Ylen aamuteeveessä keskusteltiin kansalaisten ruokailutottumusten ohjaamisesta verotuksen keinoin. Ehdotettiin, että esimerkiksi kasviksilta poistettaisiin alv ja vastaavasti paljon rasvaa ja sokeria sisältältäviä tuotteita verotettaisiin enemmän.
Elintarviketeollisuuden edustaja vastusti ehdotusta, koska se toisi epätervettä kilpailua eri tuoteryhmien välille. Kansantervyden edistäjä tietysti kannatti ehdotusta lämpimästi. Mitä olet asiasta mieltä? Pitäisikö "epäterveellisille" elintarvikkeille määrätä haittaveroja kuten alkoholille ja tupakalle? Uskotko, että sillä olisi oikeasti vaikutusta ihmisten ruokailutottumuuksiin ja terveyttä edistävä vaikutus? Luuletko, että olisi vaikeaa määritellä, mikä on terveellistä ja mikä ei?
Elintarviketeollisuuden edustaja vastusti ehdotusta, koska se toisi epätervettä kilpailua eri tuoteryhmien välille. Kansantervyden edistäjä tietysti kannatti ehdotusta lämpimästi. Mitä olet asiasta mieltä? Pitäisikö "epäterveellisille" elintarvikkeille määrätä haittaveroja kuten alkoholille ja tupakalle? Uskotko, että sillä olisi oikeasti vaikutusta ihmisten ruokailutottumuuksiin ja terveyttä edistävä vaikutus? Luuletko, että olisi vaikeaa määritellä, mikä on terveellistä ja mikä ei?
Vastaukset 60
Vanhimmat
ylimalkaan kaikkea tasaverotusta, joista alv on ärsyttävin ihan siksi että se kattaa koko elämän.
Haittaverotus on hyvä tapa ohjata kulutusta, kun saadaan päätettyä,mihin ohjataan. Sen pitäisi myös osua niin että se avaa todellisia valinnan mahdollisuuksia.
Terveellisyys on yksi peruste, ekologisuus toinen, työllistävyys kolmas. Olisi ylimalkaan vaikeaa määritellä, miten ohjata kulutusta kaikkia intressejä tyydyttävästi.
Miten työllistävyyttä voitaisiin ohjata verotuksella? Koskisiko se vain Suomea vai myöskin tuontiruokaa?
Yritin esittää erilaisia intressejä, joita saatettaisiin haluta ohjailla verotuksella. Sinä tuot esiin, kuinka vaikeaa se sitten olisi.
Työllistävyyttä ohjattaisiin niin, että olisi EU-parlamentaarinen työllistävyyslautakunta, ja -virasto. Ne laatisivat tylllistävyysdirektiivin, ja siitä johdetun verotusperiaatteen ja koko juttu olisi niin monimutkainen, että kuluttaja ei osaisi erottaa työllistävyysveron vaikutusta tuotteen hinnassa - varsinkaan kun kilpaileva tuote olisi saman hintainen, mutta terveellisyysveron vuoksi.
Kotimaista työllistävyyttä ei saisi tukea, koska se vääristää kilpailua :-)
Koska jos Suomi tukee, niin muutkin maat tukisivat omaansa. Sitähän EU yritää, ettei kenenkään tarvitsisi tukea vain koska muutkin tukevat. En minä ainakaan kaipaa kotimaisten tukien ja tuontitullien aikaan. Suomi kun on erityisen riippuvainen vientiteollisuudestaan verrattuna suurempiin maihin, joissa ulkomaankaupan osuus on suhteessa paljon pienempi.
on kuitenkin siinä, että jonkun on päätettävä ruoan tervellisyydestä ja sopivasta verotuksesta, ja samalla olisi paljon muitakin haittaveroja tarjolla. Niiden keskinäinen arvottaminen on poliittinen päätös.
Jos eduskunnassa ja siten hallituksessa tapahtuisi nopeita aatteellisia muutoksia, voisi verotuksen muutoksistakin tulla nopeita ja aatteellisia. Yksi valtapuolue korostaisi terveellisyyttä ,mutta toinen tahtoisi painottaa valinnanvapautta ja kilpailun vapautta.
Käsitykset asioiden haitallisuudesta eivät ole yhteneväiset.
Vaikka kyllähän noita veroja näköjään veivataan nytkin ylös ja alas, ruoan alvia ja alkoholiveroa jne. Mutta voi kysyä, onko niillä haluttua ohjaavaa vaikutusta, kun painotuksia muutellaan jatkuvasti.
Minun valistunut arvaukseni on, että viimekädessä terveyttä edistetään ja haittoja vähennetään valtionvarainministeriön näkökulmasta. Joku on taatusti VM:ssä laskenut, mikä on sopiva vaikkapa viinaveron taso, että kotimainen kulutus ja ulkomaantuonti ovat parhaassa mahdollisessa taloudellisessa tasapainossa.
