Kutsuuko hän sinua nimelläsi, lempinimelläsi, hellittelynimellä, akaksi, ämmäksi, muijaksi, emännäksi, vaimoksi, rouvaksi, äidiksi vai miten? Onko eroa, puhutteleeko hän sinua itseäsi tai puhuu sinusta muille ihmisille? Onko väliä, tuntevatko nämä ihmiset sinua vai eivät?
Millaisia mielikuvia nämä nimet sinussa herättävät?
Millaisia mielikuvia nämä nimet sinussa herättävät?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Hän kutsuu minua nimelläni seurassa, jos pitää tarkentaa sanoo puoliskoksi tai tyttöystäväksi.
Kotioloissa kutsuu hellittelynimillä.
Ei haittaa miksi kutsuu. En ole erityisen innostunut nimityksistä emäntä, muija tai akka. Nainen on ihan kiva tai rouva, jos on rouva.
Minä kutsun häntä yleensä mieheksi, avomieheksi tai nimellä. Kotioloissa hellittelynimillä.
Mieheni kutsuu minua yleensä vaimoksi tai rouvaksi toisten kuullen, kaikella hellyydellä. Minusta nämä ovat arvostavia ja kiintymystä osoittavia nimiä ja pidän molemmista. Kahden kesken on muitakin hellittelynimiä, mutta niitä en nyt tässä paljasta... ;) Mies ei koskaan kutsu minua rumasti, enkä minä häntä.
Sana emäntä ole aika yleisesti käytetty jossain tuolla idässä päin? Ainakin yksi tuttavani joka asuu jossain itärajalla puhuu tyttöystävästään termillä emäntä eikä sen ole tarkoitus olla mikään haukkumasana vaan ihan normaali ilmaus. Taas muualla suomessa toi sana taitaa lähinnä saada naiset suuttumaan?
Mun mielestä toi on aika hauska ilmaisu eikä missään nimessä mitenkään alentava tai haukkumiseen tarkoitettu sana. :)
Ja vaikka en olekaan mikään maalaistalon emäntä, niin kyllä mieheni kutsuu mua emännäksi ja minä miestäni isännäksi. Muija tai ämmä olisivat sellaisia sanoja joista en oikein pitäisi mutta akka, vaimo, emäntä, rouva ym. ovat ihan ok. Äidiksikin mua sanotaan kun on lapsia.
Vieraammille hän saattaa puhua vaimosta. Hellittelynimiä meillä ei ole tapana käyttää, mutta ei myöskään halventavia nimityksiä.
Niin, Karjalaisten käyttämä Ämmä on aika suosittu nuorison keskuudessa. Sitä kuulee aika paljon. Kaikki nuo ed. mait.tuntuvat kamalilta. Itse haluaisin, että minua kutsuttaisiin ihan etunimellä ja kulta-sanana.
naiseksi, emännäksi ja omalla nimellä. akkaki vilahellu ja neiditelty kans, hah, mutta tyyliin "ellei neiti nyt satu muistaan, missäs neiti on" jne.. hellittelynimet yöks. toinen ja kolmas kysymys meni vähä ohi mutta vaikka mulla ihan omaki nimi on niin oikeestaan ihan sama millä nimillä puhuttelee kunhan ei loukkaa.
Etunimellä, olen vain kerran ollut kenenkään emäntä, mutta mies kutsui nimellä (itse käytän sanaa emäntä). Muille jos tarvitsi tarkentaa olin kihlattu/avovaimo. Inhoan hellittelynimiä, ei tarvitse "kullitella", akka, ämmä, muija ovat myös hieman juntteja nimityksiä, "ämmä" on loukkaava, se on kuin "lehmä"... Että en todellakaan kuuntelisi. Emmä sanois mun miestä äijäksi, kundiksi tms. kuulostaisi todella oudolta. Miehille ei niin paljon nimittelyjä olekaan. Isäntä ois tietty, mutta se ei ole niin tarttunut. Se on "mun mies" jos on muuta kun etunimi. Jos mies kutsuisi äidiksi, korjaisin kyllä että en todellakaan ole. Olen vain lasteni äiti, en mieheni. Vaimo ja rouva, okei, joo, ymmärrän, mutta ehkä vanhemmat ihmiset.
"Onko väliä, tuntevatko nämä ihmiset sinua vai eivät?" Että tätä mä en käsitä. Ai hänelle? No ei kai, kyllä se nimitys kuulemma pysyy samana. Vai mulle? Ihan sama. Emmä nimittele miestäni tutuille enkä tuntemattomille ja odotan samaa häneltä.
