Mustasukkaisuutta on vaikea myöntää itselleen ... tunnetta voisi kuvailla myös jossain määrin niljakkaaksi ja se myös nolottaa. Kuitenkin me kaikki olemme mustasukkaisia, kuka enemmän, kuka vähemmän. Mustasukkaisuus voi kohdistua puolisoon, ystäviin tai lapsiin. Voimakkaimmat mustasukkaisuuden tunteet syttyvät kuitenkin parisuhteissa.
Tärkeintä olisikin tunteiden olemassaolon myöntäminen ... jos sitä ei tee, mustasukkaisuus hiertää suhdetta ja saa aikaa mitä omituisempia muotoja. Syntyy pelejä, joissa toisaalta vaaditaan toista lähemmäksi ja samalla työnnetään etäämmäksi.
Millainen on mielestänne myös terveen ja tuhoavan mustasukkaisuuden ero? Mitä elementtejä niihin kuuluu?
Tärkeintä olisikin tunteiden olemassaolon myöntäminen ... jos sitä ei tee, mustasukkaisuus hiertää suhdetta ja saa aikaa mitä omituisempia muotoja. Syntyy pelejä, joissa toisaalta vaaditaan toista lähemmäksi ja samalla työnnetään etäämmäksi.
Millainen on mielestänne myös terveen ja tuhoavan mustasukkaisuuden ero? Mitä elementtejä niihin kuuluu?
Vastaukset 62
Vanhimmat
On kahdenlaista mustasukkaisuutta: Aiheellista ja aiheetonta. Ja sitten se joko pysyy mielessä omana kiusana tai purkautuu ulos. Kaikki on niin pitkään hyvin, kunhan aiheeton mustasukkaisuus ei purkaudu.
on suhteen sidosaine sellaisella hyvällä tavalla. Tuhoavaa mustasukkaisuutta voisi kuvailla sanala:aggressiivinen. Terve mustasukkaisuus kuuluu sitoutuneeseen ja läheiseen rakkaussuhteeseen ... välittämisen ja huolenpidon kautta tulee myös halu omistaa (vaikka tuota piirrettä en kyllä itsessäni myönnä :)), harvapa meistä haluaa jakaa rakkaintaan kenenkään toisen kanssa. Jakaa minäkään en haluaisi, kuitenkaan en voisi kävellä toisen vapaan tahdon ylikään parisuhteessa. Suurinta rakkautta on osata irroittaa toisesta, silloin, kun aika on ja päästää vapauteen. Vain tällä tavoin voi pitää itsellään jotain sellaista, jonka kokee tärkeäksi ...
Nämä on sitten vaan omia ajatuksia, ei mitään yleispätevää faktaa :).
olen tossa niin erimieltä!!!
Kyllä msutasukkaisuutta voi näyttää eikä sitten mennä ja tappaa vaimoa kun päässä napsahtaa kun selviää että ehkä vuosien mustasukkaisuuteen onkin ollut syytä koska vaimo heräsi naapurin Eskon vierestä, että jes, nyt minä olin oikeassa...Sellainen on vaarallista, vittumaista ja pahaa mustasukkaisuutta.
Kyllä se näkyy toisen käytöksessä kumminkin esim. vittuilussa tai tollai. Ja jos toinen ei sitä syytä ymmärrä, se vain tuhoaa suhteen.
Vai että omia ajatuksiasi...
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8597896
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8614181/thread
lisäksi lisäisin että tuskinpa ees voisinkaan olla sellasen kanssa jolla ei missään vaiheessa olis mustia sukkia ja mitään sen ilmenemismuotoja, inhottavaa jos toinen on tyyliin hälläväliä eikä mikään hetkauttais.
ja onhan se ärsyttävää huomata itessään jotain niin "huonoa". Miusta se on tervettä niin kauan kun siitä voi keskustella, eikä toinen ahdistu tai ala pelätä toisen toimintamalleja.
joskus yhdestä naisesta. Vittumainen fiilis. Se tuhos sen suhteenkin. Nyt se taitaa olla tapauksessani jokseenkin mahdotonta...
