Greven Joutsenlampi

Pitihän se nähdä, vaikka taidankin kuulua niihin, joiden mielestä Joutsenlampea ei tarvitse pahemmin peukaloida - ei ainakaan siinä määrin kuin Greve on tehnyt. Lehtikirjoitusten perusteella ennakko-odotukset olivat melkoiset, mutta kuinkas sitten kävikään? Prologin satukirjaepisodi tuntui kovin päälleliimatulta ja turhalta. Baletin ensimmäinen näytös oli tylsähkö ja unettava, musiikkikin käväisi muutamaan otteeseen eestaas sahaavan humpan puolella (kapellimestari Alexander Walker oli minulle uusi tuttavuus). Alastoman joutsenen (s.o. naisen) tanssi ammensi modernin tanssin liikekielestä, mutta oli kiintoisaa katsottavaa. Kaiketikin oli myös ajan kysymys, milloin homoromantiikka hyppäisi Kansallisbaletin näyttämölle. On hassua kaunistelua puhua ohjelmakirjasessa "prinssin parhaasta ystävästä", kun tämä on ilmiselvästi rakastunut kasvinkumppaniinsa!
Toisen näytöksen suuret joutsenkohtaukset ja pääparin kaksintanssit sentään noudattivat vanhaa ja rakastettua koreografiaa. Odette-Odilena tanssinut Petia Ilieva ja prinssin roolin tehnyt Nicholas Ziegler olivat loistavia, varsinkin Ilievan höyhenenkevyt liikehdintä ja uskomattomat käsivarret. Ziegler on hiljaisin prinssi, jonka olen nähnyt tai 'kuullut', hänen alastulonsa ovat miltei äänettömiä. Ja vaikka kyseessä oli jo yhdeksäs esitys, niin joutsenten rivit eivät vieläkään olleet suorat, eivätkä liikkeet aivan samanaikaisia. Joutsenen kaulaa (vaikutelma, johon Greve pyrkii) kuorossa tanssivien käsistä muistutti vain se, jonka sormet eivät harittaneet kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin. Sen sijaan puvut näyttivät yllättävänkin klassisilta ja "vanhoilta", sellaisilta kuin niiden soisi aina näyttävän.
En usko, että Greven koreografia jää historiaan minään suurena uudistuksena. Tai sitten se todellakin jää historiaan ja näyttämölle palaa vanha versio Joutsenlammesta. Jos voitaisiin yhdistää muutama Greven uudistus, vanha koreografia ja nyt nähdyt loistavat tanssijat, oli käsillä todellinen mestariteos. Vanhaakin Lampea voisi varmaankin tiivistää ja lyhentää ilman että musiikin järjestystä muutetaan. Musiikistahan kaikki kumpuaa, ilman sitä ei ole balettiakaan.
0275
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Nähnyt kirjoitti:

Pitihän se nähdä, vaikka taidankin kuulua niihin, joiden mielestä Joutsenlampea ei tarvitse pahemmin peukaloida - ei ainakaan siinä määrin kuin Greve on tehnyt. Lehtikirjoitusten perusteella ennakko-odotukset olivat melkoiset, mutta kuinkas sitten kävikään? Prologin satukirjaepisodi tuntui kovin päälleliimatulta ja turhalta. Baletin ensimmäinen näytös oli tylsähkö ja unettava, musiikkikin käväisi muutamaan otteeseen eestaas sahaavan humpan puolella (kapellimestari Alexander Walker oli minulle uusi tuttavuus). Alastoman joutsenen (s.o. naisen) tanssi ammensi modernin tanssin liikekielestä, mutta oli kiintoisaa katsottavaa. Kaiketikin oli myös ajan kysymys, milloin homoromantiikka hyppäisi Kansallisbaletin näyttämölle. On hassua kaunistelua puhua ohjelmakirjasessa "prinssin parhaasta ystävästä", kun tämä on ilmiselvästi rakastunut kasvinkumppaniinsa!
Toisen näytöksen suuret joutsenkohtaukset ja pääparin kaksintanssit sentään noudattivat vanhaa ja rakastettua koreografiaa. Odette-Odilena tanssinut Petia Ilieva ja prinssin roolin tehnyt Nicholas Ziegler olivat loistavia, varsinkin Ilievan höyhenenkevyt liikehdintä ja uskomattomat käsivarret. Ziegler on hiljaisin prinssi, jonka olen nähnyt tai 'kuullut', hänen alastulonsa ovat miltei äänettömiä. Ja vaikka kyseessä oli jo yhdeksäs esitys, niin joutsenten rivit eivät vieläkään olleet suorat, eivätkä liikkeet aivan samanaikaisia. Joutsenen kaulaa (vaikutelma, johon Greve pyrkii) kuorossa tanssivien käsistä muistutti vain se, jonka sormet eivät harittaneet kaikkiin mahdollisiin ilmansuuntiin. Sen sijaan puvut näyttivät yllättävänkin klassisilta ja "vanhoilta", sellaisilta kuin niiden soisi aina näyttävän.
En usko, että Greven koreografia jää historiaan minään suurena uudistuksena. Tai sitten se todellakin jää historiaan ja näyttämölle palaa vanha versio Joutsenlammesta. Jos voitaisiin yhdistää muutama Greven uudistus, vanha koreografia ja nyt nähdyt loistavat tanssijat, oli käsillä todellinen mestariteos. Vanhaakin Lampea voisi varmaankin tiivistää ja lyhentää ilman että musiikin järjestystä muutetaan. Musiikistahan kaikki kumpuaa, ilman sitä ei ole balettiakaan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu