Miksi salaa, jos ei salattavaa

Mielestäni edes parisuhteessa ei tarvitse kertoa toiselle kaikkea. Tällaisia asioita on mm. entiset suhteet jos niillä ei ole nykyään enää mitään merkitystä. Myöskään jokaisen oman menemisen yksityiskohtainen selittäminen ei ole mielestäni velvollisuus.

Itse haluan pitää jotain salassa vain siitä syystä, että tunnen että minulla on vielä jotain mitä en ole kumppanini kanssa jakanut. Mielestäni ihmisellä pitää aina olla yksityisyys johon eikä päästä yhtäkään ihmistä. Tällainen asia on mm. muistot. Tietenkään salaisuuksia ei saa olla asioissa, jotka vaikuttavat kumppaniin.

en KOSKAAN suostu näyttämään puhelimesta mitään, en anna lukea sähköpostiani enkä kyllä katso velvollisuudekseni laulaa mm. entisistä suhteista, taloudellisesta tilanteestani (joka siis on ok, ei ole mitään vaikeuksia mutta toisaalta en ole miljonäärikään)... On asioita jotka ei vaan toiselle kuulu. Olen ollut yksilö ennen miestä ja osassa asioita olen vieläkin. Sen sijaan hermostun kyllä jos mies haluaisi lukea puhelimestan viestit, tms. Kyse siis ei ainakaan mulla ole salailusta vaan yksityisyyden säilyttämisestä. Elämäni ei ole avoin kirja kumppanilleni minulta... Toki uskollinen pitää ja olla ja rehellinen sinänsä. =)