Eilen sai lähes 30 vuotinen liittomme aikamoisen kolauksen. Otin naulakosta aviomieheni takin pistääkseni sen pesuun, tyhjensin taskut ja löysin seuraavanlaisen kirjeen, jonka kirjoitan oheen sanasta sanaan:
***
Hei Anitta
Tämä on tietysti vähän kornia, mutta minun oli aivan pakko tarttua kynään ja kirjoittaa muutama rivi, toivottavasti et pahastu.
Viikko on nyt kulunut tapaamisestamme, mutta olet ollut mielessäni päivittäin. Muistikuvat sinusta ovat tatuoituna muistissani toivottavasti loppuikäni. Olet upea kaunis nainen. Eroottisuutesi ja rohkeutesi vielä tekee sinusta naisen, jota ei voi unohtaa. Jos vielä ihmisenä olet yhtä kaunis, olet jo vaarallinen. Ihmisenähän minä en sinua tunne, enkä tule tuntemaan. Kiitos että sain viettää hetken kanssasi, vaikka sen itse tyrinkin. Alkoholi, ujous ja vastentahtoinen selibaatti tekivät tejtävänsä. En kuitenkaan ole homo, vaikka niin epäilit :) Kiitos myös siitä että jaksoit yrittää. Et todellakaan luovuttanut helposti. Toivottavasti sait edes hieman nautintoa.
Lopulta kuitenkin nukahdimme sylikkäin. Jonkin ajan kuluttua heräsin. Siinä maatessani kirosin ainoaa kovaa, eli kohtaloani. Mutta kuitenkin olin iloinen, ei en iloinen, vaan "onnellinen". Nautin kaikesta siitä mitä aistin. Ihailin vartalosi kauneutta, tuoksuasi. Nousin kuitenkin hetken kuluttua varovasti ylös, jotta en herättäisi sinua. Istuin viereesi tuolille ja mietin mitä tekisin, samalla edelleen sinua katsellen: mikä ihana näky. Jos en olisi herrasmies, olisin ottanut kuvan muistoksi. Nyt on tyydyttävä vain muistikuviin, mutta onneksi ne ovat selkeät humalatilasta huolimatta. Niitä voin käyttää myöhemmin, kunhan muutan tarinan itselleni suopeammaksi.
Yritin arvailla miten sinä haluaisit herätä aamulla. Haluaisitko että olisin vielä vierelläsi, vai olisitko tyytyväinen, että olen poistunut vaikka aamulla kaikki olisikin toisin ja olisimme voineet nauttia toisistamme, päätin lähteä. Siispä peittelin sinut ja suutelin vielä kerran. Oletin sinun olevan tyytyväisempi jos heräät yksin. Saattaisit olla jopa kiusaantunut läsnäolostani. Päätökseen vaikutti tietysti myös oma nolouteni. Nyt kuitenkin kaduttaa. Olisi pitänyt jäädä ja katsoa silmiisi vielä aamulla. Toivon kuitenkin tehneeni oikean ratkaisun sinun kannaltasi. Jos en, olen pahoillani.
Ja lopuksi. Älä huolestu, en aio häiritä sinua tämän enempää. Tiedän että olin vain yhden yön mies. Sanoithan minulle, että unohtaisin minne olemme menossa. Tätä lupausta en voi pitää, mutta siitä ei sinulle tule olemaan haittaa, sen voin luvata.
Kaikkea hyvää, Ihana Nainen!
T: J....
PS.Jos haluat vastata tähän häiriköintiin js...(at)...com
***
Kun ojensin kirjeen puolisolleni, hän sanoi ettei se merkitse mitään, sillä eihän hän ole edes kirjettä tälle Anittalle lähettänyt. Kirje ei siis ollut kuoressa, siksi sen luinkin.
Tiedän, että mieheni ei ole ennen ollut uskoton. Tiedän senkin, että minä olen varmaankin aiheuttanut tämän syrjähypyn. Mieheni on lähes viisi vuotta kärsinyt erektiohäiriöistä. Haluja hänellä on, mutta kalu ei kovene. No, ei saanut tämä Anittakaan sitä seisomaan, joten olisiko vika sitten ihan muussa kun meissä?
Nyt tässä pohdin mitä tekisi, tuli tietenkin sanottua hyvinkin häijysti kun asiaa puimme. Se kaduttaa, sillä mieheni on oikeasti kiltti, omalla tavallaan. Voin ilman muuta antaa tämän hänen tekonsa anteeksi, jos hän pyytää sitä minulta. Ei vain ole pyytänyt. Yksi kerta kun ei mielestäni venettä kaada.
Tosin, mieheni ei koskaan ole sanonut minulle mitään noin kaunista, ei ikinä. Kun olen vuosien saatossa silloin tällöin kysynyt rakastaako hän minua, vastaus on ollut: "Olen sen kerran sanonut, onko sitä koko ajan hoettava, rakastan".
Tästä siis puhuimme myös ja hänen mielipiteensä on, ettei hän ole lässyttävä äijä, ei hän osaa eikä halua itsestään selviä asioita jauhaa.
Sanokaahan nyt viisaammat mitä teen, tai jätän tekemättä, että voimme jatkaa elämäämme.
***
Hei Anitta
Tämä on tietysti vähän kornia, mutta minun oli aivan pakko tarttua kynään ja kirjoittaa muutama rivi, toivottavasti et pahastu.
