Lähestymisen ABC

Ei kaikki naiset pidä parrakkaista miehistä! Itse en ainakaan kiinnostu parrakkaista miehistä. Ja parta saa ihmisen näyttämään entistä vanhemmalta!

Nldir kirjoitti:

Ei kaikki naiset pidä parrakkaista miehistä! Itse en ainakaan kiinnostu parrakkaista miehistä. Ja parta saa ihmisen näyttämään entistä vanhemmalta!

Ehkä ei, mutta selkeästi naiset on ainakin mua alkaneet pitää enemmän miehekkäänä parran kanssa, flirttiä on paljon useammin. Ja mitä vanhemmalta näyttämiseen tulee, niin ilman partaa näytin aina nuoremmalta, nyt ei enää herätä samanlaista hämmästystä ikä.

Ja totta puhuen mulle riittäis aivan hyvin yksi nainen, joka pitäis riittävästi koko paketista ja jonka kanssa muutenkin klikkais yhteen. Mutta sen löytymiseen asti pitää vaan yrittää parantaa todennäköisyyksiä.

En voi tuohon muuta sanoa, kuin että... LOISTAVA!!! Aivan mielettömän hieno kirjoitus!!!

"Ja miehet vieroksuu sitä, että menisi juttelemaan kaveriporukassa olevalle naiselle. Mä (sinkkuna) olen aina ulkona kaveriporukassa. Meitä on miehiä ja naisia. Mies voi ihan hyvin rohkeasti tulla vaikka näin: "Moikka. Mä olen (nimi) ja huomasin sut tuolta kauempaa. Haluaisitko tulla hetkeksi aikaa sivummalle juttelemaan."

Tuo ei tule kyllä minulta onnistumaan, ei millään.
Ehkä sen takia baareissa iskeminen ei ole minun juttuni.

"Musta on oikeastaan aika naurettavaa, että miehet odottaa naisen olevan yksin, kun kaverit on hakemassa juotavaa tai vessassa. Tuntuu hiukan kiusalliselta, että mies vaanii ja hyökkää kimppuun naisen ollessa yksin.
Kannattaa siis olla rohkea ja tavoitella sitä mitä tai ketä haluaa. Tiedän, että vaatii rohkeutta lähestyä toista, varsinkin tosimielellä. Siksi reipas ja kiinnostunut lähestyminen vetoaa muhun. Se, että haetaan kaveriporukasta, ekrtoo siitä, että mies haluaa nähdä vaivaa naisen suhteen, eikä ole arkajalka kaverienkaan edessä."

Niinpä tosiaan. Enpä tajunnut. Vittu miten munaton arkajalka olen kun en viitsi mennä johonkin kaveriryhmän keskelle keskeyttämään keskustelua ja pyytämään jotain syrjemmälle juttelemaan.

Naiseltahan tuo sama onnistuu miesporukan ollessa liikkeellä noin vain? Pitäähän miehenkin nähdä ettei nainen ole arkajalka kaveriensa suhteen?

Taidan iskeä tosiaan naiseni vaikka kaupan kassajonosta kun menen kaveriporukan eteen arvosteltavaksi ja arvottavaksi jossakin baarissa.

Tuo ei ole reippautta ja kiinnostunutta eikä tosimieltä vaan tietäähän sen ketkä tuota tekee. Pelimiehet ja rentut juopot.

Ei potku riitä kirjoitti:

"Ja miehet vieroksuu sitä, että menisi juttelemaan kaveriporukassa olevalle naiselle. Mä (sinkkuna) olen aina ulkona kaveriporukassa. Meitä on miehiä ja naisia. Mies voi ihan hyvin rohkeasti tulla vaikka näin: "Moikka. Mä olen (nimi) ja huomasin sut tuolta kauempaa. Haluaisitko tulla hetkeksi aikaa sivummalle juttelemaan."

Tuo ei tule kyllä minulta onnistumaan, ei millään.
Ehkä sen takia baareissa iskeminen ei ole minun juttuni.

"Musta on oikeastaan aika naurettavaa, että miehet odottaa naisen olevan yksin, kun kaverit on hakemassa juotavaa tai vessassa. Tuntuu hiukan kiusalliselta, että mies vaanii ja hyökkää kimppuun naisen ollessa yksin.
Kannattaa siis olla rohkea ja tavoitella sitä mitä tai ketä haluaa. Tiedän, että vaatii rohkeutta lähestyä toista, varsinkin tosimielellä. Siksi reipas ja kiinnostunut lähestyminen vetoaa muhun. Se, että haetaan kaveriporukasta, ekrtoo siitä, että mies haluaa nähdä vaivaa naisen suhteen, eikä ole arkajalka kaverienkaan edessä."

Niinpä tosiaan. Enpä tajunnut. Vittu miten munaton arkajalka olen kun en viitsi mennä johonkin kaveriryhmän keskelle keskeyttämään keskustelua ja pyytämään jotain syrjemmälle juttelemaan.

Naiseltahan tuo sama onnistuu miesporukan ollessa liikkeellä noin vain? Pitäähän miehenkin nähdä ettei nainen ole arkajalka kaveriensa suhteen?

Taidan iskeä tosiaan naiseni vaikka kaupan kassajonosta kun menen kaveriporukan eteen arvosteltavaksi ja arvottavaksi jossakin baarissa.

Tuo ei ole reippautta ja kiinnostunutta eikä tosimieltä vaan tietäähän sen ketkä tuota tekee. Pelimiehet ja rentut juopot.

Lue lisää

"Vaikea sanoa jutunaihetta, mistä keskustella. Voi kysyä, onko juhlimiselle erityissyytä vai muuten vaan ulkona "

Niin mitäpä sinä naisena jutunaiheella kun mieshän ne keksii ja sinä vain kommentoit.
Aivan kuten aloitteetkin.

Tulee tunne että pettyisin pahasti jos iskisin tuon kaltaisen naisen.

Ei potku riitä kirjoitti:

"Ja miehet vieroksuu sitä, että menisi juttelemaan kaveriporukassa olevalle naiselle. Mä (sinkkuna) olen aina ulkona kaveriporukassa. Meitä on miehiä ja naisia. Mies voi ihan hyvin rohkeasti tulla vaikka näin: "Moikka. Mä olen (nimi) ja huomasin sut tuolta kauempaa. Haluaisitko tulla hetkeksi aikaa sivummalle juttelemaan."

Tuo ei tule kyllä minulta onnistumaan, ei millään.
Ehkä sen takia baareissa iskeminen ei ole minun juttuni.

"Musta on oikeastaan aika naurettavaa, että miehet odottaa naisen olevan yksin, kun kaverit on hakemassa juotavaa tai vessassa. Tuntuu hiukan kiusalliselta, että mies vaanii ja hyökkää kimppuun naisen ollessa yksin.
Kannattaa siis olla rohkea ja tavoitella sitä mitä tai ketä haluaa. Tiedän, että vaatii rohkeutta lähestyä toista, varsinkin tosimielellä. Siksi reipas ja kiinnostunut lähestyminen vetoaa muhun. Se, että haetaan kaveriporukasta, ekrtoo siitä, että mies haluaa nähdä vaivaa naisen suhteen, eikä ole arkajalka kaverienkaan edessä."

Niinpä tosiaan. Enpä tajunnut. Vittu miten munaton arkajalka olen kun en viitsi mennä johonkin kaveriryhmän keskelle keskeyttämään keskustelua ja pyytämään jotain syrjemmälle juttelemaan.

Naiseltahan tuo sama onnistuu miesporukan ollessa liikkeellä noin vain? Pitäähän miehenkin nähdä ettei nainen ole arkajalka kaveriensa suhteen?

Taidan iskeä tosiaan naiseni vaikka kaupan kassajonosta kun menen kaveriporukan eteen arvosteltavaksi ja arvottavaksi jossakin baarissa.

Tuo ei ole reippautta ja kiinnostunutta eikä tosimieltä vaan tietäähän sen ketkä tuota tekee. Pelimiehet ja rentut juopot.

Lue lisää

Olen kyllä nyt ällikällä lyöty. Todella...

Mitä väliä sillä loppujen lopuks on, mitä kaveriporukka sanoo? Mun kaveriporukassa EI IKINÄ naurettaisi tuollaiselle lähestymiselle. Kaverit olisivat enemmänkin innoissaan, kun näkisivät mut miesseurassa.
Moni kaveripiirissä on jo yli 3kympin. Ei siinä iässä ole tarve nauraa toisille ihmisille ivailevasti. Varsinkaan tuntemattomille.. Eikä kaveriporukassaan suu koko aikaa käy. Kyllä mä siinä kavereiden kanssakin ollessa tutkiskelen ympäristöä ja katson näkyykö ketään mielenkiintoista.
Kaveriporukkaan meneminen, kuten mikä tahansa lähestyminen, edellyttää edes jonkunlaista tilannetajua. En tarkoittanutkaan, että mies pölähtää paikalle silloin, kun selvästi on joku pidempi tarina neidillä kesken.
Enkä tarkoittanut, että pitää tehdä komea 'sisääntulo' keskelle kaveriporukkaa. Jos lähestyt naista, vaikka hiukan kosketat olkapäätä (kuitenkaan sormella tökkimättä) saadaksesi hänen huomion, kaikki kavereista ei välttämättä lähestymistä edes huomaa. Aina on joukossa niiitä, joilla on meno päällä enemmän tai vähemmän.