Ensinhän veroja nostettiin. Sitten viinaa tuotiin Virosta pakettiautoilla. Veroa laskettiin ja tuonti väheni. Nyt taas nostettiin ja odotellaan, miten tuonti lisäänty kotimaisen myynnin kustannuksella. Jatkuvaa nuorallatanssia. Sama taitaa päteä elintarvikkeidenkin verotukseen. Aika katalaa! ;-)
"Luuletko, että olisi vaikeaa määritellä, mikä on terveellistä ja mikä ei?"
Luulen. Ei mikään ruoka ole haitallista, kunhan syö kohtuullisesti ja monipuolisesti. Anorektikon olisi syytä lihoa ja ylipainoisen laihtua, oman terveytensä takia siis. Pidän kuitenkin ihmisen omaa valintaa, olkoonkin se vaikka välillä pahe, hänen omana asianaan. Monille pikku paheet tuovat nautintoa, vähentävät stressiä ja tekevät elämästä nautittavampaa.
En usko, että ihmiset juurikaan muuttaisivat ruokailutottumuksiaan verotuksen takia. Ei vannoutuneesta lihansyöjästä tule kasvissyöjää vain muutaman kymmenen sentin korotuksella hänen ateriaansa. Hänelle jää vain vuositasolla vähemmän rahaa käytettäväksi muuhun.
Toinen asia on sitten erilaiset kevyttuotteet, joissa käytetään keinotekoisia lisäaineita. Olisiko kuitenkin parempi käyttää luonnon raaka-aineita ja syödä kohtuullisemmin, kuin syödä enemmän, mutta saada elimistöönsä enemmän lisäaineita?
Usein valitetaan, että nykyiset kauneusihanteet pakottavat ihmisiä olemaan laihoja, näyttämään kauniilta yms, mutta jos edes sellainen paine ei pakotakaan ihmisiä syömään kohtuullisesti ja monipuolisesti, tuskin sitä tekee veronkorotuskaan.
Pitäisikö ruoka(kin) alkaa hakea Suomen ulkopuolelta? Se on varsin helppoa suuressa osassa maata.
Olen pääsääntöisesti kanssasi samaa mieltä, että paras lopputulos saavutetaan monipuolisella ja kohtuullisella ravinnonsaannilla eikä pieni nautintokaan silloin tällöin pahasta ole. Minäkin aloin miettimään, että jos kotimaiset tomaatit maksaisivat talvella 6€:n sijaan 5€/kg ja suklaa 8€:n sijaan 9€/kg, niin mahtaisko se yksilötasolla kulutusta ohjata?
Minusta nykyinen niin miesten kuin naistenkin kauneusihanne on ennemminkin terveellisen urheilullinen kuin anorektisen laiha. Minusta vika ei siis ole niinkään mainoksissa vaan vääristyneessä minäkuvassa. Peilistä takaisin näkyvä kuva ei vastaa todellisuutta.
Paljonkohan suomalaisten syömästä ruuasta mahtaa nykyisin olla peräisin Suomesta ja paljonko ulkomailta?
Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että pelkkä valistus ja tieto riittää. Ihminen voi sitten sen tiedon perusteella tehdä oman valintansa, elääkö mahdollisesti pidemmän elämän, vai sitten lyhyemmän, mutta itselleen nautinnollisemman. En osaa sanoa, kumpi yhteiskunnallisesti ajatellen olisi taloudellisempi vaihtoehto. Pidempään elävät ovat pidempään eläkkeellä ja kuitenkin iäkkäinä alkavat vaatia enemmän hoitoa. Lyhyemmin elävät saattavat sairastella enemmän aikaisemmin, mutteivät toisaalta kuluta eläkkeellä yhteiskunnan varoja niin kauaa. Olisko niin, että jokaisen, tietonsa huomioonotten, vain tulisi löytää oma tasapainonsa ja tehdä omat päätöksensä?
"Paljonkohan suomalaisten syömästä ruuasta mahtaa nykyisin olla peräisin Suomesta ja paljonko ulkomailta?"
Tuleehan sitä varmasti paljon ulkomailta, vaikka Suomessa tuilla elintarvikkeita tuotetaankin. Toki veromuutoksen jälkeen merkitystä olisi lähinnä ostomaalla, eikä niinkään alkuperällä. Tilanne voisi kääntyä niinkin, että Suomesta olisi kannattavaa matkustaa Viroon tai Ruotsiin ostamaan suomalaisia elintarvikkeita.
Käytännössä kuitenkin tuntuisi hieman hullulta, että veronmaksajat tukisivat suomalaista lihantuotantoa, joka sitten vietäisiin ulkomaille. Helpompaa olisi vain antaa ne verorahat suoraan ulkomaalaisille. Vielä omituisempaa olisi se, että verovaroin tuettuaan kotimaista lihantuotantoa, suomalaiset maksisivat haittaveroa syödessään sitä.