Viikko on nyt kulunut tapaamisestamme, mutta olet ollut mielessäni päivittäin. Muistikuvat sinusta ovat tatuoituna muistissani toivottavasti loppuikäni. Olet upea kaunis nainen. Eroottisuutesi ja rohkeutesi vielä tekee sinusta naisen, jota ei voi unohtaa. Jos vielä ihmisenä olet yhtä kaunis, olet jo vaarallinen. Ihmisenähän minä en sinua tunne, enkä tule tuntemaan. Kiitos että sain viettää hetken kanssasi, vaikka sen itse tyrinkin. Alkoholi, ujous ja vastentahtoinen selibaatti tekivät tejtävänsä. En kuitenkaan ole homo, vaikka niin epäilit :) Kiitos myös siitä että jaksoit yrittää. Et todellakaan luovuttanut helposti. Toivottavasti sait edes hieman nautintoa.
Lopulta kuitenkin nukahdimme sylikkäin. Jonkin ajan kuluttua heräsin. Siinä maatessani kirosin ainoaa kovaa, eli kohtaloani. Mutta kuitenkin olin iloinen, ei en iloinen, vaan "onnellinen". Nautin kaikesta siitä mitä aistin. Ihailin vartalosi kauneutta, tuoksuasi. Nousin kuitenkin hetken kuluttua varovasti ylös, jotta en herättäisi sinua. Istuin viereesi tuolille ja mietin mitä tekisin, samalla edelleen sinua katsellen: mikä ihana näky. Jos en olisi herrasmies, olisin ottanut kuvan muistoksi. Nyt on tyydyttävä vain muistikuviin, mutta onneksi ne ovat selkeät humalatilasta huolimatta. Niitä voin käyttää myöhemmin, kunhan muutan tarinan itselleni suopeammaksi.
Yritin arvailla miten sinä haluaisit herätä aamulla. Haluaisitko että olisin vielä vierelläsi, vai olisitko tyytyväinen, että olen poistunut vaikka aamulla kaikki olisikin toisin ja olisimme voineet nauttia toisistamme, päätin lähteä. Siispä peittelin sinut ja suutelin vielä kerran. Oletin sinun olevan tyytyväisempi jos heräät yksin. Saattaisit olla jopa kiusaantunut läsnäolostani. Päätökseen vaikutti tietysti myös oma nolouteni. Nyt kuitenkin kaduttaa. Olisi pitänyt jäädä ja katsoa silmiisi vielä aamulla. Toivon kuitenkin tehneeni oikean ratkaisun sinun kannaltasi. Jos en, olen pahoillani.
Ja lopuksi. Älä huolestu, en aio häiritä sinua tämän enempää. Tiedän että olin vain yhden yön mies. Sanoithan minulle, että unohtaisin minne olemme menossa. Tätä lupausta en voi pitää, mutta siitä ei sinulle tule olemaan haittaa, sen voin luvata.
Kaikkea hyvää, Ihana Nainen!
T: J....
PS.Jos haluat vastata tähän häiriköintiin js...(at)...com
***
Kun ojensin kirjeen puolisolleni, hän sanoi ettei se merkitse mitään, sillä eihän hän ole edes kirjettä tälle Anittalle lähettänyt. Kirje ei siis ollut kuoressa, siksi sen luinkin.
Tiedän, että mieheni ei ole ennen ollut uskoton. Tiedän senkin, että minä olen varmaankin aiheuttanut tämän syrjähypyn. Mieheni on lähes viisi vuotta kärsinyt erektiohäiriöistä. Haluja hänellä on, mutta kalu ei kovene. No, ei saanut tämä Anittakaan sitä seisomaan, joten olisiko vika sitten ihan muussa kun meissä?
Nyt tässä pohdin mitä tekisi, tuli tietenkin sanottua hyvinkin häijysti kun asiaa puimme. Se kaduttaa, sillä mieheni on oikeasti kiltti, omalla tavallaan. Voin ilman muuta antaa tämän hänen tekonsa anteeksi, jos hän pyytää sitä minulta. Ei vain ole pyytänyt. Yksi kerta kun ei mielestäni venettä kaada.
Tosin, mieheni ei koskaan ole sanonut minulle mitään noin kaunista, ei ikinä. Kun olen vuosien saatossa silloin tällöin kysynyt rakastaako hän minua, vastaus on ollut: "Olen sen kerran sanonut, onko sitä koko ajan hoettava, rakastan".
Tästä siis puhuimme myös ja hänen mielipiteensä on, ettei hän ole lässyttävä äijä, ei hän osaa eikä halua itsestään selviä asioita jauhaa.
Sanokaahan nyt viisaammat mitä teen, tai jätän tekemättä, että voimme jatkaa elämäämme.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Minkä takia sinun pitää tonkia miehesi yksityisasioita, jotka ei selkeästi kuulu sinulle?
ikuinen kakkonen! Kun voi itsellekin käry käydä, jos vaimo sattuu lukemaan kakkosen naijan tai löytämään todisteet teidän kahden huoraamisesta. Niin se ukko on laukun kanssa oven takana ruinaamassa ja kakkosella hätä kädessä ja toinen housuissa.
Meidän perheessä minä olen pessyt pyykit liki 30 vuotta. Tämänkin kyseisen takin mieheni pyysi pesemään. Unohtaen mitä povitaskussa oli. Tarkoituksellako?
Tapana on aina ollut, poikkeuksetta, että minä myös tarkistan ja tyhjennän taskut ennen vaatteen pyykkikoneeseen laittoa. Nostan taskujen sisällön kauniisti hänen työpöydälleen. Kuten sanoin, jos hänen kirjoittamansa kirje olisi ollut kuoressa, en olisi sitä tietenkään lukenut.
Voitko sinä kirkkain silmin sanoa, ettet vastaavassa tilanteessa olisi tälläistä kirjettä lukenut? En usko.
Muista sitten, kun oma puolisosi pettää, että se on hänen yksityisasiansa, joka ei kuulu sinulle.
En kykene mitenkään rationaaliseen ajatteluun, sillä mietin vain miltä minusta tuntuisi lukea tuollainen kirje. Mies, joka sen on kirjoittanut, ei ole onnellinen elämässään.
