Olen mies, ja toivottoman surkea lähestymään naisia. Jäädyn niissä tilanteissa täysin. Jos olen baarissa ja hyvässä nousuhumalassa, niin joskus voin jopa onnistua saamaan jonkun naisen luokseni, mutta ne minua eniten kiinnostaneet tapaukset olen tuhrinut omaa ujouttani.
Esim. kuntosalilla on ollut useampi tilanne, jossa nainen on selvästi osoittanut kiinnostusta. On ollut vilkuilua, joku on jopa yrittänyt aloittaa juttelua ja joku on tullut tykö, odottanut, että aloitan keskustelun. Mutta aina olen jäätynyt. Ja kun miettii, kuinka ihanan oloisia ja kauniita tyttöjä nuo menetetyt tilaisuudet ovat olleet, niin melkein tekisi mieli itkeä, kun niitä tilanteita miettii.
Siis, selvinpäin ei toivoakaan, että saisin mitään aikaan. Pelkään nolaavani itseni. Baarissa joskus onnistuu, mutta sielläkin vain sen helvetin alkoholin turvin. Jos on sovittu baarissa bongatun naisen kanssa treffit, olen tuttuun tapaan jäätynyt, koska siellä treffeillä on tietenkin oltu selvinpäin.
Olen menettänyt lukemattomia tilaisuuksia, mahdollisia hienoja seikkailuja kauniiden naisten kanssa ujouttani ja jäätyilyjeni takia. Vaikka kuinka tiedostan sen, että ei siihen nolaamiseen kuole, ja että kerran vain eletään, niin ei tule mitään. Ei niin mitään. Pahinta on se, että ne minusta kiinnostuneet naiset eivät oikeasti saa tietää, kuinka palavasti olisin heihin halunnut tutustua.
Kiitos ja anteeksi:(
Esim. kuntosalilla on ollut useampi tilanne, jossa nainen on selvästi osoittanut kiinnostusta. On ollut vilkuilua, joku on jopa yrittänyt aloittaa juttelua ja joku on tullut tykö, odottanut, että aloitan keskustelun. Mutta aina olen jäätynyt. Ja kun miettii, kuinka ihanan oloisia ja kauniita tyttöjä nuo menetetyt tilaisuudet ovat olleet, niin melkein tekisi mieli itkeä, kun niitä tilanteita miettii.
Siis, selvinpäin ei toivoakaan, että saisin mitään aikaan. Pelkään nolaavani itseni. Baarissa joskus onnistuu, mutta sielläkin vain sen helvetin alkoholin turvin. Jos on sovittu baarissa bongatun naisen kanssa treffit, olen tuttuun tapaan jäätynyt, koska siellä treffeillä on tietenkin oltu selvinpäin.
Olen menettänyt lukemattomia tilaisuuksia, mahdollisia hienoja seikkailuja kauniiden naisten kanssa ujouttani ja jäätyilyjeni takia. Vaikka kuinka tiedostan sen, että ei siihen nolaamiseen kuole, ja että kerran vain eletään, niin ei tule mitään. Ei niin mitään. Pahinta on se, että ne minusta kiinnostuneet naiset eivät oikeasti saa tietää, kuinka palavasti olisin heihin halunnut tutustua.
Kiitos ja anteeksi:(
Vastaukset 16
Vanhimmat
Pelkäät ihan suotta nolaavasi itseäsi, eihän sinulla ole edes mitään menetettävääkään :) Ja se mitä sanoo ei ole niinkään se juttu vaan miten sen sanoo. Jossain tutkimuksissa oli että ihminen lukee toisesta ihmisestä kehonkielen avulla 90%. Turhat jännittämiset pois, katse silmiin, hymyilyä sekä aitoa kiinnostusta toisesta ihmisestä. Näillä pääsee jo hyvään alkuun..
Maahan kaatunutta maitoa on turha murehtia :) Jokainenhan noita tössii, tai minä ja kaverini ainakin. Ensi kerralla sitten vedät etukäteen mietityllä suunnitelmalla joka tulee automaattisesti takaraivosta.
Joo se on pirullinen piirre luonteessa tuollainen, ja sen hintana on helposti se että et eläessäsi tule edes yrittäneeksi iskeä ketään nimenomaan sellaista naista josta oikeasti kiinnostunut olisit.
Sinulle lie jopa helppoakin mennä kännissä tai känniin vedoten iskemään ravintolassa jotain naista jonka seurasta et oikeasti niin välittele mutta mahdoton mennä sellaista naista yrittämään josta oikeasti kiinnostunut olisit. Se itsensä nolaaminen ja enen kaikekea se jo ennakkoon karmealta tuntuva mahdollinen torjutuksi tuleminen sellaisen naisen taholta josta oikeasti kiinnostunut olisi on tässä takana . Se taas jos tulee torjutuksi sellaisen naisen taholta josta ei oikeasti edes kiinnostunut ole ei niin paljo mieltä rassaa mutta turhauttaa kuitenkin sekin. Tämän johdosta sitten helposti päätyy siihen että ei näe enää minkäänlaista naisten iskuyrittämistä mielekkäänä ja vetäytyy kokonaan parisuhdemarkkinoilta.
