Mulla on ollut onnea, sanovat varsinkin mieskaverini, ja katsovat mun kumppania "sillä silmällä". Enkä ihmettele. Nainen pukeutuu yhäkin ku 19-vuotias vaikka on jo kakskyt vuotta vanhempi. Olen siitä joskus hälle huomauttanutkin, hän naurahtaa ja väittää mun sanovan niin kateudesta koska häntä kattelee muutkin. Ite en oo samaa mieltä enkä usko hänenkään noin oikeesti ajattelevan. Mun mielestä hänen pukeutumisensa antaa vääriä signaaleja muille miehille ja alleviivaa hänen jonkintasosta ikäkriisiään josta hän itekin vääntää jatkuvasti vitsiä.
Musta on ihan ok nauttia siitäkin, että saa huomiota ja katseet kääntymään, mutta kun tämä nimenomainen nainen ei oikeasti etsi jotain uutta kumppania tai mitään niin vakavaa (älyköille: satun tuntemaan hänet ja meidän suhteen ja siksi uskallan väittää näin jopa julkisestikin), mutta ne muut miehet kyllä ehdottelee hälle kaikenlaista. Ite hän sitten suorastaan valittaa siitä mulle. Sanon sillon suoraan, että laita vähemmän provosoivaa päällesi, niin ei tarvi kauhistella miesten kommentteja jälkikäteen. Ei ole muuttanut mitään, vaikka onkin "ihan samaa mieltä".
Minusta hän on jumiutunu johonkin nuoruutensa pukeutumistyyliin ja tutkii vähän liikaa naistenlehtiä tms. eikä vaan tajua tai halua tiedostaa sitä itse.
Eikä tämä mikään ongelma ole, olenpa vaan turhautunut kuuntelemaan naiseni valitusta vaatetuksellaan saamastaan huomiosta kun en enää tiedä miten siihen vastaisin. Meillä huomion antaminen ja saaminen hellyyden, seksin ym. suhteen toimii hyvin eikä nainenkaan sitä multa mitenkään "epätoivosena" kärky, joten en nyt osaa itseänikään syyllistää.
Miten te käsitätte ton logiikan, jos sitä yleensä on? Mä nostan tassut ja sanon suoraan etten sitä kerta kaikkiaan ymmärrä. Nainen tyylikouluun päivitettäväks, niinkö, vain..? Lapsia ei oo eikä me enää niitä tässä iässä edes haluta, joten...
Musta on ihan ok nauttia siitäkin, että saa huomiota ja katseet kääntymään, mutta kun tämä nimenomainen nainen ei oikeasti etsi jotain uutta kumppania tai mitään niin vakavaa (älyköille: satun tuntemaan hänet ja meidän suhteen ja siksi uskallan väittää näin jopa julkisestikin), mutta ne muut miehet kyllä ehdottelee hälle kaikenlaista. Ite hän sitten suorastaan valittaa siitä mulle. Sanon sillon suoraan, että laita vähemmän provosoivaa päällesi, niin ei tarvi kauhistella miesten kommentteja jälkikäteen. Ei ole muuttanut mitään, vaikka onkin "ihan samaa mieltä".
Minusta hän on jumiutunu johonkin nuoruutensa pukeutumistyyliin ja tutkii vähän liikaa naistenlehtiä tms. eikä vaan tajua tai halua tiedostaa sitä itse.
Eikä tämä mikään ongelma ole, olenpa vaan turhautunut kuuntelemaan naiseni valitusta vaatetuksellaan saamastaan huomiosta kun en enää tiedä miten siihen vastaisin. Meillä huomion antaminen ja saaminen hellyyden, seksin ym. suhteen toimii hyvin eikä nainenkaan sitä multa mitenkään "epätoivosena" kärky, joten en nyt osaa itseänikään syyllistää.
Miten te käsitätte ton logiikan, jos sitä yleensä on? Mä nostan tassut ja sanon suoraan etten sitä kerta kaikkiaan ymmärrä. Nainen tyylikouluun päivitettäväks, niinkö, vain..? Lapsia ei oo eikä me enää niitä tässä iässä edes haluta, joten...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Hän haluaa huomiota mutta hänen on vaikea myöntää sitä itselleen.
Tunnen muutaman naisen alun juuri noita ikiä jotka pukeutuivat todella paljastavasti ja niin teinimäisesti että miehet tuijottivat heitä silmät tapillaan.
Naiset olivat aiemmin olleet vähemmän suosittuja tyttöjä ja sitten kun naiseus puhkesi kukkaan niin varsinkin vanhempien miesten huomio sai pään pyörryksiin.
Näin erästä heistä vähän aikaa sitten ja vaikka oli poikakaveri vierellä niin yhä pukeutuu edelleen niin että tulee mieleen että "onko siinä valmiiksi tarjottimella jollekulle".
Tosi herkku kieltämättä vieläkin... ;D
Sii, 50-vuotias nainenko? No,selvä ikäkriisihän tuo on. Tuon ikäiset naiset ovat kauhistuttavan näköisiä ja ihan häpeän puna nousee kasvoille, kun niitä näkee kadulla vastaan tulevan pukeutuneena teinivaatteisiin tai tissit tungettuina liian pieneen puseroon ja roikkuva takapuoli liian kireissä farkuissa. Voi, taivas, kaameaa! Aikuinen nainen voi pukeutua nuorekkaasti ja muodikkaasti, mutta naurettavan ja tyhmän vaikutelman antaa itsestään, jos tuon ikäinen ei ole hyväksynyt ikäänsä.