Jos rakastaisin tuota miestä, haluaisin, että hän on onnellinen. Ymmärtäisin, että suhteestamme puuttuu jotain. Yrittäisin lähteä keskustelemaan hänen kanssaan siitä, mitä suhteessamme hänen mielestään pitäisi muuttua, vai onko se jo hänen osaltaan ohi.
Jos en rakastaisi miestä, kokisin, että meidän kannattaa erota.
Luulisin näin. En tiedä, kun minulle ei ole tuollaista tapahtunut. Minusta tilanteesi on sydäntäsärkevä.
kirjoitti tuolle naiselle, ei ole mitään rumaa ja likaista. Miten suomalainen mies pystyykään kirjoittamaan noin kauniisti..! Ja samalla, sinä et ole saanut kuulla häneltä tuollaisia sanoja. Mies ihastui siihen naiseen, hänellä on varmaan melkoinen tunnetyhjö elämässään. Murheellinen juttu. Hän ei kuitenkaan lähettänyt kirjettä..mitäpä, jos hän jätti sen tarkoituksella takin taskuun, koska pyysi sinun pestä takin, ja toivoi että luet kirjeen. Ehkä hän toivoo keskustelua, tilanteen läpikäymistä. Hän on ilmeisesti onneton. En kadehdi tilannettasi.
ymmärrä näitä jeesustelijoita, joiden mielestä toisen asioihin ei puututa. Voi herranen aika sentään, että ihan pitäisi antaa oman miehen pettää ihan rauhassa ja olla kuin ei mitään oliskaan! Teit ihan oikein kun luit kirjeen. Eri asia on se, mitä miehesi sillä halusi saavuttaa. Toki hän tiesi, että jos peset pyykit niin tulet sen löytämään, varsinkin kun kirje ei ollut kuoressa niin ettet olisi siihen voinut kajota.
1. Halusiko miehesi siis siirtää vastuun onnellisuudestaan tai onnettomuudestaan sinulle?
2. Tapahtuiko tämä kaikki todella?
3. Jos tapahtui, niin saitte kumpikin ainakin tiedon siitä, että miehellä ei sitten seiso oli se vieras tai oma..Onko teillä otettu lääkitystä ongelmaan käyttöön?
4. Miten mies aikoo edetä tämän Anittansa kanssa?
Joka tapauksessa mieti sitä, miten mies reagoi kun ojensit kirjeen. Oliko pelokas? Oliko helpottunut? Miten hän asian otti? Siitä voit päätellä paljon. Olen samaa mieltä että kerta ei venettä kaada, mutta vakavan puhumisen paikka teillä kyllä nyt on.
Päästä miehesi menemään, jos hän on onneton. Älä ainakaan pidä häntä väkisin, koska itse haluat. Ei ole miehelle helppoa, jos ei sillä rintamalla toimi. Älä lyö siis lyötyä, ehkä hän halusi testata viehätysvoimansa tai mitä tahansa. Jotain olennaista kuitenkin tapahtui, selvitä miehen tunteet ja sen jälkeen joko jatkatte yhdessä tai erikseen, viisaampana..
Voimia
No onpas tässä joku vaivautunut keksimään syvällisen provon oikein kahdelta kantilta. Eikö kukaan ole löytänyt tämän kyseisen miehen viestiä vielä?
Mene kiltti itse miehesi tykö ja anna anteeksi ilman että hänen tarvitsee pyytää. ILmaise surusi tapahtunutta kohtaan, ja halusi lähteä LÄÄKÄRIIN mukaan hakemaan apua näihin seisokki häiriöihin.
Täytyy olla äärimäisen turhauttavaa miehellesi tuo hepin toimimattomuus. Miehuus on katkolla. Kuinka itse tulet toimeen ilman (jo viiden vuoden ajan, etkö ole terve nainen?)
Tämä ei saisi olla ylpeys kysymys enää tuossavaiheessa, että kuka pyytää anteeksi, kyllä tuo on jo niin noloa että pohjat on saavutettu. Viisas pyytää nyt anteeksi.
lääkäristä niin miehesi ottaa yhteyttä kyseiseen naiseen ja viettää yön uudestaan hänen kanssa, älä ole naivi, luuletko ettei miehesi tee sitä uudestaan, mietippäs asia uudestaan.
jos mies pysyisi impotenttina ja kumpikin pariskunnasta onnettomana kuin että otettaisiin se riski, että mies valitsisi toisen naisen?
Mitäpä jos ap:n ja miehen avioliitto (ja seksielämä) lähtisikin uuteen kukoistukseen ja heistä tulisi peräti onnellisia? Tai että kumpikin tahoillaan tulisi onnellisemmaksi kuin yhdessä?
Että ei? Että kyllä se uskottomuuden peikko vaan niin kamala on, että parempi kitua vain.
Kertokaa nyt minulle, mikä siinä petetyksi tulemisessa on niin pelottavaa? (Ja juu, olen itse tullut petetyksi.)
kai tämä "Anitta" ole sama, joka on kirjoittanut tuonne yhden yön jutut-palstalle? Siellä ainakin mainitaan kyvyttömästä miehestä. Jos on sama nainen, niin sinun tuskin tarvitsee pelätä, että suhde jatkuu mitenkään.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8637405
Näytä tämä miehellesi, niin luulen ettei enää haikaile tämän Anitan perään.
Ja mies lääkäriin, että tuo seisokki häiriö saadaan kuntoon.
se kuka ja minkälainen "Anitta" on. Vaikka olisi mielikuvitusolento!
Oleellista on, että kirjeen kirjoittaja ei ole onnellinen mies eikä ap onnellinen nainen seksittömässä avioliitossaan. Ja sille pitäisi jotain tehdä.