Jos sitten tietää että ei ole kuitenkaan mikään ihan tatti äijä jonka seurasta naiseta eivät siksi vois välittää, niin ei silloin pysty näitä naisasioita kokonaan unhotamaankaan (vaikka niin haluasi) ja keskittymään pelkästään muihin asioihin. Se palaa nämä naisasiat mieleen vielä vanhempanakin jo pitkään sinkkuna olemisen jälkeenkin, ja ainakin sitä vielä silloinkin miettii kun elämäänsä taakseppäin ajattelee että olisiko sittenkin vaan pitänyt jotenkin yrrittää naisia iskeä. Tämä on jo senkin tähden niin merkittävä juttu että ilman naista olet myös ilman lapsia, ja jos vielä jotain omaisuutta sinulle on kertynyt niin pahimmassa tapauksessa sekin vielä menee yhteiskunnalle eli parempiin suihin.
Itse jo 5-kymppisenä ja lieväst sanottuna vähän vittuuntunena tähän suomalaiseen meininkiin olen sellaistakin ajatellut, että miten järjestäisin omaisuuteni(mahdollisen äkkikuoleman sattuessa) niin että sen saisi eräs valitsemani ulkomaalainen maksullinen nainen. Nämä muutamat ulkomaiset maksulliset naiset ovat olleet ainoita ihmisiä jotka minua näissä naisasioissa ovat ymmärtäneet, seksin ostaminen heiltä ei ole minulle ollut pääasiana heidän kanssaan tekemisissä olemiseeni.
mikään ei voi olla pahempaa kun että joku yrittäisi lähstyä minua humalassa. Kaiken muun voin antaa anteeksi.
Et anna anteeksi, että joku lähestyy sua baarissa humalassa, mutta sen annat sentään anteeksi, jos joku erehtyy sinua selvinpäin lähestymään?
Huh, pistä selkääsi varoitustarra, että minua ei vastakkainen sukupuoli saa tulla kymmentä metriä lähemmäs!!
Ongelma vaan on siinä, että monet ovat aika pahasti kännissä....Ja onneksi en ole kenellekään enää vaaraksi, kun en käy sellaisissa paikoissa.
että kaikki kännissä olevat sua lähestyisi? Haluaisitko kumppanikseen jonkun juopon?
Ei mua ainakaan yhtään haittaa, jos 3-4 siideriä vetänyt hilpeässä hiprakassa oleva nainen vähän tulee kaulailemaan tms. jos olen itse hymyillyt tai kohotellut kulmakarvoja flirttailevasti... eli humala ei ole este, kun signaalit ovat sellaiset että kumpikin tietää että hyvällä katsotaan.
ja jotkut ovat paljon enemmän ottaneet.
Näin se vaan ikävä kyllä on, että elämässä menestyy parhaiten itsevarmat ja rohkeat miehet. Jos olet ujo ja vetäytyvä niin sinusta ei kiinnostuta. Nainen valitsee kumppaninsa osaksi sillä perusteella kuka voi suojella häntä ja tarjota parhaan taloudellisen turvan. Nainen hakeutuu sellaisten miesten seuraan, joiden sosiaalinen asema on korkea. Korkeaa sosiaalista asemaa on ujojen miesten vaikea saada. Naiset ovat suurimmaksi osaksi erittäin herkkiä. Jos ujona juttelet naiselle, hän hän helposti luulee että jotenkin välttelet häntä. Nainen ei välttämättä käsitä että kyseessä on ujo ihminen.
Vaikka se on todella vaikeaa, ujoudesta kannattaa yrittää päästä eroon. Se ei ole helppoa mutta kuitenkin mahdollista. Kokemusten kautta saa rohkeutta. Ihmiset ei loppupeleissä ole kiinnostuneita muista kuin itsestää. Joten voit huoletta nolata itseäsi. Kukaan ei kuitenkaan viikon päästä muista mitään.
On todennäköisempää että sinä voit muutta itseäsi kuin että naiset yhtäkkiä rupeisivatkin pitämään ujoista miehistä. Vähän ujo voi toki olla mutta jos olet täysin tuppisuu ja etäytynyt niin kiinnostamasi naiset eivät ikinä lähesty sinua. Ja mitä sitten jos vaikka joku lähestyisi ja sinä jäätyisit. Lopputulos olisi kuitenkin sama. :)
kokemuksesta kertoa, etteivät hyvätuloisuus ja taloudellinen asema (taloudellinen riippumattomuus, koska ammattini mahdollistaa omana pomonani olemisen ja työskentelemisen lähes mihin kellonaikaan tahansa) ole minua ainakaan koskaan auttaneet. Eikä niin pitäisikään olla, että nainen (tai mies) valitsee kumppaninsa varallisuuden perusteella. Halusin vain kertoa oman kokemukseni, koska mielestäni edellisessä viestissä oli selkeä virhe: ujot ja varautuneet voivat hyvinkin päästä taloudellisesti ja sitä kautta sosiaalisesti hyviin asemiin.