Suomi ja EU maksaa maataloustukia ja sen suomalaisen ruuan saa osataa halvemmalla Virosta tai Venäjältä. Hullulta kuulostaa, mutten ole kuullut toimivia tapoja ratkaista tätä älytöntä ongelmaa. Tai ongelma on tietysti siinä, että Suomen sekä Venäjän ja Viron välinen elintasokuilu on yksi maailman suurimpia.
ei olisi nostaa veroja vaan pelkästään poistaa tukia? Silloin verorahat eivät valuisi ulkomaille.
Tosin siinäkin kärsijäksi joutuisivat nykyiset tukien saajat muiden kustannuksella. Työtön maanviljelijä kohta TV:ssä ihmettelisi, että onko kannattavampaa maksaa hänelle sosiaaliavustuksia tuplamäärä verrattuna maataloustukeen. Vaan ennen pitkäähän se veisi oikeaan suuntaan, että tappiota tuottava tuotanto loppuisi ja ennen pitkää tilalle syntyisi tuottavaa. Kuten vaikkapa moni maanviljelijä on siirtynyt maatilamatkailuun jne...
joutuvat osaltaan aikansa kärsimään kaikki muutkin kuin vain maanviljelijät ja karjankasvattajat. Juuri mainitsemasi on kuitenkin se tärkein, eli rakennetta on syytä pyrkiä ohjaamaan oikeaan suuntaan. Käytännössä se olisi hyvä tehdä hitaasti, mutta vakaasti, jotta sopeutuminen tapahtuisi luonnollisesti.
Minun suuri ihmetyksenaiheeni on sukupolvenvaihdosten tukeminen maataloudessa minimaalisella perintö- ja lahjaverolla. Minusta kun se juuri olisi oikea sauma pistää pillit pussiin kannattamattoman maatalouden osalta. En minäkään haluaisi jo aloittaneelta viedä elantoa. Ja jos toiminta olisi oikeasti tuottavaa, se jatkuisi joka tapauksessa.
ovat pieniä ja niiden toimintaa voisi tehostaa liittämällä niitä yhteen tai edes jakamalla koneet, laitteet ja mahdollisesti osa rakennuksistakin naapuruston kesken. Ei jokainen tarvitse omaa miljoonan markan traktoria.
Sinänsä itse vastustan perintöveroa ja lahjaveroakin koskien kaikkia perintöjä ja lahjoja. Niistä on jo verot maksettu.
Mutta näiden ajatusten kanssa leimautuu helposti rikkaita suosivan politiikan tukijaksi ja halveksuttuun marginaaliin.
Se on vain seurausta siitä, ettei Suomen kouluissa ole annettu (tai osattu antaa) talousopetusta.
vaan vituttaa nämä isoveljen valvontaprosessit. Kyllä kansa onkin tyhmää kun sitä tornista tuijottaa. Ja niinhän se onkin.
Ulkomaanmatkoilta sitten porukalla roudataan vaaleata leipää ja rasvaa tiriseviä makkaroita, halvallapa hyvinkin. Masentuneiden kaljankittaajien lapset syö kasviksia, jee. Maksalaatikolla on haittavero.
"Kyllä kansa onkin tyhmää kun sitä tornista tuijottaa. Ja niinhän se onkin."
Pakkohan sen on itseensä verrattuna tyhmää ollakin - tornissa tuijottaja kun tietää kansan valinneen juuri hänet, kansaan suuren vaikutukseen tehneen älynsä ja viisautensa takia, itseään edustamaan.
liikkeellepanijana on röyhkeys ja itsekorostus, pukeutuneena muodokkaaseen ja vaikutusvaltaiseen muottiin sopiviin aatteisiin, kulloinkin ajankohtaisiin. Näillähän se vaikutus kansaan tehdään.
ja hän tietää sen, mutta kansa ei sitä näe, sitten kansa on onnistunut valitsemaan joukostaain itseään älykkäämmän itseään edustamaan? Eri asia sitten on, ajaako se valittu edustaja omaa, vai kansan asiaa. Vaikka hän ajaisi vain omaansa, ja kansa hänet silti uudelleen valitsee, osoittaa se kuitenkin sen, että tarpeeksi iso osa kansasta on ollut häneen tyytyväinen.
vallitsevissa oloissa ehkä neuvottoman toiveikas. Ja mikä on "kansa"? Harmaa niukka enemmistökö.
vaan kaikki äänestäjät.
Hiljainen kansa ei huuda kovaan ääneen ja silti se on kansa. Puhuit kansan valinnoista. Siitä se niukka harmaus syntyy.
vaikka kuinka paljon. Jos et ole tyytyväinen nykyisiin, valitse sellainen uusi, joka vaikuttaa vähiten huonolta. Jos et ole tyytyväinen häneen, äänestä jotain toista seuraavalla kerralla. Äänestämättömyys toimii vain sen puolesta, että vähempi määrä ihmisiä päättää kaikkien edustajista kaikkien puolesta.
