Virrankulutus seurantaan

Jännitteen seuraaminen kertoo kyllä osapuilleen asioita, mutta ei sillä mitään hääviä seurantaa pysty tekemään. Napajännite kun on varsin riippuvainen senhetkisestä kulutuksesta, ja jos ei ole virtamittausta, niin ei tiedä mikä kulutuksen/latauksen suuruus on. Jos systeemissä on esim. aurinkopaneeli lataamassa, niin koko aurikoisen ajan olet vieläkin epätietoisempi oikeasta akun kapasiteetistä, koska latausjännite nostaa akun napajännitettä huomattavasti korkeammalle kuin mitä se lepotilassaan on.

Taidanpa hankkia tuon NASAn mittarin, eihän se mikään kovin edullinen ole, mutta ...

Anttiheikki kirjoitti:

Jännitteen seuraaminen kertoo kyllä osapuilleen asioita, mutta ei sillä mitään hääviä seurantaa pysty tekemään. Napajännite kun on varsin riippuvainen senhetkisestä kulutuksesta, ja jos ei ole virtamittausta, niin ei tiedä mikä kulutuksen/latauksen suuruus on. Jos systeemissä on esim. aurinkopaneeli lataamassa, niin koko aurikoisen ajan olet vieläkin epätietoisempi oikeasta akun kapasiteetistä, koska latausjännite nostaa akun napajännitettä huomattavasti korkeammalle kuin mitä se lepotilassaan on.

Taidanpa hankkia tuon NASAn mittarin, eihän se mikään kovin edullinen ole, mutta ...

Lue lisää

Veneen sähkönkulutus kertyy pääasiassa ilta ja yö-aikoina. Lisäksi muutoinkin aurinkoisella ilmalla oleskellaan ulkona eikä käytetä sähkölaitteita.
Napajännite riippuu sen hetkisestä kulutuksesta, mutta antaa riittävän tarkkuuden akkujen varaustilasta. Ei ole mitään hyötyä tietää akun kapasiteettia ampeeritunnin tarkkuudella. Riittä aivan hyvin kun tietää, että se on puolityhjä.
Aurinkokennojärjestelmä lataa veneen akkua korkeintaan muutamalla ampeerilla. Keskimäärin liikutaan ampeerissa. Jos veneessä on suuri virrantarve, joka ihan oikeasti kuluttaa akkua, niin ampeerin ylimääräinen teho on vain hyttysen aivastus akkujännitteessä.
Kannattaa laskea veneen keskimääräinen virrankulutus vuorokaudessa, mitoittaa akusto sen perusteella ja mitoittaa lisäksi latausteho keskimääräisen ajoajan perusteella. Tällöin akut ovat keskimäärin aina riittävästi varatut.
Tavallisin ongelma on ylisuuri sähkönkulutus latausaikaan nähden. Akkukapasiteetin kasvattaminen ei auta mitään, sillä akut eivät koskaan ehdi latautua riittävästi. Jos on ruuri kulutus tarvitaan suuri latausteho ja paljon kapasiteettia. Optimoitu järjestelmä toimii tehokkaasti.

ajelehtija. kirjoitti:

Veneen sähkönkulutus kertyy pääasiassa ilta ja yö-aikoina. Lisäksi muutoinkin aurinkoisella ilmalla oleskellaan ulkona eikä käytetä sähkölaitteita.
Napajännite riippuu sen hetkisestä kulutuksesta, mutta antaa riittävän tarkkuuden akkujen varaustilasta. Ei ole mitään hyötyä tietää akun kapasiteettia ampeeritunnin tarkkuudella. Riittä aivan hyvin kun tietää, että se on puolityhjä.
Aurinkokennojärjestelmä lataa veneen akkua korkeintaan muutamalla ampeerilla. Keskimäärin liikutaan ampeerissa. Jos veneessä on suuri virrantarve, joka ihan oikeasti kuluttaa akkua, niin ampeerin ylimääräinen teho on vain hyttysen aivastus akkujännitteessä.
Kannattaa laskea veneen keskimääräinen virrankulutus vuorokaudessa, mitoittaa akusto sen perusteella ja mitoittaa lisäksi latausteho keskimääräisen ajoajan perusteella. Tällöin akut ovat keskimäärin aina riittävästi varatut.
Tavallisin ongelma on ylisuuri sähkönkulutus latausaikaan nähden. Akkukapasiteetin kasvattaminen ei auta mitään, sillä akut eivät koskaan ehdi latautua riittävästi. Jos on ruuri kulutus tarvitaan suuri latausteho ja paljon kapasiteettia. Optimoitu järjestelmä toimii tehokkaasti.

Lue lisää

... tuota:
"Tavallisin ongelma on ylisuuri sähkönkulutus latausaikaan nähden. Akkukapasiteetin kasvattaminen ei auta mitään, sillä akut eivät koskaan ehdi latautua riittävästi. "

Pieni (esim. 100 Ah) käyttöakku ei tosiaan ehdi yleensä latautua riittävästi, koska se ottaa virtaa vastaan vain vähän, aluksi ehkä varttitunnin 20 A, pian virta putoaa muutaman A tasolle. Näin on, vaikka moottorin laturista lähtisi 90 A.

Mutta jos käyttöakusto on esim. 600 Ah, se ottaa pitkään (ehkä tunnin ajan) kaikki tarjolla olevat 90 A sisään ja myöhemminkin paljon.

Jos päivittäinen sähkönkäyttö on esim 50 Ah, pieneen käyttöakkuun sen saaminen on aika epätoivoista ja vaatii ehkä 5-10 h moottorin käyttöä. 600 Ah akustoon tuo 50 Ah hurahtaa alta tunnin.

Kuten sanoit:
"Jos on ruuri kulutus tarvitaan suuri latausteho ja paljon kapasiteettia. Optimoitu järjestelmä toimii tehokkaasti. "
Mutta auttaa suuri akkukapasiteetti ihmeesti myös, vaikka kulutus ei niin suuri olisikaan. Auttaa myös pidentämään akuston käyttöikää.


Muuten, veneen sähkönkulutus riippuu paljon veneen koosta ja varustelusta sekä käyttötavasta. Esim. reilun kokoisessa purkkarissa kulutus voi olla
- jääkaappi 24 x 2 A (lämpimillä vesillä jopa 24 x 4 A) = noin 50 Ah (pieni kaappi ehkä 25 Ah)
- autopilotti (Autohelm 6000-series yms) 2 h päällä vie 2 x 5 A = 10 Ah (pinnapilotti vähemmän)
- plotteri, mittarit vhf 5 h päällä = 10 Ah
- sisävaloja 3 h x 3 kpl = noin 10 Ah
Nuo yhteensä noin 80 Ah / vrk.

Ei tuosta voi sanoa, että pääosa yöaikaan.

