Haluaisiko joku mies (tai miksei nainenkin) kertoa, mikä minussa on vikana, kun miehet kiinnostuvat minusta, tulevat tanssimaan baareissa, iskemään ja niin edelleen, mutta pidempi tapailu ei melkein ketään tunnu kiinnostavan, seurustelusta puhumattakaan. Olen monen ystäväni mielestä älykäs, keskustelutaitoinen, hauska ja viehettäväkin, mutta miksi miehiä ei edes tunnu kiinnostavan tähän syvällisempään puoleen tutustuminen? Miksi? Mikä minussa on vikana?? Tai miehissä...?
Miksi kelpaan vain yhdeksi illaksi?
nätti-tyttö--
532079
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
Näitä asioita kannattaa miettiä ihan itsekseen, missä vika. Vastauksen löydät vain sinä itse :).
Juttusillesi uskaltautuvat oma-aloitteisesti vain tietyn tyyppiset miehet. Ehkäpä sinun täytyisi itse yrittää valita seurasi eikä vain passiivisesti olla valittavana. Ellet sitten ole perinteiden kannattaja, jolloin kaikki toivo on mennyttä.
"Olen monen ystäväni mielestä älykäs, keskustelutaitoinen, hauska ja viehettäväkin"
Ja mun äiti sanoi mulle, että mä oon maailman komein ja paras poika.
"Mikä minussa on vikana?? Tai miehissä...?"
Meissä kaikissa (paitsi ehkä minussa) on erilaisia vikoja. Jos kuka tahansa nainen kysyy kavereiltaan, että onko heidän mielestään hauska, keskustelutaitoinen ja viehättävä, niin eivät he ikinä vastaa hänen olevan tylsä, keskustelutaidoton ja ruma. Kaverit eivät ole objektiivisia. Tottakai kaverisi tykkäävät sinusta. Jos he pitäisivät sinua tylsänä, keskustelutaidottomana ja sikarumana, niin tuskin he edes olisivat kavereitasi. Älä siis kysy kavereiltasi, mikä mättää, vaan niiltä miehiltä, joita tapaat.
Parisuhde ei ole nykyisin muodissa.
lauloi joskus jotenkin näin...
"We're living in consumer's society
Consume or be consumed
Where money takes the priority
And all the shit is perfumed..."
Aika vähän tulee otettua osaa kulutusyhteiskunnan rientoihin. En koe, että kukaan kuluttaisi minua. Tylan ja kavereidensa asiat ovat ehkä toisin, mutta loppujen lopuksi kyse on pitkälti heidän omista valinnoistaan.
Noh. Erakkona sekin on mahdollista.
köyhänä erakkona, mutta mikäpä estää Tylaa lopettamasta yletöntä kulutustaan, jos se kerran sitä mättää? Oma haluhan se sen estää.Varmasti on hauskempaa kuluttaa ja tuhlata (itsekin tekisin sitä mielelläni), mutta laulussa ruikuttaminen siitä, et "mun raukan on hei pakko elää näin" tai "me vaan ostellaan ja tuhlataan", vaikuttaa kuulijaa aliarvioivalta kaksinaismoralistiselta paskalta. Jos hän on jostain sanakirjasta löytänyt itselleen uuden sanan "kulutusyhteiskunta" ja mielestään keksinyt jotain uutta ja tärkeää sanottavaa, niin metsään on mennyt. Kyllä jokainen tietää, missä elää ja miten. Laulais vaikka sanoitusten teon vaikeudesta:
http://www.youtube.com/watch?v=PiwOHXA89B4
sellaisessa uskossa, että Tyla ei kuulu niihin yleettömiin kuluttajiin. Lahjakas juoppo, jota kulutetaan. Jota on kulutettu. Hän on antanut enemmän kuin saanut. Ehkä olen naivi kun uskon, että hän on antanut antamisen tähden. Niin tai näin, ehkä hänet löydetään vasta hänen kuoleman jälkeen. Joskus, jotkut...
