Mies palasi kotiin häntä koipien välissä rakastajatar -reissulta. Kun sain tietää huorasta, loppui se suhde kuin seinään. Eli sen arvoinen se nainen sitten oli. Koska anteeksi antaminen on vaikeaa, olen halunnut tietää kaiken, jotta voin arvioida, mistä loppujen lopuksi oli kysymys. Ja mieshän kertoo, kun ei voi muuta voi. Kertoo myös minun kannaltani katsottuna epäedullisia asioita, muttä niin myös rakastajattaren kannalta katsottunakin - kun mies selvästikin on lopettanut venkoilun ja kertoo faktat sellaisina kuin ne ovat tapahtuneet. Alan jo uskoa.
Seksi rakastajattaren kanssa oli ollut ennen kaikkea jännittävää. Kaikki salailu ja piilottelu oli tuonut kiihotusta melkein viisikymppisen, vuosikymmeniä aviossa olleen miehen elämään. Mutta hän kertoo myös pettyneensä alkukertojen jälkeen, salailu oli jäljellä, mutta teknisesti rakastajattaren suoritus olikin ollut pettymys. Ensijännityksen jälkeen asiat olivat alkaneet toistaa itseään, eivätkä tuntuneet enää samalta kuin alussa. Nainenkin oli käynyt arkipäiväiseksi, perheenäiti hänkin vain oli, ei edes fiksummasta päästä. Koulutusero heidän välillään oli ollut melkoinen ja ajan mittaan se oli alkanut näkyä yhä selvemmin.
Ukko oli pohtinut alun parin kuukausien jälkeen suhteen lopettamista, mutta oli pelännyt rakastajattaren käräyttävän hänet, omistavia otteita kun oli alkanut löytyä riittämiin. Samaan aikaan tämä rakastajatar oli omalla tahollaan naimisissa varakkaan miehen kanssa. Asetelma oli jossain vaiheessa käynyt vähintäänkin oudoksi. Työpaikalla nainen oli halunnut viestiä erityisasemastaan, vaikka alkuun oli sovittu, ettei kukaan saisi koskaan aavistaa mitään. Mies oli alkanut miettiä, oliko tässä tarkoituksena, että hän kärähtää, mutta nainen ei - sitten rakastajatar olisikin saanut manipuloida molempia ja tehdä sitten rauhassa oman päätöksensä asiassa. Kaikki tämä oli saanut miehen stressaamaan valtavasti, avioliiton ulkopuolisesta suhteesta oli tullut rasite. Mies oli löytänyt itsensä keksimästä tekosyitä sille, miksei ehdi tai pääse millään siihen kuukausittaiseen tapaamiseen.
Kun mies jäi sitten kiinni irtosuhteesta, hän oli ensijärkytyksen jälkeen helpottunut. Sydämen seutuvilla ei kuulemma puristanut enää samalla tavalla kuin viimeisen puolen vuoden aikana. Polvillan on pyytänyt anteeksi. Alkuun en ajatellut antaa anteeksi, mutta kyllä tässä vaakakupissa nyt painaa pitkä, onnelinen menneisyys ja aito katumus. Nöyränä miehenä mies lähtee nyt mukaan "ihmissuhdehömpötyksiin", joille aiemmin vain puristi päätään.
Likaisesta ja rumasta irtosuhteesta voi ehkä sittenkin löytyä hyvää: olemme nyt läheisempiä, puhumme kaikesta ja jaamme kaiken - myös sen miehen ulkopuolisen suhteen. Seksihän meillä on kaikkina aikoina ollut kekseliästä ja toimivaa. Aiemmin lapset asettivat rajoituksia ja sitä puolta saattoi harjoittaa rauhassa vain joskus, nyt lapset ovat isovanhemmilla hoidossa ja usein...
Seksi rakastajattaren kanssa oli ollut ennen kaikkea jännittävää. Kaikki salailu ja piilottelu oli tuonut kiihotusta melkein viisikymppisen, vuosikymmeniä aviossa olleen miehen elämään. Mutta hän kertoo myös pettyneensä alkukertojen jälkeen, salailu oli jäljellä, mutta teknisesti rakastajattaren suoritus olikin ollut pettymys. Ensijännityksen jälkeen asiat olivat alkaneet toistaa itseään, eivätkä tuntuneet enää samalta kuin alussa. Nainenkin oli käynyt arkipäiväiseksi, perheenäiti hänkin vain oli, ei edes fiksummasta päästä. Koulutusero heidän välillään oli ollut melkoinen ja ajan mittaan se oli alkanut näkyä yhä selvemmin.
Ukko oli pohtinut alun parin kuukausien jälkeen suhteen lopettamista, mutta oli pelännyt rakastajattaren käräyttävän hänet, omistavia otteita kun oli alkanut löytyä riittämiin. Samaan aikaan tämä rakastajatar oli omalla tahollaan naimisissa varakkaan miehen kanssa. Asetelma oli jossain vaiheessa käynyt vähintäänkin oudoksi. Työpaikalla nainen oli halunnut viestiä erityisasemastaan, vaikka alkuun oli sovittu, ettei kukaan saisi koskaan aavistaa mitään. Mies oli alkanut miettiä, oliko tässä tarkoituksena, että hän kärähtää, mutta nainen ei - sitten rakastajatar olisikin saanut manipuloida molempia ja tehdä sitten rauhassa oman päätöksensä asiassa. Kaikki tämä oli saanut miehen stressaamaan valtavasti, avioliiton ulkopuolisesta suhteesta oli tullut rasite. Mies oli löytänyt itsensä keksimästä tekosyitä sille, miksei ehdi tai pääse millään siihen kuukausittaiseen tapaamiseen.