Hyvin ristiriitainen tunne. Kun olen mustasukkainen ajattelen sitä mitä mä saatan menettää ja vertaan sitä siihen mitä mun mustasukkaisuus (ja etenkin sen konkretisoiminen jollain tavalla) voi viedä kumppanilta pois ja lopultakin kysyy itseltään että "onko mulla oikeus tuntea näin jos tässä ei ole kerran mitään hyvää - ja mitä se tarkoittaa jos mä kuitenkin tunnen näin oli siihen oikeus tai ei?"
Sana "niljakas" oli erittäin hyvä kuvaamaan sitä tunnetta. Luultavasti asian kanssa sinuna oleminen ei ole lopultakaan omissa käsissä vaan vastaus tosiaan löytyy yhteydestä kumppaniin. Omalta osaltani kumppanin mustasukkaisuuteen suhtaudun niin että siinä on aina ainakin pikkiriikkisen hyvää - ja loput ovat sitten toivottavasti vain epävarmuutta ja inhimillistä olemista.
kanssa. Useimmista luultavasti tuntuu juuri tuolta ... ristiriitaiselta. Hyvällä tavalla mustasukkainen ihminen huolehtii mielestäni emotionaalisesta reviiristään. Omalla reviirillä ei rillutella miten sattuu :) ... jos kumppani flirttailee liian avoimesti toisten kanssa tai lähettelee tiuhasti tekstiviestejä "työkavereilleen" iltaisin, siihen on syytäkin puuttua. Terveeseen mustasukkaisuuteen omasta mielestä kuuluu se, että puolison/kumppanin flirttailuun reagoi jollain tavoin. On kyettävä sanomaan toiselle, että se loukkaa.
Pettämisen riski myös pienenee aina, kun kantaa vastuun myös omasta osuudestaan. Ihmiset suostuvat aivan uskomattomiin venkuroihin, etteivät näyttäisi omaa haavoittuvuuttaan tai inhimillisyyttään. Jokaisella on lupa näyttää omia tunteitaan ... myös mustasukkaisuuden tunteitaan.
mustasukkaisuutta tässä suhteessa..aiemmissa kyllä olen ollu...=o)
...aiemmissa suhteissa siihin mustasukkaisuuteen annettiin oiken syytäkin...mutta ei tässä suhteessa ole ollut tilanteita joissa oisin tarttennu olla mustis..tai alkuun ihan ensi metreillä..miehen vanha tyttis tuli sitä halaamaan ..ihan kaverina..silloin mulla tuli pala kurkkuun ja oisin hallunnu häätää tundralle sen naisen...mutta en tehny mitään..=o)
saatoin katsoa sitä vähän nyrpeesti teko hymy naamalla..mielessäni ajattelin "saatanan eukko ootas jos rupeet"..xo)
hmm..ei mulla ole kyllä nytte mustasukkasuuden tunteita laisinkaan..toki saisi se nekin varmaan aikaan, jos oikeen kovasti yrittäs..=o)
..kaitpa mustasukkaisuus on omaa epävarmuutta asemastaan..???..=o)..mä olen höppänä vissiin, kun luotan omaan asemaani ja sen säilymiseen..miehen kaikki teot puhuu sen aseman turvallisuuden puolesta vahvaa kieltään..teot ja käytös...=o)..se perustuu mulla ihan siihen..mun luottamus..
muksaa päivää kaikille..!!
http://www.youtube.com/watch?v=GfkGg8W_JnE
=o7
ajatus, ettei tuntisi mitään mustasukkaisuutta toiseen, itselle läheiseen ja rakkaaseen ihmiseen.
Monesti ihminen tekee kaikkensa, ettei kokisi olevansa riippuvainen, koska se laukaisee silloin riskin haavoittua ja pettyä. On hyvin paljastavaa myöntää toiselle, että tarvitsen sinua, koska rakastan sinua ja olet minulle tärkeä. Jos mikään ei hetkauta ja on välinpitämätön, ei ole voinut kohdata myöskään omaa mustasukkaisuuttaan ... rakkauteen kuuluu myös riippuvuus :).