http://www.youtube.com/watch?v=aYSTICPqlo8&feature=related
Mutta turha on juoponkaan ruikuttaa. Apua saa hänkin, jos haluaa. Kyse on omista valinnoista. En usko, että juopon muusikon elämä niin karua ja kamalaa on. Kyllä se on ihan täyttä elämää, jossa pääsee kiertelemään, esiintymään ja juomaankin. Tavisjuopolla olis asiat kurjemmin.
on esittää jotain. Toinen asia on antaa itsestä jotain. Mut se onkin taas asia, mitä ei jokainen ymmärrä...
on velloa itsesäälissä ja kuvitella, että on jotenkin kaltoin kohdeltu ja riistetty ihmisraunio, joka elää kurjinta eloa, mitä maa on päällään nähnyt, vaikka oma tilanne johtuukin vain siitä, että vinkku maistuu liian hyvin. Afrikassa kuolee ihmisiä nälkään, ihmisiä, joilla ei ole edes ollut mahdollisuuksia. Niillä on rankkaa. Jos laulaa kurjuudesta, voi yhtä hyvin laulaa omista vääristä valinnoistaan ja siitä että itsepä väärät valintansa on tehnyt. Siinä voi ehkä alkaa taas nauttiakin elämästä, kun on omat virheensä itselleen avoimesti myöntänyt.
kuulostaa tutulta. Tutun ihmisen puheelta.
Jos ei itse itseään sääli, niin kuka sen sitten tekee?
Jos elukoita ja ahmatteja jotkut ympärillä on, niin sellaiseksiko on tultava?
Jos kylmiä toiset on, niin kylmäksikö tultava on?
Jos antaa jotain itsestä tahtoo, niin antamattako se on jätettävä?
Ei omasta tyhmyydestä ketään syyttää voi
mut oma se on, ei muiden
Ei muiden viisaudella mitään tee
se muiden on, ei omaksi koe...
Mut kysymys sulle. Sä jos valinnan edessä olisit, niin kumman valinnan tekisit? Kuluttaisit tai kulutettavana olisit?
Olen perso mukavuuksille ja helpolle elämälle.
Selvensi minulle ajatusmaailmaasi.
Olen elänyt myös sellaisessa uskossa, että kuluttaja kuluttaa, koska itsessä ei ole kulutettavaa. Jotenkin näin...
Kiitos keskustelusta.
Itse olen taas elänyt uskossa, että jotta voi kuluttaa, joutuu myös antamaan, eli alistumaan kulutettavaksi.
Jokainen syntyy tähän elämään kuluttajaksi...
tietyllä tapaa se on ihan pakko. Jos taas tuntuu siltä että haluaa kuluttaa kulloistakin tasoaan vähemmän, on sekin usein mahdollista. Minä en halua.
Miten sitten tullaan kulutettavaksi? Ja miksi niin?
haluaa itse kuluttaa, sitä enemmän on annettava muiden kuluttaa itseään. Jos haluat tienata työllä (mikä ei ehkä Suomessa ole mahdollista), tulee sinun kuitenkin tehdä paljon työtä, jos haluat kuluttaa paljon. On toki olemassa piueni määrä ihmisiä, jotka voivat nauttia rikkauksista pelkästään syntymällä oikeaan perheeseen, mutta heidän elämänsä taas on seurattua ja monet eivät saa hetken rauhaa paparazzeilta tms. Sekin on varmasti kuluttavaa, olkoonkin niin, että ehkä´joidenkin mielestä hauskaakin huomion saamista. Kuitenkin, jos laulaja tms. julkkis haluaa päästä kulumisesta ja kuluttamisesta, hänet unohdetaan nopeasti, jos hän vain jää syrjään, eikä pyrikään enää olemaan julkisuudessa. Maailmassa on esim. monia rikkaita ja menestyviä laulajia, joita eivät paparazzit seuraa 24/h.
Sinä et ymmärtänyt kysymystäni ja sitä mitä tarkoitin kuluttamisella. Ei mitään uutta tässä vanhassa maailmassa...
että ihmiset eivät ymmärrä sinua ja tarkoituksiasi, mutta kuitenkin ymmärtävät toisiaan, syy voi olla itsessäsi. Miksi muiden pitäisi joutua arvailemaan, mitä sinä tarkoitat, kun voisit tarkoituksesi aivan hyvin selittää itsekin?