29 kirjoitti:

... tuota:
"Tavallisin ongelma on ylisuuri sähkönkulutus latausaikaan nähden. Akkukapasiteetin kasvattaminen ei auta mitään, sillä akut eivät koskaan ehdi latautua riittävästi. "

Pieni (esim. 100 Ah) käyttöakku ei tosiaan ehdi yleensä latautua riittävästi, koska se ottaa virtaa vastaan vain vähän, aluksi ehkä varttitunnin 20 A, pian virta putoaa muutaman A tasolle. Näin on, vaikka moottorin laturista lähtisi 90 A.

Mutta jos käyttöakusto on esim. 600 Ah, se ottaa pitkään (ehkä tunnin ajan) kaikki tarjolla olevat 90 A sisään ja myöhemminkin paljon.

Jos päivittäinen sähkönkäyttö on esim 50 Ah, pieneen käyttöakkuun sen saaminen on aika epätoivoista ja vaatii ehkä 5-10 h moottorin käyttöä. 600 Ah akustoon tuo 50 Ah hurahtaa alta tunnin.

Kuten sanoit:
"Jos on ruuri kulutus tarvitaan suuri latausteho ja paljon kapasiteettia. Optimoitu järjestelmä toimii tehokkaasti. "
Mutta auttaa suuri akkukapasiteetti ihmeesti myös, vaikka kulutus ei niin suuri olisikaan. Auttaa myös pidentämään akuston käyttöikää.


Muuten, veneen sähkönkulutus riippuu paljon veneen koosta ja varustelusta sekä käyttötavasta. Esim. reilun kokoisessa purkkarissa kulutus voi olla
- jääkaappi 24 x 2 A (lämpimillä vesillä jopa 24 x 4 A) = noin 50 Ah (pieni kaappi ehkä 25 Ah)
- autopilotti (Autohelm 6000-series yms) 2 h päällä vie 2 x 5 A = 10 Ah (pinnapilotti vähemmän)
- plotteri, mittarit vhf 5 h päällä = 10 Ah
- sisävaloja 3 h x 3 kpl = noin 10 Ah
Nuo yhteensä noin 80 Ah / vrk.

Ei tuosta voi sanoa, että pääosa yöaikaan.

Lue lisää

Minulla on 100 litran jääkaappi ja sen keskikulutus on 0,8A tunnissa. Lauhdutinta viilennetään pc-flektillä.

Sisävaloiksi led-lamput, jolloin kulutus putoaa viidesosaan.

29 kirjoitti:

... tuota:
"Tavallisin ongelma on ylisuuri sähkönkulutus latausaikaan nähden. Akkukapasiteetin kasvattaminen ei auta mitään, sillä akut eivät koskaan ehdi latautua riittävästi. "

Pieni (esim. 100 Ah) käyttöakku ei tosiaan ehdi yleensä latautua riittävästi, koska se ottaa virtaa vastaan vain vähän, aluksi ehkä varttitunnin 20 A, pian virta putoaa muutaman A tasolle. Näin on, vaikka moottorin laturista lähtisi 90 A.

Mutta jos käyttöakusto on esim. 600 Ah, se ottaa pitkään (ehkä tunnin ajan) kaikki tarjolla olevat 90 A sisään ja myöhemminkin paljon.

Jos päivittäinen sähkönkäyttö on esim 50 Ah, pieneen käyttöakkuun sen saaminen on aika epätoivoista ja vaatii ehkä 5-10 h moottorin käyttöä. 600 Ah akustoon tuo 50 Ah hurahtaa alta tunnin.

Kuten sanoit:
"Jos on ruuri kulutus tarvitaan suuri latausteho ja paljon kapasiteettia. Optimoitu järjestelmä toimii tehokkaasti. "
Mutta auttaa suuri akkukapasiteetti ihmeesti myös, vaikka kulutus ei niin suuri olisikaan. Auttaa myös pidentämään akuston käyttöikää.


Muuten, veneen sähkönkulutus riippuu paljon veneen koosta ja varustelusta sekä käyttötavasta. Esim. reilun kokoisessa purkkarissa kulutus voi olla
- jääkaappi 24 x 2 A (lämpimillä vesillä jopa 24 x 4 A) = noin 50 Ah (pieni kaappi ehkä 25 Ah)
- autopilotti (Autohelm 6000-series yms) 2 h päällä vie 2 x 5 A = 10 Ah (pinnapilotti vähemmän)
- plotteri, mittarit vhf 5 h päällä = 10 Ah
- sisävaloja 3 h x 3 kpl = noin 10 Ah
Nuo yhteensä noin 80 Ah / vrk.

Ei tuosta voi sanoa, että pääosa yöaikaan.

Lue lisää

Akkukapasiteetin kasvattaminen ei ole ratkaisu latausongelmaan. Vaikka ylisuureen akkumäärään saa työnnettyä lähes kaiken lataustehon, ei jännite nouse käytännössä lainkaan. Tällöin laitteiden käyttöjännite on liian alhainen. Laitteet eivät toimi kunnollisesti alijännitteellä. Esim. lämmittimet vaativat tietyn tason, jotta hehkuvaiheet toimivat oikein. Sama pätee moneen muuhunkin vene-elektroniikkaan esim. jääkaappi saattaa jopa sammua elektroniikan pysättäessä toiminnan, jotteivat akut tyhjene täysin.

Tuo aikaisemmin mainittu järjestelmän optimointi on kaiken A ja O.

A ja O kirjoitti:

Akkukapasiteetin kasvattaminen ei ole ratkaisu latausongelmaan. Vaikka ylisuureen akkumäärään saa työnnettyä lähes kaiken lataustehon, ei jännite nouse käytännössä lainkaan. Tällöin laitteiden käyttöjännite on liian alhainen. Laitteet eivät toimi kunnollisesti alijännitteellä. Esim. lämmittimet vaativat tietyn tason, jotta hehkuvaiheet toimivat oikein. Sama pätee moneen muuhunkin vene-elektroniikkaan esim. jääkaappi saattaa jopa sammua elektroniikan pysättäessä toiminnan, jotteivat akut tyhjene täysin.

Tuo aikaisemmin mainittu järjestelmän optimointi on kaiken A ja O.

Lue lisää

Edellä oletettiin vrk-kulutukseksi 80 Ah ja akkukapasiteetiksi 600 Ah versus 100 Ah.

Kun akkuja ladataan, aluksi lataus on ripeää, hidastuu akkujen täyttyessä. Toisaalta lyijyakkujen varausta ei saisi päästää koskaan juuri 50 % varasutilan alle. 100 Ah akulla tuo ei onnistu ilman useita latauskertoja vuorokaudessa. 600 Ah akustolla tuo 80 Ah pudottaa täyteen ladatun akuston varausta vain hieman, 85 % tasolle.

Jotta lataus olisi nopeaa, siinä 600 Ah akustossa voi latauksen antaa pudota esim 50-60 % tasolle. Silloin tuon 80 Ah päiväkuorman saa ladattua hyvin nopeasti (samalla akuston varaustila nousee noin 75 % tasolle).