On turhaa valittaa, että ei oma ääni ei vaikuta, jos ei edes äänestä ketään. Miten ne edustajat pitäisi valita? Pakkoäänestykselläkö? Äänestäminen on oikeus siinä missä äänestämättä jättäminenkin.
lannistua vaikeampi. Nähty on, mitä äänestämällä aikaan saadaan. Rivi tyhmiä ja entistä tyhmempiä. Typeryyttä pyöritellään eikä se siitä ruusuisemmaksi tule.
Johan täällä on useamman kirjoittajan voimin ehdotettu ties millaisia kansankomiteoita ja muita epädemokraattisia tapoja päättäjien valitsemikseksi. Esimerkit historiasta ja tästäkin päivästä eivät tosin ole kovin kannustavia.
Toimisi kohtuullisen hyvin.
Etenkin ruuan "kaloriohjaus" voisi olla hyvin tepsivä tapa. Ja nimenomaan "koska se toisi TERVETTÄ kilpailua eri tuoteryhmien välille." - esimerkiksi tällä hetkellä mielestäni kasvisten ja lihan välinen hintaero on nimenomaan epäterve. Kilo ihrapossua maksaa saman minkä kilo vaikkapa paprikaa. Tämä ero on saatu aikaiseksi tuilla joita syydetään lihantuotantoon.
Lähtisin siitä että terveellisen ruokalautasellisen hinta laskisi noin 10-30% ilman että sisälö muuttuisi. Jos se tarvii raffinoiduille tuotteille korkean veron (ts. alv vaikkapa 45%) niin olkoon sitten niin. Porkkanapussin ALV voisi olla 3-5%.
Eineksissä ja valmissafkassa voisi homma toimia niin että ALV määräytyy energiaa per annos periaatteella, esim. jonkun Atrian kala-perunasose valmiseineen hinta ei muuttuisi minnekkään - kun taas joku laardilasagne kallistuisi ja puolestaan kasviskiusaus halpenisi.
Yksi juttu mitä soisin on se että tuotteiden hinta ja verotus määräytyisi osittain myös niiden jalostusasteen mukaisesti. Valmiilla tuotteella/ruualla olisi korkein alv kun taas raaka-aineen tyyppisillä olisi matalampi. Tällöin siis esim. juusto tai margariini/voi tai kerma saisivat hiukan keskitasoa korkeamman alvin mutta toisaalta ei niin korkeaa kuin mitä joku valmis tuote saisi. Se paljonko veroja kullekin tuoteryhmälle lätkitään voisi tulla vaikka suoraan terveestä ruoka-aineympyrän osuudet tasoittamalla ja siitä kerroin saamalla jota sovelletaan alviin :)
Muunkaltaisen terveellisyyden edesajaminen on sitten niin hankalaa vero-ohjaamisella että jättäisin homman siihen ajatukseen että "kasvis halpa".
Tavallaan tää ruuan hinnan epäterveellisyys näkyy siinä että tän kansakunnan vähävaraisimmat ovat aika usein läskejä; sitä kutsutaan liha-makaronilaatikkolihavuudeksi (tietenkin sohvallalohjumislihavuus on se toinen puoli).
Mutta miksi jalostusasteeltaan korkeammilla elintarvikkeilla, kuten vaikkapa mainitsemillasi juustolla eineksistä puhumattakaan, pitäisi olla korkeampi alv? Minun ymmärtääkseni kun jalostusteollisuus luo työpaikkoja, mitkä menetettäisiin, jos kaikki alkaisivat kotikokeiksi?
menetetään iso osa sen terveellisyydestä. Kysehän oli terveyden edistämisestä.
Keitellä juustoja, margariineja tai kermaa :)
Nimenomaan siksi että kotiruoka säilyisi ja kotiruuassa terve ja edullinen olisi mahdollista mutta ruuan hinta ei kaatuisi siihen että vaikkapa ruokakerma olisi tolkuttoman kallista.
Einekset puolestaan pärjäisivät yksinkertaisesti sillä että terveellinen eines olisi myös halpa eines. Toisin sanoen, edulliset salaatit edustaisivat hintaryhmän alinta hintaluokkaa kun taas joku 500kcal/100g eines olisi hinnaltaan reippaasti korkeampi.
Jalostetaan jalostetaan mutta mietitään että MITÄ jalostetaan.
"Etenkin ruuan "kaloriohjaus" voisi olla hyvin tepsivä tapa."
Olisiko Coca Cola Light siis terveystuote? Suomessahan siihen käytetään mm. syklamaatteja, jotka ovat kiellettyjä esim. USA:ssa. Entä kaikki muut keinotekoisia makeutusaineita ja lisäaineita sisältävät tuotteet? Nekö ovat terveellisempiä kuin luonnontuotteet?