Kun mies jäi sitten kiinni irtosuhteesta, hän oli ensijärkytyksen jälkeen helpottunut. Sydämen seutuvilla ei kuulemma puristanut enää samalla tavalla kuin viimeisen puolen vuoden aikana. Polvillan on pyytänyt anteeksi. Alkuun en ajatellut antaa anteeksi, mutta kyllä tässä vaakakupissa nyt painaa pitkä, onnelinen menneisyys ja aito katumus. Nöyränä miehenä mies lähtee nyt mukaan "ihmissuhdehömpötyksiin", joille aiemmin vain puristi päätään.
Likaisesta ja rumasta irtosuhteesta voi ehkä sittenkin löytyä hyvää: olemme nyt läheisempiä, puhumme kaikesta ja jaamme kaiken - myös sen miehen ulkopuolisen suhteen. Seksihän meillä on kaikkina aikoina ollut kekseliästä ja toimivaa. Aiemmin lapset asettivat rajoituksia ja sitä puolta saattoi harjoittaa rauhassa vain joskus, nyt lapset ovat isovanhemmilla hoidossa ja usein...
Vastaukset 58
Vanhimmat
Voi vitsit. Miksi ihmeessä se miehesi on alun alkajeenkaan pettänyt noin älykästä naista, jonka kanssa seksikin on kekseliästä ja toimivaa????? Ja miksi ihmeessä te nyt lähdette moisiin "parisuhdehömpötyksiin", kun itsekin osaat analysoida noin loistavalla tavalla niin teidän avioliittoanne ja miehesi rumaa ja likaista suhdetta?
Vaikutat kovin epävarmalta ja katkeralta naiselta. Olen pahoillani puolestasi. Ehkä sinun olisi kuitenkin viisainta lähteä omille teillesi, niin olisi sinun helpompi hengittää ja voisit olla huoleti sen suhteen, pettääkö miehesi sinua jälleen jonkun itseään sivistymättömämmän ja manipuloivan rakastajattaren kanssa.
Ottaako tosiaan noin paljon päähän, kun yhdessä tarinassa vaimo vei kuin veikin voiton?
Ensinnäkin ihminen voi pettää pelkästään siksi, kun tuli tilaisuus. Jopa sellaisen ihmisen kanssa, missä kukaan muu ei näe mitään järkeä. Näitä on kaveripiirissä nähty (sekä miehillä että naisilla).
Toiseksi, voihan se toinen nainen olla kauniimpi kuin ykkönen, mutta silti surkea sängyssä. Ulkonäkö voi pettää.
Neuvoni on kuitenkin ihan sama kuin sinulla. Se oli siinä.
Olen epävarma ja kaiken jälkeen jossain määrin katkerakin. Kaipaan kipeästi ulkopuolisia analysoimaan tapahtunutta ja ohjaamaan meitä eteenpäin. Siksi käymme ahkerasti pariterapeutilla ja KAIKKI käydään läpi. Parisuhdeterapeutin mukaan ei ole harvinaista, että rakastajattaren katkeruus menee sairaalle puolelle. Näin kävi meidän tapauksessamme. Sen jälkeenkin on jatkettava. Näin teemme. Vanhempina ja viisaampina. Otamme parisuhteellemme aikaa, emmekä elä enää vain lasten ehdoilla. Se oli perusongelmana - ja se ongelma on nyt korjattu!
Vaimo vei voiton? Kidutettuaan ne itseään miellyttävät vastaukset mieheltään, joopa joo ja ens vuonna uusiks. Ihailtavan epätoivoista itsepetosta ja vieläpä kaksi naista kilpailee samasta nahkasta, onneksi olette löytäneet noin selkärangattoman ja vailla omaa tahtoa olevan planktonin mistä tapella.
Jos yhtään ymmärsin alkuperäistä kirjoittajaa, hän sanoi, että aviomies haki viidenkympin villityksissään kotia villimpää seksiä rakastajattarelta, mutta löysikin valtaa hakevan perheenäidin. Korjatkaa, jos olen väärässä.
uskotko sä itsekään tuohon, mitä kirjoitat! Vai oli rakastajattaren suoritus pettymys ja teillä puolestaan seksi toimivaa ja kekseliästä ja nainenkin oli koulutustasoltaan alhaisempi..huh huh ja heh heh. Kyllä siinä on mies puhunut parastaan ja sinä pistänyt pääsi pensaaseen uskoen satusetää.
Nyt täytyisi pitää aivoriihi. Miten saada vaihtelua pitkiksi venyneisiin "työpäiviin", jolloin mies tulee vieraisille muutamaksi tunniksi, tai yöksi. Perheenäiti ei osaa mitään, sehän on ihan selvä juttu. Irtoseksikin pitkästyneen perheenäidin kanssa on kuin naisi lahoa heinäseivästä. Kakkosen kanssa voi seksihurjastella ja kokeilla temppuja joista kotona saisi korville avokämmenellä. Mutta lisävinkkejä ja kekseliäitä ajatuksia kehiin nyt?
nyt tuli kyllä päivän paras tarina, ihan satumainen, hehehehe, hohoho,lolololololololllll.
saada sit paremman olon itselles, voi ressukkaa... :(
Aika epätoivoista, jaksamista sinulle!
olet saanut
Mielestäni kuvasit hyvin tilanteen, jossa pettämiseen on johtanut tavallaan ”elämysten” etsiminen. Arkielämässä ei ole ollut oikein sitä jännitystä, mitä jotkut persoonat kaipaavat. Helppo ratkaisu on tuo seksisuhteen etsiminen.