Tuossa isossa akustossa sen kokoon nähden pieni max kulutus, ehkä 10 A, ei juuri napajännitettä hetkauta, kun akuston varaus on siellä 60-70 % tasolla, napajännite pysyy aina hyvänä. Kokemuksesi on ilmeisesti pienestä käyttöakusta, jossa napajännite tosiaan saattaa kuormitettaessa pudota turhan alas.

Ei taida nykyakuista saada korkkeja auki, jotta ominaispainon saisi mitattua. Muutoinkin akkutilaan konttaaminen päivittäin ei paljon mieltä ylennä.
Akkujen napajännite kuormitettuna kertoo varaustilan käytännössä riittävän tarkasti. Mitään ylimääräisiä mittareita ei tarvita, sillä volttimittari löytyy lähes kaikista vene-elektroniikasta kaikuluotaimista, GPS laitteista, karttapiirtureista, tutkista ym.

ajelehtija. kirjoitti:

Ei taida nykyakuista saada korkkeja auki, jotta ominaispainon saisi mitattua. Muutoinkin akkutilaan konttaaminen päivittäin ei paljon mieltä ylennä.
Akkujen napajännite kuormitettuna kertoo varaustilan käytännössä riittävän tarkasti. Mitään ylimääräisiä mittareita ei tarvita, sillä volttimittari löytyy lähes kaikista vene-elektroniikasta kaikuluotaimista, GPS laitteista, karttapiirtureista, tutkista ym.

Lue lisää

Mikä on edes 10% tarkkudella akkuni varaustila? Aurinkopaneli lataa akkua, purjehdusmittarit ovat päällä, autopilotti ohjaa laiskasti, takakajuutassa on valo päällä, likka kuuntelee parhaillaan CD-levyä, jääkaappin kompressori sammui 30 sek sitten, jännitemittari näyttää juuri nyt 12,75V.

Ainakaan minulla ei olisi hajuakaan varaustilasta pelkän volttimittarin avulla. Akkumonitorini näyttää kuitenkin, että varausta on jäljellä 78% asetettuun sopivaan raja-arvoon ja hieman pitemmän ajan keskiarvokulutuksella akku kestää 38,4 tuntia tähän raja-arvoon. Tämä jo kertoo ainakin minulle ihan tarpeeksi.

2 + 15 = ? kirjoitti:

Mikä on edes 10% tarkkudella akkuni varaustila? Aurinkopaneli lataa akkua, purjehdusmittarit ovat päällä, autopilotti ohjaa laiskasti, takakajuutassa on valo päällä, likka kuuntelee parhaillaan CD-levyä, jääkaappin kompressori sammui 30 sek sitten, jännitemittari näyttää juuri nyt 12,75V.

Ainakaan minulla ei olisi hajuakaan varaustilasta pelkän volttimittarin avulla. Akkumonitorini näyttää kuitenkin, että varausta on jäljellä 78% asetettuun sopivaan raja-arvoon ja hieman pitemmän ajan keskiarvokulutuksella akku kestää 38,4 tuntia tähän raja-arvoon. Tämä jo kertoo ainakin minulle ihan tarpeeksi.

Lue lisää

Volttimittaria oppii lukemaan nopeasti kun veneilee paljon ja seuraa miten virtaa kuluu kun eri vempeleet ovat käytössä. 12.75 jos tuossa tilanteessa volttimittari näyttää niin täynnähän nuo akut ovat tietenkin.

mittarimies kirjoitti:

Volttimittaria oppii lukemaan nopeasti kun veneilee paljon ja seuraa miten virtaa kuluu kun eri vempeleet ovat käytössä. 12.75 jos tuossa tilanteessa volttimittari näyttää niin täynnähän nuo akut ovat tietenkin.

Lue lisää

Tuolla edella oli hyvä esimerkki. mietipä sitä.

Volttimittari kertoo ehkä paraiten akun varasutilan, kun akku on ollut usean tunnin lepotilassa, siis kuormittamatta ja ilman latausta.

Kuormitetun akun mittauksessa on aina paljon virhettä, siihen vaikuttaa liian moni asia, akun lämpötila, kuorman suuruus ja päälläoloaika, mahdollinen lataus tai kauanko sen loppumisesta on sekä mikä oli latausvirta. Taitaa akun iän / sisävastuksen muuttumisenkin huomioon otto olla aika arvailua vaikka tuo mittaus onkin osavastaus tähän.

35 kirjoitti:

Tuolla edella oli hyvä esimerkki. mietipä sitä.

Volttimittari kertoo ehkä paraiten akun varasutilan, kun akku on ollut usean tunnin lepotilassa, siis kuormittamatta ja ilman latausta.

Kuormitetun akun mittauksessa on aina paljon virhettä, siihen vaikuttaa liian moni asia, akun lämpötila, kuorman suuruus ja päälläoloaika, mahdollinen lataus tai kauanko sen loppumisesta on sekä mikä oli latausvirta. Taitaa akun iän / sisävastuksen muuttumisenkin huomioon otto olla aika arvailua vaikka tuo mittaus onkin osavastaus tähän.

Lue lisää

Kysymys on siitä, että volttimittari kertoo kuormitetun akun varaustilan riittävän tarkasti, jotta voi arvioida onko akku puolitäysi vai lähes tyhjä. Volttimittaria pitää osata kylläkin vähän käyttää, joten aivan avuttomille se ei sovi.
Jos akku säilyttää hyvin jännitteensä kuormitettuna se on hyväkuntoinen. Mutta jos jännite putoaa vauhdilla, vaikka akkua on juuri ladattu, niin akku alkaa olla entinen.

Eli volttimittarilla saa suuripiirteistä tietoa akun varaustilasta.

Mitä hyötyä on tietää että akku on 67% täynnä ja käytetyllä kuomalla akku kestää 34,56 tuntia. Tuollainen tiedon tarkkuus on tarpeen vain uusavuttomille.

21 kirjoitti:

Kysymys on siitä, että volttimittari kertoo kuormitetun akun varaustilan riittävän tarkasti, jotta voi arvioida onko akku puolitäysi vai lähes tyhjä. Volttimittaria pitää osata kylläkin vähän käyttää, joten aivan avuttomille se ei sovi.
Jos akku säilyttää hyvin jännitteensä kuormitettuna se on hyväkuntoinen. Mutta jos jännite putoaa vauhdilla, vaikka akkua on juuri ladattu, niin akku alkaa olla entinen.

Eli volttimittarilla saa suuripiirteistä tietoa akun varaustilasta.

Mitä hyötyä on tietää että akku on 67% täynnä ja käytetyllä kuomalla akku kestää 34,56 tuntia. Tuollainen tiedon tarkkuus on tarpeen vain uusavuttomille.

Lue lisää

"Kysymys on siitä, että volttimittari kertoo kuormitetun akun varaustilan riittävän tarkasti, jotta voi arvioida onko akku puolitäysi vai lähes tyhjä."