Kumpi mahtaa olla suurempi kansanterveydellinen ongelma, kalorit vai lisäaineet?
alkoholin suhteellinen tilavuusosuus nautituissa "elintarvikkeissa".
Että tämä koskikin lähinnä olutta, siideriä ja lonkeroa eikä niinkään Maxia ja Zeroa. OK.
Liikalihavuuden kannalta tuote joka ei ainakaan tuohon sairauteen sairastuta, siis lightkolat.
Jos ne suomessa on sallittuja niin sitten on. Myydäänhän japseissakin energiajuomia joissa on nikotiinia, suomessa kyseiset juomat ovat täysin laittomia kuten mikä tahansa ei-tupakointituote joka sisältää nikotiinia.
Tällöin siis syklamaattien käyttö tai käyttämättä jättäminen on valinta lainsäädännössä jolla määritellään sallitut lisäaineet eikä niinkään tämä vero-ohjauksellinen ongelma. Lightkolat tulisivat olemaan halvempia alviltaan kuin sokerikolat kaloripohjaisesti. Jos syklamaatit katsotaan vaarallisiksi tulevaisuudesssa ne spesifisesti kielletään.
Onko tässä joku ongelmakin vai pieksetäänkö suuta huvin vuoksi? :)
"kuten mikä tahansa ei-tupakointituote joka sisältää nikotiinia."
Poislukien vieroitusvalmisteet tietenkin :)
Se niin on että melkeimpä se raha on tehkokkain ohjailuväline. Vähän asiassa kuin asiassa, myös tässä.
Kyllä noilla järkevä pointti on, ja kyllä mä äänestäisin tuon idean puolesta. Eihän siinä ketään estetä ostamasta, ostavat vaan vähemmän kun ne on kalliita.
on enemmän jatkuva mielipidevaikuttaminen kuin varsinainen tarjonta. Eli tehokkaammin kulutukseen vaikuttaisi mainosten kieltäminen. On aika turhauttavaa käydä terveyskampanjaa, jos vastakampanjan budjetti on tuhatkertainen. Valistuksen sijaan valistukseton - mut sitä ei mikään teollisuus halua. Nopeasti kyseinen keinokaan ei varmasti pelasta, sillä tavat elävät varmasti pitkään. Vero toimii ehkä hetkellisesti ja ainakin siinä on tekemisen maku.
Terveellisen määrittely on vaikeaa - olkoot ravintokolmio esimerkkinä. Eli se on aina kompromisseja kulttuurin, tuotantorakenteiden ja "tieteellisen" tutkimuksen välillä.
Min olen joskus miettinyt, että kuinka moni ostaa vaikkapa suklaata, koska sitä mainostetaan. Jos päättäisin ostaa suklaata joka tapauksessa, valitsisin merkin hyvinkin mainonnasta saamani mielikuvan mukaan, muttei se pelkästään saisi minua ostamaan sellaista, minkä muuten jättäisin kaupan hyllylle.
Ja minusta terveellisyyden puolesta kyllä rummutetaan aivan tarpeeksi. Minun on vaikeaa uskoa olevan niin tyhmiä ihmisiä, jotka mainoksia katsottuaan luulevat sipsipussia ja limsapulloa yhtä terveelliseksi kuin normaalia ruokaa.
Parasta testata kaikki jotta löytää oman lempparinsa. Mielellään vielä puolivuosittain uusia se testi että voi tunnustella onko omat mieltymykset tai suklaiden maku/koostumus muuttunut matkan varrella.
Tällä tavoin ei tule kuseteuksi. Tässä asiassa kuluttajan omavalvonta ja aktiivisuus on äärimmäisen suotavaa, tai ainakin itse koen velvollisuudekseni tarkkailla suklaaskeneä mahdollisimman tarkasti :D
Muistan penskana, kun vanhemmat eivät antaneet syödä karkkia tarpeeksi, niin päätin, että aikuisena, kun minulla on omaa rahaa, en muuta syökään. Kun se aika vihdoin koitti, en tuntenutkaan minkäänlaista makeanhimoa suklaasta puhumattakaan. Muita korvaavia paheita on sen sijaan ilmestynyt tilalle liiankin kanssa. Tosin en ostanut kaikkia elektroniikkapelejäkään, vaikka olin itselleni vannonut. Samanlaisia ei enää ollut markkinoillakaan enkä nykyisin pelaa mitään tietokoneellakaan.
Ilmeisesti minulla on tupakan ja viinan turruttama maku- ja hajuaisti. Minusta on käsittämätöntä nähdä Rouva Ratikan autuas hymy, kun sillä on suklaata suu täynnä. Minulla lienee samanlainen ilovamma ankarassa nousuhumalassa. ;-)
ihmisillä oli selkeä tarve energiajuomiin ja kaupat myivät ei-oota. No pitihän tuohon tarpeeseen vastata ja mainoksilla kertoa et nyt sitä saa. Mainos siis ei vaikuttanut tarpeeseen - se on siis vain informativinen. Aivan kuten sikainfluenssa - pelkäämme sitä luonnostaan ja vaadimme rokotetta ennen kuin asiasta edes tiedotettiin - tiedotus vain kertoo et milloin jonoon tulee mennä.