Ei Anitta ole olennainen asia, eikä hänen mielipiteillään ole tässä kohti mitään merkitystä.
En ehkä lähtisi näyttämään miehelle tuota Anittan kirjoitustakaan.
Mies on oikeasti onneton ja tuntee muutoinkin menettäneensä Miehisyytensä.
Onko pakko lyödä lyötyä ja lisätä vielä tuskaa enemmän? Luulen, että siitä saattaisi
olla jopa lisää haittaa. Jos tämä 'Anitta' oli todellinen, niin kyllä se vaikuttaa miehen
puolelta ennemminkin hätähuudolta jättäessään kirjeen taskuun, vaimon löydettäväksi.
Nyt kaivataan sitä ymmärrystä ja tukemista, puolin ja toisin.
Lääkäri on nyt tässä kohti ensimmäinen osoite, jonne kannattaa suunnata. Impotenssi voi olla myös vakavamman sairauden oire.
että mies lääkäriin, että seisokki saadaan kuntoon.
Mutta ei se vaimokaan ole onnellinen, kun on joutunut miehen vuoksi olemaan selibaatissa 5 vuotta! Kyllä siinä alkaa hellyys häipymään suhteesta, eletään kun veli ja sisko keskenään ja ainoastaan miehen oman itsekkyyden vuoksi, kun ei hoida asioita kuntoon! Miehellä voi olla esim. diabetes piilevänä, kun ei ole tutkittu ja se on vakava sairaus hoitamattomana, aiheuttaa muuan muusassa: seisokki ongelmia.
Vaimo ei uskalla enää puhua helliä, kun toinen on kuitannut sanomalla, eiköhän se riitä kun kerran oon sanonut rakastavani! Ja jos vaimo osoittaa hellyyttä, mies vaivaantuu niistä, koska hänelle tulee kuva, että vaimolle pitäisi olla seksiä ja hän ei taas pysty siihen.
voi johtua psyykkisistä tai fyysisistä syistä, tai näiden yhdistelmästä. Jos miehen impotenssi johtuu edes osittain psyykkisistä syistä, parisuhteella on varmasti vaikutusta.
Parisuhteessa on kaksi ihmistä, ja he ovat yhdessä siitä vastuussa.
Ap:n arvelu siitä, että jos mies ei saanut erektiota yhden illan juttunsa kanssa todistaa, ettei hänessä itsessään voi olla syytä, on hyvin hätäinen diagnoosi.
Miehellä näet voi olla erektiohäiriöitä vaimonsa kanssa eri psyykkisistä syistä (ei tunne fyysistä halua vaimoon, liikaa vihantunteita, katkeruutta, epäkunnioitusta puolin toisin jne) kuin yhden illan juttunsa kanssa (liikaa suorituspaineita, jännitystä, ihastusta).
Vaikka varmasti monet meistä kokevat olevansa päteviä tekemään diagnooseja etänä ja verkossa toisen ihmisen antamien oireiden perusteella kolmannesta henkilöstä, niin mitä jos sittenkin odoteltaisiin ihan oikean lääkärin kasvokkain potilaan kanssa tekemää diagnoosia, ennen kuin hypätään antamaan hoito-ohjeita?
hän selvästi on kykenevä ilmaisemaan tunteitaan. On hyvin vaikeaa kuvitella, että tuon kirjeen kirjoittaja on puhumaton tönkkö, jos hän haluaa ilmaista rakkauden tunteitaan.
Tästä minä päättelisin, että sellaisia tunteita ei välttämättä enää ole. Toinen vaihtoehto on, että hän ei halua niitä ilmaista, vaikka niitä olisi.
Siksi - jos vaimo rakastaa miestään - kannattaisi olla keskittyneempi selvittämään parisuhteen tila kuin "panemaan mies selkä seinää vasten" tai muuten tilille.
Jos vaimo ei rakasta miestään ja haluaa lopettaa parisuhteen, kannattaa ehdottomasti ruveta aggressiivisesti ja loukkantuneesti penäämään oikeuksiaan seksiin ja rakkaudentunnustuksiin.
Ap:lla on päätöksenteko edessä..
itse teet?
"Miehellä näet voi olla erektiohäiriöitä vaimonsa kanssa eri psyykkisistä syistä (ei tunne fyysistä halua vaimoon, liikaa vihantunteita, katkeruutta, epäkunnioitusta puolin toisin jne) kuin yhden illan juttunsa kanssa (liikaa suorituspaineita, jännitystä, ihastusta)."
Etkös tee diagnoosi ihan psykologina, ilman että potilas on sinun edessä?
Ja miksi puhun diabeteksesta? Siksi, kun ex ukolla oli piilevänä diabetes ja sillä ei seisonut, ennen kuin syy löydettiin ja senkin jälkeen vain viagran voimalla. Erosin kylläkin hänen pettämisen vuoksi, kun etsi niitä toisia naisia, kun luuli että seisokin vika oli minussa. Vaikka syy oli hänen sairaudessa.
tee diagnoosia. Listaan vain erilaisia mahdollisia syitä (muitakin varmasti on vielä näiden lisäksi) ja aivan vain ns. maalaisjärjen pätevöittämänä.
Se, että itsellä on joku kokemus ei välttämättä tarkoita, että se kokemus suoraan olisi sovellettavissa toiseen ihmiseen. Parhaimmillaan elämänkokemukset lisäävät empatia- eli myötäelämisenkykyä. Toisaalta joitakin ne katkeroittavat ja kyynisoittavat.
Olen itse kärsinyt erektio-ongelmia jo tovin, mutta toisen miehen kanssa,ukkomies hänkin, olemme saaneet seisomaan ihan hyvin. Erektio-ongelmiin on olemassa varsin tehokkaita lääkkeitä.
et täs on oikee mestariprovoilija asialla? Tän ketjun aloittaja on kirjottanu myös ton "anitta10:n" tekstin.