muutenkin, että hän on mun maailmani tärkiein ihminen...kaikki mitä mä miehestä tahdon ja haluan..semmon mies joka on mun sydämeni numero yksi....ihminen jonka menettäminen sattuisi syvästi ja pitkään...=o)
ei mun sitä ole tarttenu hälle mitenkään kovistella tai hääriä hiki päässä säilyttääkseni tuota asemaani elämänsä tärkeimpänä naisena..me on asiasta puhuttu ja musta meidän kummankin yhteen hiilen puhaltaminen näkyy arjen teoissa ja olemisessa toisen kanssa..ja menee sillä omalla vaivattomalla, luonnollisella painollaan..=o)
..eikä semmosia tajuatko nyt välittää musta hetkiä ole olemassakaan..eikä se ole sitä et mikään ei hetkauta..ei vaan ole semmosia tapahtumia, jotka aiheuttas tommosia tuntemuksia et tarttis murehtia....riippuvuus ei musta ole kuitenkaan mustasukkaisuutta..mustasukkaisuus on epävarmuutta ja vääränlaista riippuvuutta tavallaan..tottakai mustasukkaisuus on merkki siit et loukkaantuu jostain koska toinen ei nyt pidä sua siinä arvossa missä kuuluisi..mutta ei sillä mustasukkaisuudella myöskään ole mun silmissäni mitään painoarvoa..sikäli et jos toinen on mennäkseen sehän menee...
kyllä se rakkaus ja välittäminen musta näytetään muilla tavoin kun mustasukkaisesti käyttäytymällä..
...onhan niissäkin eroa...=o)
mustasukkaisuudesta ja sen ilmenemisestä parisuhteessa. On itsestäänselvä asia, että rakkaus toiseen on jotain muuta, kuin mustasukkaisuuden tunnetta :).
myöntää se että toinen on sulle ja se sulle kaikki kaikessa..ja löytää siinä yhteisymmärrys..silloin ei ole tarvetta mustasukkaisuuteen, kun kumpikin asian tietää ja samoin kokee..=o)
ja vielläpä luonnostaan toiminnoillaa tukee tota yhteistä tunnetta ja ajatusta..
hyvin pitkälle näistä samaa mieltä, mitä kirjoitit :).
itsestäänselvyys lainkaan..on rakkautta ja rakkautta..=o)
kaikki rakkaus ei ole vilpitöntä ja luontevaa....musta on rakkautta joka tulee luonnostaan ja sitten on sitä mähän rakastan sua rakkautta jossa helposti lähdetään tolle mustasukkaisuus linjallekkin..
siis suhde jossa odotetaan molempien rakkauden menevän toisen mielen mukaan..ja olevan rakkauden määrän vakio...harvinaista varmaan on löytää rakkaus jossa on balanssi...sen kun löytää ja sen tasapainoisen yhteyden, niin asiat menee silloin kuin itsestään..ilman noita murheita menettämisestä..
toki kuten sanoin niin teoilla on suuri merkitys ja varmasti munkin mies mut saisi mustumaan niin toimiessaan...aihauttaen sitä syytä mustasukkaisuuteen..=o)
must mustasukkaisuus on ennekaikkea juur pelkoa toisen menettämisestä ja se pelko syntyy siitä et tommoseen pelkoon näkee ja kokee jotain aihetta..entäs kun mä en koe, kun ei ole mitään aihetta..??..ilmanmuuta mua suututtas jos mieheni menettäisin..mutta en mä siltikään ole nyt mustasukkainen...täähän toimii hyvin näinkin..=o7
vertaisin sitä siihin et en osaa pelkää sotaakaan, jos ei sen merkkejä ole näkyvissä..
parasta rakkautta on se, ettei lähde mukaan mahdollisesti mustasukkaisen kumppanin peleihin. Se edellyttää myös vakaata persoonallisuutta ... vakaus taas tarkoittaisi sitä, että on omankokoinen ja omassa tilassaan :).
Kypsissä suhteissa ihminen kokee kaikkinensa olevan myös riittävän hyvä, kuten sinäkin aiemmin tuohon viittasit. Kelpaa toiselle juuri tälläisena ja voi antautua toisen syliin. Luottaa ja rakastaa ...