Ujo ja varautunut voi tosiaan luoda itselleen menestyksekkään uran esimerkiksi tutkijana tai it-asiantuntijana. Taloudellinen asema ei merkitse yhtä paljoa kuin sosiaalinen asema. Nainen voi ihastua myös täysin rahattomaan "renttuun" kunhan hän pystyy antamaan itsevarman kuvan.
Ehkä naiset tosiaan arvostavat eniten miehen sosiaalista asemaa. Näiden ominaisuuksien takia mies on todennäkösesti myös korkeassa asemassaan työssään. Eli syntyy positiivinen noidan kehä: itsevarmuus tuo naisia, naiset lisää itsevarmuutta ja sitä kautta lisää menestystä elämässä..
Kyllä tuntui tuo aloittajan teksti tutulta varsinkin viime viikonlopun jälkeen. Harvoin on näin paljon pänninyt oma saamattomuus, enkä voi ymmärtää miten saatoin tilaisuuteni menettää. Jos joskus on mietityttänyt että onkohan mulla nyt silmäpeliä tuon mimmin kanssa vai ei, niin tällä kertaa siitä ei jäänyt kyllä epäselvyyksiä. Ja että pännisi vielä vähän enemmän niin niitä ihania blondeja oli vielä kaksi. Tosin toinen niistä oli se "suosikkini". Molemmat katselivat mua illanmittaan, ensin kauempaa baarissa ja sitten lähempänä. Ehkä se siinä ujoa miestä häiritsi kun niitä oli kaksinkappalein, mutta kyllä se suosikkiblondi siinä oli yksinkin ja kävi vielä tiskillä vieressä, ikäänkuin asetteli itsensä tarjottimelle. Kyllä mä yhden lauseen hänelle sanoin siinä joka liittyi hänen vieressään olevan miehen kohteliaisuuteen ja niinpä hän hetken siinä tiskillä ollessaan juttelikin tämän kaverin kanssa, kiitti varmaan kohteliaisuudesta ym. Sitten hän sai juomansa, katsoi mua ja meni takaisin istumaan. MIKSI mä en saanut suutani auki? oliko niin että kun silmäpeliä on kestänyt jo vähän liian kauan ei voi enää tavallaan tuottaa muuta kuin pettymyksen menemällä lässyttämään semmosta yleisen tason läppää. vaan pitäs jo olla jotain fiksua sanottavaa. Mä en vaan tajua miten ei 30 v mies vieläkään tajua että carpe diem!! Mulla on kuitenkin alottajaan sellainen ero että kyl mä olen jopa useimmiten selvinpäin rohkaistunut ja mennyt tuttavuutta tekemään. Ne kerrat on ollu kyllä muualla kuin baarissa. se tuntuu olevan mulle jotenkin vaikea paikka. en tiedä miksi. tässäpä tätä vuodatusta. kiitos ja anteeksi multakin..
Itse olen lopettanut ts."vetäytynyt varhaiseläkkeelle" mimmien iskemisestä.Jollakin lailla elämä on paljon simppelimpää ja helpompaa,kun ei tarvi stressata saakohan sitä naista vai ei.On säästynyt vitutuksilta,sydänsuruilta,tappelemiselta ja parisuhdeongelmilta.Ja aikaa myöten ajatukset saa pois naisista.helppoa se ei välttämättä ole,mutta tällä hetkellä on ihan jees olla
Itsekin olen yrittänyt totuttautua ajatukseen, että en löydä ketään. Tuntuu, että parisuhteen aikaan saaminen on niin ylivoimaisen vaikeaa meikäläisen luonteella varustetulle ihmiselle, että ei siihen viitsi edes ryhtyä. Olen yksin viihtyvää sorttia luonnostani, joten yleensä elämä on ihan jees yksinkin. Mutta heikkoina hetkinä, tai kun on liikaa aikaa, se parisuhteen kaipuu tulee väkisin mieleen. Sanotaan, että 85% ajastani olen ihan tyytyväinen olooni, vaikka olen yksin, mutta sitten sitä välillä tuntee itsensä helkkarin yksinäiseksi.
Mutta eihän se parisuhteessakaan pelkästään ruusuilla tanssimista taida olla? Ehkä nämä hetket, jolloin kärsin siitä yksinäisyydestä, vastaavat sitten parisuhteessa elävillä niitä tilanteita, jolloin parisuhteesta aiheutuu mielipahaa (riitaa, mustasukkaisuutta, muuta sydänsurua, tympääntymistä toisen naamaan tms.).
Nyt ilmeisesti tilanne on, että luonteva naiseen tutustuminen onnistuu vasta viinipullon muutaman tuopin jälkeen. Seuraavaksi pitää ryhtyä vähentämään alkoholin käyttöä. Esim. yrität iskeä naista ainoastaan 2 tuopin jälkeen, se ei edes ole kovin pelottavaa kun on jo tottunut tukevammassa kännissä iskemiseen. Kun 2 tuopin iskut alkavat onnistua, seuraavaksi voi siirtyä selvinpäin iskemiseen. Teinipojilla yleisen lähestymispelon pystyy ainoastaan tällaisella harjoittelulla ja totuttautumisella voittamaan.