20v neitsyt

on olemassa naisiakin, jotka kanssa arvostaa miehessäkin neitsyyttä. Miksi kukaan täysjärkinen nainen mitään pelimiestä arvostaisi?

Darkspell kirjoitti:

on olemassa naisiakin, jotka kanssa arvostaa miehessäkin neitsyyttä. Miksi kukaan täysjärkinen nainen mitään pelimiestä arvostaisi?

Mutta oletko tavannut monta kertaa täysjärkisen naisen?

M.29. kirjoitti:

Mutta oletko tavannut monta kertaa täysjärkisen naisen?

Olenhan minä, montakin! Niitä kyllä löytyy kunhan vaan osaat pitää tähtäimessä oikeita naisia! Ja kaikki on myöskin ihan siitäkin kiinni, minkälaisista mestoista niitä vielä katsot.

vnbnbvn on jättänyt lääkkeensä ottamatta kun puhuu noin paskaa

Itsellä ikää 36. Todennäköisyys sille, että löytyy vastaavassa elämäntilanteessa oleva ja terveellä itsetunnolla varustettu on erittäin pieni.

Et se siitä kirjoitti:

Itsellä ikää 36. Todennäköisyys sille, että löytyy vastaavassa elämäntilanteessa oleva ja terveellä itsetunnolla varustettu on erittäin pieni.

Kyllä sinun juna meni jo monta vuotta sitten. Ei kukaan ala "opettamaan" 36-vuotiasta.

"Kuinka outoa teidän mielestä on se, jos on jo 20v, mutta vielä neitsyt, ilman minkäänlaista seurustelukokemusta? Mitä ajattelisitte tämmöisestä tyypistä? Voisitteko ruveta seurustelemaan vai nauraisitteko lyttyyn ilman minkäänlaista tutustumista?"

Jos olet mies, kannattaa tätä hommaa alkaa kelata pikku hiljaa ettei käy niin kuin monelle meillä täällä sivulla. Aika menee ihan huomaamatta varsinkin töissä ollessa, jos ei ota itseään niskasta kiinni asian kanssa. Sitten se kolahtaa ja lujaa kun tän tajuaa. Ole huoleti sulla on vähintään 15 vuotta hyvää iskuaikaa edessä....
Kyllä se kokemattomuus rassaa sitä enemmän mitä vanhempi on. Ei pidä lannistua, mä otan jo huumorilla kuittailut...Tottakai voisin tälläisen naisen kanssa seurustella vakavasti. Tässä ei ole mitään nuorenlihanhimoa kyseessä, en mäkään mikään kalkkis ikäisekseni ole :O Juttu taitaa olla niin että ne oman ikäluokan kännipäissään vailla syvällisempää tarkoitusta hyppineet just nauraa...

M_28 kirjoitti:

"Kuinka outoa teidän mielestä on se, jos on jo 20v, mutta vielä neitsyt, ilman minkäänlaista seurustelukokemusta? Mitä ajattelisitte tämmöisestä tyypistä? Voisitteko ruveta seurustelemaan vai nauraisitteko lyttyyn ilman minkäänlaista tutustumista?"

Jos olet mies, kannattaa tätä hommaa alkaa kelata pikku hiljaa ettei käy niin kuin monelle meillä täällä sivulla. Aika menee ihan huomaamatta varsinkin töissä ollessa, jos ei ota itseään niskasta kiinni asian kanssa. Sitten se kolahtaa ja lujaa kun tän tajuaa. Ole huoleti sulla on vähintään 15 vuotta hyvää iskuaikaa edessä....
Kyllä se kokemattomuus rassaa sitä enemmän mitä vanhempi on. Ei pidä lannistua, mä otan jo huumorilla kuittailut...Tottakai voisin tälläisen naisen kanssa seurustella vakavasti. Tässä ei ole mitään nuorenlihanhimoa kyseessä, en mäkään mikään kalkkis ikäisekseni ole :O Juttu taitaa olla niin että ne oman ikäluokan kännipäissään vailla syvällisempää tarkoitusta hyppineet just nauraa...

Lue lisää

Eikös ole tehty semmonen komediakin kuin 40 vuotias neitsyt? Ei ole kuule mitenkään harvinaista olla neitsyt vielä 20 vuotiaana, löytyy niitä nimittäin vanhempiakin ja toiset vielä ikineitsyitä.

tehty? kirjoitti:

Eikös ole tehty semmonen komediakin kuin 40 vuotias neitsyt? Ei ole kuule mitenkään harvinaista olla neitsyt vielä 20 vuotiaana, löytyy niitä nimittäin vanhempiakin ja toiset vielä ikineitsyitä.