että on ikään kuin kaksi sinistä energia palloa, jotka kohtaa toisensa..( sininen kuvastaa nyt sitä samankaltaisuutta parisuhteen rakentumisen kannalta tärkeissä arvoasioissa)...ja ne kun kohtaa ne sulautuu yhdeksi yhtenäiseksi energia palloksi..jonka energia kuljettaa yhteiseen samaan suuntaan..=o)
se on sitä....kun kohtaa ihmisen, jolla on samanlaiset aatokset ja arvomaailma..löytyy samanmoinen ajatusmalli vaikkapa mustasukkaisuudesta..ja sitä aiheuttavista syistä..ne tulee luonnostaa ihan sopimatta..ettei ne ole edes Gentsun aloitukseen viitaten sovittuja juttuja ja vaan kummallekkin ikään kuin sisäsyntyisesti samoja arvoja ja ajatuksia ja toimintamalleja..silloin se on helppoa ja luontevaa..=o)..se parisuhde ja yhdessä oleminen..pienet erilaisuudet sitten antaa sitä särmää siihin muuten niin tasaseen ja harmoniseen kokonaisuuteen..=o)...ikään kuin pienet chilipalaset suklaassa..=o)
se on sitä kun vakka löytää kantensa...=o)
miksi et muuten enää käytä sitä ihanaa murretta kirjoituksissasi? Olet äkisti muuttanut tyylisuuntaasi, miksi? ... minusta se oli kivan erilaista, persoonallista.
entisenä musasukkaisuus pakko mä rakastan sua ihmisenä ...se on myös sitä kun löytää oman sisäisen rauhansa...tutkii omaa sisäistä maailmaansa ja oivaltaa, että asiat menee myös niin kuin niiden pitää mennä..ja ettei kaikkeen pysty vaikuttamaan parhaalla tahdollakaan..sitä tavallaan oppii myös rentoutumaan ja ottamaan päivän kerrallaan...=o)
..nauttimaan siitä hetkestä ja niistä asioista joita siinä on..sen kuitenkin tiedostaen jossain sisimmässään, että kaikki asiat voi muuttua ja se mikä on vakioksi luultu muuttuu ei vakioksi..tapahtuu heilahduksia..jotain muuttuu..mutta suhtautuu siihinkin niin, että katsotaan mitä eteen laittaa..ja suren kun on aika surra ja nauran kun on aika nauraa..=o)..en murehdi tulevaa...
vähentää merkittävästi stressiä..josta allekirjoittaneellakin on raskaita kokemuksia..=o)
siis elämä on opettanut ton verran..relaamaan
kirjoitustani...tulee kirjoitusvirheitä paljon, kun haen uutta tyyliä..koska mun murre sanani tuppaa tulemaan viellä jostain takaraivosta pintaan ja sotkeutuu joidenkin sanojen kanssa..niin ettei siitä saa sitte lainkaan selvää..=o)
mutta ihan tosiaan harjoittelen tätä kunnolla ilmaisua..kritiikin pohjalta osittain..=o)
jotta silviisi mie koetan petrata...
Ei sinun tarvitse olla jotain enemmän, kuin olet. Ei ole mitään järkeä muuttua sellaiseksi, kuin toiset haluavat sinun muuttuvan ... kadotat itsesi niin jonain päivänä. Ei sinun tarvitse miellyttää kaikkia ... riittää, että miellytät omia läheisiäsi. Jokainen, ketä sinua oikeasti haluaa kuunnella ja nähdä sinut myös ihmisenä, osaa tehdä sen myös murteella kirjoitetusta tekstistäsi :).
..mutta en mä oikeestkkaan puhu niin kieroa murretta mitä oon kirjotellu...tämä alkaa muistuttaa sitä mitä myös mun suustani saattaa kuulla..=o)
jotten mä tavallaan mihinkää katoa..mä vaan uusiudun..kehityskelpoisuutta nääs.. ;o)
ja sitten enempi huumorilla huiskitaan sitä murretta...ehkäpä mä olen pikkasen tässä itsekkin muovaantunut kirjottajana..ja ihmisenäkin...välillä suhtaudun kaikkeen vaan hahahahaa..ja välillä vakavemmin..=o)
pikkusen päivästä mulla kii...sekin..niinkun kaikilla..varmaan..
josko mut käsitetään pikkasen oikeammin, kun vähän ees yritän tuoda jämäkkyyttäkin ittestäni esiin, etten vain sitä solkkausta...et mun kanssa kykenee puhumaan kyllä ihan oikeeta suomeakin puhuvat..=o)
kiitän turinoista...teki hyvää turista..=o)
mut meen nyt sitä toista sinistä ernegiapallon puoliskoa katsomaan tuonne vinnille..kun se siellä terhakkaana rakentaa meille yläkertaa..=o)....kahvia ja pullaa mukaan sekä muutama lämmin pusu..kiitoksena siitä ihan vaan et hän on niin mainio mies...=o)..ja tekee meille kotia..arvostan sitä kovasti..
