Haluan kysyä teiltä tällaisena pitkän linjan sinkkuna että mitä mieltä olette seuraavasta asiasta:
Onko niin että nuorempana jaksoi enemmän etsiä sopivaa kumppania ja käydä vaikka baarissa etsimässä sitä omaa kultaa ja muutenkin... oliko silloin nuorempana enemmän avoin suhteelle?
Tuli vaan mieleen kun yhtäkkiä tää asia kun ajattelin että on perjantai ja sitten mietin että mitä tekisin jos olisi perjantai ja olisin vaikka 21 vuotias... Olen nyt 28 ja mielestäni minusta on tullut aika laiska suhteen etsimisen suhteen vaikka kyllä sellainen haluaisin.
Onko niin että nuorempana jaksoi enemmän etsiä sopivaa kumppania ja käydä vaikka baarissa etsimässä sitä omaa kultaa ja muutenkin... oliko silloin nuorempana enemmän avoin suhteelle?
Tuli vaan mieleen kun yhtäkkiä tää asia kun ajattelin että on perjantai ja sitten mietin että mitä tekisin jos olisi perjantai ja olisin vaikka 21 vuotias... Olen nyt 28 ja mielestäni minusta on tullut aika laiska suhteen etsimisen suhteen vaikka kyllä sellainen haluaisin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Useimmat 21 vuotiaat ovat opiskelemassa, jolloin tuppaa olemaan kaikenmaailman kissanristijäisiä ja frendejä joiden kanssa tulee lähdettyä. Toisaalta kolmeakymmentä lähenevät nuoret naiset tuppaavat hakemaan vähän toisenlaisia ja pidempiaikaisia suhteita, olisiko biologisella kellolla jotain vaikutusta?
Mutta ei se ero 21 ja 28 vuoden välillä kuitenkaan vielä niin kauhean iso ole :)
menee:) Lisäksi oppii aika krantuksikin vielä.
Sinun iässäsi tuo ei vielä paljoa merkkaa, mutta kun olet n.35, niin silloin sen huomaa paremmin.
vanha? suksi suolle..
sä olet vielä pikkupentu.. vaikka mielentilastahan se on kiinni
Jotkut menee 2-kymppisenä, jotkut 3-kymppisenä, monet vielä 5-kymppisenäkin. Mitä sä itse haluat?
Haluan ihanan miehen joka on sielunkumppani ja kiltti ja huomaavainen, sen lisäksi haluan että olisi kemiaa ja kaikkea ihanaa mitä olisi ihana muistella vielä oikeesti vanhana, kun vanhenisimme yhdessä tämän ihmisen kanssa jonka kanssa olisin perustanut elämäni ja meillä olisi perhe ja koti. Asia mitä eniten haluan elämältä, että olisi oma perhe joka olisi kaikkein tärkeintä.
Mutta meneppä sitä baariin etsimään tai nettiin.... täällä pimeässä Suomessa jossa varmaan sitten jotkut vanhenee henkisesti etukäteen.
En tiedä vaadinko liikaa. Olen ollut sinkku niin kauan ja joskus mietin tosiaan että olenko jo liian laiska etsimään. Mutta ehkä se oikea ihminen sitten tulee vastaan joskus. Nyt näin vanhempana ja viisaampana kun on pppinut näkemään kaikki mahdolliset "miesten koukut" joihin voisi langeta. ja näin vanhempana tietää paremmin mitä haluaa. Mutta edelleen yksin tätä miettii ja odottaa. Toivottavasti ei ikuisesti.
On se sielunkumppanuus ja kemia kyllä sellaista mitä tuskin koskaan löydät. Mullakin on ollut aika kovat vaatimukset naisen suhteen ja yksin olen jäänyt. Jos olen tavannut naisen joka on samalla älykkys- ja tietotasolla kuin luulen itse olevani, niin hänen ulkonäkönsä ei ole miellyttänyt. Jos nainen on ollut hyvännäköinen ja sporttinen, kuten itse olen (no, omasta mielestäni), niin hänen kiinnostuksensa kohteet ovat vaatteisiin ja muuhun triviaaliin liittyviä. Tai sitten nainen on henkisesti epatasapainoinen tai asiansa sotkenut, joista olen oppinut pysymään kaukana. No, nyt riittäisi kunhan nainen olisi edes mukava ja järkevä ja seksuaalisesti puoleensavetävä. Älylliset ambitioni vain tyydyttää toisaalla ja urheilla voin yksiksenikin. Mutta kyllä sitä elämänkumppania jollakin tasolla kaipaa. Ikää mittarissa jo 30 , joten jotain tarvitsisi tehdä, enkä oikein tiedä mistä enää etsiä. Mutta toisaalta olen kyllä valmis elämään yksinkin.
No joo, voihan sen niinkin nähdä.