Tyhjään tauluun en minäkään usko, mut ihan noin pitkälle viety evoluutiopsykogia ei myöskään vakuuta - et ihan oma lohko aivoissa suklaan himolle.
Eli joo - ihmisellä on tarpeita ja niitä emme varmasti luo. Sen et miten ihminen kuvittelee tarpeensa tyydytettävän - siihen kulttuuri vaikuttaa rankasti. Ja se on mainostamisen/manipuloinnin idea. Mainoksen aihe vain ei välttämättä kulje yhdessä terveyden kanssa, sillä terveellinen ei aina tarkoita et tästä saa parhaan katteen.
Sä muuten olet liian vanha (kuten minäkin). Eli homma pitää aloittaa jo nuorena, jotta sen vanhana taitaa.
Lasten ja teini-ikäisten mieleen on paljon helpompi vaikuttaa kuin tällaisen kaavoihinkangistuneen keski-ikäisen. Ja oikeassahan sinä olet, että mainonnalla luodaan uusiakin tarpeita. Eri asia sitten onkin, kuka niihin höyrähtää ja miten helposti.
On mainonnalla myös informatiivinen merkityksensä. "Luo tarpeen" ei välttämättä pidä paikkaansa kuin ehkä kaikkein helpoimmin liikuteltavissa ihmisissä. Sensijaan "Osoittaa sinussa olevan tarpeen" voisi olla jo lähempänä totuutta. Tarkoitan; energiajuomia on vähän mahdotonta markkinoida tarveperustaisesti ikipirteälle ihmiselle joka nukkuu tarpeeksi ja tuntee itsensä levänneeksi ja jaksaa. Sensijaan jollekin aamukolmeen videopelejä pelaavaan teiniin joka koittaa raahautua kouluun ajatus energiajuomasta ei ole vain "luotu tarve" vaan sillä on ihan oikea pohja - se on ratkaisu. Kysymys on että toimiiko tollanen juoma, jos se toimii niin siinä ei olla luotu tarvetta vaan tiedotettu ratkaisusta (joka voi olla toki huono ja keinotekoinen tai väliaikainen).
Markkinat vastaa pohjimmiltaan aina kysyntään ja markkinointi on tiedottamista että missä kysynnän kohteen tyydyttävä asia tai tuote tai palvelu tai ratkaisu on.
Kuka olisi kaikkein alttein tarpeidenluomisen mainonnalle?
Väitän että sijoittajat ovat kaikkein alttein segmentti tässä suhteessa. Heille tarve löytää "oiva kohde" sijoituksilleen on niin suuri että näitä kohteita voidaan luoda puhtaasti hypellä. Näinhän Wincapitakin myi itsensä ihmisille.
Lienee vähän ihmisiä, jotka ovat ihan itekseen keksineet viinan juomisen, tuotemerkit, rahapelit, tupakan etc. Nuorten kulutuksella ja mainonnalla on vahva korrelaatio - ja opitut tavat on vaikea unohtaa. Eikä mainonnan tarvitse sinua opettaa polttamaan - kunhan opettaa riittävän monta ympäriltä ja verrokkiryhmä hoitaa loput.
Ihmistä taitaa valtaosa olla herkkiä suggestiolle (kait joku 80%) eli manipuloinnille on kysyntää.
Minäkin muistan ainakin pari esimerkkiä tuotteesta, jollaisesta haaveilin jo ennen kuin tiesin sellaisia olevankaan.
Minulla on todella huono suuntavaisto, jotan haaveilin jo 20 vuotta sitten, saatuani ajokortin, että kunpa joku keksisi laitteen, mikä kertoisi, miten löydän määränpäähäni. Meni 12 vuotta, ennen kuin näin appiukon autossa puhuvan navigaattorin ja siitä vielä 10 vuotta, ennen kuin raaskin sellaisen itselleni ostaa. Ja nyt se näytti olevan jo uuden kännykkänikin vakiovarusteena. Eli siinä kohtaa oli vastattu olevassa olevaan piilokysyntään.
Toinen haaveeni oli CD-levy, johon voisi äänittää kuten C-kasetille siihen aikaan ja siihen ei sitten kauaa mennytkään.
Että ihmiset on matkivia apinoita hyvin pitkälle. Tavallaan se tarve on jo olemassa sosiaalisen kytköksen kautta, mutta markkinat raiskaa sitä tarvetta tekemällä siitä eritysien hienon ja nimenomaan itseä koskettavan.