http://www.youtube.com/watch?v=uHAOH2zEqZk
..muksaa iltaa sulle ja muillekin..=o)
tänne kirjoitellut :). Teet tietenkin niin, kuin sinusta itsestäsi tuntuu hyvältä ja oikealta ...
http://www.youtube.com/watch?v=qubVo6cHAWw
Oletko, sitten ilmoitat että kaikki on, ja vielä perään väität että ne jotka sanoo ettei ole, ei vaan kehtaa myöntää sitä.
Sissus mitä keittiöpsykologiaa :)
Ei, minä en ole mustasukkainen eikä tervettä mustasukkaisuutta ole olemassakaan.
kuitenkaan näissä :). Sorry, jos en osannut kirjoittaa alustustani ja asetella kysymyksiäni oikein ... haluatko, että poistan viestin?
Välittyy semmoinen tunne että wannabe -psykologi on vauhdissa. Nyt voitkin taas muuten jutella tuon Relaxin kanssa siitä kunka BB:tä katselee vain elämässään epäonnistuneet ja syrjäytyneet. Se meinaan katselee sitä nyt eukkonsa kanssa, ja voi antaa semmoista ensikäden tietoa aiheesta :)
Ei mua haittaa yhtään, anna olla vaan. Epäloogisuutta ja valmiiksi vastattuja kysymyksiä on aina hauska kritisoida. Mä menen touhuaan muuta, jatkakaa ihan rauhassa :D
jutun juurta siitä ei tulisi :). Ja sitäpaitsi olet väärässä tuossa ... ei sitä katsele ainoastaan elämässään epäonnistuneet ja syrjäytyneet. Periaatteessa tuon lauseen myötä myös ymmärryksesi minun suhteen loppui sillä hetkellä, kun sen kirjoitit. Eipä tässä ole tullut koskaan katsottua ketään alaspäin.
Oli aika ärsyttävä aloitus juu kaikessa tohkeisuudessaan ja jopa jonkinlaisessa naiviudessaan, mutta eiköhän omistamisen halu ole aika inhimillistä kuitenkin? Omistamisen halusta mustasukkaisuus kai syntyy?
En yleensä pidä sun kommenteistasi, mutta koskapa katson, ettei sentään aiheellinen kehuminen kenellekään varmastikaan haittaa tee, uskaltaudun kirjoittamaan, että olen aloittajan aihetta koskeviin hänen kirjoittamiinsa asiasisältöihin nähden melkein samaa mieltä kanssasi:
Ihmisen, joka ei mustasukkaisuudesta kärsi, ei tarvitse sellaista tunnetta itsestään hakemalla hakea, jollei sitä tunnetta ihminen koe. Ja jos ihmisellä ihmissuhteissaan on luottamus kunnossa läheisiinsä, ei edes synny tilannetta, jossa ihminen kiusallista tai kärsimystä aiheuttavaa mustasukkaisuutta kokisi. Luulen, että mustasukkaisuus on aina vahingoittava tunne kokijalleen.
olen saanut osani aivan riittävästi, tai pieni kyläkin olisi sillä määrällä ollut kyllästetty vuosiksi. Olen sangen tyytyväinen, etten kärsi siitä tunteesta omassa itsessäni. Siltä osin fatalismi on suhtautumistapa, joka helpottaa elämää suunnattomasti, kunhan se ei mene yli, eli totaalisen välinpitämättömyyden puolelle.
Terve mustasukkaisuus, mielestäni sitä ei ole olemassakaan. Kaikki mustasukkaisuus on osoitus - tilanteessa, jossa aihetta ei ole annettu - mustasukkaisen ihmisen sisällä asuvasta epävarmuudesta, mikä purkautuu kyvyttömyytenä luottaa toiseen ihmiseen.
