http://www.youtube.com/watch?v=LZOwBHiSPzE&feature=related
Millainen hääpuku naisella ja miehellä kun avioiduitte?
Millainen hääpuku naisella ja miehellä kun avioiduitte?
Hääpuvut eri kulttuureissa
kiinnostaa*
5253
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
googlailla niitä ja eri kulttuurien tapoja netistä. Ei näytä täällä kaiken tyhjän melkaamisen keskellä kauheasti ihmisiä innostavan tämä aloitus...
Minulla oli smaragdin vihreä lengha, joka painoi varmaan sellaiset 7-8 kg ja miehellä huomattavasti kevyempi kermanvärinen sherwani.
missä päin maailmaan lengha ja sherwani ovat käytössä? Onko youtubessa videota?
Kiinnostaisi kuulla myös muusta häihinne liittyvästä, eri tapoja, käytäntöjä, ruokailut jne jne?
Intiasta, ja kuuluvat sikäläiseen muslimikulttuuriin.
Häät järjestetään kahdessa osassa, on morsiammen häät (7 pvää) ja sulhasen häät (3 pvää). Rahaa palaa paljon niin ruokaan (vieraita kun on useita satoja), kuin morsiammen kultakoruihinkin.
Morsiammen häät alkavat hiusten hennaamisella. Ei niinkään värjäämisellä, vaan tarkoitus on lähinnä saada hiuksiin lisää kiiltoa. Hennaamisen jälkeen hiukset kiinnitetään pieniin 'nippuihin' erilaisilla värikkäillä klipseillä ja minidonitseilla, jotka sitten avataan yksitellen naisten monotonisen laulun säestyksellä. Samalla hiuksiin hierotaan jotain tuoksuvaa öljyä. Tämä on naisväen puuhaa, johon eivät miehet osallistu. Sitten häihin kuuluu Henna yö: laulu jatkuu ja morsiammen kädet ja jalat koristellaan taidokkailla hennamaalauksilla. Samalla muutkin naiset saavat halutessaan käsiinsä hennatatuointeja. Henna yötä viettämään kutsutaan sukulaisten lisäksi ystävättäriä.
Näitä 'lauluiltoja' riittää... Yhtenä iltana tanssitaan ja syödään kakkua, tai oikeastaan kakkuja. Samalla morsiammen lähisukulaiset lahjoittavat kultakorut morsiammelle. Ystävät ja tuttavat saattavat myös antaa rahaa.
Yhtenä iltana sulhasen naispuoleiset sukulaiset tulevat morsiammen taloon syömään. Samalla visiitillä he antavat morsiammelle kultakoruja. Kaulakorujen, sormuten, korvisten ja rannerenkaiden/ketjujen määrä on mieletön, sillä jokainen sukulainen antaa oman lahjansa.
Varsinainen avioliiton solmiminen tapahtuu silloin, kun nikah allekirjoitetaan. Siinä sanellaan kaikki avioliittoon liittyvät ehdot, sulhasen maksaman mahrin määrän jne. jne.
Samaan aikaan sulhasen häissä on myöskin hennattu, mutta pienimuotoisemmin, syöty hyvin - pääasiassa morsiammen perheen lähettämiä ruokia.
Morsiammen puoleiset häät huipentuvat siihen, kun sulhanen saapuu miespuolisten sukulaistensa saattamana noutamaan morsianta. Hänet vastaanotetaan heittamallä hänen päälleen ruusunlehtiä, manteleita ja kuivattuja hedelmiä. Morsiammen vanhin veli (tai joku muu miespuolinen lähisukulainen) tarjoaa sulhaselle makean, maitoon sekoitetun juoman ja ohjaa hänet morsiammen luokse. Jälleen syömistä...
Sitten jossain vaiheessa iltaa, yleensä jo aamuyön puolella, on morsiammen aika poistua sulhasen kotiin. Lähimmät miespuoleiset sukulaiset lähtevät saattamaan häntä. Morsian saatetaan uuteen kotiinsa, ja pariskunta pääsee viettämään hääyötään.
Seuraavana päivänä häät jatkuvat sulhasen kotona. Morsiammen suku tulee juhlimaan sulhasen kotiin.
Viikko häiden jälkeen morsian palaa vielä omaan kotiinsa, jossa on järjestetty juhlat hänen kunniakseen. Tavallisesti morsian viettää kotonaan yhden tai kaksi yötä, jonka jälkeen sulhanen hakee hänet takaisin uuteen kotiin.