Kyllä mä väittäisin, että se on enemmänkin keskenkasvuisten miestenalkujen juttu, että nauretaan toisen lähestymiselle. Se kertoo silloin enemmän kaveriporukasta - ei sinusta. Ja mitä sitten jos lähestyt, eikä hommasta tulekaan mitään? Tuskin näet niitä ihmisiä enää koskaan.

Lähinnä hämmästelen sitä, että eihän siinä ole mitään menetettävää. Vai onko? Olen minäkin pyytänyt miehiä ulos, aina silloin tällöin (no, aina varatuilta) tulee pakit. Ei se ole keneltäkään pois. Enemmän olisin harmitellut sitä, että olisin jättänyt tilaisuuden käyttämättä. Miehet taas on yleensä hyvinkin otettuja, koska naiset niin harvoin tekevät aloitetta.

Olin nuorempana hyvin ujo. Arastelin kaikissa sosiaalisissa tilanteissa, en ainoastaan miesten lähellä. Mun ujous ärsytti mua itseäni. Olin kateellinen niille kavereille, jotka uskalsivat sanoa ja tehdä mitä halusivat. Mäkin halusin olla se hauska tyttö, jonka jutut naurattaa toisia. Mä halusin olla se, joka uskaltaa sanoa sanottavansa suoraan.
Mä vain opettelin olemaan rohkea näissä tilanteissa. Menin kiusallisiin tilanteisiin tietoisesti oppimismielessä. Pystyin siihen, koska mulla oli kova tarve saada sosiaalista varmuutta. Ja se toimi.
Tahtoo siis sanoa, että jos kyse sinulla on tällaisesta epävarmuudesta, niin siitä voi opetella pois. Mä kyllä tiedän ja ymmärrän, että lähestyminen ei aina ole helppoa, eikä varsinkaan tunteiden osoittaminen. Siinä on jollain tavalla vaan pystyttävä puristamaan itsestään asia ulos. Etukäteen jännitys on kaikkein pahinta, mutta kun tilanne on ohi, tulee helpottunut olo, sainpas sanottua. Meistä vaan kun kukaan ei taida olla ajatuksenlukijoita. Vastakkainen puoli ei voi tietää, ellet kerro.

Ja mitä tulee baarissa iskemiseen noin yleensä, niin mustakaan se paikka ei ole paras mahdollinen. Itse käyn baarissa vain muutamia kertoja vuodessa, ja silloinkin kavereiden kanssa jotain keikkaa katsomassa.
Silloin haluaakin seurata esiintyjää, eikä tehdä uusia tuttavuuksia. Lähestyä voi kuitenkin missä vaan. Joku kiireetön tilanne on aina paras.

Ja kyllä monet sinkut vaan liikkuu kaveriporukassa. Kahvilassa, rannalla, harrastuksissa, shoppailemassa... Jos kaveriporukka on se suurin pelko, niin silloin kannattaakin siirtyä yksinäisten väijymiseen. Joillekin ujoille ja aroille se kaveriporukka voi olla henkinen turva. Kun esim. terassilla sinä ja kaverisi istutte tyttöjen/kaveriporukan pöytään, voisin vannoa, että se juttu luistaa paljon paremmin, kuin että olette tytön kanssa kahdestaan. Se on helppo ja letkeä tapa aloittaa tutustuminen, kun heitetään huulta koko seurueen kesken. Tässäkin silti pätee ensivaikutelma ja se, että kukaan ei halua liian humalaisia seuraansa.

Ei potku riitä kirjoitti:

"Vaikea sanoa jutunaihetta, mistä keskustella. Voi kysyä, onko juhlimiselle erityissyytä vai muuten vaan ulkona "

Niin mitäpä sinä naisena jutunaiheella kun mieshän ne keksii ja sinä vain kommentoit.
Aivan kuten aloitteetkin.

Tulee tunne että pettyisin pahasti jos iskisin tuon kaltaisen naisen.

Lue lisää

Ja vielä mitä tulee jutunaiheeseen, niin kyllä mä ainakin osoitan oman kiinnostukseni ihan samoilla asioilla kun mies. Olen ystävällinen, hymyilen ja katson silmiin ja kyselen myös mieheltä kaikenlaista. Eli olen aktiivinen siinä, että jutustelu menee luontevasti eteenpäin, enkä jätä vastuuta siitä pelkästään miehelle.
Monesti valitettavasti käy niin, että mies on sisäistänyt sen, että hänen on koko ajan kysyttävä ja puhuttava. Silloin mies ampuu hermostuneesti kysymyksiä siihen tahtiin, etten ehdi kunnolla edelliseenkään vastata. Vahingossa käykin juuri niin, että mies puhuu suurimmaksi osaksi ja nainen ei saa suunvuoroa.
Aika nopeasti kyllä huomaa, että onko jutussa potentiaalia.

Jos en ole kiinnostunut, niin vastailen hyvin lyhyesti, totean olevani tällä kertaa kavereiden kanssa, tai vain katsomassa keikkaa tms. Saatan siinä kohteliaasti muutaman sanan vielä vaihtaa ja yleensä mies siitä sitten jatkaakin matkaansa.

Yleisesti kai sanoisin, että kannattaa lähestyä sillä ajatuksella, että menee vain juttelemaan ja tunnustelemaan maaperää. Jos takaraivossa takoo vain ajatus iskemisestä ja epäonnistumisesta, niin mies lisää sillä tavalla vain omaa suorituspainettaan.

M. July -81 kirjoitti:

Olen kyllä nyt ällikällä lyöty. Todella...

Mitä väliä sillä loppujen lopuks on, mitä kaveriporukka sanoo? Mun kaveriporukassa EI IKINÄ naurettaisi tuollaiselle lähestymiselle. Kaverit olisivat enemmänkin innoissaan, kun näkisivät mut miesseurassa.
Moni kaveripiirissä on jo yli 3kympin. Ei siinä iässä ole tarve nauraa toisille ihmisille ivailevasti. Varsinkaan tuntemattomille.. Eikä kaveriporukassaan suu koko aikaa käy. Kyllä mä siinä kavereiden kanssakin ollessa tutkiskelen ympäristöä ja katson näkyykö ketään mielenkiintoista.
Kaveriporukkaan meneminen, kuten mikä tahansa lähestyminen, edellyttää edes jonkunlaista tilannetajua. En tarkoittanutkaan, että mies pölähtää paikalle silloin, kun selvästi on joku pidempi tarina neidillä kesken.
Enkä tarkoittanut, että pitää tehdä komea 'sisääntulo' keskelle kaveriporukkaa. Jos lähestyt naista, vaikka hiukan kosketat olkapäätä (kuitenkaan sormella tökkimättä) saadaksesi hänen huomion, kaikki kavereista ei välttämättä lähestymistä edes huomaa. Aina on joukossa niiitä, joilla on meno päällä enemmän tai vähemmän.

Kyllä mä väittäisin, että se on enemmänkin keskenkasvuisten miestenalkujen juttu, että nauretaan toisen lähestymiselle. Se kertoo silloin enemmän kaveriporukasta - ei sinusta. Ja mitä sitten jos lähestyt, eikä hommasta tulekaan mitään? Tuskin näet niitä ihmisiä enää koskaan.

Lähinnä hämmästelen sitä, että eihän siinä ole mitään menetettävää. Vai onko? Olen minäkin pyytänyt miehiä ulos, aina silloin tällöin (no, aina varatuilta) tulee pakit. Ei se ole keneltäkään pois. Enemmän olisin harmitellut sitä, että olisin jättänyt tilaisuuden käyttämättä. Miehet taas on yleensä hyvinkin otettuja, koska naiset niin harvoin tekevät aloitetta.

Olin nuorempana hyvin ujo. Arastelin kaikissa sosiaalisissa tilanteissa, en ainoastaan miesten lähellä. Mun ujous ärsytti mua itseäni. Olin kateellinen niille kavereille, jotka uskalsivat sanoa ja tehdä mitä halusivat. Mäkin halusin olla se hauska tyttö, jonka jutut naurattaa toisia. Mä halusin olla se, joka uskaltaa sanoa sanottavansa suoraan.
Mä vain opettelin olemaan rohkea näissä tilanteissa. Menin kiusallisiin tilanteisiin tietoisesti oppimismielessä. Pystyin siihen, koska mulla oli kova tarve saada sosiaalista varmuutta. Ja se toimi.
Tahtoo siis sanoa, että jos kyse sinulla on tällaisesta epävarmuudesta, niin siitä voi opetella pois. Mä kyllä tiedän ja ymmärrän, että lähestyminen ei aina ole helppoa, eikä varsinkaan tunteiden osoittaminen. Siinä on jollain tavalla vaan pystyttävä puristamaan itsestään asia ulos. Etukäteen jännitys on kaikkein pahinta, mutta kun tilanne on ohi, tulee helpottunut olo, sainpas sanottua. Meistä vaan kun kukaan ei taida olla ajatuksenlukijoita. Vastakkainen puoli ei voi tietää, ellet kerro.

Ja mitä tulee baarissa iskemiseen noin yleensä, niin mustakaan se paikka ei ole paras mahdollinen. Itse käyn baarissa vain muutamia kertoja vuodessa, ja silloinkin kavereiden kanssa jotain keikkaa katsomassa.
Silloin haluaakin seurata esiintyjää, eikä tehdä uusia tuttavuuksia. Lähestyä voi kuitenkin missä vaan. Joku kiireetön tilanne on aina paras.