Kaikki mainonta ei tehoa kaikkiin ihmisiin eikä se ole mainonnan tyylistä kiinni - vaan siitä että tarvetta mainoksella markkinoitavalle tuotteelle ei ole. Markkinat seuraa taas kysyntää tässäkin, koitetaan keksiä että mitä ihmiset oikeastaan tarvii...
Esim. alkoholinkäyttöä ei tarvi ihmisille opettaa. Ennemminkin mainonnan rooli alkoholinkulutuksessa on se että mainonnan kautta alkoholi arkipäiväistyy - eli tavallaan tässä sen alkoholin itsensä kannalta markkinointi jopa tavallaan VÄHENTÄÄ huomiota aiheeseen itseensä koska se on kokoajan tapetilla mainonnan kautta. Arkipäiväistymisen kautta sitten ihmiset ehkä juokin useammin koska se on nyt tapa johon mainonta sinänsä ei pyrkinyt vaan koko "mainontajärjestelmä" arkipäiväistaää asian kaikkien kirkuessa oman litkunsa paremmuutta vaikka oikeastaan se ei ole tarkoitus vaan tarkoitus on erottua omalla tuotteella joukosta.
Mainontaa voidaan kohdistaa tarpeeseen. Mä luulen että esim. Olvin kultasiideri on tehty tahallaan tylsän näköiseksi purkiksi. Se onkin äijille myytävä siideri jonka olutpurkkimaisuus tuo katu-uskottavuutta hienohelmamiehille jotka ei tykkää kaljasta, on paljon miehekkäämpää kulkea olutpurkin tunnusmerkistön täyttävä alumiinitötsä kädes kuin pitää lapasessa hedelmin koristeltua hinttitörpäkköä jossa on tyttöjen juomaa ;-)
Siinäkin on tarvemarkkina takana.
varauksella. Ja siksi, että on käsittämätöntä, että nykyään epäterveellisesti syöminen on halvempaa kuin terve ruokavalio.
Terveellisen ja epäterveellisen raja on hankala vetää, mutta jos keskitytään kiistattomiin ääripäihin vaikka alkuun, niin sekin on askel parempaan suuntaan. Mielestäni elintarvikkeet voitaisiin jaotella ainakin kolmeen kategoriaan, varmasti useampaankin, eikä niitä pidä katsoa niin mustavalkoisesti.
Jälkikirjoituksena kysyisin (vaikka on täysin sivu aiheesta), että miksi ihminen ostaa suomalaista, oranssia ja kovaa ei-luomua kasvihuonetomaattia, jos samaan hintaan on tarjolla kypsää, punaista ja mehevää suomalaista luomutomaattia?
Aikomuksena on säilyttää niitä tomaatteja kotona jonkin aikaa ennen syömistä, joten uskotaan puoliraa'an säilyvän paremmin. Siksi Rouva Ratikkakin ostaa raakoja banaaneja ja näyttävät ne tuossa keittiönpöydällä vihreästä keltaisen kautta ruskeiksi muuttuvan.
kyllä ne vähän kypsyvät, mutta oranssista ja kovasta tulee oranssi, kova ja ryppyinen ajan kanssa. Ei koskaan punaista.
Ja ne luomut olivat siis kypsiä, mutta sen verran napakoita, että ainakin 4 päivää selviävät, jos selviävät joutumasta parempiin suihin, ja tulevat vaan mehukkaammiksi.
Mun oma teoriani on se, että ihmiset menevät tottumuksensa mukaisesti ja ostavat sitä, mitä ovat aina ostaneet sieltä, mistä ovat aina sen ostaneet. Eivät kyseenalaista laatua eivätkä vertaile hintoja. Siis suurin osa.
Minä luulen, että hinta ainakin ohjaa. Ohjaa ainakin minua. Käyttötarkoituksellakin on tietysti merkitystä. Sunnuntaiaamun engantilaiseen aamiaiseen tai pitsaan sopii vallan mainiosti marokkolaiset 2€:n tomaatit, mutten minä niitä siltään söisi. Salaattiin pitäisi sitten ostaa niitä suomalaisia 6€:n tomaatteja.
että miksi samalla hinnalla otetaan ei-luomua, kun luomuakin on tarjolla.
pihalla ne kellanvihreäksi jääneet on tossa keittiön pöydällä saaneet ihan mukavasti punaista väriä. Ne on kylläkin minitomaatteja, joten muusta en osaa sanoa...
ovat ympäristötietoisia?
luomua ja ei-luomua samalla hinnalla? Kyllä tossa meidän markettiryppäässä on luomu kalliimpaa. Tosin, kun en osta luomua (luomu = kalliimpi), ei voi mennä mitään läpi koko luomutuotannon kattavaa arviota sanomaan...
Molemmat. Meidän Cittarissa siis.
Minä ostan luomua silloin kun se on sen arvoista laadun tai hinnan tai hinta-laatusuhteen ansiosta. Yleensä en ole edes voinut syödä tomaattia talvella, suuni on allerginen kotimaisille talvitomaateille, mutta näistä luomuista ei tullut mitään oireita!