Lue lisää

Ei sitä pysty käsittämään, että on muitakin minunlaisia. Sitä luulee, että kaikki aloittavat seurustelut viimeistään 13v vanhana ja 20:een ikävuoteen mennessä ollaan menty jo kihloihin ja 25 vuotiaana ruvetaan sitten tuottamaan lapsia. Miksi te olette yksinäisiä? Milloin luovoitte toivosta?
Nykyajan pojat, (vai mitäisikö tässä iässä sanoa "miehet") tuntuvat niin pinnallisilta, he ovat varmaan tottuneet semmoisiin äänekkäisiin mimmeihin, niin ei kukaan huomaa tälläistä harmausta.

Katos vaan, olin tulossa sanomaan että joo aikaa on 20v ei oo tosiaan ikä eikä mikään, mäkin oon 31v ja edelleen neitsyt. En tosin edes ihan ymmärrä miksi koko asiasta tehdään sellanen numero? Jos mua ois kiinnostanut pelkkä poikuuden menetys niin totta helvetissä olisin asian hoitanut jos en 10v sitten. Mutta kun kiinnostaa aidosti se parisuhde jne. Seksi on sitten oikeestaan sivuseikka, ei itse päämäärä.

outolintu90 kirjoitti:

Ei sitä pysty käsittämään, että on muitakin minunlaisia. Sitä luulee, että kaikki aloittavat seurustelut viimeistään 13v vanhana ja 20:een ikävuoteen mennessä ollaan menty jo kihloihin ja 25 vuotiaana ruvetaan sitten tuottamaan lapsia. Miksi te olette yksinäisiä? Milloin luovoitte toivosta?
Nykyajan pojat, (vai mitäisikö tässä iässä sanoa "miehet") tuntuvat niin pinnallisilta, he ovat varmaan tottuneet semmoisiin äänekkäisiin mimmeihin, niin ei kukaan huomaa tälläistä harmausta.

Lue lisää

Luulen, että meitä on aika paljonkin, kokonainen harmaahiirulaisnaisten joukko, joita ei ole miehille edes olemassa ja joiden olemassaolosta ei siksi edes tiedetä.

"Miksi te olette yksinäisiä?" En ole kaunis. Minua ei siis ole olemassa, eikä minussa ole mitään hyvää tai arvokasta.

"Milloin luovoitte toivosta?" Kun täytin 25. Jos ei nainen siihen ikään mennessä saa ketään, niin sen jälkeen on myöhäistä. Sulla on vielä 5 vuotta armonaikaa. :)

Minäkin... kirjoitti:

Luulen, että meitä on aika paljonkin, kokonainen harmaahiirulaisnaisten joukko, joita ei ole miehille edes olemassa ja joiden olemassaolosta ei siksi edes tiedetä.

"Miksi te olette yksinäisiä?" En ole kaunis. Minua ei siis ole olemassa, eikä minussa ole mitään hyvää tai arvokasta.

"Milloin luovoitte toivosta?" Kun täytin 25. Jos ei nainen siihen ikään mennessä saa ketään, niin sen jälkeen on myöhäistä. Sulla on vielä 5 vuotta armonaikaa. :)

Lue lisää

Aika itämainen näkemys tuo 25v rajapyykki!
Kyllähän täällä nykyään ollaan monesti kolmekymppisiksi sinkkuja ja lapset hankitaan siinä joskus ennen kuin täyttää 40v.
Viimeisin pintaihastukseni oli minua pari vuotta vanhempi, 26v. Nätti tyttö, mutta pitää itseään jotenkin huonona. Torjui kyllä minut jollain ihme tekosyyllä mutta samapa tuo. :D
Joskus yritin jutella mukavan oloiselle 27-vuotiaalle, mutta hän ei ollut kiinnostunut edes juttelemaan, koska on sittemmin tekemieni päätelmien perusteella vissiin kovin ihastunut johonkuhun muuhun, ja sen pituinen se.