Oikeestaan on onnistunu provossaan hyvin: näin paljon kommentteja! LOL sanon mä:D
Juu. Mietin itse alussa lukiessani kirjoitusta, että voiko olla totta. Noh, sillä ei ole väliä sillä lähtökohtaisesti pienempi paha, jos provolle vastaa kuin jättää vastaamatta oikeasti ahdistuneelle ihmiselle. Mutta kyllä tuo yhtäkkiä Anittan löytyminen ja vieläpä samalla nimellä pisti päättämään, että pakko tämän on olla provo. Harmi, kun jotkut (minä mukaanlukien) oikeasti vastasi ja välitti. Mutta näitähän nykyaikana löytyy. Yksinäisiä ihmisiä, joita se tosielämän minä ja elämä ahdistaa niin paljo, että netissä on luotava se kaksoiselämä ja saada ihmisiltä huomiota valehtelemalla kun ei sitä muuten saa. :/
Ja sie taidatkin olla tuon rakkauskireen kirjottaja, nyt kyllä moni pettyy kun sinuu on pitäneet jotenkin virtuoosina ja sana seppänä. Oletkin ihan kuten mie, viraton ukko
Teillä on kova keskustelun paikka. Yritä saada mieheltäsi vastaus Miksi? Onko hänellä tunteita tätä naista kohtaan ja aikooko hän vielä tavata tätä. Jos mies ei ole sinulle vastaavia hellittelyjä puhunut niin silloin tilanne kuulostaa vakavalta. Itsellä vastaava sattunut.
Ei ole muuta mahdollisuutta kuin keskustelu ja taas keskustelu. Laita miehesi selkä seinää vasten ja vaadi sinunkin tunteiden kuuntelua. Kerro hänelle miltä sinusta tuntuu ja tuntui kun luit kirjeen.
Lääkärillä käynti voisi auttaa tähän toiseen "ongelmaan".
Voimia!
Aika lailla sain aihetta ajatteluun lukemalla vastauksianne.
Anitta on oikea henkilö, asuu lähes naapurissa, valitettavasti. Mieheni tosin sanoi, että ei tätä naista enää tapaa, oli vain yhden yön pano jonka mukaan lähti lähiökapakasta. Nainen oli hänen mukaansa tarjonnut itseään.
Oliko kirje kuitenkin tarkoitettu minulle? Siis jonkinlaiseksi herätykseksi, kostoksi, huomautukseksi, ilkeydeksi? Sitä en voi kun arvailla. Teksti oli tosiaan kun imelästä rakkausromaanista ja olenkin sitä lukenut lukemasta päästyäni. Siinä oli paljon sellaista, mitä olisin itse halunnut vuosien varrella kuulla, kertonutkin miehelleni mitä voi hellät sanat kauneimmillaan olla.
Kun mieheni on epäonnistunut minua rakastellessaan, hän ei todellakaan ole pyytänyt anteeksi. Kiroillut vaan omalla puolellaan sänkyä ja kun olen mennyt kainaloon ja kertonut etten välitä, rakkautta voi osoittaa muullakin tavalla, hän on työntänyt minut pois ja käskenyt olla hiljaa.
Olen pyytänyt ja rukoillut että hän menisi lääkäriin, mutta ei. Ei hän mene. Liian arka asia kai?
Ja anteeksi toki annan. Olen oikeasti sitä mieltä että järvi ei soutamisesta kulu ja kerta voidaan painaa unholaan. En myöskään halua rikkoa nuorimmaisemme kotia tuollaisen kapakkavosun takia.
Kukaan ei yksin riitele ja jos suhde on kunnossa kukaan tai mikään ei sitä pääse rikkomaan. Minussa on myös vikani, sitä en edes halua kieltää. Kasvoiltani olen kuulema kaunis, mutta ylipainoa tosin reilut 5 kiloa, olen iloinen ja ulsopäin suuntautunut ja olen aina ollut tuttava- ja ystäväpiirissä se "ilopilleri". Viakseni voisi myös laskea haastavan, hyväpalkkaisen työn. Viaksi sen takia, että joudun jonkin verran matkustelemaan ja myös edustamaan.
Tosin, kun mieheni ongelman alkoivat vaihdoin vieläkin ihanamman työni tähän nykyiseen. Vaihdoin siksi, etten aina olisi poissa kotoa, että olisin enemmän läsnä kaikin puolin, myös lapsemme elämässä joka alkoi lähestyä murrosikää. Tuloni tosin tippuivat aika roimasti, mutta vähemmälläkin pärjää jos on hyvä syy pärjätä. Ja mielestäni minulla oli erinomainen syy, perheeni.
voi sentään, "nainen oli hänen mukaansa tarjonnut itseään". Senhän kaikki uskovat, että nainen on tyrkyttänyt itseään ja mies poloinen on ollut niin vain vietävissä. Ei voisi hölmömpää tekosyytä enää keksiä.
On sinulla tosi tallukka miehenä, otan osaa.
Tekstisi saa minut kananlihalle. Jos olet elävässä elämässä yhtä kylmä kuin tekstinä, käy sääliksi lähiympäristöäsi.
"Teksti oli tosiaan kun imelästä rakkausromaanista ja olenkin sitä lukenut lukemasta päästyäni. Siinä oli paljon sellaista, mitä olisin itse halunnut vuosien varrella kuulla, kertonutkin miehelleni mitä voi hellät sanat kauneimmillaan olla." = huomaatko miten ristiriitainen olet samassa virkeessä? Imelä, mutta kuitenkin jotain mitä olisit itse halunnut kuulla?
"Kun mieheni on epäonnistunut minua rakastellessaan" = normaalisti pariskunta rakastelee toisiaan. Makaatko sinä selälläsi ajatellen isänmaata ja mies puhisee päälläsi, vai?