"What we have here, is a failure to communicate!"
Käsittääkseni kosketuksenkin voi ymmärtää monella eri tavalla...
mitä tuolla tarkoitat, tulisi minun taas arvata, kuinka monella tapaa sinun käsityksesi mukaan kosketuksen voi tulkita. Mikset vaan sano suoraan, mitä tarkoitat?
jaaritella. Joko ymmärtää kokonaisuuden tai sitten ei.
vääränalaiset signaalit..ja vika taajuus..=o)
ts. vääränlaiset tyypit kohtaa toisensa..ja/taikka/sekä tulkintavirheet...tavoitteet ei kohtaa toisiaan..
=o7
aurinko ja kuu...
Miten niin jotain olisi vialla? Senkö vuoksi vikaa on, että baarista ei löydy miestä tutustumista ja tapailua varten? Vaihdapa ympäristöä, niin voit saada viestiä paremmin perille. Baari on valitettavasti aikalailla yhteen toimintaan tähtäävää pyörimistä. Siihen kun vielä lisätään se, että otsassa ei saa lukea desperado, niin avot, kirkkoa varailemaan.
tuo on kyllä totta osaltaan.
Voit tietysti noudattaa ystäväni elämänohjetta, että vika on aina miehissä, mutta minusta se ei ihan mene niin... Paras vinkki on tainnutkin tulla jo täällä: Ole itse aktiivinen.
jos sattuu tykkäämään lipeväkielisistä varatuista miehistä, jotka lupaavat kuun taivaalta puolessa tunnissa, kun harvoin saavat mahdollisuuden päästä ulos yksinään. Jos kiinnostuakseen vaatii saada kuulla kaikki kauniit valheet ja ylisanat pikakelauksella, sama trendi voi jatkua. Aktiivisuus on kuitenkin hyvä alku. Kannattaa myös muistaa, että miehillä, joilla ei ole kotiintuloaikoja ja vuoden kenties ainoa vapaailta kotoa, ei ole kiirettä eikä tarvetta ylistää ketään, jota ei mitenkään voi edes tuntea. Ähh... tää on ihan turhaa, ei ap:tä voi auttaa. Hän elää kuin elää.
ompi niin, jotta ne sinun seuraasi TULEVAT miehet saavat jo kaiken sen, minkä haluavatkin, sen yhden illan jälkeen.
Että tuleeko miehet sinun luoksesi, menetkö sinä miesten luokse, vaiko suunnilleen yhtä paljon molempia?
No siis eniten miehet tulee mun luokse, enkä itse mene, koska tuntuu, että jos jotain miestä oikeesti kiinnostais ni se lähestyis.. Mut saattaa olla, että tosiaan pitää itekin alkaa sitten lähestyä? :/
Mutta niin: miksi sitten mun luokse tulee sellaiset miehet, jotka "saa kaiken minkä haluavat yhden illan jälkeen"? (ja voin lisätä vielä selvyyden vuoksi, että en anna yhden illan jälkeen... :D) Mikä mussa vetää niitä puoleensa?
Tämä on sitten 3. kerta kun kirjoitan tätä, jotta nyt sitten tulee typistettynä. Sori.
Voihan vaikkapa baarissa olla "aidommin" kiinnostunutkin mies, mutta kun hän mahdollisesti näkee sinun seuralaisesti laadun, niin hän voi ajatella jotta "antaapa asian sitten olla kun miehet kerrat on tollasia?!?!". Vähän saamatonta, mutta toisaalta inhimillistä, sillä mieshän lienee vain näkemänsä informaation varassa, eli arvioi niiltä pohjin, mitä näkee, sinua ja mahdollisia seuralaisia.
Ulkonäkösi voi olla helposti lähestyttävä, ja/tai viehättävä (tai vain pantava tai helppo). Ja ilmeisen ison osan aloitteista tekenee tietynlainen miestyyppi, joten voi johtua paljolti siitäkin jos/kun näyttää menevän samaa rataa.
