nestetankkaus

Olen pitänyt nyrkkisääntönä, että yli 70 km lenkille jotain syömistä mukaan, esim. sämpylä. Jos matka on sata tai yli, niin on ensimäiset suupalat otettava 50:n jälkeen. Jos käy päivittäin yli sadan kilometrin lenkillä, ei erikoista tankkausta edellisenä päivänä tarvita, vaan normaalit terveelliset ruoat.
Mksei se banaani säily taskussa? Sehän on paras pyörälijän välipala ja vielä omassa paketissaan. Pieni viilto siihen valmiiksi, niin saa hyvin auki vauhdissakin.

dekker kirjoitti:

Olen pitänyt nyrkkisääntönä, että yli 70 km lenkille jotain syömistä mukaan, esim. sämpylä. Jos matka on sata tai yli, niin on ensimäiset suupalat otettava 50:n jälkeen. Jos käy päivittäin yli sadan kilometrin lenkillä, ei erikoista tankkausta edellisenä päivänä tarvita, vaan normaalit terveelliset ruoat.
Mksei se banaani säily taskussa? Sehän on paras pyörälijän välipala ja vielä omassa paketissaan. Pieni viilto siihen valmiiksi, niin saa hyvin auki vauhdissakin.

Lue lisää

Sopivasti pehmeä banaani yhdistettynä istuvaan ajopaitaan ja runsaaseen hikoiluun tuottaa unohtumattoman maku- ja kosketuselämyksen. Voisin tietysti kiinnittää pyöräni runkoon banaanipidikkeen, kännykkäpidike siinä on jo nyt.

tommasini kirjoitti:

Sopivasti pehmeä banaani yhdistettynä istuvaan ajopaitaan ja runsaaseen hikoiluun tuottaa unohtumattoman maku- ja kosketuselämyksen. Voisin tietysti kiinnittää pyöräni runkoon banaanipidikkeen, kännykkäpidike siinä on jo nyt.

Lue lisää

kannattaa käyttää spekstreamimin
banaanikoteloita

matti kirjoitti:

kannattaa käyttää spekstreamimin
banaanikoteloita

Pitkillä usean päivän tai jopa usean viikon pyöräreissulla ei voi suunnitella erilaisten nesteiden desilitramääriä (varsinkaan etukäteen!!). Eräs hyvän matkanteon kriteeri pitkillä pyöräretkillä onkin se, että painoa ei ole liikaa pyörän päällä. Siispä tärkein neste on vesi sekä janoon että retkiruuan kokkaamista varten. Muut nesteet joutuu säveltämään sen mukaan, mitä kunakin päivänä löytää matkan varrelta. Ulkomailla olosuhteet saattavat vaihdella maittain.

Itse juon päivän aikana sen mukaan, kuin elimistö vaatii. Kovalla helteellä on kuitenkin oltava tarkempi ja siis juotava riittävästi nestettä. Hedelmämehut ovat hyviä mutta vesi on nesteistä tärkein ja sitä saa yleensä helposti ja runsaasti matkan varrella. Suoloista on huolehdittava silloin. Jos vain ottaa vettä, kehon nesteet laimenevat. Suolatabletit, suola ovat silloin hyviä.

Matkan varrelta saatavat kivennäisvedet ja ainakin jotkut energiajuomat ovat hyviä suolojen lähteitä tarpeen mukaan. Myös ruuasta saa suolaa, mutta kovilla helteillä se ei vielä riitä. Lisäsuolan piristävän vaikutuksen huomaa pitkällä taipaleella. Usein tilaisuuden tullen ostin litran täysmehupurkin ja join saman tien puolet sisällöstä esimerkiksi välipalan kanssa. Loput sisällöstä kaadoin tyhjään tiiviiseen muovipulloon, jossa se säilyi tiiviisti vuotamatta ja oli kevyempi kuljettaa vaikkapa loppupäivän kymmenet kilometrit.

Tällaisella reissulla ei voi edes puhua tarkoista nestemääristä. Tärkein nestetarpeen osoittaja on oma keho ja janon tunne. Toinen nestetarpeen indikaattori on säätila. Kovalla helteellä joutuu juomaan ehkä kaksin verroin verrattuna normaalisäähän. Sílloin joutuu ottamaan nesteitä vaikka janoa ei olisikaa. Varsinkin jos polkeminen alkaa tuntua voimattomalta on aika ottaa vettä, muita juomia ja varsinkin suoloja. Viileällä ilmalla ja sateella nestetarpeen määrä putoaa vähäiseksi. Kolmanneksi nesteen määrä voi olla ainakin osittain yksilökohtaista esimerkiksi hikoilun määrästa ja muusta aineenvaihdunnasta johtuen. Neljänneksi pelkää päivän pyörälenkkiä varten muodostuu melko vakioinen nestemäärän tarve, jonka osaa kokemuksen kautta ennustaa jo ennen lähtöä.