Mutta enivei, eipä ole alle 30v vielä oikein ikä eikä mikään minunkaan näkökulmastani. Tietty jos joku selvästi yli 25v vielä vain bilettää ja pintaliitää miettimättä mitään vakavampaa, niin sitten kyllä jo alkaa vähän kohota minunkin kulmakarvani.

mies24v. kirjoitti:

Aika itämainen näkemys tuo 25v rajapyykki!
Kyllähän täällä nykyään ollaan monesti kolmekymppisiksi sinkkuja ja lapset hankitaan siinä joskus ennen kuin täyttää 40v.
Viimeisin pintaihastukseni oli minua pari vuotta vanhempi, 26v. Nätti tyttö, mutta pitää itseään jotenkin huonona. Torjui kyllä minut jollain ihme tekosyyllä mutta samapa tuo. :D
Joskus yritin jutella mukavan oloiselle 27-vuotiaalle, mutta hän ei ollut kiinnostunut edes juttelemaan, koska on sittemmin tekemieni päätelmien perusteella vissiin kovin ihastunut johonkuhun muuhun, ja sen pituinen se.

Mutta enivei, eipä ole alle 30v vielä oikein ikä eikä mikään minunkaan näkökulmastani. Tietty jos joku selvästi yli 25v vielä vain bilettää ja pintaliitää miettimättä mitään vakavampaa, niin sitten kyllä jo alkaa vähän kohota minunkin kulmakarvani.

Lue lisää

Niin sinkkuina kyllä, mutta puhuinkin neitsyydestä. Jos nainen ei osaa kaikkia mahdollisia temppuja viimeistään 25- vuotiaana, niin sen jälkeen ei ketään miestä kiinnosta opettaa. Tuo on ikä, jossa vielä ns. saa anteeksi kokemattomuutensa miehiltä.

Mä miettisin neitsyen tavatessani, että jos nyt opetan hänet seksin makuun, hän sitten alkaa janota lisää kokemuksia ja häippäsee kun "jää on murrettu". Lisäksi pelkäisin, tuleeko minun aikaisemmista seksikokemuksistani ongelma suhteessa. Ikävä kyllä näistä on niin monta tarinaa, että toisen aikaisemmat seksikokemukset häiritsevät. Lutkaksi minua tuskin voi sanoa, mutta neitsyt en kyllä ole.
Mutta jos olisin todella ihastunut mieheen haluaisin varmasti kokeilla seurustelua.
Ikävä kyllä minulla on yksi huono kokemus jo takana neitsyt-miehen kanssa seurustelusta. Hän oli neitsyt siksi, että oli niin ujo ja arka ja kehittänyt sukupuoliasioista valtavan ongelman itselleen, toisinsanoen jollain tavalla estynyt ihminen.

hou hou! kirjoitti:

Mä miettisin neitsyen tavatessani, että jos nyt opetan hänet seksin makuun, hän sitten alkaa janota lisää kokemuksia ja häippäsee kun "jää on murrettu". Lisäksi pelkäisin, tuleeko minun aikaisemmista seksikokemuksistani ongelma suhteessa. Ikävä kyllä näistä on niin monta tarinaa, että toisen aikaisemmat seksikokemukset häiritsevät. Lutkaksi minua tuskin voi sanoa, mutta neitsyt en kyllä ole.
Mutta jos olisin todella ihastunut mieheen haluaisin varmasti kokeilla seurustelua.
Ikävä kyllä minulla on yksi huono kokemus jo takana neitsyt-miehen kanssa seurustelusta. Hän oli neitsyt siksi, että oli niin ujo ja arka ja kehittänyt sukupuoliasioista valtavan ongelman itselleen, toisinsanoen jollain tavalla estynyt ihminen.

Lue lisää

toisinsanoen hänen sukupuoliasioista kehkeytyi ongelma sinulle. toisinsanoen sinä olit estynyt ihminen kun en ymmärtänyt hänen ujoutta ja arkuutta sukupuoliasioissa. hou hou vain sinnekin.

5+13 kirjoitti:

toisinsanoen hänen sukupuoliasioista kehkeytyi ongelma sinulle. toisinsanoen sinä olit estynyt ihminen kun en ymmärtänyt hänen ujoutta ja arkuutta sukupuoliasioissa. hou hou vain sinnekin.

Lue lisää

Vaikka sitten niin, että minä olin estynyt.
Seurustelimme kuitenkin vuoden, olimme kuin normaali pariskunta, lukuunottamatta sitä että mies ei halunnut suudella, halata, viettää öitä yhdessä tai harrastaa seksiä. Hän pelkäsi ja jännitti näitä asioita kertakaikkiaan niin paljon. Yritin hänestä vuoden aikana monesti lähestyä, en hyökkäävästi vaan hienotunteisesti, mutta hän meni aivan valtavaan paniikkiin, oli hiestä märkä ja tärisi. Kun vuoden aikana ei tapahtunut mitään edistystä, en jaksanut enää näin kummallista suhdetta.
Pidämme edelleen jonkun verran yhteyttä. Nykyään kolmekymppisenä hän on edelleen samassa tilanteessa. Pari tapailua hänellä on ollut, mutta eivät ne ole johtaneet mihinkään. Hän on katkera naisille, vaikka todellisuudessa ongelma on hänessä itsessään kun hän ei uskalla edes yrittää tai kokeilla.
Ja kyllä tästä ongelma tosiaan kehkeytyi myös minulle, kun mielestäni naisen ja miehen väliseen suhteeseen kuuluu tiettyjä asioita. Tässä suhteessa niitä ei ollut, enkä jaksanut enää ymmärtää.

hou hou! kirjoitti:

Vaikka sitten niin, että minä olin estynyt.
Seurustelimme kuitenkin vuoden, olimme kuin normaali pariskunta, lukuunottamatta sitä että mies ei halunnut suudella, halata, viettää öitä yhdessä tai harrastaa seksiä. Hän pelkäsi ja jännitti näitä asioita kertakaikkiaan niin paljon. Yritin hänestä vuoden aikana monesti lähestyä, en hyökkäävästi vaan hienotunteisesti, mutta hän meni aivan valtavaan paniikkiin, oli hiestä märkä ja tärisi. Kun vuoden aikana ei tapahtunut mitään edistystä, en jaksanut enää näin kummallista suhdetta.
Pidämme edelleen jonkun verran yhteyttä. Nykyään kolmekymppisenä hän on edelleen samassa tilanteessa. Pari tapailua hänellä on ollut, mutta eivät ne ole johtaneet mihinkään. Hän on katkera naisille, vaikka todellisuudessa ongelma on hänessä itsessään kun hän ei uskalla edes yrittää tai kokeilla.
Ja kyllä tästä ongelma tosiaan kehkeytyi myös minulle, kun mielestäni naisen ja miehen väliseen suhteeseen kuuluu tiettyjä asioita. Tässä suhteessa niitä ei ollut, enkä jaksanut enää ymmärtää.

Lue lisää

Vai oliko tuo vuosi turhaa yrittämistä sulle. Ei hemmetti mies olisi saanut nussia mielin määrin ja oli siis paskanjäykkänä ja hiestä märkä ja tärisi...oliko hengenlähtö jo lähellä kun pillulla uhattiin :D ? Ok. sorry tiedän, että oli varmaan tosi ongelma mutta ei voinut tuota juttua kyllä nauramatta lukea. Olisko ollut lääkityksestä apua tuollaiseen ahdistukseen?

Iloinen pikku lutka kirjoitti:

Vai oliko tuo vuosi turhaa yrittämistä sulle. Ei hemmetti mies olisi saanut nussia mielin määrin ja oli siis paskanjäykkänä ja hiestä märkä ja tärisi...oliko hengenlähtö jo lähellä kun pillulla uhattiin :D ? Ok. sorry tiedän, että oli varmaan tosi ongelma mutta ei voinut tuota juttua kyllä nauramatta lukea. Olisko ollut lääkityksestä apua tuollaiseen ahdistukseen?

Lue lisää

Ei onnistunut antamaan edes halia! :o)
Kyllähän tuo naurattaa minuakin, varsinkin jälkikäteen.

hou hou! kirjoitti:

Vaikka sitten niin, että minä olin estynyt.
Seurustelimme kuitenkin vuoden, olimme kuin normaali pariskunta, lukuunottamatta sitä että mies ei halunnut suudella, halata, viettää öitä yhdessä tai harrastaa seksiä. Hän pelkäsi ja jännitti näitä asioita kertakaikkiaan niin paljon. Yritin hänestä vuoden aikana monesti lähestyä, en hyökkäävästi vaan hienotunteisesti, mutta hän meni aivan valtavaan paniikkiin, oli hiestä märkä ja tärisi. Kun vuoden aikana ei tapahtunut mitään edistystä, en jaksanut enää näin kummallista suhdetta.
Pidämme edelleen jonkun verran yhteyttä. Nykyään kolmekymppisenä hän on edelleen samassa tilanteessa. Pari tapailua hänellä on ollut, mutta eivät ne ole johtaneet mihinkään. Hän on katkera naisille, vaikka todellisuudessa ongelma on hänessä itsessään kun hän ei uskalla edes yrittää tai kokeilla.
Ja kyllä tästä ongelma tosiaan kehkeytyi myös minulle, kun mielestäni naisen ja miehen väliseen suhteeseen kuuluu tiettyjä asioita. Tässä suhteessa niitä ei ollut, enkä jaksanut enää ymmärtää.

Lue lisää

"Hän on katkera naisille, vaikka todellisuudessa ongelma on hänessä itsessään kun hän ei uskalla edes yrittää tai kokeilla."

Luulenpa että hän on katkera naisille siksi että naiset pääsee näissä seksi- ja seurustelujutuissa noin 100 000 kertaa helpommalla kuin miehet: miehen kuuluu suorittaa kaikki, nainen voi vain ottaa rennosti vapaamatkustajana, korkeintaan ehkä vähän stressata omasta ulkonäöstään mutta mitä stressattavaa siinä on kun kerran mies on jo osoittanut kiinnostusta panemiseen niin nainenhan tietää siitä että kroppa miellyttää miehen silmää. Sellasta se on, naisena eläminen, helppoa kuin heinänteko. Toista on syntyä mieheksi olit tavis tai komea.

hou hou! kirjoitti:

Ei onnistunut antamaan edes halia! :o)
Kyllähän tuo naurattaa minuakin, varsinkin jälkikäteen.

Minkänäköinen mies ja oliko ulkonäössä jotain silmiinpistävää? Entä luonne ja oliko siinä jotain tavallisesta poikkeavaa? Onko mies perheen ainut lapsi?

qwerty! kirjoitti:

"Hän on katkera naisille, vaikka todellisuudessa ongelma on hänessä itsessään kun hän ei uskalla edes yrittää tai kokeilla."

Luulenpa että hän on katkera naisille siksi että naiset pääsee näissä seksi- ja seurustelujutuissa noin 100 000 kertaa helpommalla kuin miehet: miehen kuuluu suorittaa kaikki, nainen voi vain ottaa rennosti vapaamatkustajana, korkeintaan ehkä vähän stressata omasta ulkonäöstään mutta mitä stressattavaa siinä on kun kerran mies on jo osoittanut kiinnostusta panemiseen niin nainenhan tietää siitä että kroppa miellyttää miehen silmää. Sellasta se on, naisena eläminen, helppoa kuin heinänteko. Toista on syntyä mieheksi olit tavis tai komea.

Lue lisää

Minä olen kai sitten suorasukainen lutka kun olen ehdottanut joskus jollekulle sinkulle ja tutulle opiskelijakaverille miehelle suoraan, lähdetäänkö päiväpanolle kun päästään vapaalle. Uskaliammat ovat suostuneet. Miehet ovat monet aika ujoja jos nainen on oikeasti aloitteellinen. Mutta mä ns. en pidä kynttilää vakan alla vaan käytän sitä :D Miten jotkut ihmiset saavat niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin seksistä niin jumalattoman vaikeaa.... Muutama tuollainen ujo tavismies tai atm-tyyppikin on saattanut panoseurana olla ihan mukavaa seuraa. Tärkeintä on seksissä kyetä rentoutumaan ja oppia nauttimaan ja antamaan sitä nautintoa. Ei se kaikkein komeinkaan mies tai kaunein nainen tuo sitä nautintoa mukanaan, jos ei itse pysty rentoutumaan ja nauttimaan. Kokeneena tiedän myös mitä on kun seksi ei kenties joka kerta sujukaan tuosta vain esim. miehillä ei aina seiso kunnolla kännissä ja väsyneenä -mutta mitä sitten. Ei nainenkaan ole seksissä mikään kone, joka toimii 100% takuulla joka kerta ja seksi olisi aina yhtä ihanaa tai helppoa saada tyydytys molemmille mutta kokemuksella oppii ja elämäähän se on vain.

hou hou! kirjoitti:

Vaikka sitten niin, että minä olin estynyt.
Seurustelimme kuitenkin vuoden, olimme kuin normaali pariskunta, lukuunottamatta sitä että mies ei halunnut suudella, halata, viettää öitä yhdessä tai harrastaa seksiä. Hän pelkäsi ja jännitti näitä asioita kertakaikkiaan niin paljon. Yritin hänestä vuoden aikana monesti lähestyä, en hyökkäävästi vaan hienotunteisesti, mutta hän meni aivan valtavaan paniikkiin, oli hiestä märkä ja tärisi. Kun vuoden aikana ei tapahtunut mitään edistystä, en jaksanut enää näin kummallista suhdetta.
Pidämme edelleen jonkun verran yhteyttä. Nykyään kolmekymppisenä hän on edelleen samassa tilanteessa. Pari tapailua hänellä on ollut, mutta eivät ne ole johtaneet mihinkään. Hän on katkera naisille, vaikka todellisuudessa ongelma on hänessä itsessään kun hän ei uskalla edes yrittää tai kokeilla.
Ja kyllä tästä ongelma tosiaan kehkeytyi myös minulle, kun mielestäni naisen ja miehen väliseen suhteeseen kuuluu tiettyjä asioita. Tässä suhteessa niitä ei ollut, enkä jaksanut enää ymmärtää.

Lue lisää

Mulla on ihan samanlainen kokemus, mutta oon nainen. Olin siis jo lähes 30v kun ekan kerran seurustelin ja silloin lähti neitsyyskin. Olin juuri kuin tuo kuvailemasi mies, hikoilin ja jännitin, tärisin ja jopa itkin joskus seksin aikana vaikkei mua sattunut. Se vaan oli niin järkyttävän suuri kokemus mulle henkisesti. Seurustelimme yli 3 vuotta josta viiminen oli seksitön miehen halusta. Hän kyllästyi mun "ymmärtämiseen" ja ilmeisesti hankki seksinsä muualta, joten halusin erota.
Seksi ei oo mikään simppeli juttu sellaiselle joka ei ole tottunut koskemiseen. Sen opetteluun voi mennä vuosia. On todella hurjaa kun koko ikänsä on torjunut seksuaalisuutensa ja yhtäkkiä pitäiskin osata olla seksuaalinen, sen opettelu vaatii tosi paljon ymmärrystä vastapuolelta. Se ei ole mikään naurun asia.

trytugiho kirjoitti:

Mulla on ihan samanlainen kokemus, mutta oon nainen. Olin siis jo lähes 30v kun ekan kerran seurustelin ja silloin lähti neitsyyskin. Olin juuri kuin tuo kuvailemasi mies, hikoilin ja jännitin, tärisin ja jopa itkin joskus seksin aikana vaikkei mua sattunut. Se vaan oli niin järkyttävän suuri kokemus mulle henkisesti. Seurustelimme yli 3 vuotta josta viiminen oli seksitön miehen halusta. Hän kyllästyi mun "ymmärtämiseen" ja ilmeisesti hankki seksinsä muualta, joten halusin erota.
Seksi ei oo mikään simppeli juttu sellaiselle joka ei ole tottunut koskemiseen. Sen opetteluun voi mennä vuosia. On todella hurjaa kun koko ikänsä on torjunut seksuaalisuutensa ja yhtäkkiä pitäiskin osata olla seksuaalinen, sen opettelu vaatii tosi paljon ymmärrystä vastapuolelta. Se ei ole mikään naurun asia.

Lue lisää

Ketju on vuosien takaa, mutta kun olet kommentoinut siihen, niin uteliaisuudesta kysyn:
millä tavalla olisit halunnut, että kumppani olisi ymmärtänyt? Oliko seksikokemus Sulle kärsimys, mistä et kokonaan ole toipunut vieläkään? Ja oliko seurusteluaika raskaampaa/mukavampaa kuin nykyinen olotila?
Ei helposti sivusta ymmärrä, mitä kaikkea mielentiloja tuollainen toisille aiheuttaa, kun toisille taas ei juuri kummempia.

uteliainenn kirjoitti:

Ketju on vuosien takaa, mutta kun olet kommentoinut siihen, niin uteliaisuudesta kysyn:
millä tavalla olisit halunnut, että kumppani olisi ymmärtänyt? Oliko seksikokemus Sulle kärsimys, mistä et kokonaan ole toipunut vieläkään? Ja oliko seurusteluaika raskaampaa/mukavampaa kuin nykyinen olotila?
Ei helposti sivusta ymmärrä, mitä kaikkea mielentiloja tuollainen toisille aiheuttaa, kun toisille taas ei juuri kummempia.