Juupa juu, mutta juuri tuota haluan välttää. Akku ei saa päästä lähes tyhjäksi, lyhentää turhaan akun käyttöikää.

mittarimies kirjoitti:

Volttimittaria oppii lukemaan nopeasti kun veneilee paljon ja seuraa miten virtaa kuluu kun eri vempeleet ovat käytössä. 12.75 jos tuossa tilanteessa volttimittari näyttää niin täynnähän nuo akut ovat tietenkin.

Lue lisää

Tuli väärä vastaus. Akusta on kapasiteettia jäljellä enää 30%. Jos akussa olisi vain kuormaa veikkauksesi voi pitää paikkansa. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja aurinkokenno nostaa jännitteen sinua hämäävän korkealle.

20 kirjoitti:

"Kysymys on siitä, että volttimittari kertoo kuormitetun akun varaustilan riittävän tarkasti, jotta voi arvioida onko akku puolitäysi vai lähes tyhjä."

Juupa juu, mutta juuri tuota haluan välttää. Akku ei saa päästä lähes tyhjäksi, lyhentää turhaan akun käyttöikää.

Lue lisää

Akku ei pääse tyhjäksi, jos kuormitetun akun napajännitettä ei päästä alle 11 V. Tyhjän akun napajännite on 10,5 V.

Ampeerituntilaskuri ei kerro mitään akun kunnosta. Voit yrittää pumpata täysin tyhjästä akusta virtaa ulos, jos ampeerituntilaskuri väittää sitä siellä vielä olevan.

17 + 3 = ? kirjoitti:

Tuli väärä vastaus. Akusta on kapasiteettia jäljellä enää 30%. Jos akussa olisi vain kuormaa veikkauksesi voi pitää paikkansa. Aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta ja aurinkokenno nostaa jännitteen sinua hämäävän korkealle.

Lue lisää

Aurinkokenno nostaa jännitteen korkeaksi, jos mitään kuormaa ei ole. Kaiken lisäksi täytyy olla aika ääliö, jos mittaa akun napajännitettä samalla kun lataa akkua.

Jos esim. 50W aurinkokenno on kohtisuoraan aurinkoon eikä sitä varjosteta lainkaan, niin virtaa saadaan karvan alle 3A. Tämä ei toteudu käytännössä koskaan, vaan auriko paistaa aina vinottaion tai joku hieman varjostaa kennoa. Tällöin virta putoaa murto-osaan. Veikkaisin, että kiinteällä kennolla keskimääräinen virta on 0,5A tienoilla. Kenno ei vaikuta mitenkään akkujen jännitteeseen, mikäli samalla kuormaa on 10A.

20 kirjoitti:

Akku ei pääse tyhjäksi, jos kuormitetun akun napajännitettä ei päästä alle 11 V. Tyhjän akun napajännite on 10,5 V.

Ampeerituntilaskuri ei kerro mitään akun kunnosta. Voit yrittää pumpata täysin tyhjästä akusta virtaa ulos, jos ampeerituntilaskuri väittää sitä siellä vielä olevan.

Lue lisää

"Akku ei pääse tyhjäksi, jos kuormitetun akun napajännitettä ei päästä alle 11 V."

Kun 150 W aurinkopaneelit (minulla 200W) työntävät lähes tyhjään pieneen akkuun noin 10 A virtaa, akun jännite voi olla paljon yli 12 V vaikka siinä olisi jääkaappi ja pari valoa kuormana. Akku on silti lähes tyhjä.

17 kirjoitti:

"Akku ei pääse tyhjäksi, jos kuormitetun akun napajännitettä ei päästä alle 11 V."

Kun 150 W aurinkopaneelit (minulla 200W) työntävät lähes tyhjään pieneen akkuun noin 10 A virtaa, akun jännite voi olla paljon yli 12 V vaikka siinä olisi jääkaappi ja pari valoa kuormana. Akku on silti lähes tyhjä.

Lue lisää

Jos kuormitat tuollaisella panelipatterilla ladattavaa pientä tyhjää akkua 50A, niin napajännite notkahtaa samantien.

Ei kukaan täysijärkinen yritä mitata akun jännitettä mikäli sitä samanaikaisesti ladataan taikka sitten kuormitetaan suurelle virralla.

Eivät asiat ole monimutkaisia ellei sitä tahallaan yritetä tehdä.

2 + 15 = ? kirjoitti:

Mikä on edes 10% tarkkudella akkuni varaustila? Aurinkopaneli lataa akkua, purjehdusmittarit ovat päällä, autopilotti ohjaa laiskasti, takakajuutassa on valo päällä, likka kuuntelee parhaillaan CD-levyä, jääkaappin kompressori sammui 30 sek sitten, jännitemittari näyttää juuri nyt 12,75V.

Ainakaan minulla ei olisi hajuakaan varaustilasta pelkän volttimittarin avulla. Akkumonitorini näyttää kuitenkin, että varausta on jäljellä 78% asetettuun sopivaan raja-arvoon ja hieman pitemmän ajan keskiarvokulutuksella akku kestää 38,4 tuntia tähän raja-arvoon. Tämä jo kertoo ainakin minulle ihan tarpeeksi.

Lue lisää

Miten tuo akkumonitori tekee tuon analyysin?
Mitä arvoja se käyttää?
Akkumonitori siis ilmoittaa että aikaa on 38,4 tuntia, ottaako se myös huonioon sen että aurinko laskee tuona aikana?
Luulempa että volttimittari, matikkapää ja maalaisjärki on paras mittus.

Mittarimies kirjoitti:

Miten tuo akkumonitori tekee tuon analyysin?
Mitä arvoja se käyttää?
Akkumonitori siis ilmoittaa että aikaa on 38,4 tuntia, ottaako se myös huonioon sen että aurinko laskee tuona aikana?
Luulempa että volttimittari, matikkapää ja maalaisjärki on paras mittus.

Lue lisää

Se akkumonitori mittaa akustoon menevää/sieltä otettavaa virtaa sekä napajännitettä.
Se monitori myös tietää, miten paljon sinne akkuun pitää laittaa ampeeritunteja, jotta akku latautuu täyteen sekä millä virralla akusta saa kuinkakin paljon ampeeritunteja ja vielä miten erilaiset latausvirrat/purkuvirrat (C-arvo) vaikuttaa akun kapasiteettiin.
Parhaat akkumonitorit on lisäksi "oppivia", eli kalibroivat itse itsensä virta- ja jännitearvoja mittaamalla.

Ei se akkumonitori tiedä, että aurinko laskee tuona aikana. Sitten kun aurinko laskee, muuttuu myös lukema, koska akusta otettavan virran määrä kasvaa kun kenno ei enää tuota virtaa kulutukseen. Sammoin se lukema muuttuu, jos muutat kulutusta vaikkapa laittamalla telkkarin päälle.
Akkumonitorit on viisaita laitteita, niissä on "älyä" ja laskentakapasiteettia riittävästi akun varaustilan ja kunnon kertomiseen.