Eli: etunimi, isäntä/emäntä, kihlattu, avopuoliso/puoliso, mun mies/mun nainen.
Siinä ne tiivistettynä joka suuntaan. Lapsille: äitinne/isänne tai etunimi.
Puhuessaan minulle mieheni sanoo vaimoksi, joskus myös "mein mamiksi" tai puhuttelee nimellä. Tutuille puhuessaan hän käyttää minusta nimeä tai sanoo emännäksi. Vieraammille puhuu vaimosta.
Joskus, kun hän on hiukan närkästynyt (unohdin täyttää pissapojan säiliön tms.) hän sanoo akaksi, sekin kuitenkin rakkaudella. Harvoin todella suuttuessaan ei taida kutsua miksikään. Enpä ole tuota ennen ajatellutkaan... Parempi niin kuin että tarvitsisi kuulla rumia nimittelyjä.
Ei minussa herää mitään ihmeempiä mielikuvia, kutsuupa hän minua miten hyvänsä. Mielikuvat tulevat enemmänkin siitä, missä yhteydessä ja miten hän puhuu minulle tai minusta.
Emäntää ja isäntää käytetään yleisesti myös Länsi-Suomessa, ainakin keski-ikäiset maalaiset. (Huoh...) Vaikkei maatalossa asuttaisikaan, sillä kaiketi kerrotaan, että ollaan oman talon (tai kerrostalo-osakkeen) isäntäväkeä.
Mitenkäs itse ukkomiehenä kutsut puolisoasi?
Hänelle itselleen ja hänet tunteville etunimellä. Satunnaisesti jollain lempinimellä. Vieraammille ihmisille puhun vaimosta.
Joku ylempänä ihmetteli kysymystäni erilaisesta nimittelystä tutuille ja tuntemattomille. Kysymys tuli mieleeni, kun joku nainen närkästyi siitä, että hänestä oli puhuttu jollekin kuin "ventovieraasta".
Ihan yleisestihän tutuille puhuessa käytetään puolisosta nimeä, nämä kun tietävät, kenestä on kyse. Vieraammille, jotka eivät tiedä puhujan perhesuhteista, puhutaan vaimosta tai miehestä. Mitenkäs siitäkin voi loukkaantua? Vaikka mistäpä ei voisi... Omaan korvaan särähtää, kun pariskunta alkaa lapsen saatuaan äiditellä ja isitellä toisiaan julkisesti, vaikkei lapsi edes olisi paikalla.
Eipä sitä arjessa tule edes paljoa ajatelleeksi, miten toista kutsuu. Ihan kiva, että laitoit aloituksen, niin tulee sitäkin mietittyä.
minua kutsuu tuttavien läsnäollessa nimestä lyhennetyllä lempinimelläni jota monet tutut käyttävät, tai kokonimellä. Kaksin ollessa kutsunut minua nimityksillä kulta, rakas, kultarakas.
minua jostakin syystä loukkaisi ja muistaisin pitkään jos minua sanottaisiin akaksi, muijaksi tai ämmäksi. ämmästä ja akasta tulee jotenkin vanha ruma kiukkuinen epämielyttävä nainen mieleen, miksi lie muijakin tuntuu halventavalta jotenkin.
rakas 5%,äiti 5% eukko, vaimo3%, kissa 3% muut 3%
Etunimelläni kutsuu minua yleensä, mutta joskus pyytäessään minua esim. tuomaan jotain hänelle tai tekemään jotain, niin käyttää sanaa nainen tai vaimo. :D Hän käyttää näitä nimityksiä myös mieskavereidensa seurassa, mutta muiden ihmisten kuulolla poikkeuksetta etunimeäni. Olen tyytyväinen tähän näin.
Akka ja ämmä ovat loukkaavia nimiä ja tietysti kaikki huorahtavat nimitykset myös. Emäntä, vaimoke, vaimo ja eukko menettelee, eri puolella Suomea käytetään näitä normaalina nimittelynä. Olen kuullut naisten käyttävän miehestään kulta nimitystä enemmän, miks miehetkin ei voisi käyttää sitä. Mieskin vois keksiä jonkun oman kivan hellittelynimen vaimolleen tai kumppanilleen. Usein miehet ovat vieraskoreita eivätkä sano kuin yleisesti käytettyjä nimityksiä kaikkien kuullen.
Mitä vikaa muijassa on?