Lue lisää

Sori etten oo ehtinyt vastata ja unohdinki tän koko jutun kunnes se tuli taas mieleen kun tänne tupsahdin. Vastaan nyt kysymyksiisi. Eli olisin halunnut mieheltä enemmän ymmärrystä siihen, että seksi on minulle vasta opetteluvaiheessa vaikka ikää jo onkin. Naisilla se opettelu voi kestää vuosia, niinhän sitä sanotaan, että moni nainen oppii kunnolla nauttimaan seksistä vasta kolmekymppisenä. Mutta ne naiset ovat sentään harjoitelleet teinistä lähtien koko aikuisikänsä toisin kuin minä!
Miehiäkin siis todellakin voi haitata naisen kokemattomuus, vaikka ätmit täällä muuta väittääkin. Tai sitten hän vain ei rakastanut mua tarpeeksi.
Ja kyllä, seksikokemus oli kärsimys josta en ole toipunut vieläkään. En ole uskaltanut aloittaa uutta suhdetta koska mulla on kaikki syy olettaa että se tulee olemaan samanlaista ja joudun pelkäämään rakkaan menettämistä sen takia, tai ainakin teeskentelemään, jota en halua tehdä kun en muutenkaan oo mikään teennäinen ihminen.
Seurusteluaika muutoin oli mukavampaa aikaa kuin tää yksin olo. Tykkäsin seurustelusta ja haluaisin seurustella, mutta en näe sitä kohdallani mahdollisena koska olen jo vanha ämmä ja se seksi jännittää. Seksin jännittäminen on söpöä jollain teinitytöllä, mutta ei nelikymppisellä jonka pitäisi jo osata kaikki temput. On helpompi olla kuin vain myöntää tosiasiat ja hyväksyy ne.

toisessa viestiketjussa sanoit olevasi 28v...

Kyllä minä ainakin mieluiten tutustuisin ensin ihan vaan kaverina ainakin muutamia kuukausia! Tuo aika riippuu tietty vähän myös siitä miten tiiviissä tekemisissä on. Sitten arvostaisin myös sitä, että toinen myös pitäisi periaatteestaan kiinni omalta osaltaan jos se hänelle jotain merkitsee, koska kyllä minä tiedän että itsehillintäni pettää jos toinen tekee kovin intiimejä siirtoja.

Millä sitten edustamaani miestyyppiä löytää? No, tutustumalla miehiin vain kaverina!:D
Kyllä siinä sitten kuukausien vierähtäessä huomaat, että vaikka osa sinkuiksi tiedetyistä katselee pitkään ja kuuntelee tarkkaan ja selvästi pitää sinusta, niin silti eivät yhtään hosu tutustumisessa kiireellä eteenpäin. Onhan siinä sitten mahdollista että ihastuu yksipuolisesti sellaiseen joka tykkää sinusta vain ihmisenä muttei tunne seksuaalista vetoa, mutta eipä täällä riskeittä muutenkaan eletä.

Eipä kyllä silläkään että edes itse olisin mitenkään 100% tätä tyyppiä. Pari kertaa olen ihastunut johonkuhun ihan vain muutaman synkkaavan piirteen perusteella, ja sitten jälkikäteen, kun tunteet ovat kuukausien myötä tasoittuneet, olen tajunnut, että enhän minä koko tyttöä oikeasti edes tuntenut, ja että ihastuin taas omiin mielikuviini ja odotuksiini. Harvenemaan päin on onneksi. Toivottavasti en enää tule lyömään päätäni tähän naulaan. Suotta olen murehtinut ja loukannut toistakin moisen älyttömän sekoilun takia.

Siinä ei ole todellakaan mitään ihmeellistä vaikka olis kolmikymppinen totaalikokematon nainen.. Oon monet kerrat täällä sanonut, että toivoisinkin sellaista partneria. Alkuun vakipanona ja optio vakavaan seurusteluun.
Naiset vaan tuntuu olevan jotenkin hankalia. Selitellään vaan sitä ja tätä, vaikka ei tarttis ku tavata ja käydä jossain keikalla ja ottaa pari tuoppia, sitten jatkoille panemaan. Ei voi olla liian vaikea kuvio toteuttaa.