"No siis eniten miehet tulee mun luokse, enkä itse mene, koska tuntuu, että jos jotain miestä oikeesti kiinnostais ni se lähestyis"
No entä jos siitä miehestä tuntuu, et jos sä oikeesti oot kiinnostunut, niin sä lähestyt sitä? Voisko niin olla? Vois ja on.
A) Miesten joiden ainoa päämäärä on kaataa sut sänkyyn mahdollisimman nopeasti. Saisko ne piparia jos ne sanoisi totuuden joka saattaa olla että sä olet oikeasti susiruma mutta kelpoisa reikänä? Et saisi. Tällöin siis ne kehut joita saat em. miehiltä eivät ole minkään arvoisia tai kuvasta mitään muuta kuin rutiinia joka pitää laverrella että pääsee pilkkimään.
B) Naisten mielipiteeseen jossa sanaton sopimus on että kaikkia ystävättäriä kehutaan jotta kaikilla on hyvä mieli ja loistava itsetunto koska muuten saattaisi kuulla jotain negatiivista itsestään?
Ts. Totuus saattaa ollakin että sä olet selvästi varpusennäköinen helppo pano jonka tylsät jutut ei kiinnosta pikkukiviäkään vaan ne sun jaaritukset on jaksettava kestää yhden tai parin illan ajan että pääsee nusaiseen sua ja vetään panopäiväkirjaan uuden rastin. En sano että asia välttämättä voi olla näin mutta - you never know.
Ja siis nuoret miehet harvemmin ottaa vakavasti naista joka selvästi jakaa reppua herkästi. Laskeskelevat että seurustelu moisen kanssa johtaisi pian ongelmiin, eikä sellainen nainen miesten silmissä vaikuta kovin kunnioitettavalta.
Vikaa tietty voi olla myös siinä millä perusteilla valkkaat seurasi. Jos kriteerisi on "kevyet pelijutut ja taipumus pilluhakuisuuteen" niin olet yhdenillan miehien magneetti ja luultavasti dissaat sellaisia miehiä jotka voisivatkin olla vakavissaan. Tälläinen oma-aloitteinen valinta siis voi hyvinkin luoda skenaarioita joissa sinulle päätyy vain ... no... niitä joita kelpuutat kun "ne on niin ihquja" tai jotain.
No, epäonnistuneessa suhdeviritelmissäsi ja toiveissasi on yksi yhteinen nimittäjä ja se olet sinä itse. Sinusta siis ne olennaiset viat löytyy, miehet ovat sellaisia kuin ovat ja kuvion toistuvuus osoittaa että olet ns. pihalla.
Olla semmonen joka käyttää vain muotivaatteita ja oranssi meikkivoide. Ehkä oletkin Seiskan henna.
Sitä paitsi mä toivoon ettet ole mennyt kysymään kavereista minkalainen olet. koska tietenki vastavat niin. eihä ne haluaa loukata. Muuten vain sulla on sitten semmonen tuuri. Kaikillahan tapahtuu kaikkee outoa aina
En ole seiskan hennaa lähelläkään :D enkä myöskään ole kysynyt kavereiltani, millainen olen, koska tiedän, että tottakai he olisivat puolueellisia. Saattavat he tosin sanoa turhia kohteliasuuksia ihan kysymättäkin.. Koska niin monet on tarttunut tohon, mitä mun kaverit sanoo, niin mun pitää myös lisätä, että olen samaa mieltä itsekkin. Omasta mielestäni olen myös ihan nätti ja hyväkroppainen, vaikka olisi ehkä liioittelua kehua itseään mallinkauniiksi. Toisaalta saattaa olla, että olen jo tottunut "varpusenlookkiini" ja alkanut pitää sitä hyvännäköisenä, kuka tietää sitäkään.. Kovin monet ei ole edes päässyt kunnolla kuuntelemaan mun tylsiä tai kiinnostavia (?) juttuja, ehkä se johtuu siitä, että näytän siltä, ettei suustani pääse mitään järkevää, niitä ei kiinnosta kun ovat yhden asian perässä tai sitten pitäis heittää ne jutut he kättelyssä, että johonkin suuntaan pääsis etenemään.