2+9 kirjoitti:

Jos kuormitat tuollaisella panelipatterilla ladattavaa pientä tyhjää akkua 50A, niin napajännite notkahtaa samantien.

Ei kukaan täysijärkinen yritä mitata akun jännitettä mikäli sitä samanaikaisesti ladataan taikka sitten kuormitetaan suurelle virralla.

Eivät asiat ole monimutkaisia ellei sitä tahallaan yritetä tehdä.

Lue lisää

Minä katson mielummin siitä akkumonitoristani haluamani tiedon kuin teen seuraavaa:

- Kaivan akut esiin. Ne on meillä takakajuutan laverin alla. Yleensä tässä päällä on tietenkin joitain kasseja, peitteitä, lakanoita yms.
- Otan työkalut esiin
- Irroitan aurinkokennoilta tulevan latausjohdon
- Kytken kaiken suuren kuorman pois
- Odotan jonkun aikaa, koska eihän muuten saada luotettavaa lukemaa
- Mittaan
- Kytken latauksen jälleen aurinkokennoille
- Järjestelen taas takakajuutan
- Laitan työkalut pois
- Perustelen perheelle, miksi sotkin kaikki paikat
- Suoritan laskutoimitukset

Ei yhtään monimutkaista!!!

3 + 9 kirjoitti:

Minä katson mielummin siitä akkumonitoristani haluamani tiedon kuin teen seuraavaa:

- Kaivan akut esiin. Ne on meillä takakajuutan laverin alla. Yleensä tässä päällä on tietenkin joitain kasseja, peitteitä, lakanoita yms.
- Otan työkalut esiin
- Irroitan aurinkokennoilta tulevan latausjohdon
- Kytken kaiken suuren kuorman pois
- Odotan jonkun aikaa, koska eihän muuten saada luotettavaa lukemaa
- Mittaan
- Kytken latauksen jälleen aurinkokennoille
- Järjestelen taas takakajuutan
- Laitan työkalut pois
- Perustelen perheelle, miksi sotkin kaikki paikat
- Suoritan laskutoimitukset

Ei yhtään monimutkaista!!!

Lue lisää

Melko avuton äijä.
Tuskin osaisit käyttää edes yleismittaria, saati laskea jotain.
Ihhan hyvä varmaan sinulle se monitori.

monitoriton kirjoitti:

Melko avuton äijä.
Tuskin osaisit käyttää edes yleismittaria, saati laskea jotain.
Ihhan hyvä varmaan sinulle se monitori.

Alkuperäinen tarkoitus viestiketjulla ei ollut saada aikaiseksi kenellekään pahaa mieltä, mutta kuten usein näyttää tapahtuvan, keskustelu menee asiattomaksi.

Osa kirjoittajista selvästi pärjää pelkällä jännitteen mittaustiedolla, eikä siinä mielestäni mitään epäilyttävää ole, heille se tarkkuus riittää, ja sillä on selvästikin tullut toimeen ennen ja tulee vastakin.

Minäkin olen pärjännyt siten n. 20-vuotta, mutta pienen akkukapasiteetin ja heikon laustehon vuoksi on aina sillointällöin ollut melkoista epävarmuutta siitä onko kylmällä säällä vene vielä aamulla lämpimänä, tai vastaavasti helteisellä säällä kiinnostaa onko maito aamulla kokkareista. Ja vaikka nyt ei jääkaapin kanssa ihan noin kriittistä olisikaan, että eväät ehtisivät pahentua yön aikana, niin se kompressorikaapin "hyrähtely" jaksamatta jäädä käyntiin on aika kiusallista kuunneltavaa aamuyön tunteina.

Kiitän kaikkia asiallisesti aiheeseen paneutuneita vastauksistaan. Jos jollain vielä on kokemusta Ah mittarin toimivista ja toimimattomista ominaisuuksista, niin niistä olen kiinnostunut.

monitoriton kirjoitti:

Melko avuton äijä.
Tuskin osaisit käyttää edes yleismittaria, saati laskea jotain.
Ihhan hyvä varmaan sinulle se monitori.

Olen avuton varsinkin sähköasioissa. On vielä monia asioita, joita en tiedä. Olen kyllä kovasti yrittänyt täyttää puuttuvaa tietoisuutta mm. korkeakoulututkinnolla ja lukuisilla muillakin kursseilla. Vaikka työuranikin on vain noin 20 vuoden mittainen, en siltikään voi pitää itseäni täysin oppineena. Tämän takia olenkin pitänyt veneestäni löytyvää akkumonitoria ihan hyvänä kapineena. Varsinkin aika innokkaana purjehtijana rajoitetusta akkukapasiteetista ottaa mielellään kaiken kapasiteetin hyväksi siten, että akut voivat jatkuvasti hyvin.

Tiedän hyvinkin pystyväni päättelemään melkoisen paljon sillä pelkällä jännitemittarilla. On kuitenkin paljon sellaisia tilanteita, jolloin en vain viitsisi nähdä vaivaa. Akkumonitorista vain näkee niin helposti niin monenlaisia asioita ihan suoraan.

3 + 5 kirjoitti:

Olen avuton varsinkin sähköasioissa. On vielä monia asioita, joita en tiedä. Olen kyllä kovasti yrittänyt täyttää puuttuvaa tietoisuutta mm. korkeakoulututkinnolla ja lukuisilla muillakin kursseilla. Vaikka työuranikin on vain noin 20 vuoden mittainen, en siltikään voi pitää itseäni täysin oppineena. Tämän takia olenkin pitänyt veneestäni löytyvää akkumonitoria ihan hyvänä kapineena. Varsinkin aika innokkaana purjehtijana rajoitetusta akkukapasiteetista ottaa mielellään kaiken kapasiteetin hyväksi siten, että akut voivat jatkuvasti hyvin.

Tiedän hyvinkin pystyväni päättelemään melkoisen paljon sillä pelkällä jännitemittarilla. On kuitenkin paljon sellaisia tilanteita, jolloin en vain viitsisi nähdä vaivaa. Akkumonitorista vain näkee niin helposti niin monenlaisia asioita ihan suoraan.

Lue lisää

Korkakoulututkinto ei vielä sano yhtään mitään.
BB:ssäkin on kuulemma joku korkeakoulun käynyt kaveri, joka on pihalla kuin lumiukko, ja ainoa mistä osaa puhua onpenis ja siemensyöksy.

Fiksuimmat nikkarit ja pelle-pelottomat ja muut keksijät ovat yleensä käyneet korkeintaan ammattikoulun.

Turhia filosofeja on tämä maa pullollaan.
Ja kuten sanoin, kun monitori näyttää päivällä 40 tuntia, niin minä osaan jännitemittarilla päätellä että totuus on n. 25 tuntui, jonka monitorikin ehkä tajuaa kun aurinko menee mailleen.
Tosin aamuyöstä tiedän että kohta aironko nousee akkujen avuksi, ja taas tunnit lisääntyvät, tiedän sen jo ennenkuin aurinko nousee, monitori ei.