"Minussa on myös vikani, sitä en edes halua kieltää. Kasvoiltani olen kuulema kaunis, mutta ylipainoa tosin reilut 5 kiloa" = vikasi ovat kyllä painavampia kuin 5 kiloa ja paljon syvemmällä kuin läski. AARGH.
Miehesi kirjoitti kapakkavosulle kirjeen, jollaista hän ei koskaan ole kirjoittanut sinulle. Sekös sinua kaivelee. Mutta sen sijaan, että toteaisit miten karmeaa on että suhteenne on niin tyhjä tunteista, olet ajatellut asettua asian yläpuolelle ja kiduttaa miesparan hitaasti hengiltä halveksunnalla.
Olet aika peto naiseksi. Etkä mitenkään myönteisellä tavalla.
nimittämällesi naiselle kauniin, koskettavan kirjeen. Ehkä nainen ei miehesi mielestä ole kapakkavosu. Hienoa, että olet koulutettu ja sinulla on hyvä työ ja blaa blaa..sepä tekeekin teidän avioliittonne onnelliseksi? Ja eihän miehesi olisi naisen kanssa ollut, mutta kun tämä vosu tyrkytti itseään..huokaus
nainen olla noin tyhmä. Kyllä se kapakkavosu, joksi sinä häntä kutsut, on tainnut olla miehesi mielestä
jotain enemmän kuin haluat uskoa. Ei tuollaista kirjettä kirjoiteta satunnaiselle kapakkatuttavuudelle.
Varmaankin väkisin raahasi miehesi luokseen, hahahahahahaaaaaaaaaa.
Mieheni itse nimitti naista kapakkavosuksi. Tarkemmin sanoen "helppo, känninen kapakkavosu".
En ole kylmä ja tunteeton, en myöskään lahna. Olen elänyt ilman seksiä useamman vuoden, mutta en ole sitä myöskään hakenut avioliiton ulkopuolelta. Muitakin keinoja on ja pikku hiljaa sitä tottuu kaikkeen. Olisiko uskottomuus ollut myös minulle sallittua? Vai olinko tyhmä kun tyydyin osaani?
Olen varmaankin liian tyhmä näin hienon miehen vaimoksi, ainakin näiden viimeisimpien kirjoittajien mukaan. Avioliittoamme on kuitenkin kestänyt liki 30 vuotta, joten kauan on mieheni sitä piinaa jaksanut kärsiä ennen kuin asian tajusi.
Kiitän kaikkia jotka vaivautuivat vastaamaan, myös niitä negatiivisien viestien kirjoittajia. Vaikka nuo viimeisimmät kirjoitukset loukkasivat, katson ne ansainneeni. Kaikesta pitää ottaa oppia, jotta voi kasvaa ihmisenä.
P.S. Uskokaa tai älkää, rakastan miestäni ja teen kaikkeni pelastaakseni avioliittomme :)
vaan apua hakemaan, kyllä sitä löytyy kun vain pistää rattaat pyörimään. Viisi vuotta on todella pitkä
aika, ihmettelen, että jos näin kauan on tuota jatkunut ja jos ette ole tehneet asian tiimoilta mitään.
Mikä mättää, herää kysymys. Onnea teille jatkossa, mutta apua tarvitsette jos yhdessä vielä haluatte
yrittää, tai vaikka erikseenkin.
kyseessähän on RAKKAUSKIRJE.
Hei vaimo, mä ymmärrän sua täysin. Itselläni oli impotentti mies, ja kaikkea yritettiin. Valitettavsti mikään ei auttanut, ja lopulta jätin miehen. En vaan ykisnkertaisesti jaksanut sitä, kun aloin niin kovasti sääliä enkä enää lopulta pitänyt edes miehenä. Tuli se kyllä sanottuakin sille.
Loppujen lopuksi impojen ei pitäisi edes yrittää sänkyhommiin, koska se on niin säälittävää.
sinulle että hänellä ei ole seksi suhdetta toiseen naiseen. Ymmärtänet mitä tarkoitan eli miehesi pettää sinua.
pettäjät jotta.
Että ihan lavastavat impotenssin, yhden illan-jutun ja kiinnijäämisen kirjeen kautta harhauttaakseen hyväuskoista.
Seuraavaksi ne varmaankin valtaavat maailman. Kääks!
(Tai sitten sinulla on ongelma vainoharhaisuutesi kanssa.)
impotenssiä edes. Jos mies käy muualla seksissä ja oma vaimo ei kelpaa siihen.
seksi ei ole olemassa. Ei voi siis sanoa, että "jos mies käy muualla seksissä."
Suomenkielellä ilmaisu kuuluu "harrastaa seksiä muiden kanssa". Ihan vain, jos joskus haluat kirjoittaa suomeksi kommentteja.
vaikka juuri näin olisi käynyt...jos miehellä tosiaan on ollut rakastajatar monta vuotta- käy siellä tyydyttämässä tarpeensa- ei huvita enää vaimon kanssa. Jos ei halua- ei seisokkia. Ei halua ottaa edes riskiä, että vahingossa seisoisi, joten ei huoli vaimoa edes kainaloonsa. Vaan sysii pois , kuten vaimo tuossa kirjoitti. Ei mene lääkäriin. Ei halua "lässyttää" tunteistaan. Ei ole edes pyytänyt anteeksi.
Minäpä luulen, että on tarkoituksella jättänyt kirjeen vaimonsa löydettäväksi. Odottanut varmaan, että vaimo pistää pihalle. Jotta pääsee sen Anittansa luo.
kävin seksissä muualla kun vaimoa ei kehtaa enää panna.
eli miehet, joita tunnet, sanovat niin?
Asja selva.