Kun ei kokemusta ole salasuhteen dynamiikasta, se ajautuu pian umpikujaan. Luulen että se havahduttaa monen ns. tavallisen miehen ja ahdistus on melkoinen. Se ei sujunutkaan niin kuin elokuvissa! Kyse ei siis ole siitä, että seksielämässä olisi ollut ongelmia vaan jostain ihan muusta.
Hienoa että olette kyenneet rehellisyyteen keskenänne. Se on hyvä uusi alku.
Tuohon heittäisin ideana, että miehesi hankkisi jotain sellaista elämäänsä, jonka kautta saisi kokea tuota aitoa elämänjännitystä. Se, mitä se voisi olla, riippuu tietysti persoonasta ja elämäntilanteestanne. ehkä uusi ”vaarallinen” harrastus (kalliokiipeily, moottoripyöräily, eräretkeily, yrittäjäksi ryhtyminen, uuteen järjestöön liittyminen,…).
oletko sinä feikki tuon nimimerkin takana... Yleensä olet nähnyt metsän puilta nimittäin...
... ja tilapäisesti seikkailu voi kiinnostaa. Arki voi kuitenkin olla ankea, kaikki ei olekaan sitä, mitä on odottanut ennen ensimmäistä panoa. Ensimmäiset 10 panoa menee huumassa, mahdollisesti 50kin, sitten tulee realiteetit mukaan kuvaan. Kuka on tämä etupenkillä naitava naikkonen, mitä yhteistä minulla hänen kanssaan olikaan? --- Peruutan koko jutun, jos ja kun vain voin...
vaan olen usein yrittänyt tuoda esiin, ettei pettäminen ole niin yksioikoista.
Syynä tuntuu yhä useammin olevan tuo seikkailun halu.Mikä meiltä puuttuu arkielämästä, jos emme koe enää "elävämme" siinä? Entä jos käsityksemme "arjesta" onkin väärä? Ehkä ihminen ei nyt vain ole "tehty" sitä varten? Miksi yritämme sopeutua sellaiseen jossa voimme huonosti?
seksiarvosanaksi, voi taivas. Jos minulla olisi noin tyhmä vaimo, olisin lähtenyt litomaan jo aikoja sitten.
ikuiset kakkoset älähti... Näkyy niiden kateus kauaksi... Tsemppiä!!
ei ne kakkoset kuule aina jää kakkosiksi ;)
ikuisuudessa. ei ne kakkoset mihinkään sieltä katoa. mies leikkii kiinni jäätyään hetken kunnollista ettei vaimo suutu, mutta kahden kuukauden päästä soittaa taas kakkoselle. aina vaan uudestaan. ikuisesti, niinkuin sanoit. joillekin riittää kakkosuus, varsinkin jos näkee miestä kuitenkin usein.
on se vaan niin sääli, että toiset joutuvat tyytymään kakkosena oloon. Ei koskaan muuta kuin jämiä...
En ymmärrä.
hävitty. Kulta on ykkönen ;)
tuskin omakaan suhde kovin ruusuinen on jos vierasta haluaa.... ja mitä tulee polvillaan anteekisantamisen rukoilemiseen niin minun ukkoni teki sitä ihan samaa ja vieläpä itkeä pirautti ja vannoi rakkautta, mutta eipä vaan lopettanut pettämistä.Tyhmä olin kun uskoin, onneksi älysin jättää hänet enkä rakentanut esim 40 vuotta elämästäni hänen varaansa.
Tämän riskin siinä joutuu ottamaan. Kunpa voiskin nähdä tulevaisuuteen! Meillä oli kumminkin niin rankkaa, että enpä usko, että kumpikaan haluaa pettää toista juuri nyt...
itsekunnioitus Österbottenilla..? Vai ovatko hienot kulissit tärkeämmät..
olla kulissit tärkeämpää kuin itsekunnoitus. On todella surullista, ei voi muuta sanoa.
pystytte jatkamaan liittoanne ja olette menossa parisuhdeterapiaankin. Mutta miinusta se, että mies on antanut niin liioitellun makuisen kielteisen kuvan siitä toisesta naisesta. Te olette nyt yhdessä ulkoistaneet pahan eli siirtäneet sen tuohon toiseen naiseen. Sen sijaan,e ttä keskitytte solvaamaan sitä naista, keskittykää oikeasti miettimään, mistä pettäminen johtui. Koska, joku syyhän siihen oli, että mies petti. Kyseessä ei ollut yksittäinen humalapano, vaan salasuhde kuitenkin.
nyt tosiaan miettiä sitä, miksi mies teki niinkuin teki, jostakinhan sen on täytynyt johtua. Ei se toinen nainen ole ainoa syyllinen, aina siihen tarvitaan kaksi. Ei auta asiaa, jos sitä kolmatta osapuolta haukutaan ja parjataan, vai tuoko se petetylle vaimolle helpotusta, hetkeksi.