Minä sanoisin mielummin että monitori on kiva apuri.
Jos oikein haluaa hifistellä, niin siinä panelissä voi olla sen volttimittarin lisäksi ampperimittari.

monitoriton. kirjoitti:

Korkakoulututkinto ei vielä sano yhtään mitään.
BB:ssäkin on kuulemma joku korkeakoulun käynyt kaveri, joka on pihalla kuin lumiukko, ja ainoa mistä osaa puhua onpenis ja siemensyöksy.

Fiksuimmat nikkarit ja pelle-pelottomat ja muut keksijät ovat yleensä käyneet korkeintaan ammattikoulun.

Turhia filosofeja on tämä maa pullollaan.
Ja kuten sanoin, kun monitori näyttää päivällä 40 tuntia, niin minä osaan jännitemittarilla päätellä että totuus on n. 25 tuntui, jonka monitorikin ehkä tajuaa kun aurinko menee mailleen.
Tosin aamuyöstä tiedän että kohta aironko nousee akkujen avuksi, ja taas tunnit lisääntyvät, tiedän sen jo ennenkuin aurinko nousee, monitori ei.

Minä sanoisin mielummin että monitori on kiva apuri.
Jos oikein haluaa hifistellä, niin siinä panelissä voi olla sen volttimittarin lisäksi ampperimittari.

Lue lisää

"Jos oikein haluaa hifistellä, niin siinä panelissä voi olla sen volttimittarin lisäksi ampperimittari."

Mikä se akkumonitori sitten on? Minun käsitykseni mukaan puhutaan melkoisen samasta asiasta. Tietääkseni kaikissa akkumonitoreissa keskeisenä ominaisuutena on jännitteen ja virran näyttö. Monessa on myöskin jotain muitakin ominaisuuksia, mutta mitä sitten?

Akkumonitoria ei sitten pysty mitenkään tulkitsemaan niin, että auringon laskiessa aika saattaa tippua siitä 40 tunnista 25 tuntiin? Ainakin minä pystyn tulkitsemaan näin helpostikin.

Tekeekö se jostain veneilijästä jotenkin huonomman, jos hän tykkää nähdä suoraan jonkun laitteen arvion esim. käytetystä akkukapasiteetista? Ainakin minun mielipiteeni on se, että tämä ei vaikuta asiaan.

Oikea kustannuskysymyskään tämä ei oikein taida olla. Jossain viestissä mainittu Nasa:n laite maksaa sen 100 euroa ja erilliset mittarit ovat varmaankin saman 100 euroa.

kulutetut ampeeritunnit. Minusta Ah on oleellisin tieto.
Omassa veneessäni sähkönkulutus on hetkittäin aika suuri, kun käytän radiolähetintä (SSB).

laskeehan se kirjoitti:

kulutetut ampeeritunnit. Minusta Ah on oleellisin tieto.
Omassa veneessäni sähkönkulutus on hetkittäin aika suuri, kun käytän radiolähetintä (SSB).

Jos akkumonitorointi laskee kulutetut ampeeritunnit, niin mitä se hyödyttää. Huono akku on tyhjä, vaikka sama monitori kertoo sinne ladatun riittävästi sähköä.

ihmettelen vieläkin kirjoitti:

Jos akkumonitorointi laskee kulutetut ampeeritunnit, niin mitä se hyödyttää. Huono akku on tyhjä, vaikka sama monitori kertoo sinne ladatun riittävästi sähköä.

Ei varmasti kannata tulkita pelkkää Ah lukemaa sokeasti, mutta uskoisin että jos olet vaikkapa kauden alussa tehnyt kokeen akun toiminnasta, esim siten että ensin varaat akun täyteen, purat sitä johonkin tiettyyn jänniterajaan asti (sellaiseen jolla vielä jokin kriittinen laite toimii, esim. jääkaappi), merkkaat puretun Ah arvon mittarin maksimiksi. Näin tekemällä saat oman akkusi oikean kapasiteetin ja käytettävyyden selville. Uskon että Ah mittarista on hyötyä.

En puhu vielä kokemuksesta, mutta uskoisin että Ah lukema kannattaa nollata aina kun akku on täysi, esim. kun tulet veneelle ja aurinkopaneeli on ehtinyt varata akun takuulla täyteen. Tästä kun lähdetään akkua purkamaan, niin uskoisin että näyttämä on aika oikeaa tietoa. Itsekin epäilen että/tiedän että kaikki akkuun päin menevä virta ei varastoidu akkuun, vaan muuttuu lämmöksi yms. häviöiksi, joten pitemmässä käytössä (viikon lomalla) varatun ja puretun virran yksinkertainen yhteen/vähennyslasku tuottaa virheellistä tulosta.

Kunhan saan tilaamani mittarin käyttöön, niin voin kertoa laitteesta jotain käyttökokemusta autotallitutkiskelun ja teskailun pohjalta.

Anttiheikki kirjoitti:

Ei varmasti kannata tulkita pelkkää Ah lukemaa sokeasti, mutta uskoisin että jos olet vaikkapa kauden alussa tehnyt kokeen akun toiminnasta, esim siten että ensin varaat akun täyteen, purat sitä johonkin tiettyyn jänniterajaan asti (sellaiseen jolla vielä jokin kriittinen laite toimii, esim. jääkaappi), merkkaat puretun Ah arvon mittarin maksimiksi. Näin tekemällä saat oman akkusi oikean kapasiteetin ja käytettävyyden selville. Uskon että Ah mittarista on hyötyä.

En puhu vielä kokemuksesta, mutta uskoisin että Ah lukema kannattaa nollata aina kun akku on täysi, esim. kun tulet veneelle ja aurinkopaneeli on ehtinyt varata akun takuulla täyteen. Tästä kun lähdetään akkua purkamaan, niin uskoisin että näyttämä on aika oikeaa tietoa. Itsekin epäilen että/tiedän että kaikki akkuun päin menevä virta ei varastoidu akkuun, vaan muuttuu lämmöksi yms. häviöiksi, joten pitemmässä käytössä (viikon lomalla) varatun ja puretun virran yksinkertainen yhteen/vähennyslasku tuottaa virheellistä tulosta.

Kunhan saan tilaamani mittarin käyttöön, niin voin kertoa laitteesta jotain käyttökokemusta autotallitutkiskelun ja teskailun pohjalta.

Lue lisää

Jännitemittari-kaveri koittaa nyt tehdä kahta asia samalla kertaa: Tutkia akuston kuntoa ja mitata akuston kapasiteettia.
Osaava ja venettään tunteva voi nuo pelkästä jännitetiedosta (yhdistettyna mahdollisesti sen hetken virtatietoon) kertoakin, mutta epätarkkaa se silti on.