Ja kyllä monet sinkut vaan liikkuu kaveriporukassa. Kahvilassa, rannalla, harrastuksissa, shoppailemassa... Jos kaveriporukka on se suurin pelko, niin silloin kannattaakin siirtyä yksinäisten väijymiseen. Joillekin ujoille ja aroille se kaveriporukka voi olla henkinen turva. Kun esim. terassilla sinä ja kaverisi istutte tyttöjen/kaveriporukan pöytään, voisin vannoa, että se juttu luistaa paljon paremmin, kuin että olette tytön kanssa kahdestaan. Se on helppo ja letkeä tapa aloittaa tutustuminen, kun heitetään huulta koko seurueen kesken. Tässäkin silti pätee ensivaikutelma ja se, että kukaan ei halua liian humalaisia seuraansa.

Lue lisää

"Olen kyllä nyt ällikällä lyöty. Todella..."

Miten niin?

Sinustako on helppoa iskeä kaveriporukasta jostakin baarista mies itsellesi jonka kiinnostuksesta ei ole varmuutta puhumattakaan sen kavereiden reaktiosta?

"Mitä väliä sillä loppujen lopuks on, mitä kaveriporukka sanoo? Mun kaveriporukassa EI IKINÄ naurettaisi tuollaiselle lähestymiselle. Kaverit olisivat enemmänkin innoissaan, kun näkisivät mut miesseurassa.
Moni kaveripiirissä on jo yli 3kympin. Ei siinä iässä ole tarve nauraa toisille ihmisille ivailevasti. Varsinkaan tuntemattomille.."

Ei kysymys ole naurusta mutta kyllä se on huomattavasti vaikeampi tehdä lähestyminen jostakin helvetin kaukaa baarista johonkin kaveriporukkaan.

Teetkö itse näitä koskaan vai etkö oikeasti ymmärrä miksi miehet tekevät aloitteita silloin kun nainen on yksin?

"Jos lähestyt naista, vaikka hiukan kosketat olkapäätä (kuitenkaan sormella tökkimättä) saadaksesi hänen huomion, kaikki kavereista ei välttämättä lähestymistä edes huomaa"

Minkähänlaisissa ravintoloissa te käytte oikein?...

"Kyllä mä väittäisin, että se on enemmänkin keskenkasvuisten miestenalkujen juttu, että nauretaan toisen lähestymiselle."

Tai keskenkasvuisten naistenalkujen?

"Tahtoo siis sanoa, että jos kyse sinulla on tällaisesta epävarmuudesta, niin siitä voi opetella pois. Mä kyllä tiedän ja ymmärrän, että lähestyminen ei aina ole helppoa, eikä varsinkaan tunteiden osoittaminen."

Syy minkä takia en iske baareista on se että minulla tunteet eivät syty vain silmäilemällä naista. Jos jotakuta isken niin teen sen harkiten ja varsin herrasmiesmäisesti, mutten todellakaan suurempaan kaveriporukkaan koskaan.

Vaikeinta ainakin itselle lähestyminen on ollut silloin kun toiseen on jo lähes ihastunut ja niin kiinnostunut että tärisee odotuksesta. Sellaista tuskin nyt jossain baarissa kokee.

Mutta kaveriporukkaan kävely...miten sen sanoisi on minulle jotenkin sopimatonta. Itselleni tulee olo siitä että A) kaveriporukka on etsimässä miestä porukalla joten he arvioivat yhdessä jokaisen iskijän joka pöytään eksyy B) he ovat viettämässä iltaa muuten vaan ja iskijät lähinnä mahdollisesti häiritsevät heidän puuhiaan (osa voi olla myös varattuja).

"Ja mitä tulee baarissa iskemiseen noin yleensä, niin mustakaan se paikka ei ole paras mahdollinen. Itse käyn baarissa vain muutamia kertoja vuodessa, ja silloinkin kavereiden kanssa jotain keikkaa katsomassa.
Silloin haluaakin seurata esiintyjää, eikä tehdä uusia tuttavuuksia. Lähestyä voi kuitenkin missä vaan. Joku kiireetön tilanne on aina paras."

Lähestyä voi koska vaan muttei kaveriporukka ei ole paras vaihtoehto.

"Ja kyllä monet sinkut vaan liikkuu kaveriporukassa. Kahvilassa, rannalla, harrastuksissa, shoppailemassa... Jos kaveriporukka on se suurin pelko, niin silloin kannattaakin siirtyä yksinäisten väijymiseen. Joillekin ujoille ja aroille se kaveriporukka voi olla henkinen turva. Kun esim. terassilla sinä ja kaverisi istutte tyttöjen/kaveriporukan pöytään, voisin vannoa, että se juttu luistaa paljon paremmin, kuin että olette tytön kanssa kahdestaan. Se on helppo ja letkeä tapa aloittaa tutustuminen, kun heitetään huulta koko seurueen kesken."

Tajusin juuri mistä se johtuu. Olen yksilöihminen enkä ryhmäihminen. Nautin kaksin olosta ja silloin myös juttelutaitoni pääsevät oikeuksiinsa. Edes joku tuollainen sekakaveriporukka ei ole todellakaan minun juttuni jos siitä aion jonkun iskeä itselleni. Eri asia jos porukoissa jo tunnetaan muuten.

En jaksa tehdä vaikutusta koko seurueeseen kun en ole mikään sirkustirehtööri vaan siihen yhteen josta olen ehkä kiinnostunut.

Et muuten taida tajuta miltä tuntuu kun yökerhossa nuoret naiset istuvat pöydässä drinkkejä maistellen ja sitten puhuvat. Etsit sopivaa hetkä ja pyydät jotakuta juttelemaan hetkeksi joka istuu sillä tavoin että joudut kurkottautumaan ryhmän yli tavallaan tai olemaan pöydän edessä. Sitten tulee vain vastaus "en mä ny lähde" tai vaikka "en oo kiinnostunu", sitten kun poistut siitä niin näet naisten katseet toisiinsa ja myöhemmin illan aikana katseet sinuun päin että "mitäköhän tuokin kuvitteli olevansa".

Tämä oli esimerkki ihan elävästä elämästä. Tosin ei tapahtunut minulle vaan ystävälleni. Kokeile tuota niin ymmärrät. Ei siinä monesti jaksa lähteä enää yrittämään.

M. July -81 kirjoitti:

Ja vielä mitä tulee jutunaiheeseen, niin kyllä mä ainakin osoitan oman kiinnostukseni ihan samoilla asioilla kun mies. Olen ystävällinen, hymyilen ja katson silmiin ja kyselen myös mieheltä kaikenlaista. Eli olen aktiivinen siinä, että jutustelu menee luontevasti eteenpäin, enkä jätä vastuuta siitä pelkästään miehelle.
Monesti valitettavasti käy niin, että mies on sisäistänyt sen, että hänen on koko ajan kysyttävä ja puhuttava. Silloin mies ampuu hermostuneesti kysymyksiä siihen tahtiin, etten ehdi kunnolla edelliseenkään vastata. Vahingossa käykin juuri niin, että mies puhuu suurimmaksi osaksi ja nainen ei saa suunvuoroa.
Aika nopeasti kyllä huomaa, että onko jutussa potentiaalia.

Jos en ole kiinnostunut, niin vastailen hyvin lyhyesti, totean olevani tällä kertaa kavereiden kanssa, tai vain katsomassa keikkaa tms. Saatan siinä kohteliaasti muutaman sanan vielä vaihtaa ja yleensä mies siitä sitten jatkaakin matkaansa.

Yleisesti kai sanoisin, että kannattaa lähestyä sillä ajatuksella, että menee vain juttelemaan ja tunnustelemaan maaperää. Jos takaraivossa takoo vain ajatus iskemisestä ja epäonnistumisesta, niin mies lisää sillä tavalla vain omaa suorituspainettaan.

Lue lisää

Äh, se unohtui vielä, että kun esittää naiselle kysymyksiä, niin kannattaa kysyä jotain sellaista, mihin naisen on vastattava muutakin kuin kyllä tai ei.
Tällä tavalla voit saada hänen vastauksestaan aiheen jatkokysymykseen.

M. July -81 kirjoitti:

Olen kyllä nyt ällikällä lyöty. Todella...

Mitä väliä sillä loppujen lopuks on, mitä kaveriporukka sanoo? Mun kaveriporukassa EI IKINÄ naurettaisi tuollaiselle lähestymiselle. Kaverit olisivat enemmänkin innoissaan, kun näkisivät mut miesseurassa.
Moni kaveripiirissä on jo yli 3kympin. Ei siinä iässä ole tarve nauraa toisille ihmisille ivailevasti. Varsinkaan tuntemattomille.. Eikä kaveriporukassaan suu koko aikaa käy. Kyllä mä siinä kavereiden kanssakin ollessa tutkiskelen ympäristöä ja katson näkyykö ketään mielenkiintoista.
Kaveriporukkaan meneminen, kuten mikä tahansa lähestyminen, edellyttää edes jonkunlaista tilannetajua. En tarkoittanutkaan, että mies pölähtää paikalle silloin, kun selvästi on joku pidempi tarina neidillä kesken.
Enkä tarkoittanut, että pitää tehdä komea 'sisääntulo' keskelle kaveriporukkaa. Jos lähestyt naista, vaikka hiukan kosketat olkapäätä (kuitenkaan sormella tökkimättä) saadaksesi hänen huomion, kaikki kavereista ei välttämättä lähestymistä edes huomaa. Aina on joukossa niiitä, joilla on meno päällä enemmän tai vähemmän.