mutten mielestäni huora. Mä rakastin sitä miestä, ihan hirveesti. Mies sanoi, että hänelläkin on tunteita mua kohtaan, mutta niin paljon menetettävää. Lopetimme suhteen sen kestettyä yli kaksi vuotta. Vieläkin kaipaan sitä miestä, mutta toisaalta olen helpottunut,etten häntä enää ole odottamassa. Miehellä on hienot ulkoiset puitteet,;voisin kuvitella, että hän olisi myös vuodattanut melkoiset krokotiilinkyyneleet vaimolleen, anellen armoa, jos olisi jäänyt kiinni. Miehellä on sellainen asema yhteisössään, että se ei olisi kestänyt kärähtämistä. Sanoin hänelle monta kertaa, että annetaan olla, kun sä pelkäät niin paljon kiinnijäämistä, mutta hän halusi aina vaan jatkaa. Tiedän,että mies oli kiintynyt minuun, hän otti ison riskin ollessaan kanssani suhteessa niin pitkään, eikä hän sittenkään vielä olisi halunnut lopettaa. Mutta minä väsyin ja uuvuin lopulta olemaan niin pienessä sivuroolissa hänen elämässään. Mieluummin ilman mitään roolia. Viestini tarkoitus oli vain havainnoida, että vaimo kuulee vain yhden tarinan, se toinen tarina jää kuulematta.
nähdä metsää puilta? Tottakai mies haukkuu sen kakkosen, että saisi sinut tyytyväiseksi. Kakkoselle varmasti sanonut, että seksi oli 10 arvoista. Niin ne tekee, usko vaan. Teidän olisi nyt syytä selvittää, miksi mies petti. Ei se kakkonen väkisin häntä vienyt. Kakkonen on varmasti iloinen, kun pääsi eroon tuollaisesta munattomasta miehestä, joka haukkuu naisen maanrakoon vain pelastaakseen oman nahkansa. Helpottaako huorittelu oloasi yhtään? Toivottavasti saatte suhteenne kuntoon. Ja saattehan te, kunhan vain uskot kaiken, minkä mies suustaan suoltaa.
on alkuperäinen kirjoittaja saanut. Nostan kuitenkin hattua teille; olette rohkeita jatkaaksenne ja vahvoja, kun haette apua ulkopuolelta, monet eivät sitä halua ja jotkut eivät todellakaan jaksa/pysty yrittämään. Koska yrittää teidän pitää ja paljonkin ja todellakin asia läpi käydä, muuten ette eteenpäin pysty. Järkyttävää on kuitenkin, kuinka moni täällä mollaa teidän yritystänne.
Itselle on käynyt niin, että sain todella kakkosen vihat niskaani suhteen loppumisen jälkeen. En kuitenkaan koskaan haukkunut häntä huoraksi, vaikkakin nyt kaiken tekemänsä ja sanomansa mukaan niin voisin tehdä. Ikävä kyllä, tässä tapauksessa kakkonen käyttäytyi niin, että hänen päähänsä ei mahtunut muu kuin panot, ja sitä tavaraa sitten tuli tuutin täydeltä.
En minä ainakaan kokenut itseäni yhtään huonommaksi, koin, että arvostan sentään itseäni niin korkealle, etten lähtenyt kiistaan mukaan. Kuka aikuinen nainen kertoo omasta seksielämästään kaiken, siis kaiken, minusta se on niin yksityistä aluetta, että en alentuisi sille tasolle ollenkaan... En tiedä sitten, luuliko nainen, että tulisin vihaisemmaksi vai mitä, lähinnä kyllä tunsin sääliä naista kohtaan.
On kestetty miehen kanssa vaikka mitä, kakkonen varmaan ajattelee, että kosto on suloinen. Kaipa hän sai siitä jonkin moista tyydytystä. Minä hänen housuissaan häpeisin todella... Mutta toisaalta hyvä, että näytti loppupeleissä sen, millainen hän oikeasti on. Jos kertoisin täällä, teistä kukaan ei uskoisi, mihin kaikkeen katkera ihminen pystyy. Omat silmäni aukesivat sille, että on todella julmia ihmisiä olemassa ja heitäkin, keillä ei ole minkäänlaista omatuntoa olemassa.
Tsemppiä alkuperäiselle kirjoittajalle ja hyvä kun selvitätte asiaa. On ihan teidän oma asianne, jatkatteko liittoa vai ette, muista se.
kakkonen tuli täyteen vihaa, sillä vihastahan tuossa oli kysymys? Onko mielestäsi miehelläsi puhtaat jauhot pussissa? Kirjoitat, että olette kestäneet miehenne kanssa vaikka mitä - mutta hyvänen aika, miehesi se oli, joka tuon naisen kanssa harrasti seksiä ja suoritti ne naisen kuvaamat seksiaktit. Kenties miehesi oli vakuutellut naiselle rakkauttaan ja luvannut tyhijiä. Tiedätkö, sellaisia ne ukkomiehet usein ovat: vannovat rakkautta salarakkaalle, mutta kun käry käy, on ääni kellossa toinen ja sitten rakastetaankin niin kovin vaimoa. Kirjoitat kuin tuomiopäivän julistaja, että on olemassa ihmisiä, joille ei ole omaatuntoa ja ovat julmia...minkälainen mahtaa miehesi omatunto olla? Onko hän kenties ollut julma pannessaan kahta naista vuoroperää? Ja nyt teillä menee niin hyvin että! Ja mies on niin viaton - herää jo akka!!! Miehelläsi on todennäköisesti jo uusi pano kierroksilla, ei tiikeri raidoistaan pääse! Vedättää sua taas 6-0, mutta itsepähän sen sallit,heh.