Akkumonitori toimii oikein, kun se on kalibroitu oikein ja akusto on kunnossa.
Akkumonitoria käyttävä myös helposti huomaa, milloin akusto on tiensä päässä ja vaatii uusimista.

Se akkumonitori oikein kalibroituna tietää, kuinka paljon kapasiteetti muuttuu milläkin purkaus/latausvirralla. Ei se laske vaan sokeasti akkuun työnnettyö ja sieltä otettua Ah-määrää. Jokaisella akulla on myös tiedossaoleva kerroin, mikä kertoo akkuun ladatun ja siitä otetun Ah-määrän suhteen. Näitä akkumonitori käyttää hyödyksi. Nuo arvot myös muuttuu akun ikääntyessä, joten uudelleenkalibrointi on tarpeen ehkä kerran kaudessa.

-Mika- kirjoitti:

Jännitemittari-kaveri koittaa nyt tehdä kahta asia samalla kertaa: Tutkia akuston kuntoa ja mitata akuston kapasiteettia.
Osaava ja venettään tunteva voi nuo pelkästä jännitetiedosta (yhdistettyna mahdollisesti sen hetken virtatietoon) kertoakin, mutta epätarkkaa se silti on.

Akkumonitori toimii oikein, kun se on kalibroitu oikein ja akusto on kunnossa.
Akkumonitoria käyttävä myös helposti huomaa, milloin akusto on tiensä päässä ja vaatii uusimista.

Se akkumonitori oikein kalibroituna tietää, kuinka paljon kapasiteetti muuttuu milläkin purkaus/latausvirralla. Ei se laske vaan sokeasti akkuun työnnettyö ja sieltä otettua Ah-määrää. Jokaisella akulla on myös tiedossaoleva kerroin, mikä kertoo akkuun ladatun ja siitä otetun Ah-määrän suhteen. Näitä akkumonitori käyttää hyödyksi. Nuo arvot myös muuttuu akun ikääntyessä, joten uudelleenkalibrointi on tarpeen ehkä kerran kaudessa.

Lue lisää

Jännitemittaria ei koskaan tarvitse kalibroida. Pelkällä säännöllisesti tehtävällä vilkaisulla samantien
pystyy kertomaan missä kunnossa akut ovat ja paljonko niissä on ytyä. Homma ei ole edes vaikeaa. Pitää vain seurata säännöllisesti lukeman vaihteluita ja nopeuksia.

Yksikertaisesti, jos jännite alkaa tippua nopeammin kuin alkukesästä, alkavat vanhat akut olla tiensä päässä. Huonokuntoinen akku ei pidä/vastaanota varausta samallailla kuin kunnossa oleva.

Volttimittari kertoo samanaikaisesti akun kunnon ja kuinka paljon akussa on vielä potkua, jos sitä osaa edes vähän tulkita.

volttiheikki kirjoitti:

Jännitemittaria ei koskaan tarvitse kalibroida. Pelkällä säännöllisesti tehtävällä vilkaisulla samantien
pystyy kertomaan missä kunnossa akut ovat ja paljonko niissä on ytyä. Homma ei ole edes vaikeaa. Pitää vain seurata säännöllisesti lukeman vaihteluita ja nopeuksia.

Yksikertaisesti, jos jännite alkaa tippua nopeammin kuin alkukesästä, alkavat vanhat akut olla tiensä päässä. Huonokuntoinen akku ei pidä/vastaanota varausta samallailla kuin kunnossa oleva.

Volttimittari kertoo samanaikaisesti akun kunnon ja kuinka paljon akussa on vielä potkua, jos sitä osaa edes vähän tulkita.

Lue lisää

ne akut on aika usein tiensä päässä

sähköpappa kirjoitti:

ne akut on aika usein tiensä päässä

Liukuvassa veneessä akut kestävät 4-5 vuotta.

volttiheikki kirjoitti:

Liukuvassa veneessä akut kestävät 4-5 vuotta.

eikä tarvi kikkailla.3*120amph/1* 120 starttiakku.volttimittaria katson että varaus on yli 12.70.passaa olla muutaman päivän huoletta.jos ei riitä niin painan napista agrekaatin käyntiin.mikä siinä on niin vaikeaa,ei ymmärrä.

siperia opettaeo kirjoitti:

eikä tarvi kikkailla.3*120amph/1* 120 starttiakku.volttimittaria katson että varaus on yli 12.70.passaa olla muutaman päivän huoletta.jos ei riitä niin painan napista agrekaatin käyntiin.mikä siinä on niin vaikeaa,ei ymmärrä.

Lue lisää

Juu ne on nyt katsos nämä nykypäivän uusavuttomat täällä, jotka eivät tajua noista volteista mitään. Nyt ne tarvitsevat paattiinsa samantapaisen mittarin kun läppärissäänkin on, joka kertoo prosentteja ja kellon aikoja. Mieluiten sellaisen joka lähettää sähköpostin että "tajua lataa akku nyt!".

ihmettelen vieläkin kirjoitti:

Jos akkumonitorointi laskee kulutetut ampeeritunnit, niin mitä se hyödyttää. Huono akku on tyhjä, vaikka sama monitori kertoo sinne ladatun riittävästi sähköä.

kyllä aisa on niin että kun akku vanhenee ja kapasiteetti laskee niin ei se ladatessa ota virtaa vastaan. Jos se ottas enemmän kuin antas niin sen pitäs kiehua ja kuivuu parissa tunnissa kuivaks eikä anna sen jälkeen pihaustakaan pihalle

Akku on palttiarallaa puolillaan, kun lepojännite on 12,2. (Tällöin tietysti kaikki latauslaitteet ovat olleet suljettuna ainakin kolmisen minuuttia). Akkukapasiteettia pitäisi olla noin 3-4 kertaa päivittäinen tarve, eli jos menee 80 A niin 240-320Ah riittää. laturin nimellistehon taas tulisi olla noin 25% "normiakuilla" eli 60-80A. Purkkarissa on hyvä olla myös tuuligenu tai aurinkopaneeli. Nämä tuottavat Suomen korkeudella kesäisin noin kolmanneksen nimellistehostaan. 36W paneeli siis noin 1A. Tämä pienikin latausteho pitää akun lähinnä hereillä ja levyt kunnossa. Akkujen nimellistehosta katoaa sitä nopeammin, mitä enemmän niitä päästetään tyhjäksi (10,5 V) käytännössä alle 12,2 Voltin (puolillaan) ei pitäisi päästää. Kun laturi lataa niin latausjännite pitäisi olla siinä 13,8-14,4.

hönis kirjoitti:

Akku on palttiarallaa puolillaan, kun lepojännite on 12,2. (Tällöin tietysti kaikki latauslaitteet ovat olleet suljettuna ainakin kolmisen minuuttia). Akkukapasiteettia pitäisi olla noin 3-4 kertaa päivittäinen tarve, eli jos menee 80 A niin 240-320Ah riittää. laturin nimellistehon taas tulisi olla noin 25% "normiakuilla" eli 60-80A. Purkkarissa on hyvä olla myös tuuligenu tai aurinkopaneeli. Nämä tuottavat Suomen korkeudella kesäisin noin kolmanneksen nimellistehostaan. 36W paneeli siis noin 1A. Tämä pienikin latausteho pitää akun lähinnä hereillä ja levyt kunnossa. Akkujen nimellistehosta katoaa sitä nopeammin, mitä enemmän niitä päästetään tyhjäksi (10,5 V) käytännössä alle 12,2 Voltin (puolillaan) ei pitäisi päästää. Kun laturi lataa niin latausjännite pitäisi olla siinä 13,8-14,4.

