella näin....
et itse ajattelen itsestäni,et oon just omana itsenäni erityinen,toista samanlaista ei oo;) eihän kukaan meistä naisista tai miehistä oo samanlaisia;).....mul on mielestäni hyvä itsetunto vaikka kolauksia sekin on saanut ihan tarpeeks mut oon jotenkin peruspositiivinen luonnostani,et itkujen jälkeen taas aurinko paistaa;).....
siitäkin voi päätellä,että parinvalinta on enemmän tarkoitettu juttu kun tietää joitakin tyyppejä,jotka ikäänkuin 'ajautuvat' suhteeseen...ovat sellaisia kuin ovat,eivät tarvi yrittää mitään,miellyttää tms. ja silti ovat haluttuja jne. Ja heillä voi olla puutteita enemmän kuin itellä esim. käytöksen puolella tai eivät oo mitään missejä......ja kauneus on katsojan silmässä,sekin on yks juttu...yks tykkää yhestä,toinen toisesta.....
Pakkien saaja voi swyyttää ainoastaan itseään. Niitä kun ei pyytämättä kukaan saa.
Klisee "aika parantaa haavat pitää paikkansa". Pitää vaan läpielää ne pettymyksen ja syvän harmin tunteet. Vaikka inhottavaahan se on, tiedän tunteen! Sit jossain vaiheessa vaan huomaa että on päässyt niistä yli. Viimeistään sitten kun on löytänyt uuden ihastuksen. Ja/tai saanut siltä pakit (tai sitten ei!) :)
Ja itse myös olen sitä mieltä että ne pakit antaneet miehet ei olleet mulle tarkoitettu. Viimeksi kesällä sain pakit. Mieheltä josta olin kiinnostunut mutta tiesin ettei hän ole se oikea. Lähinnä olin ihmisenä kiinnostunut ja halunnut tutustua. Varmaankin vaistosi ja/tai tunsi samoin kun antoi pakit. :)
Vanha ohje: pitää etsiä seuraavat pakit.