äijäsi on pannut toista naista. Sinä et ole riittänyt hänelle, etkä riitä nytkään. Hän haki muualta, mitä suhteestanne puuttuu. Se kylmä tosiasia ei pala tulessakaan.
mistä noita sinisilmäisiä eukkoja aina vaan löytyy. Mutta helppohan äijien on tollasia kusettaa. Olin suhteessa sellaiseen äijään, joka oli kertaalleen kärähtänyt. Vaimo antoi anteeksi ja sanoi, että se on sitten kerrasta poikki.Joo, äijä oli jatkanut pettämistä, oli vaan tosi tarkka yhteydenpidosta ja kaikesta. Eukko luulee vielä tänä päivänä, että kaikki hyvin.
No ymmärrän toki näitä naisia, ketkä antavat anteeksi ja haluavat yrittää. Itse samaan "halpaan" menneenä ymmärrän ihan täysin. Meilläkin meni joitain vuosia ns. hyvin. Mutta eipä mies kuitenkaan lopulta mahtanut itselleen mitään ja haki sitä seuraa muualta. Niin se vain on, että pitäisi olla itselleen rehellinen. Alunperin jos toista ihmistä oikeasti todella rakastaa ja kunnioittaa ei tätä petä. Kerran kun on rajan yli astunut on toinen kerta jo helpompaa. Meilläkin mies oikeasti yritti, mutta kuinkas kävikään.Sen olen oppinut, että kun kerran on se luottamus mennyt en toiste tule enää anteeksi antamaan tai suhdetta jatkamaan, vaikka toinen kuinka anelisi. Itseään pitää sen verran arvostaa ja kunnioittaa, että uskaltaa itse tehdä ratkaisun lähteä omaan elämään, vaikkei koskaan enää ketään löytäisi. Mieluummin olisin yksin kun enää jatkaisin tuollaista. Ne on raskaita vaiheita elämässä istua sielläterapeutilla ja yrittää. Enkä kiellä etteikö niitä hyviäkin hetkiä ollut, enkä kadu kuienkaan tämän kaiken läpi käymistä. Elämässä oppii kaikenlaista ja oppi ei ole koskaan pahasta. Olen oppinut arvostamaan itseäni ihmisenä ja tiedän olevani hyvin vahva ja itsenäinen. Ja sen sanon etten ole kyllä yksin jäänyt jostain kumman syystä on tuota seuraa riittänyt ja rinnalleni olen löytänyt ihmisen jota rakastan. Hänelle olen alusta saakka tehnyt selväksi kuitenkin sen, että jos tekee sitä vierasta mieli kertokoon sen heti ja sitten emme jatka yhdessä, siihen en sitten enää lähde. Voimia teille kaikille, jotka yritätte, toivon todella että se teille on sen arvoista ja jotkut teistä varmasti onnistuttekin elämä kun on täynnä yllätyksiä eikä mikään suhde ole koskaan samanlainen.
sitä murehdi, jotenkin olin lukevani sinunkin rivien välistä katkeruutta?
Miehelläni ei todellakaan ole puhtaat jauhot pussissa, olenko kenties niin väittänyt? Kyllä hän valehteli, minulle ja paljon. Ja on kuule selvitelty asiaa moneen kertaan, olen lähtenyt käveleen monta kertaa, on molemmat itketty ja raivottu, parisuhdeterapiat käyty, että ukko on kyllä saanut minun vihat ja raivot niskaansa, en ole kohdistanut mitään kakkoseen, vaan olen häneltä tulleet syytökset niellyt ihan mukisematta. En ole todellakaan mikään tuomiopäivän julistaja, meidän tapauksessa se oli juuri tuo kakkonen, usko pois. Varmasti on mieheni luvannut kakkoselleen sitä ja tätä, enkä sitäkään kiellä, onko sinusta sitten oikein, että vaimolle sitten puretaan kaikki? Eikö se ole se mies, ketä jättää, kelle ollaan katkeria, kostonhimoisia?
Ja kuule, miehellä on ihan vapaus mennä kakkosensa luo, jos haluaa, en ole häntä estellyt, enkä estäkään. Suostun avioeroon ja sopuisaan sellaiseen, jos mieheni sellaisen haluaa. Minä haluan vielä tälläkin hetkellä, ettäs tiedät. Eli en todellakaan ole pyytänyt miestäni jäämään,
Että on turha kenenkään minulle paasata, että uskon vaikka mitä löpinöitä... Mutta tässä tapauksessa tiedän senkin takuuvarmasti, että kakkonenkin valehtelee.
Ja on aikamoista alkaa muita ihmisiä tuomitsemaan, kun et todellakaan tiedä, mikä tilanne meillä on ollut päällä.