Kyllä mä väittäisin, että se on enemmänkin keskenkasvuisten miestenalkujen juttu, että nauretaan toisen lähestymiselle. Se kertoo silloin enemmän kaveriporukasta - ei sinusta. Ja mitä sitten jos lähestyt, eikä hommasta tulekaan mitään? Tuskin näet niitä ihmisiä enää koskaan.

Lähinnä hämmästelen sitä, että eihän siinä ole mitään menetettävää. Vai onko? Olen minäkin pyytänyt miehiä ulos, aina silloin tällöin (no, aina varatuilta) tulee pakit. Ei se ole keneltäkään pois. Enemmän olisin harmitellut sitä, että olisin jättänyt tilaisuuden käyttämättä. Miehet taas on yleensä hyvinkin otettuja, koska naiset niin harvoin tekevät aloitetta.

Olin nuorempana hyvin ujo. Arastelin kaikissa sosiaalisissa tilanteissa, en ainoastaan miesten lähellä. Mun ujous ärsytti mua itseäni. Olin kateellinen niille kavereille, jotka uskalsivat sanoa ja tehdä mitä halusivat. Mäkin halusin olla se hauska tyttö, jonka jutut naurattaa toisia. Mä halusin olla se, joka uskaltaa sanoa sanottavansa suoraan.
Mä vain opettelin olemaan rohkea näissä tilanteissa. Menin kiusallisiin tilanteisiin tietoisesti oppimismielessä. Pystyin siihen, koska mulla oli kova tarve saada sosiaalista varmuutta. Ja se toimi.
Tahtoo siis sanoa, että jos kyse sinulla on tällaisesta epävarmuudesta, niin siitä voi opetella pois. Mä kyllä tiedän ja ymmärrän, että lähestyminen ei aina ole helppoa, eikä varsinkaan tunteiden osoittaminen. Siinä on jollain tavalla vaan pystyttävä puristamaan itsestään asia ulos. Etukäteen jännitys on kaikkein pahinta, mutta kun tilanne on ohi, tulee helpottunut olo, sainpas sanottua. Meistä vaan kun kukaan ei taida olla ajatuksenlukijoita. Vastakkainen puoli ei voi tietää, ellet kerro.

Ja mitä tulee baarissa iskemiseen noin yleensä, niin mustakaan se paikka ei ole paras mahdollinen. Itse käyn baarissa vain muutamia kertoja vuodessa, ja silloinkin kavereiden kanssa jotain keikkaa katsomassa.
Silloin haluaakin seurata esiintyjää, eikä tehdä uusia tuttavuuksia. Lähestyä voi kuitenkin missä vaan. Joku kiireetön tilanne on aina paras.

Ja kyllä monet sinkut vaan liikkuu kaveriporukassa. Kahvilassa, rannalla, harrastuksissa, shoppailemassa... Jos kaveriporukka on se suurin pelko, niin silloin kannattaakin siirtyä yksinäisten väijymiseen. Joillekin ujoille ja aroille se kaveriporukka voi olla henkinen turva. Kun esim. terassilla sinä ja kaverisi istutte tyttöjen/kaveriporukan pöytään, voisin vannoa, että se juttu luistaa paljon paremmin, kuin että olette tytön kanssa kahdestaan. Se on helppo ja letkeä tapa aloittaa tutustuminen, kun heitetään huulta koko seurueen kesken. Tässäkin silti pätee ensivaikutelma ja se, että kukaan ei halua liian humalaisia seuraansa.

Lue lisää

neiti July -81 heittää nyt kyllä kaikissa posteissaan hyviä kommentteja. Tuokin oli hyvä, että miehen kannattaa mennä enemmän tutustumaan naiseen kuin iskemään. Sitten kun näyttää, että on hyvä yhteys, alkaa heittää viettelevämpää läppää.

brtrbtrr kirjoitti:

neiti July -81 heittää nyt kyllä kaikissa posteissaan hyviä kommentteja. Tuokin oli hyvä, että miehen kannattaa mennä enemmän tutustumaan naiseen kuin iskemään. Sitten kun näyttää, että on hyvä yhteys, alkaa heittää viettelevämpää läppää.

Lue lisää

"Tuokin oli hyvä, että miehen kannattaa mennä enemmän tutustumaan naiseen kuin iskemään. Sitten kun näyttää, että on hyvä yhteys, alkaa heittää viettelevämpää läppää."

Riippuu tilanteesta.

Ensivaikutelma on tärkeä ja jos mies hakee muuta kuin kaveruutta niin kyllä on parempi jos keskustelun alussa ollaan jo "tunnelmissa" eikä vain kysellä muuten kuulumisia.

Ei potku riitä kirjoitti:

"Tuokin oli hyvä, että miehen kannattaa mennä enemmän tutustumaan naiseen kuin iskemään. Sitten kun näyttää, että on hyvä yhteys, alkaa heittää viettelevämpää läppää."

Riippuu tilanteesta.

Ensivaikutelma on tärkeä ja jos mies hakee muuta kuin kaveruutta niin kyllä on parempi jos keskustelun alussa ollaan jo "tunnelmissa" eikä vain kysellä muuten kuulumisia.

Lue lisää

Täytyy kai vielä muistuttaa, että kirjoitan omasta näkövinkkelistä näitä juttuja, mikä musta on tuntunut hyvältä tai mitä muuten asioista ajattelen. Ja painotan myös sitäkin, että kyllä ikäiseni ja vanhemmat ihmiset alkavat olla jo sen verran fiksuja, että ei naureta sellaiselle ihmisen perustarpeelle, kuin saada kumppani. Sehän on sama asia, kun nauraisi sille, että toisella on nälkä.

En tiedä minkä ikäisiä sinä tai kaverisi olette, mutta kuulostaa kyllä kovasti teinidiskon meiningiltä. Nuoret on töykeitä, röyhkeitä ja käytöstavat on enemmän kuin puutteellisia. Minä käyn sellaisissa paikoissa (kun sitä tiedustelit), missä asiakaskunnan keski-ikä lienee 3kympin paremmalla puolella.

Joitain vuosia sitten eräässä yökerhossa yksi mies pyysi tanssimaan. Taisi olla joku bilecover-bändi esiintymässä sinä iltana, joten kyse ei muistaakseni ollut edes hitaasta biisistä. Me seistiin kavereiden kanssa tanssilattian takareunamilla pöytien ja tuolien välissä, kuka missäkin, ja yritettiin tähyillä bändiä.
Siitä miehestä. Huomasin heti, että hän ei ollut yhtään mun tyyppinen, ja sanoin ihan nätisti "Kiitos, mutta mä en tanssi. Olen täällä katsomassa esiintyjää". Kun mies siitä lähti, siinä lähettyvillä ollut kaverini (mies) sanoi: "Sä et saa tolla tavalla ikinä ketään". Mä tiedän, että se kaveri tarkoitti vaan hyvää, mutta se tuntui pahalta. Mun mielestä on ihan mielipuolista, että antaisin väärää viestiä, kun itse ei ole tippaakaan kiinnostunut. Miksi lähtisin sellaisen ihmisen kanssa tanssimaan, jonka seurassa en halua olla ja joka ei sytytä millään tavalla? Hän oli ihan vastakohta sille, mitä miehessä haluaisin olevan.

Tällä yritän ilmaista, että rukkaset ei ole henkilökohtaista. Mä toivon ihan valtavasti, että seuraava mies kun mua lähestyy, olisi mun silmissä viehättävä ja että huomaisin meidän välillä nopeasti pientä jännitettä. Ja se mies juttelisi rennosti, nauraisi välillä meidän hömpälle jutunaiheelle. Mäkin nauraisin. Se mies tuoksuisi ihanasti parfyymille ja mun tekisi mieli viedä nenä hiukan lähemmäs, että voisin nuuhkia paremmin. Mä tuntisin, että sydän alkaisi tykyttää hieman nopeammin ja varovaisesti toivoisin, että tässä olisi se mies, jota olen niin kauan etsinyt. Ja sitten me vaihdettais numeroita, ja sopisimme tapaavamme uudestaan mahdollisimman pian.

Torjutuksi tuleminen ei välttämättä johdu siis sinusta, tai siitä että sä olisit tehnyt jotain väärin. Se johtuu siitä, että palaset eivät osu yhteen. En voi sille mitään, että tykkään tietyn tyyppisistä ihmisistä. Enkä sille, että ihastun vain ihan hirveän harvoin. Ihastuisin useammin, jos voisin vaikuttaa asiaan jotenkin.
Rukkasia ei siksi pidä ottaa henkilökohtaisesti, vaan aloittaa uusi lähestyminen aina puhtaalta pöydältä. Ei kannata antaa kaikkien huonokäytöksisten vaikuttaa uusiin lähestymisiin. Jätä ne omaan arvoonsa. Et varmaankaan hauaisi itse tapailla töykeää ihmistä?

Kysyit vielä, että lähestynkö itse miestä, joka on ryhmässä. Toinkin jo esille, että mun lähestymiseni on tapahtunut ihan eri ympäristöissä, kuin baari. Saatan hyvinkin avoimesti kohdistaa huomioni ja keskustelun tiettyyn henkilöön. Baarissa tilanne on mennyt usein niin, että huomaan kiinnostavan miehen ja jossain vaiheessa syntyy katsekontakti. Voi se olla niinkin, että mut on huomattu ensin. Sitten niitä katseita vaihdellaan lisää, itse ainakin arvioiden tilannetta. Kesken kaiken saatetaan kavereiden kanssa siirtyä ihan muualle. Jossain vaiheessa mies taas tulee näköpiiriin. Loppujen lopuksi se on mies, joka tekee siirron lähestyäkseen. Se on kai meillä naisilla vähän 'kotikenttäetu', että mies kokee velvollisuudekseen aloitteen tekemisen. Eikä aina pieni silmäpeli mihinkään johda. Joskus se on enemmänkin sellasta kurkkimista ilman sen suurempaa päämäärää.
Baarissa aloitteen tekeminen vieraalle tuntuu jotenkin oudolla. Päivänvalossa ja arkisissa tilanteissa mä olen toiminut.