Miehesi on varsinainen verbaalivirtuoosi. Kirje on oikeastaan liian kaunis ja pitkäkin, mutta ehkä tuollaisia(kin) virtuooseja on.
Miehenä olen valmis vakuuttamaan että tarkoituksella ei tuollaisia kirjeitä jätetä vaimon luettavaksi. Miksi? Jos se on tiedottamisen väline sinulle, on tuo tiedottamisen tapa peräti julma, sairaan ihmisen kirjoittama.
Jos kirjeesi on joutunut vahingossa käsiisi, on se kirjoitettu erittäin harkiten ja tarkoituksella tuolle toiselle naiselle. Selkeänä päämääränä on sivusuhteen aloitus ja pidemmällä aikajänteellä uusi elämä. Tuollaisen kirjeen jälkeen ei oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa.
Kun tuollaisen kirjeen kirjoittaa, sen myös useimmat ihmiset postittavat. Harkinta-aikaa saattaa mennä viikko tai kaksi, ja uusi kirje sinä aikana syntyä, mutta postiin olisi jotakin lähtenyt. Jokainen sanoisi samassa tilanteessa että en aikonutkaan sitä postittaa! - itsellekö sellainen muistiksi kirjoitettiin?
Älä vähättele, älä ymmärrä liiaksi. Miehesi on kirjeen myötä avannut uuden elämän pelimahdollisuutta omaan tajuntaansa. Siihen tajuntaan on vaikutettava hienovaraisesti keskustellen, jos meinaat yhdessä pysyä. Yritä. Itse ennustan kyllä suhteenne päättymistä - kun on unelma uudesta maailmasta miehelle syntynyt, se lyö itsensä läpi tai sitten hän kuihtuu rinnallasi harmaaksi höperöksi.
Vain todellinen avoimuus, pitkät keskustelut ja yhteiset harrastukset pelastavat liittonne. Kontrolli tai pomotus ei nyt auta.
Tasan kaksi vuotta sitten ex-mieheni jätti sammuessaan pöydälle kännykän jossa oli auki tekstiviesti toiselle naiselle. En tiedä jättikö tarkoituksella, vahingossa vai alitajuisesti sen minulle luettavaksi. Ehkä kuitenkin vahingossa. En tunne mitään huonoa omaatuntoa siitä että seurailin hänen tekstareitaan ja sähköpostejaan. Jos en olisi niin tehnyt, olisimme vieläkin jämähtäneitä siihen paskaan ja seksittömään liittoon. (ei johtunut impotenssista) Ja sitä paitsi minusta on pienempi paha lukea toisen posteja kuin pettää.
En tiedä oliko mies pettänyt jo, ei luultavasti tuon naisen kanssa, mutta luultavasti muiden. Kuitenkaan en olisi millään enää voinut jäädä liittoon. Ero oli hirvittävän rankka, vaikka emme oikeastaan enää olleet rakastavaisia, vaan kuten joku jo sanoi, sisko ja veli. Elämä oli todella raskasta eron jälkeen, olimmehan olleet yhdessä melkein 20 vuotta. Ero oli kuitenkin suuri helpotus, minä pääsin vapauteen ja mies on jo löytänyt uuden todella hänelle sopivan naisen ja he ovat onnellisia. Kuten minäkin. Tämä on ihan ihmeellistä miten voi olla näin onnellinen.
En kyllä minäkään ymmärrä miksi ap haluaa jatkaa tuollaisessa liitossa. Edes lapsen vuoksi. Kyllä lapsi vaistoaa. Hän saa mallinsa rakkaussuhteesta teiltä. Minäkin vaistosin isäni kuviot jo lapsena, aikuisena sain siitä todisteet. Luulen että äitini ja isäni suhteesta johtuen miessuhteeni aikuisena ovat olleet vaikeita. Nyt sitä sitten korjaillaan käymällä kaikenmaailman terapioissa.
älä huoli, ainakaan miehesi ei ole pettänyt ennen,koska noin amatöörimäistä virhettä ei kokenut pettäjä tee
aika säälittävää tavallaan, että yhden kerran tapaamaansa naiseen noin ihastuu.
Aivan kuin joku teini-ikäinen....
Eli ei varmaankaan ole todellakaan mikään kokenut pettäjä tuo miehesi.
Mutta minä nyt en näkisi asiaa niin, että teillä ei enää olisi mitään mahdollisuuksia saada liittoanne kuntoon. Kyllä voi aivan hyvin olla, jos saatte puhuttua asioista kaikessa rauhassa ja kunnolla, kumpikin toisianne kuunnellen. Mietitte oikeasti, mikä suhteessanne on vialla... ja jos rakkautta on, niin kyllä asiat voi saada kuntoon.
Toki sillä edellytyksellä, että miehesi myös haluaa jatkaa liittoanne?
Mene hyvä nainen lääkäriin, sinä sitä tarvitset ja siitä enemmän hyödyt kun selkeästi narsistinen miehesi. Laskeskelin että hänen on pakko olla liki 5-kymppinen, mutta kirjeen teksti antaa kyllä ymmärtää ihan muuta. Teinipojan haaveilua tai sitten selittelyä itselleen kun ei saatana seiso. Oliskohan ukkomieheen iskenyt pelko vanhentumisesta ja nyt on heppiä liotettava jokaisessa mahdollisessa kolossa. Liotettava juu, kun ei taida muu onnistua.
Kuule, kun olet siellä lääkärissä käynyt, tarjoan kaljat. Laitahan viestiä, jään odottamaan.