Ihmettelen tosiaan sellaisia ihmisiä, jos he uskovat pettäjään sinisilmäisesti ja saavat heti anteeksiannon. Näin ei meillä ole todellakaan käynyt, sellaista sotkua on tullut, että henkisellä puolella mennään. Tässä on kuule jo ollut kysymys ihan terveydestä, että en kuunaan päivänä usko, että kaikkien näiden takaiskujen ja sairauksien jälkeen kukaan ihminen enää pystyy pettämään, aikamoisen riskin ottaa. Meidän tapauksessa ero tulee ennen seuraavaa pettämistä.
että joku kykenee kommentoimaan näin: "Voimia teille kaikille, jotka yritätte, toivon todella että se teille on sen arvoista ja jotkut teistä varmasti onnistuttekin elämä kun on täynnä yllätyksiä eikä mikään suhde ole koskaan samanlainen."
Palstan kommentoijissa enemmistö (tai ehkä vain äänekkäin osa?) on hyvinkin pahantahtoisia, ilmeisen katkeria ihmisiä, jotka toivovat kärsimystä ja kyyneliä muillekin.
kuuntele itseäsi, rauhoitu..sinä et selvästikään voi hyvin. Etkä selvästikään ole vieläkään päässyt yli pettämisestä. Ja sydämessäsi pelkäät, että mies siltikin pettää uudelleen. Onko anteeksiantamus ollut sen arvoista, että olet lähellä menettää psyykkisen tasapainosi? Ja kyllä, sinä vaikutat tuomitsevalta.
päässyt yli, en ole väittänytkään? Enkä kenties koskaan pääsekään, mutta yritän ainakin.
Ihmettelen tosiaan tämän palstan toimintaa, että valtaosa on kuitenkin sitä mieltä, että yrittää ei kannata ja tuntuu, että han todella pahaa halutaan niin pettäjille kuin petetyillekkin. Alkuperäinen kirjoittaja kirjoittaa heidän tilanteen ja kas, huomattteko mitä hän sai niskaansa? Kaksi tai kolme asiallista kirjoitusta, siinä ne. Sitten ainainen kilpailu vaimojen ja kakkosesten välillä, eihän sellaista kukaan jaksa lukea, kun loppupeleissä on vain se tärkeää, että kuinka itse elämässä selviytyy.
Sanoisinkin kaikille täällä pohdiskeleville, keille pettäminen tuottaa mielipahaa ja haluatte asiallista palautetta; menkää Tukinetin palstalle, siellä kirjoitukset ja palautukset ovat asiallista ja sieltä saa oman tukihenkilönkin.
Kiitokset Liljan ja Mummmuorin kirjoituksista, ne kun raapaisevat pintaakin syvemmältä, ne jos mitkä ovat auttaneet ainakin minua tässä karmivassa kriisissä. Minä poistun todellakin tältä palstalta, kun tuntuu, että mielipaha vain kasvaa, kun näitä kirjoituksia lukee, eikä kannustavaa palautetta tule missään muodossa.
Itse ko.asian kanssa kipuillessani, eksyin myös tänne ja pitää kyllä sanoa, että pettymys on kova. Kukaan ei tulevaisuudesta tiedä, mutta samaa mieltä olen siitä, että tiedän yrittäneeni päästä asiasta yli.Toivon mukaan en katkeroidu, siitä etten edes yrittänyt antaa anteeksi. Tai mahdollisen eron jälkeen pystyisin kunnoittamaan toisten avioliitoa, etten sekaantuisi varattuun. Näitä "pahan" kiertämään laittavia petettyjäkin on jo ihan liikaa. (Mieheni ei ole päässyt helpolla). Jokainen tekee niinkuin tekee, mutta ihmisten katkeruus on käsin kosketettavissa.Itse toivon paljon voimia meille/teille kaikille, jotka yrittävät oikeasti jatkaa petettämisen jälkeen avioliittoa!
miehesi on häntä koipien välissä, hänen on pakko kertoa sinulle epäedullisia asioita, tasapuolisesti ja riittävän hyvin, jotta uskoisit ne ja antaisit anteeksi. Mies ei olisi kertonut tuosta toisesta naisesta ollenkaan, ellei hän olisi tajunnut tehneensä virhevalintaa rakastajattaren suhteen, se sai hänet nöyräksi sinun suhteesi. Ellei rakastajatar olisi heittäynyt hankalaksi ja manipuloinut, heidän suhteensa oli jatkunut salaisena.
Totuuden nimissä et voi koskaan tietää, saiko rakastajatar mieheltäsi oikeasti seiskan seksiarvosanaksi. Vai kutosen. Vai kympin. Tai oliko hänellä suhde tosiaan vain jännityksen ja salailun vuoksi. Nämä ovat kaikki asioita, joilla ei ole kovin paljon merkitystä. Vai luuletko tosiaan, että joku sanoo puolisolleen antavansa rakastajattarelleen täydet 10 pistettä ja papukaijamerkin - ja samaan hengenvetoon lisää "anna kulta anteeksi, tahdon jatkaa kanssasi"?