Miss July -81 kirjoitti:

Täytyy kai vielä muistuttaa, että kirjoitan omasta näkövinkkelistä näitä juttuja, mikä musta on tuntunut hyvältä tai mitä muuten asioista ajattelen. Ja painotan myös sitäkin, että kyllä ikäiseni ja vanhemmat ihmiset alkavat olla jo sen verran fiksuja, että ei naureta sellaiselle ihmisen perustarpeelle, kuin saada kumppani. Sehän on sama asia, kun nauraisi sille, että toisella on nälkä.

En tiedä minkä ikäisiä sinä tai kaverisi olette, mutta kuulostaa kyllä kovasti teinidiskon meiningiltä. Nuoret on töykeitä, röyhkeitä ja käytöstavat on enemmän kuin puutteellisia. Minä käyn sellaisissa paikoissa (kun sitä tiedustelit), missä asiakaskunnan keski-ikä lienee 3kympin paremmalla puolella.

Joitain vuosia sitten eräässä yökerhossa yksi mies pyysi tanssimaan. Taisi olla joku bilecover-bändi esiintymässä sinä iltana, joten kyse ei muistaakseni ollut edes hitaasta biisistä. Me seistiin kavereiden kanssa tanssilattian takareunamilla pöytien ja tuolien välissä, kuka missäkin, ja yritettiin tähyillä bändiä.
Siitä miehestä. Huomasin heti, että hän ei ollut yhtään mun tyyppinen, ja sanoin ihan nätisti "Kiitos, mutta mä en tanssi. Olen täällä katsomassa esiintyjää". Kun mies siitä lähti, siinä lähettyvillä ollut kaverini (mies) sanoi: "Sä et saa tolla tavalla ikinä ketään". Mä tiedän, että se kaveri tarkoitti vaan hyvää, mutta se tuntui pahalta. Mun mielestä on ihan mielipuolista, että antaisin väärää viestiä, kun itse ei ole tippaakaan kiinnostunut. Miksi lähtisin sellaisen ihmisen kanssa tanssimaan, jonka seurassa en halua olla ja joka ei sytytä millään tavalla? Hän oli ihan vastakohta sille, mitä miehessä haluaisin olevan.

Tällä yritän ilmaista, että rukkaset ei ole henkilökohtaista. Mä toivon ihan valtavasti, että seuraava mies kun mua lähestyy, olisi mun silmissä viehättävä ja että huomaisin meidän välillä nopeasti pientä jännitettä. Ja se mies juttelisi rennosti, nauraisi välillä meidän hömpälle jutunaiheelle. Mäkin nauraisin. Se mies tuoksuisi ihanasti parfyymille ja mun tekisi mieli viedä nenä hiukan lähemmäs, että voisin nuuhkia paremmin. Mä tuntisin, että sydän alkaisi tykyttää hieman nopeammin ja varovaisesti toivoisin, että tässä olisi se mies, jota olen niin kauan etsinyt. Ja sitten me vaihdettais numeroita, ja sopisimme tapaavamme uudestaan mahdollisimman pian.

Torjutuksi tuleminen ei välttämättä johdu siis sinusta, tai siitä että sä olisit tehnyt jotain väärin. Se johtuu siitä, että palaset eivät osu yhteen. En voi sille mitään, että tykkään tietyn tyyppisistä ihmisistä. Enkä sille, että ihastun vain ihan hirveän harvoin. Ihastuisin useammin, jos voisin vaikuttaa asiaan jotenkin.
Rukkasia ei siksi pidä ottaa henkilökohtaisesti, vaan aloittaa uusi lähestyminen aina puhtaalta pöydältä. Ei kannata antaa kaikkien huonokäytöksisten vaikuttaa uusiin lähestymisiin. Jätä ne omaan arvoonsa. Et varmaankaan hauaisi itse tapailla töykeää ihmistä?

Kysyit vielä, että lähestynkö itse miestä, joka on ryhmässä. Toinkin jo esille, että mun lähestymiseni on tapahtunut ihan eri ympäristöissä, kuin baari. Saatan hyvinkin avoimesti kohdistaa huomioni ja keskustelun tiettyyn henkilöön. Baarissa tilanne on mennyt usein niin, että huomaan kiinnostavan miehen ja jossain vaiheessa syntyy katsekontakti. Voi se olla niinkin, että mut on huomattu ensin. Sitten niitä katseita vaihdellaan lisää, itse ainakin arvioiden tilannetta. Kesken kaiken saatetaan kavereiden kanssa siirtyä ihan muualle. Jossain vaiheessa mies taas tulee näköpiiriin. Loppujen lopuksi se on mies, joka tekee siirron lähestyäkseen. Se on kai meillä naisilla vähän 'kotikenttäetu', että mies kokee velvollisuudekseen aloitteen tekemisen. Eikä aina pieni silmäpeli mihinkään johda. Joskus se on enemmänkin sellasta kurkkimista ilman sen suurempaa päämäärää.
Baarissa aloitteen tekeminen vieraalle tuntuu jotenkin oudolla. Päivänvalossa ja arkisissa tilanteissa mä olen toiminut.

Lue lisää

Kuinkas sitte toimitaan, kun on ajautunut siihen tilanteeseen ettei enää yksinkertaisesti jaksa edes yrittää tutustua kehenkään naiseen kun ainaiset pakit on vieny kaikki voimat.

Miss July -81 kirjoitti:

Täytyy kai vielä muistuttaa, että kirjoitan omasta näkövinkkelistä näitä juttuja, mikä musta on tuntunut hyvältä tai mitä muuten asioista ajattelen. Ja painotan myös sitäkin, että kyllä ikäiseni ja vanhemmat ihmiset alkavat olla jo sen verran fiksuja, että ei naureta sellaiselle ihmisen perustarpeelle, kuin saada kumppani. Sehän on sama asia, kun nauraisi sille, että toisella on nälkä.

En tiedä minkä ikäisiä sinä tai kaverisi olette, mutta kuulostaa kyllä kovasti teinidiskon meiningiltä. Nuoret on töykeitä, röyhkeitä ja käytöstavat on enemmän kuin puutteellisia. Minä käyn sellaisissa paikoissa (kun sitä tiedustelit), missä asiakaskunnan keski-ikä lienee 3kympin paremmalla puolella.

Joitain vuosia sitten eräässä yökerhossa yksi mies pyysi tanssimaan. Taisi olla joku bilecover-bändi esiintymässä sinä iltana, joten kyse ei muistaakseni ollut edes hitaasta biisistä. Me seistiin kavereiden kanssa tanssilattian takareunamilla pöytien ja tuolien välissä, kuka missäkin, ja yritettiin tähyillä bändiä.
Siitä miehestä. Huomasin heti, että hän ei ollut yhtään mun tyyppinen, ja sanoin ihan nätisti "Kiitos, mutta mä en tanssi. Olen täällä katsomassa esiintyjää". Kun mies siitä lähti, siinä lähettyvillä ollut kaverini (mies) sanoi: "Sä et saa tolla tavalla ikinä ketään". Mä tiedän, että se kaveri tarkoitti vaan hyvää, mutta se tuntui pahalta. Mun mielestä on ihan mielipuolista, että antaisin väärää viestiä, kun itse ei ole tippaakaan kiinnostunut. Miksi lähtisin sellaisen ihmisen kanssa tanssimaan, jonka seurassa en halua olla ja joka ei sytytä millään tavalla? Hän oli ihan vastakohta sille, mitä miehessä haluaisin olevan.

Tällä yritän ilmaista, että rukkaset ei ole henkilökohtaista. Mä toivon ihan valtavasti, että seuraava mies kun mua lähestyy, olisi mun silmissä viehättävä ja että huomaisin meidän välillä nopeasti pientä jännitettä. Ja se mies juttelisi rennosti, nauraisi välillä meidän hömpälle jutunaiheelle. Mäkin nauraisin. Se mies tuoksuisi ihanasti parfyymille ja mun tekisi mieli viedä nenä hiukan lähemmäs, että voisin nuuhkia paremmin. Mä tuntisin, että sydän alkaisi tykyttää hieman nopeammin ja varovaisesti toivoisin, että tässä olisi se mies, jota olen niin kauan etsinyt. Ja sitten me vaihdettais numeroita, ja sopisimme tapaavamme uudestaan mahdollisimman pian.

Torjutuksi tuleminen ei välttämättä johdu siis sinusta, tai siitä että sä olisit tehnyt jotain väärin. Se johtuu siitä, että palaset eivät osu yhteen. En voi sille mitään, että tykkään tietyn tyyppisistä ihmisistä. Enkä sille, että ihastun vain ihan hirveän harvoin. Ihastuisin useammin, jos voisin vaikuttaa asiaan jotenkin.
Rukkasia ei siksi pidä ottaa henkilökohtaisesti, vaan aloittaa uusi lähestyminen aina puhtaalta pöydältä. Ei kannata antaa kaikkien huonokäytöksisten vaikuttaa uusiin lähestymisiin. Jätä ne omaan arvoonsa. Et varmaankaan hauaisi itse tapailla töykeää ihmistä?