Voi paska. Alan kohta uskomaan, että olen ihan kelpaamaton kellekään.
do you ever feel like a failure
whatever you do goes wrong
you can't get the guy or the girl don't wanna know
and all those sleepless nights last so long
your thoughts are all tied up in your crowded head
and the most simplistic things are pain
you wish the world will open up
and swallow you
so you can simply start all over again...
you can't get a job or
the one that you got sucks
so you bury yourself in the bottle
of one night locks
you're no failure, you're just fine...
day when everything before is behind
and everething in front is so bright
like a sunrise fills you with exptectations
and you know... everything will be just fine...
you can't get a job or
the one that you got sucks
so you bury yourself in the bottle
of one night locks
you're no failure, you're just fine...
you're no failure, youre just fine...
pettää heidän kuvitelmansa sinusta.
Ainakin älykkyys on selkeä haitta, harva mies tykkää älykkäistä naisista. Tämä on ehkä vähän julmaa, mutta 99 prosentin varmuudella sä et vain ole tarpeeksi kaunis, että mies kehtaisi esitellä sut kavereille. Ei miehet välitä mistään luonteesta, kyse on vain ja ainoastaan ulkonäöstä.
Ok, jos älykkyys on jonkun miehen mielestä haitta, niin en edes halua sellaista miestä. Koska pidän myös järkevistä keskusteluista ja älykkyys on tärkeä asia miehessä, niin olettaisin, että tällainen kumppani myös arvostaisi minun älykkyyttäni. Jos kukaan mies ei älykkyydestä välitä, niin ehkä sitten oikeasti on parempi olla yksin kuin ääliön kanssa. Lisäksi ehkä vähän kärjistettyä väittää, etteivät miehet mieti mitään muuta kuin ulkonäköä, vaikka se tärkeä asia olisikin.
Niin no ehkä naisen älyllä ja luonteella ei ole niin väliä seksisuhteessa, mutta eiköhän äly ja luonne kuitenkin melkein jokaisen miehen mielestä ole vakituisessa parisuhteessa paljon tärkeämpi asia kuin ulkonäkö. Älykkyyttäkin on niin monenlaista. Kyllä ihminen voi olla älykäs, vaikka ei olisikaan korkeasti koulutettu. Jollain ihmisellä voi olla esim. älykkyysosamäärä 160 ja silti ei ole kiinnostunut käymään kuin peruskoulun ja ehkä lukion. Toisella voi olla älykkyysosamäärä 80, mutta kova halu opiskella tuo palkinnoksi hyvän ammatin. Itselläni korkeakouluopinnot saivat jäädä kun alkoholi ja kivat kauniit naiset menivät opintojen edelle. Silti pidän itseäni varsin älykkäänä.
Miksiköhän niin monet miehet ylistävät kovasti thaimaalaisia naisia? Heillä ei yleensä ole korkeaa koulutusta, mutta he ovat luonteeltaan aivan mahtavia ja omalla tavallaan hyvin fiksujakin. Itse pidän kovasti suurista rinnoista, joita aasialaisilta naisilta ei yleensä löydy, mutta silti ottaisin paljon mieluummin helposti tyytyväisenä pysyvän aasialaisen vaimon, kuin vaikealuontoisen suomalaisen naisen. En tarkoita että kaikki suomalaiset naiset olisivat liian vaativia. Ex-avovaimoni oli suomalainen ja monella tapaa älykkäin nainen jonka olen tuntenut. Kuitenkin hän oli koulutukseltaan pelkkä ylioppilas. Oikeastaan ainoa ongelma oli että hän ei koskaan oikein kiinnostanut minua seksuaalisesti. Rehellinen kun olen niin enpä 5-vuoden aikana tainnut kertaakaan kehua hänen ulkonäköään paitsi rintoja. Silti olisin voinut elää hänen kanssaan loppuelämäni. Seksisuhteemme oli varsin vapaa. Kertaakaan emme olleet toisistamme mustasukkaisia. Hänen mukaansa suurin ongelma oli se että olimme kuin sisko ja veli.