Tuhoavaksi sen yksinkertaisesti tekee se, että se toinen ihminen saa siitä osansa. Siitä eteenpäin on suhteen kestävyys enää kiinni sen epäillyn luonteesta, kyvystä sietää ja jopa ymmärtää mustasukkaista kumppaniaan. Jatkuva aiheeton epäily on joka tapauksessa sietämätöntä ja tuskallista molemmille osapuolille, eikä suhteelle voi antaa sellaisessa tapauksessa kovinkaan hyvää prognoosia.
mahtisonni.
sinuakaan ei sitten vielä ole saatu pehmeään koppiin...
yrittäminen ole Niin rangaistava teko...
olekaan. Siellä kiltit hoitaja sedät ja tädit auttavat sinut taas kuntoon, ainakin niin kuntoon, kuin voi saada. Ja jos oikein paha tilanne päässäsi on, saat mukavia pistoksia ja pillereitä, joiden avulla voit paeta pahaa maailmaa.
Sitten sinulla ei enää ole tarvetta esitellä julkisesti kipeän pääsi sisältöä ja hups, siinä samalla siistiytyy tämäkin palsta hieman.
mutta en ole kovin mustasukkainen ihminen. Joissain tilanteissa, etenkin, jos ollaan tutustumisvaiheessa ja nainen näyttäisi olevan kallellaan muihinkin suuntiin, etenkin jos on kovin tosissaan olevan oloinen useamman miehen kanssa samaan aikaan. Siis tilanne, jossa yritän luoda suhdetta naiseen ja hän vaikuttaisi yrittävän luoda sitä minuun, mutta myös muuhun/muihin samaan aikaan.
.
http://www.funzug.com/index.php/relationships/5-signs-your-girlfriend-is-a-psycho.html
Har!
.
No kerrotko mulle ensin, että mikä _sinun mielestäsi_ on "tervettä mustasukkaisuutta" ja mikä "tuhoavaa mustasukkaisuutta"? Teit rajanvedon em. kahden välille, joten nyt haluaisin tietää, että mihin rajanvetosi perustuu....Ihan muutama lausekin riittäisi, kunhan ne vain ovat _sinun_ mielipidettäsi tarpeellisessa määriin kuvaavia. Eikö nimittäin kuitenkin olekin niin, että kiinnostava mielipiteenvaihto perustuu aina idealle "ajatus vastineeksi ajatuksesta"? Minä ainakin olen sitä mieltä.
Jos tarkennat esittämääsi, voidaan sitten keskustellakin.:) Ja ihan ystävällisellä ajatuksella tässä olen.:)
mun mielestä sitä yksinolemista ja itsenäisyyttäkin. Mustasukkaisuus ei mun mielestä sinällään ole paha asia, se tavallaan kertoo myös, miten paljon toinen merkitsee itselle. Sitten taas se sairas ja sitovakin mustasukkaisuus puolestaan tuhoaa ajan mittaan jokaisen suhteen ja vääristää asetelmat tavalla, että toisesta tulee kontrollin kohde, joka ei sitten kauan jaksa sitä menoa.
Toisaalta todelliseen rakkauteen, siihen säännöttömään rakkauteen, ei pitäisi kuulua mustasukkaisuuden tunnetta. Rakastaa voi ihmistä, vaikkei kaikkea tarvitse tietenkään hyväksyäkään ... jotensakin noin :).
Sä siis vedit parisuhteet keskiöön tuossa, vaikka alunperin aloituksessasi puhuit aika laajalla ( mua jokseenkin ärsyttäneellä) skaalalla "mustasukkaisuudesta".
En löytänyt kannanotostasi selvyyttä siihen, mitä aloituksessasi esittämäsi aiheen tarkennukselle _sinun mielipiteesi osalta_ äskeisessä kysymyksessäni hain, joten yritän uudelleen kysyä sinulta. Sinä puhut siis rakkaudesta? Miten sen käsitteen määrittelet? Jatketaanko vaikka sen jälkeen tätä keskustelua, jos vielä onnistuu, mutta nyt skaalaasi aiheesi käsitteellistyksessä voisi minun mielestäni yhä kapeuttaa, jotta voidaan esittää Ajatuksia! Yksinkertaisuus on ajattelun ydin.:)
vastannut, vaikka nimenomaan painotit, että jos annan vastauksen, kerrot sen jälkeen oman mielipiteesi.
Tykkään vastavuoroisuudesta. Ja sitäpaitsi, mulla on nyt yksi ongelma tietokoneen kanssa ... asensin yhden ohjelman siihen ja se oli vikatikki. Nyt se pitäis poistaa, mutten osaa tehdä sitä. Vatun vattu ...