Kysyit vielä, että lähestynkö itse miestä, joka on ryhmässä. Toinkin jo esille, että mun lähestymiseni on tapahtunut ihan eri ympäristöissä, kuin baari. Saatan hyvinkin avoimesti kohdistaa huomioni ja keskustelun tiettyyn henkilöön. Baarissa tilanne on mennyt usein niin, että huomaan kiinnostavan miehen ja jossain vaiheessa syntyy katsekontakti. Voi se olla niinkin, että mut on huomattu ensin. Sitten niitä katseita vaihdellaan lisää, itse ainakin arvioiden tilannetta. Kesken kaiken saatetaan kavereiden kanssa siirtyä ihan muualle. Jossain vaiheessa mies taas tulee näköpiiriin. Loppujen lopuksi se on mies, joka tekee siirron lähestyäkseen. Se on kai meillä naisilla vähän 'kotikenttäetu', että mies kokee velvollisuudekseen aloitteen tekemisen. Eikä aina pieni silmäpeli mihinkään johda. Joskus se on enemmänkin sellasta kurkkimista ilman sen suurempaa päämäärää.
Baarissa aloitteen tekeminen vieraalle tuntuu jotenkin oudolla. Päivänvalossa ja arkisissa tilanteissa mä olen toiminut.

Lue lisää

"Mä toivon ihan valtavasti, että seuraava mies kun mua lähestyy, olisi mun silmissä viehättävä ja että huomaisin meidän välillä nopeasti pientä jännitettä. Ja se mies juttelisi rennosti, nauraisi välillä meidän hömpälle jutunaiheelle. Mäkin nauraisin. Se mies tuoksuisi ihanasti parfyymille ja mun tekisi mieli viedä nenä hiukan lähemmäs, että voisin nuuhkia paremmin. Mä tuntisin, että sydän alkaisi tykyttää hieman nopeammin ja varovaisesti toivoisin, että tässä olisi se mies, jota olen niin kauan etsinyt. Ja sitten me vaihdettais numeroita, ja sopisimme tapaavamme uudestaan mahdollisimman pian."

Kuulostaa todella pinnalliselta ja sen takia baarit eivät minulla toimikaan.
Vaikuttaisi siltä että menet nenän ja sydämentykytyksien mukaan.
Itselläni tuollainen hömppäjutuskelu ja "teinidisko -se sai mun sydämen sykkimään" ei oikein toimi. ;)

"ysyit vielä, että lähestynkö itse miestä, joka on ryhmässä. Toinkin jo esille, että mun lähestymiseni on tapahtunut ihan eri ympäristöissä, kuin baari. Saatan hyvinkin avoimesti kohdistaa huomioni ja keskustelun tiettyyn henkilöön. Baarissa tilanne on mennyt usein niin, että huomaan kiinnostavan miehen ja jossain vaiheessa syntyy katsekontakti. Voi se olla niinkin, että mut on huomattu ensin. Sitten niitä katseita vaihdellaan lisää, itse ainakin arvioiden tilannetta. Kesken kaiken saatetaan kavereiden kanssa siirtyä ihan muualle. Jossain vaiheessa mies taas tulee näköpiiriin. Loppujen lopuksi se on mies, joka tekee siirron lähestyäkseen. Se on kai meillä naisilla vähän 'kotikenttäetu', että mies kokee velvollisuudekseen aloitteen tekemisen. Eikä aina pieni silmäpeli mihinkään johda. Joskus se on enemmänkin sellasta kurkkimista ilman sen suurempaa päämäärää.
Baarissa aloitteen tekeminen vieraalle tuntuu jotenkin oudolla. Päivänvalossa ja arkisissa tilanteissa mä olen toiminut. "

No ethän sinä sitten tiedä mitään miltä tuntuu yrittää iskeä ryhmästä joku vaikkapa baarissa.

"Täytyy kai vielä muistuttaa, että kirjoitan omasta näkövinkkelistä näitä juttuja, mikä musta on tuntunut hyvältä tai mitä muuten asioista ajattelen. Ja painotan myös sitäkin, että kyllä ikäiseni ja vanhemmat ihmiset alkavat olla jo sen verran fiksuja, että ei naureta sellaiselle ihmisen perustarpeelle, kuin saada kumppani. Sehän on sama asia, kun nauraisi sille, että toisella on nälkä."

Nuo tapahtuivat joskus pääle 20 vuotiaana, olen samaa ikäryhmää kuin sinä.

Mielestäni se on äärimmäisen typerä tilanne kun johonkin ryhmään mennään vetämään hihasta jotakin ulkopuolelle ja tämä toteaa ettei kiinnosta. Tanssimaan vienti on eri juttu. Tosin en tanssi joten se siitä.

Ei potku riitä kirjoitti:

"Mä toivon ihan valtavasti, että seuraava mies kun mua lähestyy, olisi mun silmissä viehättävä ja että huomaisin meidän välillä nopeasti pientä jännitettä. Ja se mies juttelisi rennosti, nauraisi välillä meidän hömpälle jutunaiheelle. Mäkin nauraisin. Se mies tuoksuisi ihanasti parfyymille ja mun tekisi mieli viedä nenä hiukan lähemmäs, että voisin nuuhkia paremmin. Mä tuntisin, että sydän alkaisi tykyttää hieman nopeammin ja varovaisesti toivoisin, että tässä olisi se mies, jota olen niin kauan etsinyt. Ja sitten me vaihdettais numeroita, ja sopisimme tapaavamme uudestaan mahdollisimman pian."

Kuulostaa todella pinnalliselta ja sen takia baarit eivät minulla toimikaan.
Vaikuttaisi siltä että menet nenän ja sydämentykytyksien mukaan.
Itselläni tuollainen hömppäjutuskelu ja "teinidisko -se sai mun sydämen sykkimään" ei oikein toimi. ;)

"ysyit vielä, että lähestynkö itse miestä, joka on ryhmässä. Toinkin jo esille, että mun lähestymiseni on tapahtunut ihan eri ympäristöissä, kuin baari. Saatan hyvinkin avoimesti kohdistaa huomioni ja keskustelun tiettyyn henkilöön. Baarissa tilanne on mennyt usein niin, että huomaan kiinnostavan miehen ja jossain vaiheessa syntyy katsekontakti. Voi se olla niinkin, että mut on huomattu ensin. Sitten niitä katseita vaihdellaan lisää, itse ainakin arvioiden tilannetta. Kesken kaiken saatetaan kavereiden kanssa siirtyä ihan muualle. Jossain vaiheessa mies taas tulee näköpiiriin. Loppujen lopuksi se on mies, joka tekee siirron lähestyäkseen. Se on kai meillä naisilla vähän 'kotikenttäetu', että mies kokee velvollisuudekseen aloitteen tekemisen. Eikä aina pieni silmäpeli mihinkään johda. Joskus se on enemmänkin sellasta kurkkimista ilman sen suurempaa päämäärää.
Baarissa aloitteen tekeminen vieraalle tuntuu jotenkin oudolla. Päivänvalossa ja arkisissa tilanteissa mä olen toiminut. "

No ethän sinä sitten tiedä mitään miltä tuntuu yrittää iskeä ryhmästä joku vaikkapa baarissa.

"Täytyy kai vielä muistuttaa, että kirjoitan omasta näkövinkkelistä näitä juttuja, mikä musta on tuntunut hyvältä tai mitä muuten asioista ajattelen. Ja painotan myös sitäkin, että kyllä ikäiseni ja vanhemmat ihmiset alkavat olla jo sen verran fiksuja, että ei naureta sellaiselle ihmisen perustarpeelle, kuin saada kumppani. Sehän on sama asia, kun nauraisi sille, että toisella on nälkä."

Nuo tapahtuivat joskus pääle 20 vuotiaana, olen samaa ikäryhmää kuin sinä.

Mielestäni se on äärimmäisen typerä tilanne kun johonkin ryhmään mennään vetämään hihasta jotakin ulkopuolelle ja tämä toteaa ettei kiinnosta. Tanssimaan vienti on eri juttu. Tosin en tanssi joten se siitä.

Lue lisää

Miksi ihmeessä jatkat vänkeemistä kun et kerran iske naisia baarista? Suurin osa ihmisistä kuitenkin tekee näin. Itse tuntisin suurta vaivautuneisuutta jos joku yrittäisi iskeä minua kaupan kassajonossa kaiken kansan kuullen mutta mitäs sitten. Tässä keskusteltiin siitä mikä tekee hyvän ensivaikutuksen eikä paikan sopivuudesta.

geuhsjdpaääöaL kirjoitti:

Miksi ihmeessä jatkat vänkeemistä kun et kerran iske naisia baarista? Suurin osa ihmisistä kuitenkin tekee näin. Itse tuntisin suurta vaivautuneisuutta jos joku yrittäisi iskeä minua kaupan kassajonossa kaiken kansan kuullen mutta mitäs sitten. Tässä keskusteltiin siitä mikä tekee hyvän ensivaikutuksen eikä paikan sopivuudesta.

Lue lisää

"Miksi ihmeessä jatkat vänkeemistä kun et kerran iske naisia baarista? Suurin osa ihmisistä kuitenkin tekee näin. Itse tuntisin suurta vaivautuneisuutta jos joku yrittäisi iskeä minua kaupan kassajonossa kaiken kansan kuullen mutta mitäs sitten. Tässä keskusteltiin siitä mikä tekee hyvän ensivaikutuksen eikä paikan sopivuudesta."