Salli mun nauraa.
jotka uskaltaa tulla baarissa heti iskemään, suurin osa on vain sen yhden illan perässä.
Ne vakaampaa suhdetta etsivät miehet eivät ole heti vonkaamassa.
Joko ovat liian ujoja.
Tai haluavat baarissa katsella rauhassa ensin ympärilleen. Jos pelimiehet ovat saaneet saaliinsa pyydykseen jo alkuillasta niin eivät he mene väliin. Päinvastoin; mikäli naamat alkavat ajan mittaan käymään tutuiksi niin pistävät muistiin ketkä ovat niitä jotka bilettää joka viikonloppu eri partnerin kanssa - eivätkä edes ole semmoisista kiinnostuneita. Kuinka voisivatkaan olla, jos näkee että toinen vaihtaa partneria kuin paitaa niin todennäköisyys sille että itse olisi "se oikea" ja hommasta kehkeytyisi jotain pysyvämpää ei näytä ulkopuolisen silmin kovin todennäköiseltä.
Olet liian kaunis.
millaisia vastauksia olet palstan kirkasotsaisilta miehiltä saanut!!!!!!! :D
Olen itsekin aina miettinyt, mitä mies spekuloi naista etsiessään. Sitten näkee noita Richarttin kaltaisia vittumaisen ämmän kanssa äh...ööh anteeksi päältä päin niin sopuisan ja hyvän vaimon kanssa paska-parisuhdetta raatavia miehiä.
KYSYMYS: Oisko miehen tosiaankin parempi ottaa vihityksi muijaksi se-joka-sitä-piparia-antaa vaiko se-joka-ei-anna-vaikka-vonkaa? Oikea vastaus tähän on palstan miesten mukaan jälkimmäinen. Perustelu: Se ei petä...eikä anna sitten muillekaan :DDDDDDDDDD
Minäkin harvoin kelpaan ihmisille seurustelukumppaniksi..Olen 31 ja vasta 3 ovat todella rakastaneet minua ja yrittäneet elää kanssani. Se ei ole helppoa sillä olen menevä (suurin kirous suhteessa!) äänekäs, flirtti ja villi. En ole tosin ikinä ketään pettänyt, mutta ihmiset vetävät niin pienistä ennakkoluuloja että sitä mukaan minun pelini on jo pelattu.
Ne miehet keiden kanssa olen ollut ovat yrittäneet vetää minua väkisin sellaiseen muottiin johon en sovi. Se muotti on hyväkäytöksisen, hiljaisen ja huomaamattoman kotihengettären -muotti. Tosin vaikka olen kärsimätön,tempperamenttinen ja voimakasluonteinen olen myös rakastava ja uskollinen. Tämä on usein miehille yllätys, jostain syystä.
Luulen että sinun tapauksessa kyse on joko siitä että tunnut olevan heille liian helppo nakki ja mitä omiin kokemuksiini tulee, se on huono juttu. Miehet pitävät haasteista joten anna sitä heille.
Toiseksi voit olla tylsä, mielenkiinnoton ja liian epätoivoinen. Usko tai älä..Epätoivoisuus huokuu sisältä ulospäin vaikka luulet ettei se näy!
Eli nyt luonnetta kehiin ja unohda miehet kokonaan ja keskity itseesi kaikin keinoin. Huomaat että siinä vaiheessa kyllä niitä miehiä rupeaa satelemaan kun huomaavat ihanan personaalisen naisen joka ei ole helpponakki! :=)
Kiitti neuvoista! Viestissäsi oli paljon järkeä, mutta: en ole kovin äänekäs tai tempperamenttinen, villi tosin tavallaan. Tässä mielessä emme ole samalaisia. Helppo nakki olen siinä mielessä, että minut on melko helppo saada kiinnostumaan itsestään, mutta vaikea siinä mielessä, ettei minulta koskaan lohkea niille, jotka olen tuntenut tasan yhden illan.