Pointtinsa oli kai kertoa, että odotukset ulkopuoliselle suhteelle olivat olleet kovat, hän odotti löytävänsä muuta kuin mitä löysi. Katui koko hommaa - ei tietenkään olisi tullut kotiin, jos olisikin löytänyt elämänsä suuren rakkauden. Nyt hän tajusi olleensa tyhmä ja vaarantaneensa jotain, joka säilyttämisen hän tajusikin tärkeäksi. Tulevaisuuteen ei voi nähdä, mutta nyt ollaan ainakin viisaampia ja otetaan suhteelle enemmän aikaa, ei enää aseteta työtä ja lapsia ja kavereita aina etusijalle. Silläkin pääsee jo pitkälle, toivomme.
miksi on niin vaikea uskoa, ettei se ruoho ole vihreämäpää aidan toisella puolella. Tai ehkäpä "kakkosilla on" kestämistä siinäkin, että mies todella valitsi vaimon, eikä noteeraa kakkosta muuksi kuin virheeksi..
VOI olla vihreämpää aidan toisella puolella. Tässä tapauksessa mies menetti kiinnostuksensa, koska rakastajatar alkoi ryppyillä ja niskoitella. Miten mies olisi toiminut, jos rakastajatar olisi jatkanut nätisti ja kauniisti?
Entä mitä rakastajatar ajattelee? Käyttäytyikö hän tuolla tavoin, koska myös alintajuntaisesti halusi päästä rakastajastaan eroon?
taas olen epäilevämpi... Mies pelkäsi rakastattaren käräyttävän hänet. Eli pelko siitä, että saat tietää heidän suhteestaan jotain toista kautta, oli ainoa syy miksi hän sen sinulle itse kertoi. Ja kun hänen piti kertoa, niin eipä ollut muita vaihtoehtoja kuin katua tai olla katuvinaan.
Todennäköistä on myös, että mies olisi menettänyt joka tauksessa kiinnostuksensa kakkoseen..Ja eiköhän suhteesta "pääse" eroon..Lisäksi on mahdollista herätä ihmettelemään, mitä ihmettä näki kakkosessa ollenkaan.. Eikä oikeesti kiinnostanut mitä kakkonen ajatteli, sorry.. Kyllä olen pettänyt ja itselle kävi näin. Tämä on siis OMA kokemus.
Tärkeintä oli, että itse kertoi. Eikö salasuhteessa AINA ole olemassa pelko, että käry käy? Tärkein syy miehellä, mitä ilmeisemmin oli oma halu jatkaa avioliittoaan. Katumus voi olla täysin aitoa.
voikin olla aitoa, katumus, ei tullut mieleenikään ;). Itse kun en ole sellaiseen tilanteeseen vielä joutunut, että tarvitsisi katua. "Non, je ne regrette rien" Edith Piafia lainatakseni. Voisi kyllä olla aika veikeä tunne. Ehkäpä joskus...
"taas olen epäilevämpi... Mies pelkäsi rakastattaren käräyttävän hänet. Eli pelko siitä, että saat tietää heidän suhteestaan jotain toista kautta, oli ainoa syy miksi hän sen sinulle itse kertoi. Ja kun hänen piti kertoa, niin eipä ollut muita vaihtoehtoja kuin katua tai olla katuvinaan."
Nyt sinulta unohtuu kaikkein tärkein kysymys, eli miksi?
Jos kakkosnainen olisi ollut miehen elämän rakkaus, niin mitä väliä kärähtämisellä olisi ollut? Sehän olisi tuollaisessa tilanteessa suorastaan helpotus, petturin kannalta vedetään pöytä puhtaaksi ja voi aloittaa uuden elämän rakastajattaren kanssa. Miksi tämmöinen mies edes katuisi? Tai miksi mies edes yrittäisi salata hommaa enää tuossa vaiheessa?
Kyllä se on niin, että jos miehen liitossa ei ole mitään, hän on harkinnut pitkään eroa ja se törmää elämänsä rakkauteen, niin kyllä se nostaa kytkintä viimeistään sitten kun kärähtää. Siihen mennessä heikko päätöksentekijä voikin häilyä kahden vaiheilla. Ja jos käryn jälkeen ei nosta kytkintä, vaan lakki kourassa anoo vaimolta armoa, niin kyllä se kertoo täysin selvästi siitä, että kakkonen on kakkonen ja ykkönen ykkönen.
Kyllä minäkin olen pitänyt kakkossuhdetta tyttöystävän rinnalla kostoksi sen tekemistä pettämisestä. Ihan lyhyen alkuhuuman jälkeen se kakkonen ei vain napannut tarpeeksi. Niinpä katkaisin suhteen ja vähän myöhemmin annoin tyttökaverillekin kenkää kun kyllästyin sen temppuiluun (kumpikaan ei koskaan saanut tietää toisistaan.)
Täyttä asiaa. Itse olen ihmetellyt, miksi tätä asiaa roikkuvat kakkoset eivät suostu ymmärtämään. Olen samaa mieltä ko. asiasta. Mies ei halua kakkosta ykköseksi, jos käryn jälkeen haluaa jatkaa vaimon kanssa. Voiko selvempää merkkiä olla! Näin selväjärkisen miehen tekstejä kehiin enemmänkin. Kostosta, en tosin ole samaa mieltä:)
kiitos sinä mies, joka kommentoit asiaa!! Saatiin miehinen näkökulma tähän, ja vastaus ainaiseen ykkösen ja kakkosen valtataisteluun.