Harmi, jos olet mustasukkainen, jos häntä tuijotetaan. Ennemmin saisit hävetä hänen puolestaan.
!9 20=39...
Nyt taitaa olla muodissa naisesi nuoruuden aikaiset vaatteet. 80-luvusta kaikki eivät tykkää, mutta siloin oli kyllä mielestäni enemmänkin peittäviä vatteita. Täti-ikäiset ovat kautta aikojen löytäneet liian kireää ja paljastavaa vaatetta on muoti millainen hyvänsä. Nuoren tytön päällä sellaisen jotenkin ymmärtää, mutta olet oikeassa, että kornilta näyttää aikuisemmalla.
Mitähän naistenlehtiä hän lukee? Minun selailemissani tyylivinkit ovat tunika-isot helmet-suorat housut-saapikkaat-älyttömän kallis veska-luokkaa. Tai räyhäkkäämmilläänkin nahkatakki-farkut-bootsit.
Anna naisen pukeutua miten pukeutuu, ethän oikein muutakaan voi. Varovasti voisit toki yhdessä shoppaillessanne ehdotella hänelle tyylkkäämpiä kostyymejä. Älä vastaa mitenkään hänen valituksiinsa liiasta huomiosta. Tai sano leikkimielisesti, että hänessä nyt vain on säteilyä, joka ei jätä ketään kylmäksi.
Nykynuorisomuoti taitaa olla menossa kaikenkaikkiaan väljempään ja pidempään suuntaan. Toki aina löytyy äärilaitoja tyyleissä. Ikärajoja ei nykyään vaateasioissa juurikaan ole. Itse nelikymppisenä pukeudun samaan tapaan kuin 15-vuotias tyttäreni. Tosin hän on melko konservatiivinen vaatteittensa kanssa.
Olen itse 34v ja pukeudun oikeastaan aika samalla tavalla kuin 12v tyttäreni, meillä on melkeipä sama maku ja olemme jopa samankokoisia, paljon yhteisiä huppareita ja t-paitoja, sukkia, kenkiä, huiveja,,,
Ainut ero vaatetuksessa on siinä, etten anna hänen käyttää mun juhlavaatteita, pikkutoppiksia (vaikka mulla on vaan säädyllisiä, ne kuitenkin NAISEN vaatteita ei tytön)
-Eikä mun makuun ole tämän hetkinen rokkimuoti.
-Haluan kuitenkin näyttää äidiltä, en siskolta tai kaverilta. Mutta joo pukeudun ehkä vähän nuorekkaammin, olen varmaan ikuinen farkut ja t-paita- nainen. Haluaisin pukeutua tyylikkäämmin mutta nuorekkaan olemukseni säilyttäen, mutta kun ei ole varaa lähteä shoppailemaan vaatekaappia uudeksi.
En ole koskaan pukeutunut ulos, tai muutenkaan mihinkään napa paitoihin, paljastaviin avoimiin paitoihin, lähinnä siksi etten halua muiden miesten huomiota liikaa. Saan sitä ihan tavis vaatteissanikin tarpeeksi, riittää että on ulkonäköä ja kroppaa...Olen saanut kuulla eräältä munhun ihastuneelta mieheltä(en tod ollut antanut aihetta)että mun pitäisi pukeutua vähän paljastavammin, olisi kuulema ilo katsella!! No joo, ihan varmaan. Sanoin sille ääliölle ettei mulla ole mikään tarve pukeutua sua varten, pukeudun sitten kotona mieheni mieliksi niin ja niin teenkin. Mieheni ei ole ikinä joutunut toppuuttelemaan pukeutumistani mennessämme jonnekin.
Em myöskään meikkaa paljoa, yöelämässäkin vaan ripsaria , kajalia ja puuteria. Myönnän että näytän muihin meikkipelleihin kimallusvaatteet päällä keimaleviin prinsessoihin ihan maatiaiselta suht tavis naamameikillä mutta en näe sitä myöskään minään tarpeena. Miksi mun pitäisi? Edelleen tälläisenään mieheni saa tavan takaa pyytää vieraita miehiä poistumaan pöydästämme. Ja ne iän ikuiset pelimiehet koittaa kaikkensa.
Näistä syistä toivoisin joskus olevani ruma tai lihava ja joskus myönnän olevani turhan kylmä vieraita miehiä kohtaan. Ja näistä syistä en käy useinkaan ulkona, enkä koskaan ilman miestäni.
Joskus riittää siis vain se, että on ihan tavallinen nätti nainen, ei vaatteilla väliä. Ne jotka vaatteilla koittavat peittää jotain (aina se tarkoittaa sitä) ja herättää huomion muualle/siis tisseihin tms, omaavat kyllä MUN mielestä (anteeksi vain) vähän lumpun maineen.
Aika hyvin jo analysoit sen logiikan, ettei sitä oikeestaan ole. Kuulostais todellakin vaan jääneen jumiin vanhaan eikä oo rohkeutta kattoo peiliin ja alkaa ruotimaan asiaa niiku 40-vuotiaan jo pitäs kyetä tekemään. Sun kommenttisi menee takuulla perille, vaikka hitaastikin, joten jatka vaan kommentointia, mutta rakkaudella, tietenkin. ;)
Eiköhän se pian kyllästy siihen muiden ukkojen huomioon jos ei sitä kerran todellakaan kaipaa eikä tarvi. Ehkä tää on nyt vaan yks vaihe sen ihmisen elämässä ja siinä se. Kärsivällisyyttä.