Sen verran mitä luomua ostan, niin yleensä se on ainakin maultaan parempaa (pätee ainakin porkkanaan, kaaliin ja kananmuniin). Siksi(kin) tämä hinta oli positiivinen yllätys. Yli vitosen kilo en tomaattia osta.
se ei koskaan ole liian kallista, ei ole tupakointi vähentynyt, vaikka veroa ja hintaa on välillä nostettu sikamaisesti. (sanoo tupakoitsija)
Voidaanko vertailla keskenään sian- ja naudanlihan tervellisyyttä? Jos voidaan, on osin perusteltu hinnan vaikutus, sillä ainakin jonkin verran lihatistkillä päädytään sianlihaan hinnan vuoksi.
Vihannekset ja juurekset, minä en juurikaan osta tomaattia leivän päälle tai muutoinkaan sellaisenaan syötäväksi talvella, koska kotimainen tomaatti yksinkertaisesti maksaa niin paljon, etten periaatteesta osta ja tuontitomaatit eivät valmistamattomana kelpaa mihinkään. Aika radikaali saisi olla kompensaatio tomaatin hintaan, että alkaisin sitä talvellakin ostamaan.
Ideologiana säätely on ihan hyvä asia, terveyden kannalta, mutta realiteetit ovat sitä vastaan. Ja kyllä minä ainakin tarvitsen (?) käristettyä lihaa, makkaraa ja roskaruokaakin, varsinkin, kun meillä muuten ruoka on itämaista ja myös melko terveellistä...
että tupakointi nimenomaan on vähentynyt, siis jos Suomesta puhutaan. Syistä en kyllä osaa sanoa mitään.
Minusta epäterveellisen kalleudessa olisi se hyvä puoli, että se ohjaisi siihen suuntaan, mitä mm. KTL toitottaa eli että herkut kuuluvat juhlaan ja arki on erikseen. Nykyään asiat ovat sekoittuneet. Jos roskaruoka maksaisi enemmän, ei sitä ehkä valitsisi lounasvaihtoehdoksi yhtä usein, vaan keskittäisi hampurilais- ja kebabateriat krapulapäiviin tai muuten viikonloppuihin.
Laatuhan aina maksaa enemmän, mutta veroilla eroa voidaan pienentää ja kynnystä valita se parempi vaihtoehto madaltaa. Tai niin minä uskon. En siis ihmeisiin, mutta siihen, että verotuksen perusteena olisi hyvä olla joku looginen tolkku.
Tupakka-, alkoholi- ja makeisverohan meillä jo on. Ja hyvä niin. Kaikkia näitä voisi myös korottaa.
Suurin kysymys on: kuka määrittelee terveellisen. Onko vähähiilihydraattinen ruokavalio terveellinen. Joidenkin mielestä on, mutta minä en ole samaa mieltä. Tutkimuksia voi esittää puolesta ja vastaan.
Rasvaisen ja paljon sokereita sisältävien tuotteiden verottaminen on ongelmallista, koska rasva ja sokeri eivät ole epäterveellisiä sinänsä, vaan ainoastaan liikaa käytettynä. Ihminen tarvitsee sekä rasvaa että sokereita. Esimerkiksi pähkinöissä on runsaasti rasvaa, mutta maapähkinät ovat terveellisiä ja niiden sisältämä rasva on hyvälaatuista. Pitääkö siis verotusta varten eritellä hyvät ja huonot rasvat ja millä perusteella? Tuoreen tutkimuksen mukaan 60 % margariini on terveellisempää kuin 25 % tai 40 % margariini. Miksi sitä siis pitäisi verottaa ankarammin kuin vähemmän rasvaa sisältäviä margariineja?
Voidaan myös kysyä, miksi perivihollistamme suolaa ei haluta verottaa? Ihminen saa riittävän määrän suolaa normaalista ruoasta, kaikki ylimääräinen suola on siis pahasta.
Yksi ongelma on tuotteiden määritteleminen ja rajanveto eri tuoteryhmille. Klassinen esimerkki tulee Englannista, jonka Korkeimman oikeuden mukaan Pringlesit eivät ole perunalastuja. Englannissa perunalastuilla on 18 prosentin ALV, mutta elintarvikkeiden yleinen kanta on 0 prosenttia. Pringlesit kuuluvat siis oikeuden päätöksellä yleisen kannan piiriin, vaikka ne ovat täydellisiä substituutteja perunalastuille. Korkeimman oikeuden tärkein perustelu muistaakseni oli, että Pringlesit eivät voi olla lastuja, koska ne puristetaan massasta. Lastu taas on jostakin kiinteästä möhkäleestä leikattu ohut levy tai sen tapainen.
Tuoreet kasvikset ja hedelmät lienee suhteellisen helposti määriteltävissä oleva ryhmä. Niiden ALV:n voisi siis mielestäni laskea nollaan.