Hei! Mieltäni painaa mieheni aikaansaamattomuus monessa asiassa. Hänen piti ensin olla kesäloma rauhassa ilman töitä mutta ei vieläkään ole löytänyt enkä usko että hän edes etsii (en asu hänen kanssaan), hän ryyppää tekemättömyydessään pari kertaa viikossa kavereidensa kanssa (ollaan molemmat 20v päälle) ja uskon että hän on jumiutunut jotenkin tohon tilanteeseen. Voisiko syynä olla masennus, että hän olisi esim. taantunut siihen kauan kestäneeseen olemiseen eikä enää kykene olemaan aktiivinen. Harmittaa senkin puolesta kun hänellä ei ole mitään ylimääräistä rahaa eikä tehdä mitään sen takia yhdessä, katsotaan vaan tvtä. Kun sanon että voitaisiin tehdä jotain hän sanoo ettei oo rahaa tai ei jaksa. Kääntöpuolena on, että hän sanoo usein että olen hänen elämänsä tärkein ihminen ja että hän rakastaa minua enemmän kuin mitään muuta.. Tilanne on niin ristiriitainen.
Tarkoituksena oli yhtenä päivänä jutella kun hän tuli luokseni käymään. Kun hän tuli ovesta sisään, tulin heti turhautuneeksi ja alkoi ärsyttää hänen kylmä ja viileä olemuksensa (joskus hän on vähän sisäänpäinkääntynyt eikä näytä tunteitaan) enkä sitten lopulta puhunut yhtään mitään esim. yhteenmuutosta, työnsaannista, raha-asioista, meidän tulevaisuudesta... puhuminen hänelle on välillä niin vaikeaa kun katsotaan jotain ohjelmaa ja kommentoidaan vaan sitä eikä muuten oikein kumpikaan "uskalla" jutella mitään muuta.
Vinkkejä miten aloittaisin keskustelun oikeasti vakavista asioista? Ja kiitos jos olette jaksaneet lukea koko pitkän viestin:)
Tarkoituksena oli yhtenä päivänä jutella kun hän tuli luokseni käymään. Kun hän tuli ovesta sisään, tulin heti turhautuneeksi ja alkoi ärsyttää hänen kylmä ja viileä olemuksensa (joskus hän on vähän sisäänpäinkääntynyt eikä näytä tunteitaan) enkä sitten lopulta puhunut yhtään mitään esim. yhteenmuutosta, työnsaannista, raha-asioista, meidän tulevaisuudesta... puhuminen hänelle on välillä niin vaikeaa kun katsotaan jotain ohjelmaa ja kommentoidaan vaan sitä eikä muuten oikein kumpikaan "uskalla" jutella mitään muuta.
Vinkkejä miten aloittaisin keskustelun oikeasti vakavista asioista? Ja kiitos jos olette jaksaneet lukea koko pitkän viestin:)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lama-aika on vaikea paikka, kun ei ole tarpeeksi töitä tarjolla, joten yksi tapa purkaa tällaista kriisinpoikasta olisi ehkä tukea häntä työnetsinnässä aktiivisesti työnhaussa-se on vaikeaa-muttei mahdotonta. Ei tämä talpuden lama loputtomiin jatku.
Vähällä rahalla elämiseen tottuu joten kuten, mutta se "tarpeettomuuden" tunne on veemäinen...
opiskelen arjet pois kotoa, mut viikonloput ja lomat miehen kanssa asun. Miehellä ei töitä, eikä tunnu etsivän vaik sai kaikkii etuuksia. No yritti se ekaan viiteen paikkaan kun sai kieltävän vastauksen ei oo sen jälkeen yrittänyt. Kaverit (työttömiä) aina saa sen mukaan ryypiskeleen muutaman kerran viikossa, tosi harvoin juo minun aikana. Hän on myös himo tietokone pelaaja, siitä olen saanut häntä onneksi vähän kitkettyä.
minulle on aina ollut vaikea riidellä ja ottaa asioita puheeksi. Joten usein kun kovasti yritän rupeen vaan mutiseen ja tuhahteleen tai jotain mistä mies kysyy et mikä vikana. Siitä saan ruvettua puhumaan. On inhottava ruveta tenttaan ettei hän saa mitään aikaseksi, koska oikeasti kun on joku homma hän tekee sen ripeästi, mut tää työn haku vaan junnaa paikallaan.
Vinkit millä minä saan avattua suuni:
- pois olkkarista (ei tv:tä tietokonetta ynm. häiriötekijöitä) meillä makkariin.
- mieti keskustelu päässäsi valmiiksi miten saisit asian hienosti esitettyä liikaa syyttelyä vältellen.
- aloita jostakin helposta asiasta, jolla voit aasinsillalla siirtyä siihen oikeaan ongelmaan.
- sano kuinka vaikeaa sun on ottaa asia puheeksi ja että yrität
- kysy miehen tunteita jos hän ei puhu.
Onnea ;D