Sinua häiritsisi että joku yrittää iskeä sinua kaiken kansan kuullen kassajonossa mutta toisaalta pitäisi olla ok kenelle tahansa iskeä kaiken kansan kuullen baarissa?

Loistavaa logiikkaa.

Minusta tuntuu että sinä juuri vedät esille mikä on sopiva paikka (baari) ja mikä taas ei (kassajono).

Se on tietysti vänkeemistä kun kertoo miksei miellytä iskeä naista baarissa kaveriensa keskeltä.

Se on tätä suomalaista kulttuuria. Pitää iskeä baarissa pienessä laitamyönteisessä jostakin tyttöporukasta ja esittää selvää ja nauraa muka niin omille hyville jutuille.

Ei potku riitä kirjoitti:

"Miksi ihmeessä jatkat vänkeemistä kun et kerran iske naisia baarista? Suurin osa ihmisistä kuitenkin tekee näin. Itse tuntisin suurta vaivautuneisuutta jos joku yrittäisi iskeä minua kaupan kassajonossa kaiken kansan kuullen mutta mitäs sitten. Tässä keskusteltiin siitä mikä tekee hyvän ensivaikutuksen eikä paikan sopivuudesta."

Sinua häiritsisi että joku yrittää iskeä sinua kaiken kansan kuullen kassajonossa mutta toisaalta pitäisi olla ok kenelle tahansa iskeä kaiken kansan kuullen baarissa?

Loistavaa logiikkaa.

Minusta tuntuu että sinä juuri vedät esille mikä on sopiva paikka (baari) ja mikä taas ei (kassajono).

Se on tietysti vänkeemistä kun kertoo miksei miellytä iskeä naista baarissa kaveriensa keskeltä.

Se on tätä suomalaista kulttuuria. Pitää iskeä baarissa pienessä laitamyönteisessä jostakin tyttöporukasta ja esittää selvää ja nauraa muka niin omille hyville jutuille.

Lue lisää

"Miksi ihmeessä jatkat vänkeemistä kun et kerran iske naisia baarista? Suurin osa ihmisistä kuitenkin tekee näin. Itse tuntisin suurta vaivautuneisuutta jos joku yrittäisi iskeä minua kaupan kassajonossa kaiken kansan kuullen MUTTA MITÄS SITTEN. Tässä keskusteltiin siitä mikä tekee HYVÄN ENSIVAIKUTUKSEN EIKÄ PAIKAN SOPIVUUDESTA."

Oliko tosiaan tuossa joku kohta jota et ymmärtänyt?

qwedsa kirjoitti:

Kuinkas sitte toimitaan, kun on ajautunut siihen tilanteeseen ettei enää yksinkertaisesti jaksa edes yrittää tutustua kehenkään naiseen kun ainaiset pakit on vieny kaikki voimat.

Lue lisää

...pitää kohdata se, ettei sellaisenaan kelpaa naisille. Sitten vaihtoehdot ovat siinä, että joko yrittää muuttaa itseään kiinnostavammaksi, tai sitten hyväksyy sen tosiasian että ei vetoa naisiin millään tavalla eikä toisaalta halua itseäänkään muuttaa, joten siis pitää unohtaa naiset ja keskittyä niihin itselleen tärkeämpiin asioihin. Se on paljon omasta valinnasta kiinni.

Ei potku riitä kirjoitti:

"Mä toivon ihan valtavasti, että seuraava mies kun mua lähestyy, olisi mun silmissä viehättävä ja että huomaisin meidän välillä nopeasti pientä jännitettä. Ja se mies juttelisi rennosti, nauraisi välillä meidän hömpälle jutunaiheelle. Mäkin nauraisin. Se mies tuoksuisi ihanasti parfyymille ja mun tekisi mieli viedä nenä hiukan lähemmäs, että voisin nuuhkia paremmin. Mä tuntisin, että sydän alkaisi tykyttää hieman nopeammin ja varovaisesti toivoisin, että tässä olisi se mies, jota olen niin kauan etsinyt. Ja sitten me vaihdettais numeroita, ja sopisimme tapaavamme uudestaan mahdollisimman pian."

Kuulostaa todella pinnalliselta ja sen takia baarit eivät minulla toimikaan.
Vaikuttaisi siltä että menet nenän ja sydämentykytyksien mukaan.
Itselläni tuollainen hömppäjutuskelu ja "teinidisko -se sai mun sydämen sykkimään" ei oikein toimi. ;)

"ysyit vielä, että lähestynkö itse miestä, joka on ryhmässä. Toinkin jo esille, että mun lähestymiseni on tapahtunut ihan eri ympäristöissä, kuin baari. Saatan hyvinkin avoimesti kohdistaa huomioni ja keskustelun tiettyyn henkilöön. Baarissa tilanne on mennyt usein niin, että huomaan kiinnostavan miehen ja jossain vaiheessa syntyy katsekontakti. Voi se olla niinkin, että mut on huomattu ensin. Sitten niitä katseita vaihdellaan lisää, itse ainakin arvioiden tilannetta. Kesken kaiken saatetaan kavereiden kanssa siirtyä ihan muualle. Jossain vaiheessa mies taas tulee näköpiiriin. Loppujen lopuksi se on mies, joka tekee siirron lähestyäkseen. Se on kai meillä naisilla vähän 'kotikenttäetu', että mies kokee velvollisuudekseen aloitteen tekemisen. Eikä aina pieni silmäpeli mihinkään johda. Joskus se on enemmänkin sellasta kurkkimista ilman sen suurempaa päämäärää.
Baarissa aloitteen tekeminen vieraalle tuntuu jotenkin oudolla. Päivänvalossa ja arkisissa tilanteissa mä olen toiminut. "

No ethän sinä sitten tiedä mitään miltä tuntuu yrittää iskeä ryhmästä joku vaikkapa baarissa.

"Täytyy kai vielä muistuttaa, että kirjoitan omasta näkövinkkelistä näitä juttuja, mikä musta on tuntunut hyvältä tai mitä muuten asioista ajattelen. Ja painotan myös sitäkin, että kyllä ikäiseni ja vanhemmat ihmiset alkavat olla jo sen verran fiksuja, että ei naureta sellaiselle ihmisen perustarpeelle, kuin saada kumppani. Sehän on sama asia, kun nauraisi sille, että toisella on nälkä."

Nuo tapahtuivat joskus pääle 20 vuotiaana, olen samaa ikäryhmää kuin sinä.

Mielestäni se on äärimmäisen typerä tilanne kun johonkin ryhmään mennään vetämään hihasta jotakin ulkopuolelle ja tämä toteaa ettei kiinnosta. Tanssimaan vienti on eri juttu. Tosin en tanssi joten se siitä.

Lue lisää

No niin, rakkahin Ei potku riitä.

Tämä alkaa tosiaan kuulostaa jo vänkäämiseltä, kuten tuossa jo eräskin kirjoittaja totesi. Jos olet jo vakuuttunut, ettei naisia kertakaikkiaan voi iskeä, niin mikä on oikeastaan tarkoitusperäsi tässä kirjoittelussa?? Jos kaikki vinkit on mielestäsi pelkkää paskaa, niin anna aiheen olla. Älä edes lue niitä, jos kaikki harhaanjohtavat vinkit vaan pahentaa sun oloasi.
Oletkohan huomannut, että tämä ei ole vain sinun palstasi. Tämän aihe ei ole "Antaa vinkkejä minulle, jolla Ei potku riitä". Tarkoitus ei myöskään ole, että jokainen vinkki toimii jokaiselle.
Toimivia vinkkejä on varmastti, koska monella muulla ne toimivat. Siis tarkoitan niitä miehiä, joilla on positiivinen asenne ja halua yrittää.

Haluatko todella tietää, missä on sinun ongelmasi ydin? Tässä se tulee:

"Kuulostaa todella pinnalliselta ja sen takia baarit eivät minulla toimikaan.
Vaikuttaisi siltä että menet nenän ja sydämentykytyksien mukaan.
Itselläni tuollainen hömppäjutuskelu ja "teinidisko -se sai mun sydämen sykkimään" ei oikein toimi. ;)"

Ongelma on se, että sä et kyllä ymmärrä naisia tippaakaan. Kyse ei ole teinidiskosta, vaan TUNTEESTA joka voi osua kohdalle missä vain. Baaria siihen ei tarvita. Kuten jo aiemmin kerroin, olen kokenut sen saman tunteen omalla työpaikallani. Edellä olevassa ei ole mitään pinnallista, vaan pelkkää TUNNETTA, ja on sinun kannaltasi sääli, ettet sitä ymmärrä. Ettet ymmärrä naista.
Kysymys on TUNTEESTA, kun huomaa, että toisessa ihmisessä on jotain itseään kiehtovaa. TUNTEESTA, että haluaa tutustua toiseen ihmiseen paremmin. Ja siitäkin TUNTEESTA, kun ohimennen keskusteltaessa tulee sellainen olo, että tekisi ihan hirveästi mieli halata toista, silti tietäen, ettei se ole sopivaa (kuten juurikin työpaikalla). Ja se TUNNE, kun toisen poistuessa olo on hiukan haikea ja onnellinen samaan aikaan.