Selvästi on "lässyttävä äijä" toiselle naiselle. :(
Miten mies suhtautuisi, jos sinä lähtisit hakemaan seksiseuraa muista, koska miehellä olisi erektiohäiriöitä? Ymmärtäisikö hänkin tämän ja sanoisi, että kaikki ok? Ja vaikka syrjähyppy ei venettä kaadakkaan, niin ei se tarkoita etteikö jotain voisi oppia ja osoittaa edes vähän lämpöä kumppaninsakin suuntaan, selvitellä yhdessä miksi näin kävi. Vähän tuntuu, että sinut otetaan nyt täysin itsestäänselvyytenä.
Voi että, kun tuntui pahalta puolestasi lukea tuota kirjettä. Voimia sinulle.
Mä voisin ja oikeastaan haluisin uskoa olevani tuo Anitta, jolle kirje oli osoitettu. Nimi täsmää ja sekin, että sinkkuna tapanani on säännöllisesti pokata yhden yön seuraa eri kapakoista. Olisi myös kiva ajatella, että toi söpö kirje olis mulle tarkotettu, sillä nämä mun yhden yön suhteet ei ennen tuollasta kirjeenvaihtoa ole harrastaneet. Silloin tällöin on tosiaan käynyt niin, ettei partnerilla ota eteen, mutta hienosti ne on muilla konsteilla hommansa hoitaneet. Ja kun oikein muistelen, juuri äskettäin kävi niin, eli taidan omia kirjeen itelleni kun muita halukkaita ei nähdäkseni ole ilmoittautunut :). Tuota kirjettä toisessa ketjussa en kyllä ole kirjoittanut, ei kuulu mun tapoihin palstoilla sättiä tai katua.
Mulle on se ja sama onko pokaamani mies vapaa vai ei, otan hänet omia tarpeitani tyydyttämään. Mua ei heilauta mitenkään näiden miesten taustat, itse syyllisyytensä kantavat jos syyllisyyttä tuntevat. Vaimot tms. taas voivat ihan syyttää itseään jos ukkomies lähtee yhden yön turneelle. Mä tarvitsen miestä siinä missä kuka nainen tahansa ja otan niitä myös, en kuitenkaan halua sitoutua. Mies tai jopa kaksi viikonlopun aikana on sopiva määrä ja uskokaa kun sanon, halukkaita täällä pääkaupunkiseudulla kyllä riittää.
Moralistit älköön vaivautuko sättimään, ei osu eikä vaikuta, tämä on mun elämäni ja elän sitä parhaaksi katsomallani tavalla. Tämä on mun tapa ja siitä todella nautin. Miehiä on ollut paljon ja viikonloppuja edessä yhtä paljon :). Satunnaiset ”haittavaikutukset” on tullut lääkittyä, en ole tahallani edesvastuuton ”kierrättäjä”, joskus vain unohtuu se turvaseksi ja siitä kannan itse seuraukset. Elän omaa elämääni joka sopii mulle ja moralistit voivat tyytyä omaansa.
...tuottaa sulle pettymys, mutta taisi olla täysi provo. Lue tuolta ketjun keskeltä, jossa linkki provo osa II:een. Jos on totta, niin siltikään et ole tämä Anitta.
PS. Sun oletuksena nyt on, että sua lähdetään arvostelemaan siitä, että pokailet varattuja. Mutta sen sijaan itseäni lähinnä ihmetyttää sinun ja monen muun kakkosen tapa hakea huomiota, shokeerata ja oikein kerjätä sitä moralisointia keskustelupalstalla. Jopa siten, että kun tämä kuviteltu vaimo nyt puhui omasta tapauksestaan eikä hänen huolenaiheenaan todellakaan ole kakkonen, vaan oma parisuhteensa ja mies, niin sinun on pakko päästä kirjoittelemaan kuinka sinä nyt tykkäät kakkosen osasta. Ihan kuin joku puhuisi omenapuiden istuttamisesta ja sinä tulisit selittämään kuinka paljon olet kesän aikana mustikkaa kerännyt. WTF? Ja se kertoo suuresta halusta provosoida, shokeerata, saada huomiota, kun todella ikävässä tilanteessa olevan ihmisen ketjuun tulet oikein hieromaan suolaa haavoihin - miksi? Täällä on tuhat aihetta, joihin kirjoituksesi sopisi paremmin. Mutta sinä valitsit ketjun, jossa ihminen (oli sitten provo tai ei) oli musertunut, ahdistunut ja surullinen tilanteesta. Miksi? En tiedä onko se jotain henkistä pahoinvointia vai yksinkertaisti halua olla muodikkaasti kylmä ihminen.
Itsekin olen ollut valitettavasti varatun miehen kanssa, mutta ei se tarkoita, että mulla olisi jotain suurta halua tulla muka viattomasti kiusaamaan petetyksi tulleita. Jotenkin säälittää se, kuinka jotkut samaa tehneet oikein haluavat ärsyttää niitä ihmisiä, jotka ovat kokeneet petetyksi tulemisen ja ovat valmiiksi lyötyjä. Mikä ihme voi pistää ihmisen toimimaan niin? Tuollainen toiminta takaa sen, että tämä palsta tulee pysymään henkisesti keskenkasvuisten nälvimispalstana ei suinkaan keskustelupalstana. Tästä minä sua moralisoin, en sun petipuuhistasi. Sä kiedot sun elämäsi muiden elämään, sä kirjoittelet palstalle tuollaista ja sitten vetoat siihen, että olet täysin arvostelun ulkopuolella ja sun ei tarvitse kantaa mitään vastuuta sanoistasi. Se EI ole aikuisen ihmisen toimintaa.
No minä ainakin olisin oikein huvittunut jos tuo Anitta olisikin se "aito ja oikea". Siis tuo joka sen kirjeen haluaisi itselleen omia.
Tolvana ukkomies olisi ressukka rakkauskirjeen oikein kunnon vampille vääntänyt :) Oikein hyvin sopisivat toisilleen, vaikka tuskin naikkonen tuota stondishäiriöistä toistamiseen matkaansa ottaisi.