Olen tosiaan huomannut sen, että mitä vähemmän miehiä hakemalla hakee, sitä enemmän niitä eteen tipahtelee. Olettaisin syyn olevan juuri tuon epätoivoisuuden huokumisen :DD
Tavallaan on ristiriitaista, että pitäisi samalla tarjota haaste ja silti vaikuttaa kiinnostuneelta. Välillä olen huomannut, että jos joku mies käy liian läheiseksi, alan kylmetä kyseistä miestä kohtaan, jolloin voin olla varma, ettei mieskään minussa jaksa roikkua. Missä hyvällä tavalla vaikeasti tavoiteltavan ja kylmän raja menee??
Minä en vieläkään ymmärrä, että mitä tuolla "miehet pitävät haasteista" fraasilla loppujenlopuksi tarkoitetaan. Voisiko joku ystävällisesti selventää..?
"Huomaat että siinä vaiheessa kyllä niitä miehiä rupeaa satelemaan kun huomaavat ihanan personaalisen naisen joka ei ole helpponakki!"
Tästä voisin kertoa sen verran näkemyksiäni, että noinhan ei kannattane tehdä jos tuo ei ole totta. Ei miehet (monet/yleensä? osa ainakaan) nyt ihan niin tyhmiä kuitenkaan ole, etteivätkö näkisi ns. pelailun/annan sellaisen ja sellaisen kuvan itsestäni taakse. Toisekseen, jos sinne naisen pöksyihin haluaa, niin sen voi tehdä monella tavalla. Että sillä helpon nakin esittämättömyydellä ei nainen välttämättä saavuta muuta kuin tilapäisesti itselleen hyvää mieltä.
Mitä tulee tapailukliseisiin, niin voiko sitten enää kliseisempää olla kuin jotkut treffailun kultaiset säännöt tyyliin "annan vasta kolmansilla treffeillä"? Minusta ainakin kannattaisi mennä niin, kuin hyvältä tuntuu. Surullista tietty jos toinen ei ole samaa maata. Ja jos joku noita nyt edes noudattaa, en tiijä...
minua jos synkkais
ota yht [email protected]
pitäisi yleistää, vaikka jokainen on tietysti tapaus erikseen. Miehiä ei yleisesti ottaen kiinnosta naisen älykkyys, muuta kuin taito pitää suunsa kiinni oikeassa kohtaa, ja aukaiseminen oikeassa kohtaa. Toisaalta rasian liian herkkä jako laittaa ajattelemaan luotettavuutta, ja jos rasiankäyttötaito ei ole hyvä tai erikoinen, niin kiinnostus lopahtaa. Naisen tyly käytös on heti merkki siitä, että kyseessä on jotenkin katkeroitunut yksilö, jota kyllä voi käyttää illan, mutta sitä joka viitsii katsella myrskyä päivästä toiseen saa etsiä. Mitä mies oikeastaan etsii naisesta joka kiinnostaa. Jämäkkyyttä, luotettavuutta, ja muita juttuja jotka itse kukin on asentanut alitajuntaan, niitä ei ajatella välttämättä edes tietoisesti, vaan valinta on sattumien tuoma juttu. Ei kannattaisi etsiä syytä mikä on itsessä vikana, vaan katsottava ymparistöä mistä seuraansa hakee, ja millainen olisi todennäköisin ihminen valita kumppaniksi.
Toki älykkyys voi antaa signaalin, että nainen on nimenomaisesti hakemassa vain yhden illan juttua. Signaalia on hankala muuttaa, jos se on ollut koko elämänajan samanlainen, joten kannattaisi harkita vanhanpiian osaa, ja jakaa tuheroa jatkossakin. :p
pidempiaikaista systeemiä haet? Et kai luule että seksi tarkoittaa sitä että nyt sitoudutaan johonkin?
En luule ja siksi en sitä ympäriinsä harrastelekkaan. Enkä mä nyt kieli pitkällä mitään aviomiestä sieltä metsästä, vaan haluaisin tutustua avoimesti ihmisiin. Taktiikka ei ole kyllä toiminut... tähän mennessä.