Kumpa vain se kakkonen tajuaisi myös sen, ja jättäisi rauhaan...
ajatellut hetkeäkään, että ap:n miehen rakastajatar olisi ollut hänen elämänsä rakkaus, pelkästään vaihtelua ja extraa. Mutta vaihtelu ei olisikaan vaihtelua sen enempää kuin extraakaan, jos kumppani saa vihiä asiasta, siitä tulee kamala älämölö ja hän haluaa erota. Kakkossuhteita on jokalähtöön. Eniten on juuri näitä "vaihtelua" -tapauksia. Älä viitisi olla niin romanttinen ;).
seiskan sai rakastajatar seksiarvosanaksi. On itsestään selvää, että pitihän miehesi ruveta panettelemaan rakastajartaan, ei kai voinut kehumaankaan alkaa. Sinä tietysti haluat uskoa miehesi sanoihin ja jos se helpottaa, niin hyvä niin.
on joka lähtöön - ja totuus tässäkin asiassa voi olla aivan jotain muuta kuin sinulle kerrottu. Tai sitten ei.
Muutama mielenkiintoinen ristiriitakohta tässä tarinassa on - saa ajattelemaan, että kirjoitteliko joku íhan vaan lämpimikseen soopaa perjantai-iltapäivän ratoksi...
minkä numeron ukkos anto sulle seksiarvosanaksi sillä ei kai se nyt niin hullu ollut että olisi huonompaa ruvennut salaa laittamaan.
Löysitte se avaimen mikä pitää jatkossakin teidän suhteen hyvänä, miehen irtosuhteet ja sitä seuraava katuminen, jatkakaa valitsemallanne tiellä.
Vilpittömät onnittelut, useimma vaimot eivät tajua mitä oma mies tarvitsee. Pientä jännitystä ja vierasta silloin tällöin. Voi kun omakin vaimo tuon tajuaisi.
Minun exällä oli kakkonen kolmen vuoden ajan ja tuo nainen tuli silmilleni. Aiheutti monen vuoden on/off jutun jälkeen meidän lopullisen eron ja on nyt siitä asti mustamaalannut minua. Vaikka sai mieheni niin ei kuitenkaan jätä minua rauhaan- Hän on pilannut välejäni muutamaan entiseen ystäväänikin.
Tekee kaikkensa että exäni ei vain mitenkään edes muistelisi minua hyvällä. Tuo nainen on aivan kauhea. Syyttää minua että elän menneessä vaikka itse ei ole päässyt eteenpäin ollenkaan koska kokoajan mollaa minua.
Hän ei siis elä ollenkaan eteenpäin vaan kaivaa menneitä. Syyttelee minun kiusaaavan häntä y.m y.m
Vaikka en mistään hinnasta halua olla missään tekemisissä kanssaan. Enkä koskisi tikullakaan kumaankaan heistä ovat kyllä niin alhaista porukkaa.
Kirottelee sms:ä lehtiin kuinka ovat onnellisia mutta luulenpa sen onnen olevan erittäin haurasta. Sillä ei onnellinen ihminen halua tuhota toista.
En usko, että kukaan jaksaa vainota ketään ilkeydestä. Luulen, että taustalla on enemmänkin tarve selittää itselleen asiat parhain päin.
Selitän vähän näkemystäni: tunnen paljon ihmisiä, jotka yhdessä tai useammassa asiassa "virkkaavat" oman totuutensa asiankulusta. Esimerkiksi jos tietävät sisimmässään toimineensa väärin ja kunniattomasti, he väittävät toisten toimineen väärin heitä itseään kohtaan.
Perimmäinen tavoite ei ole mustamaalata, vaan lievittää omaa pahaa oloa. Totta kai siinä tulee mustamaalanneeksi ihmisiä, mutta se on vain sivutuote.
Jotkut tällaiset ihmiset ovat kutistuneet tämän virkkaamansa "totuuden" vangeiksi. Heidän kanssaan on mahdotonta keskustellakaan, ettei puhe kääntyisi tähän "suureen vääryyteen" tavalla tai toisella. Kanssakäyminen heidän kanssaan käy epämiellyttäväksi ja he huomaavat jäävänsä enenevässä määrin yksin totuutensa kanssa.
Loppujen lopuksi he ovat varsin surullisia ja säälittäviä ihmisiä. Turha heistä on itseensä ottaa.
Hyvää jatkoa sinulle!
Niin tuntuu todellakin oudolta, että tuollainen ihminen joka selittelee ja antaa jopa arvosanoja pystyisi oikeasti kenestäkääm välittämään, taitaapi asustella siellä kotona taasen yksi selittelyn mestari. Sellaisen ihmisen rinnalla sitä varmasti tuntee olonsa epävarmaksi, koskaanhan ei sitten voi tietää miten tämä samainen ihminen sitä omaa vaimoa arvostelee. Minusta tullainen ihminen ei ole kyllä kenenkään kunnioituksen arvoinen, kamalan itsekkäältä ja omasta mielestään ilmeisen täydellisenä itseään pitää.
Toivon, että yrtittämisesi on todellakin vaivan arvoista.....toivottavasti
yli kaks vee varattuun mieheen. Hän jätti minut ja sanoi, että jos kerron hänen vaimolleen suhteesta, mies tekee elämästäni helvettiä. Pelästyin valtavan paljon..kuka oli tuo mies, johon olin ollut silmittömän ihastunut..?
Eikös tässä ole klassinen tapaus, mies ajatteli, että ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella, eikä se ollutkaan. Kotiseksi, se kasin arvoinen, olikin parempaa kuin se rakastajattaren kanssa puskassa nautittu seksi. Ei ollut aivan arvoista. saman opin minäkin.