No kun minä en alunperin kysynyt mielipidettäsi "rakkaudesta", vaan minä kysyin _sinun mielidettäsi_ SINUN aloituksesi aiheesta, joka minun lukemani perusteella nähdäkseni koski "mustasukkaisuutta puolisoa, lapsia tai ystäviä kohtaan"... Aika lavea määritelmä oli sinulta se, vaiko eikö itsestäsi kenties ollut? Sitten sinä vastasit mulle, aloituksesi aihetta mukailleeseen ja siihen tarkennusta koskeneeseen kysymykseeni puhumalla "rakkaudesta". _Siksi_ sinulta sitten _ SIIHEN vastaukseesi_ kysyin uuden kysymyksen tyyliinsä, että no hei camoon voitko sä sitten edes SEN tuon uuden keskusteluasi koskevan kiinnostuksen kohteesi määritellä, ts. määritellä jotenkin, että mitä SINÄ kirjoittamallasi tarkoitat.
Olen nyt kauhean pahoillani, mutta musta kiinnostava keskustelu ei synny jaarittelusta, vaan siitä, että lähdetään spesifioimaan omia esitettyjä mielipiteitä ja koko ajan pysyen SAMASSA kontekstissa, missä niitä on alunperinkin esitetty... Sinä aloituksessasi puhuit "mustasukkaisuudesta" ja nostit kyseisenlaisen aiheen esille. Miks sua nyt ei sitten kuitenkaan kiinnosta mun ketjun aloituksesi lukeneen lukijan kirjoittamat näkökulmat keskustelun aiheeseesi ja miksi tyystin siirrät keskustelun kummalliseen muuhun?
Sun nimimerkkis näyttää kirjoittelevan aika paljon noita aloituksia. Osaatko keskittyä lukemaasi ja oletko todella aidosti kiinnostunut lukemistasi ajatuksista, vai sääteleekö keskustelua koskevaa kiinnostustasi enemmän kuitenkin jotkut tyystin muut seikat? Minä ainakin käyn tällä palstalla vain vaihtaakseni ajatuksia tuntemattomien kanssa.
Jos sinä vastavuoroisesta keskustelemisesta pitäisit, et mielestäni suuttuisi pelkistä kysymyksillä osoitetuista keskustelun syventämisyrityksistä. Minä nyt vain ihmettelen.
sairaalloinen mustasukkaisuus vaatii aina (ainakin mieheltä) jonkun sortin epävarmuuttaa ja alemmuuden tunnetta, mä en edes yritä / oo koskaan yrittänytkään vongata itteäni 'tasokkaampia' naisia joten ei oo tarvinnu olla sairaalloisen mustasukkainenkaan.
Vaikea sanoa missä se terveen ja epäterveen mustasukkaisuuden raja menee, se on niin tapauskohtaista. Jossain tapauksessa tiivis exän kanssa yhteydenpito vois saada mut mustasukkaiseksi, jos taas naisella ois kersa jonkun toisen miehen kanssa niin asiassa ei ois mitään ihmeellistä.
olen ollut koska harvat miehet antavat siihen aihetta teoillaan.
Mä olen saanut osani kulutettua jo koko loppuelämän tarpeiksi. Vihainen voisin olla, jos minua petettäisiin, mutta mä en usko, että osaisin olla mustasukkainen. Mä olen niin kyyninen nykyään. Ei se maailmaa kaada, jos joku pettää tai valehtelee.
Tää on oikee klassinen kompastuskivi. Minä en osaa olla mustasukkainen. Olen järjettömän sinisilmäinen ja luotan sellaiseen mieheen, joka pettää minun silmieni edessä...siis vaikka olisi syytä olla tosi vihainen jo, en osaa olla edes mustasukkainen.
Tällaisesta piirteestäni mies sitten vetää johtopäätöksen, etten välitä hänestä lainkaan!!! Taidan olla ollut tosi naiivien paskojen kanssa tekemisissä.
mustasukkaisuutta yli kaiken. Olet väärässä väittäessäsi kaikkien olevan mustiksia.
Mun mielestä mustasukkaisuus on heikon itsetunnon omaavan ihmisen omistamisen halua ja menettämisen pelkoa, ei mitään rakkautta.
myös vissiin, että toisen voi TEHDÄ mustasukkaiseksi. Tämä sitten muka todistaa, että toinen välittää...kun se saadaan mustasukkaiseksi. Ihme pelaamista...ja toisen kiusaamista.