Ymmärrätkö nyt mistä on kysymys? Naisen toimintaa ohjaa hyvin pitkälle tunteet (ja joo, moni nainen varmasti toimii eri tavalla, ei tarvitse erikseen mainita. En minäkään halua lapsia, vaikka suurin osa naisista haluaa. Toimin eri tavalla siinä.) Naiset kokee asioita tunteella, mies taas kokee enemmän asiat asioina. Naisten tunnemaailma on täysin erilainen. Miehillä ymmärtääkseeni todelliset tunteet syttyvät paljon hitaammin.
Nainen usein tarvitsee kiihottuakseen jotain tunteita kumppaniaan kohtaan, tunnetta läheisyydestä sekä mielikuvia. Siis tarkoitan todella kiihottuakseen. Mies taas kiihottuu pitkälti visuualisesti, eli siitä mitä hän näkee. Naisen rinnat, naisen kokonaan alasti, takapuolen... siksi suurin osa pornosta onkin suunnattu miehille.
Alatko hahmottaa yhtään eroa? Et voi verrata keskenään sitä, mikä sinulla miehenä toimii lähestymisessä ja mikä minulla naisena. Miehet ja naiset kokevat lähestymisen ihan eri tavalla. Jos miehet ja naiset toimisivat samalla tavalla, niin tätäkään viestiketjua ei olisi koskaan aloitettu.

geuhsjdpaääöaL kirjoitti:

"Miksi ihmeessä jatkat vänkeemistä kun et kerran iske naisia baarista? Suurin osa ihmisistä kuitenkin tekee näin. Itse tuntisin suurta vaivautuneisuutta jos joku yrittäisi iskeä minua kaupan kassajonossa kaiken kansan kuullen MUTTA MITÄS SITTEN. Tässä keskusteltiin siitä mikä tekee HYVÄN ENSIVAIKUTUKSEN EIKÄ PAIKAN SOPIVUUDESTA."

Oliko tosiaan tuossa joku kohta jota et ymmärtänyt?

Lue lisää

Oletko idiootti?

Käsket iskemään baarista kun sen tekevät muutkin. Sitten kun ehdottaa jotain toista paikkaa niin se ei käykään sinulle ja lopulta toteat että tässä keskusteltiin ensivaikutelmasta yleensä eikä paikasta.

Vaihda aivot uusiin ja tule takaisin. Ei tuossa ole päätä eikä häntää.

Miss July -81 kirjoitti:

No niin, rakkahin Ei potku riitä.

Tämä alkaa tosiaan kuulostaa jo vänkäämiseltä, kuten tuossa jo eräskin kirjoittaja totesi. Jos olet jo vakuuttunut, ettei naisia kertakaikkiaan voi iskeä, niin mikä on oikeastaan tarkoitusperäsi tässä kirjoittelussa?? Jos kaikki vinkit on mielestäsi pelkkää paskaa, niin anna aiheen olla. Älä edes lue niitä, jos kaikki harhaanjohtavat vinkit vaan pahentaa sun oloasi.
Oletkohan huomannut, että tämä ei ole vain sinun palstasi. Tämän aihe ei ole "Antaa vinkkejä minulle, jolla Ei potku riitä". Tarkoitus ei myöskään ole, että jokainen vinkki toimii jokaiselle.
Toimivia vinkkejä on varmastti, koska monella muulla ne toimivat. Siis tarkoitan niitä miehiä, joilla on positiivinen asenne ja halua yrittää.

Haluatko todella tietää, missä on sinun ongelmasi ydin? Tässä se tulee:

"Kuulostaa todella pinnalliselta ja sen takia baarit eivät minulla toimikaan.
Vaikuttaisi siltä että menet nenän ja sydämentykytyksien mukaan.
Itselläni tuollainen hömppäjutuskelu ja "teinidisko -se sai mun sydämen sykkimään" ei oikein toimi. ;)"

Ongelma on se, että sä et kyllä ymmärrä naisia tippaakaan. Kyse ei ole teinidiskosta, vaan TUNTEESTA joka voi osua kohdalle missä vain. Baaria siihen ei tarvita. Kuten jo aiemmin kerroin, olen kokenut sen saman tunteen omalla työpaikallani. Edellä olevassa ei ole mitään pinnallista, vaan pelkkää TUNNETTA, ja on sinun kannaltasi sääli, ettet sitä ymmärrä. Ettet ymmärrä naista.
Kysymys on TUNTEESTA, kun huomaa, että toisessa ihmisessä on jotain itseään kiehtovaa. TUNTEESTA, että haluaa tutustua toiseen ihmiseen paremmin. Ja siitäkin TUNTEESTA, kun ohimennen keskusteltaessa tulee sellainen olo, että tekisi ihan hirveästi mieli halata toista, silti tietäen, ettei se ole sopivaa (kuten juurikin työpaikalla). Ja se TUNNE, kun toisen poistuessa olo on hiukan haikea ja onnellinen samaan aikaan.

Ymmärrätkö nyt mistä on kysymys? Naisen toimintaa ohjaa hyvin pitkälle tunteet (ja joo, moni nainen varmasti toimii eri tavalla, ei tarvitse erikseen mainita. En minäkään halua lapsia, vaikka suurin osa naisista haluaa. Toimin eri tavalla siinä.) Naiset kokee asioita tunteella, mies taas kokee enemmän asiat asioina. Naisten tunnemaailma on täysin erilainen. Miehillä ymmärtääkseeni todelliset tunteet syttyvät paljon hitaammin.
Nainen usein tarvitsee kiihottuakseen jotain tunteita kumppaniaan kohtaan, tunnetta läheisyydestä sekä mielikuvia. Siis tarkoitan todella kiihottuakseen. Mies taas kiihottuu pitkälti visuualisesti, eli siitä mitä hän näkee. Naisen rinnat, naisen kokonaan alasti, takapuolen... siksi suurin osa pornosta onkin suunnattu miehille.
Alatko hahmottaa yhtään eroa? Et voi verrata keskenään sitä, mikä sinulla miehenä toimii lähestymisessä ja mikä minulla naisena. Miehet ja naiset kokevat lähestymisen ihan eri tavalla. Jos miehet ja naiset toimisivat samalla tavalla, niin tätäkään viestiketjua ei olisi koskaan aloitettu.

Lue lisää

"Jos olet jo vakuuttunut, ettei naisia kertakaikkiaan voi iskeä, niin mikä on oikeastaan tarkoitusperäsi tässä kirjoittelussa??"

Missä olen väittänyt tuollaista?
Kerroin vain että baarissa iskeminen on vaikeaa eritoten kaveriporukasta. En minä tietääkseni ole muuta tässä kommentoinut?

Paitsi toki sitä että jos todellakin on niin pinnallinen että ihmisessä ensivaikutelma vaikuttaa naisella siihen että syntyy joku tunne vähän kuin teinitytöllä niin ei se nyt niin kovin imartelevaa ole ketään kohtaan.

Nuo tunteet mitä sinä kuvailit sekä miehen ajatukset tisseistä ja pepuista olivat molemmat äärimmäisen pinnallisia. ÄÄRIMMÄISEN. Ymmärrätkö?

Jos et sitä ymmärrä niin elät todella pinnallista ja teinimäistä tunne- ja suhde-elämää ihan jo naiseksi.

"Alatko hahmottaa yhtään eroa?"

Enpä jaksa edes kommentoida noin yksinkertaista näkemystä jonka mukaan nainen joka selvästi on vielä aivoiltaan teini saa hirvittävän tunne-elämyksen hassun hauskoista jutuista ja hymystä samalla kun mies viehättyy naisen perseestä ja tisseistä.

Silloin elämme kahdella eri planeetalla eikä meitä erota sukupuoli vaan se että sinä olet vielä teini ja minä aikuinen. Anteeksi nyt vain.

"Ongelma on se, että sä et kyllä ymmärrä naisia tippaakaan. Kyse ei ole teinidiskosta, vaan TUNTEESTA joka voi osua kohdalle missä vain. Baaria siihen ei tarvita. Kuten jo aiemmin kerroin, olen kokenut sen saman tunteen omalla työpaikallani. Edellä olevassa ei ole mitään pinnallista, vaan pelkkää TUNNETTA, ja on sinun kannaltasi sääli, ettet sitä ymmärrä. Ettet ymmärrä naista.
Kysymys on TUNTEESTA, kun huomaa, että toisessa ihmisessä on jotain itseään kiehtovaa. TUNTEESTA, että haluaa tutustua toiseen ihmiseen paremmin. Ja siitäkin TUNTEESTA, kun ohimennen keskusteltaessa tulee sellainen olo, että tekisi ihan hirveästi mieli halata toista, silti tietäen, ettei se ole sopivaa (kuten juurikin työpaikalla). Ja se TUNNE, kun toisen poistuessa olo on hiukan haikea ja onnellinen samaan aikaan."

Tämä on hyvin pinnallista koska sen on todennäköisesti aiheuttanut joku yksinkertainen fysikaalinen aistimus.

Tunteitakin on katsos monenlaisia ja osa niistä on, arvasit oikein, pinnallisia.

Loistavasti kerrottu!!! Kiitos

taas naisten mitään sanomattomia ohjeita jotka eivät todellakaan toimi tosielämässä. Näihin voi aina asettaa vasta kysymyksen: montako naista sinä olet iskenyt? Tästä seuraten millä meriiteillä sinä sitten puhut. Naiset eivät todellakaan osaa neuvoa yhtään miten naisia OIKEASTI isketään. Äskeinen viesti lähinnä vaikeuttaa niiden miesten iskemisyrityksiä joilla on jo ennenkin vaikeaa. Niiden miesten iskemisyrityksiin joille homma ei ole vaikeaa viestillä ei ole mitään merkitystä.