ei saa seksiä eikä läheisyyttä. Ei saa puhua kenenkään kanssa eikä riidellä. Ei merkitse kellekään mitään, eikä kukaan merkitse itselle mitään. Tuntuu, ettei koskaan saa lapsia kun ei ole puolisoakaan.
Itse olen aivan erilainen suhteessa kuin sinkkuna. Sinkkuna hajoaa hermot ja on pahalla päällä kun taas suhteessa on paljon ilmoisempi ja elämään suhtautuu positiivisemmin.
Mutta sinkkuna olen, valitettavasti.
Itse olen aivan erilainen suhteessa kuin sinkkuna. Sinkkuna hajoaa hermot ja on pahalla päällä kun taas suhteessa on paljon ilmoisempi ja elämään suhtautuu positiivisemmin.
Mutta sinkkuna olen, valitettavasti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei se aina ole helppoa tämä sinkkuus. Ei voi turvautua kuin itseensä ja joutuu menemään aina yksin nukkumaan. Välillä tuntuu tyhjältä. Mutta ei se näytä menevän hyvin noillakaan joilla se parisuhde on. Jotkut kohtelevat kumppaniaan niin paskamaisesti, että sitä tuntee myötähäpeää. On se kumma, että toiset kärvistelevät yksin ja heille parisuhde on tavoiteltava tila ja toiset taas, jotka ovat sen parisuhteen saavuttaneet, eivät jostain syystä arvosta sitä vaan valehtelevat, pettävät, riitelevät pienistä tai jopa lyövät kumppaniaan. Tasan eivät mene onnen lahjat.
siinä tuli nuo sinkkuelämän pahimmat puutteet. harrastuksilla, töillä ja kavereiden kanssa hengailulla voi paikata tyhjyyttä elämässään, mutta ei korvata sitä toista puoliskoa... tiedän kyllä ettei parisuhde takaa automaattisesti onnea, mutta tää on ihan perseestä kun ei saa edes yrittää. merkityksetöntä paskaa koko elämä. ihan sama mitä kaikkea sulla on, tai teet, kun loppupeleissä tuut aina kotia yksin nukkumaan.
Keskustelupalstalla kun ollaan, pitää saada joukkoon myös eriäviä mielipiteitä. Tässäpä siis sellainen! :)
Komppaan kyllä edeltäviä, MUTTA itse olen huomannut olevani paljon rauhallisempi ollessani sinkku. Kaipaan parisuhdetta, mutta pelkään, että menetän hermot ja itsehillintäni toisen ihmisen ärsyttävien tapojen tms. vuoksi. Ärsyynnyn välillä jo seuratessani tuttujen tai tuntemattomien pariskuntien toimia sivusta, kun toinen osapuoli käy jotenkin hitaalla tai tekee jotain ärsyttävää. Sellaisina hetkinä huokaan tyytyväisenä, että on tässä yksinolossa puolensakin.
Mutta silti, on se ihan epistä jos toiset roikkuvat huonossa suhteessa ja saavat sitä kautta tietyt pariskuntaetuudet (esim. taloudellinen tilanne on turvatumpi, kun on toinenkin aikuinen huolehtimassa asuntolainasta), ja itse joutuu kärvistelemään yksinäisenä sinkkuna tietäen, että minulla olisi paljon annettavaa jollekin toiselle. Menee vähän tämä elämä ja suuri sydän (ja syli) hukkaan.