Olen samaa mieltä kanssasi. Mustasukkaisuus on heikkoitsetuntoisen ihmisen sairaus. Eikä liity todellisiin tunteisiin tai rakkauden kohteeseen...vaan tosiaankin ihmisen sisäinen ongelma. Ehkä syynä on kyvyttömyys luottaa tms.
En osaa vaaleita/valkoisia saati tennissukkia laittaa töihin, Lenitan ukaasit pelottavat :)
Ihmissuhteissa en, ellei joku anna varta vasten aihetta ja silloin kääntyvät kantapäät muutenkin vastakkain.
Lueskelin tätä ketjua ja ajattelin, että ompas mielenkiintosia argumenttejä ja hyvin esitettynä. Harmi vaan, että ajatukset on plagioitu omiin nimiin kyseisestä artikkelista. Jeps, lähdekin olisi ihan kiva.
http://www.voihyvin.fi/artikkeli/minako-mustasukkainen
kannattaa lukea, herättää miettimään, miten on on toiminut ja miten toivoisi toimivan...
terve mustasukkaisuus on sitä että kokee aiheesta että joku vastakkaista sukupuolta oleva esim. flirttailee oman miehen kanssa tai jos mies antaa liikaa huomiota jollekin naiselle ja se ärsyttää ja sitten voi olla äkäinen.
Sairas mustasukaisuus on sitä, että on mustasukkainen koko ajan esim. koska toinen näyttää hyvälle ja muut ovat hänestä kiinnostuneita muttei oma näytä kiinnostusta heihin ja haluaa lukita toisen neljän seinän sisään tai alkaa mököttää välittömästä kun astutaan kotikynnyksen yli ja voidaan esimerkiksi mustasukkaisuuttaan vittuilla toiselle joka kerta paha mieli tai kännykkä- ja sähköoistiliikenteen seuraaminen, taskujen tutkiminen, jatkuva toisen seuranta ja perään soittelu ilman rauhaa...syyttä syyttäminen, roikkuminen...
Kaikista kierointa on se että soluttaudutaan miehen/naisen ystäväpiirin sisälle vain mustasukkaisuuttaan jotta voidaan kontrolloida omaa kultaa mahdollisimman tehokkaasti. Saatetaan kytätä mys toisen kavereiden kautta toisen liikkeitä ja tunkea itsensä väkisin joka paikkaan minne toinen menee tukahduttamalla toisen ajatukset ja tunteet. Naiset voivat usein myös manipuloida miehen äitiäkin alkamalla tämän kanssa niin tiiviisiin väleihin että mies kuvittelee ettei suhteesta olisi enää ulospääsyä... Miehet taas voivat flirttailla naisen kavereille saadakseen ne puolelleen ja toiset miehet huorittelevat heti jos vaikka kulkee toisen miehen autokyydillä..kaikki sellainen ei ole kovin tervettä. Puhumattakaan väkivallalla hallitsemisesta!
Sitten on näitä jotka eron jälkeen (voi olla itsekin jättäjä) kyttäävät toista.
mustasukkaisuus on tervettä, sille tuntemukselle voi itsekin vähän nauraa. Se on sellainen ohimenevä juttu, jonka saa aikaan joku väärinkäsitys tai vaikka hetkellinen apea olo.
Tuhoava mustasukkaisuus on sitä, että se mustasukkaisuuden tunne alkaa saada liian suuret mittasuhteet. Sitä on päivittin ja sen mustasukkaisuuden saa aikaan pienetkin asiat. Se alkaa vaikuttaa omaan ja läheisten elämään haitallisesti.
Mistä se mustasukkaisuus sitten syntyy? Luottamuksen puutteesta? Oisko sillä juuret jo lapsuudessa?
ihmiset jotka ei osaa sanoa onko tai ei, alkaa vaan vääntään stooreja.
.
Olet kyllä varmaan ainoa henkilö, joka on mustasukkainen henkilöstä, jota ei edes ole olemassa.
Tuo teksti oli selvästi kopsattu jostain kirjoituksesta.
Yritä olla oma itsesi, älä lainaa muiden tekstejä.