Siinä hääjuhla pähkinänkuoressa.
Ruokailu on koko hääjuhlinnan ajan erittäin tärkeällä sijalla. Vieraita on paljon, osa vain käymässä, mutta esim. lähisuku asuu häiden ajan morsiammen/sulhasen kotona, joten häitä varten joudutaan myös palkkaamaan ulkopuolisia työntekijöitä. Meillä oli kymmenisen kokkia valmistamassa ruokaa suurin piirtein ympäri vuorokauden ja lisäksi naapurista naisia, jotka keittivät ja tarjoilivat teetä. Miehen sukulaispojat auttoivat kaiken aikaa tarjoilussa yms. yms.
Ruokaperinteeseen kuuluu, että sitä on oltava paljon ja montaa erilaista ruokalajia. Mikään ei saa loppua kesken, ja sitten se mikä jää yli, toimitetaan lähimpään moskeijaan jaettavaksi vähempiosaisille. Ruoka on suurimmaksi osaksi valmistettu lampaasta, hyvin mausteista - paria kanaruokaakin oli tarjolla.
Makeat herkut ovat ihan älyttömän makeita. Hääjuhlissa tarjotut kakut eivät niin kauheasti poikenneet meikäläisistä.
Varmaan jäi jotain oleellista pois - joku muu voi täydentää - meidän häistä kun on jo seitsemisen vuotta. Ensi kesänä pääsen verestämään muistoja, tiedossa on kahdet häät, yhdet morsiammen ja toiset sulhasen puoleiset.
En ole katsonut, löytyykö youtubesta videoita, mutta kyllä netistä löytyy ainakin kuvia lenghasta ja sherwanista.
olipa mielenkiintoista luettavaa. On varmaan ollut mahtava kokemus. Intia on monimiljoonainen asukasmäärältään, mahtaako hääseremoniat eri puolilla Intiaa olla erilaisia?
on monen monituisia eri uskontoja ja kulttuureja. Esim. Hinduhäät ovat ihan erilainen tapahtuma kuin muslimihäät. En tiedä niistä kovinkaan paljon, mutta perinteisissä hinduhäissä morsian on tietenkin puketunut erityiseen hääsariin, sulhasen vaate on mielestäni hyvinkin sherwanin kaltainen. Myöskin hinduhäissä ruoka on tärkeä, mutta tietenkin se on kasvispainotteisempaa kuin muslimeilla. Käsittääkseni kaikkein puhtain hindulaisuuden muoto kieltää lihan syönnin kokonaan.
Sikhihäihin olemme joskus saaneet kutsun, mutta harmiksemme emme päässeet osallistumaan niihin. Olisi varmastikin ollut mielenkiintoista.
Häihin vaikuttaa totta kai myös yhteiskuntaluokka. Ei kaikilla ole varaa järjestää satojen ihmisten kutsuja. Maalla yleensäkin mennään matalammalla profiililla, mutta sitten taas toisaalta koko kylä osallistuu kykyjensä mukaan järjestelyihin.
Isoissa kaupungeissa näkee nykyään myös paljon ns. länsimaalaisia häätapoja. Mm morsian pukeutuu valkoiseen tylliunelmaan - valkoinen assosioidaan hindulaisuudessa suruun (hautajaisissa pukeudutaan valkoiseen). Ja toisaalta, onhan Intiassa paljon kristittyjäkin, etenkin room.kat., joten kyllä siellä on meillekin tuttuja häätapoja.
Kyllä kai omat häät ovat aina mieleenpainuva kokemus, vietettiin ne missä ja millä tavoin tahansa. Meidän häämme eivät noudattaneet ihan sitä perinteisintä kaavaa, koska en tietenkään voinut viettää morsiammen häitä omassa kodissani, vaan olin miehen äidin puoleisen tädin hellässä huomassa. Muutenkin, meille olisi riittänyt vähempikin hössötys, mutta kun kysymyksessä oli perheen vanhimman pojan häät, niin annoimme periksi anopille, jolle häiden järjestäminen oli niin kovin tärkeä asia.
Ja eiköhän appiukkokin ole jo pikkuhiljaa toipumaan päin, sillä vaikka itsekin osallistuimme häiden kustannuksiin, niin kyllä ne kaikista eniten verottivat appiukon lompakkoa!