Lue lisää

Mikähän noitten jännitemittarien todellinen tarkkuus sitten on? Satuin kesällä tekemään vertailun oman 50€ mittarin ja sellaisen ammattilaisten käyttämän kalliin mittarin välillä. Omani näytti akkujännitteeksi 12,6V ja tämä "ammattimalli" 12,3V. Eli toinen näytti reilua puolta kapasiteettia, kun toinen lähes täyttä...

hönis kirjoitti:

Akku on palttiarallaa puolillaan, kun lepojännite on 12,2. (Tällöin tietysti kaikki latauslaitteet ovat olleet suljettuna ainakin kolmisen minuuttia). Akkukapasiteettia pitäisi olla noin 3-4 kertaa päivittäinen tarve, eli jos menee 80 A niin 240-320Ah riittää. laturin nimellistehon taas tulisi olla noin 25% "normiakuilla" eli 60-80A. Purkkarissa on hyvä olla myös tuuligenu tai aurinkopaneeli. Nämä tuottavat Suomen korkeudella kesäisin noin kolmanneksen nimellistehostaan. 36W paneeli siis noin 1A. Tämä pienikin latausteho pitää akun lähinnä hereillä ja levyt kunnossa. Akkujen nimellistehosta katoaa sitä nopeammin, mitä enemmän niitä päästetään tyhjäksi (10,5 V) käytännössä alle 12,2 Voltin (puolillaan) ei pitäisi päästää. Kun laturi lataa niin latausjännite pitäisi olla siinä 13,8-14,4.

Lue lisää

seistä kuormittamattomana 24h ennen kuin volttimittari kertoo luotettavasti varaustilan - hyytelöakun 48h - näin olen antanut netin itselleni kertoa. Ominaispainomittari on nopeampi mutta kuka jaksaa sillä imeskellä. Eikä sekään kerro akun kunnosta mitään. Kokemukseni mukaan aurinkopaneelista tulee enemmän. Omani (2x50W) ovat pystyssä mesaanimastossa ja kuvittelen että heijastus merestä lisää aavistuksen tehoa, vaikka ohjeissa kielletäänkin kaikenlaisten peilien viritteleminen niiden ympärille. Varmaankin sellainen 8A tulee edullisessa valossa. Ankkurissa tosin vene pyörii ja se pudottaa tehoa.

hghkgklk kirjoitti:

Mikähän noitten jännitemittarien todellinen tarkkuus sitten on? Satuin kesällä tekemään vertailun oman 50€ mittarin ja sellaisen ammattilaisten käyttämän kalliin mittarin välillä. Omani näytti akkujännitteeksi 12,6V ja tämä "ammattimalli" 12,3V. Eli toinen näytti reilua puolta kapasiteettia, kun toinen lähes täyttä...

Lue lisää

Ei se 0,3 volttia ihan puolta akun kapasiteetista ole.

hghkgklk kirjoitti:

Mikähän noitten jännitemittarien todellinen tarkkuus sitten on? Satuin kesällä tekemään vertailun oman 50€ mittarin ja sellaisen ammattilaisten käyttämän kalliin mittarin välillä. Omani näytti akkujännitteeksi 12,6V ja tämä "ammattimalli" 12,3V. Eli toinen näytti reilua puolta kapasiteettia, kun toinen lähes täyttä...

Lue lisää

Nuo halpismittarit on yleensä erittäin tarkkoja.
Kolmea, neljää erimerkkistä sellaista (niitä kympin mittareita) olen verrannut tuohon Agilentin labramittariin, ja millivoltin tarkkuudella näyttävät samaa.
Korkeintaan huonot mittajohdot aiheuttaa välillä virheitä mittauksessa.

aöjsdföafjowe kirjoitti:

Ei se 0,3 volttia ihan puolta akun kapasiteetista ole.

No ei ole ehkä, mutta jos 12,2 on puolillaan oleva akku ja 12,7 on täysi akku, niin puolen voltin heitolla minun akkukapasiteetissa on 110Ah:n ero...

-Mika- kirjoitti:

Nuo halpismittarit on yleensä erittäin tarkkoja.
Kolmea, neljää erimerkkistä sellaista (niitä kympin mittareita) olen verrannut tuohon Agilentin labramittariin, ja millivoltin tarkkuudella näyttävät samaa.
Korkeintaan huonot mittajohdot aiheuttaa välillä virheitä mittauksessa.

Lue lisää

Mun digitaalimittarin tarkkuudeksi ilmoitetaan -2%, lisäksi -0,1V näyttövirhettä. 12,5V:ssa se tekisi pahimmillaan -0,35V (laskinkohan oikein) heittoa. Eli kaksi eri mittaria voisi valmistajan toleranssien mukaan näyttää 0,7V eri tulosta. En ole omaa mittaria tarkistanut mitenkään, joten en tiedä sen todellista tarkkuutta, mutta aika laajalta toleranssilta vaikuttaa...jos näin suuria heittoja voi mittarissa olla, niin sillä ei kyllä kovin varmaa tulosta akun varaustilasta saa.

Onko mitään kotikonstia, millä tuon mittarivirheen voisi kotioloissa tarkistaa?

hgklhklszsf kirjoitti:

Mun digitaalimittarin tarkkuudeksi ilmoitetaan -2%, lisäksi -0,1V näyttövirhettä. 12,5V:ssa se tekisi pahimmillaan -0,35V (laskinkohan oikein) heittoa. Eli kaksi eri mittaria voisi valmistajan toleranssien mukaan näyttää 0,7V eri tulosta. En ole omaa mittaria tarkistanut mitenkään, joten en tiedä sen todellista tarkkuutta, mutta aika laajalta toleranssilta vaikuttaa...jos näin suuria heittoja voi mittarissa olla, niin sillä ei kyllä kovin varmaa tulosta akun varaustilasta saa.

Onko mitään kotikonstia, millä tuon mittarivirheen voisi kotioloissa tarkistaa?

Lue lisää

...vakiojännitelähteen. Ja vakiodun ympäristön. Hankalaa.
Kyllähän noiden spekseissä aika suuria heittoja kerrotaan. Mutta ne heitot tulee ilmoitettujen käyttöolosuhteiden ääripäissä (lämpö, kosteus) ja valitun skaalan sopimattomuudesta mitattavaan jännitteeseen. Eli ilmoittavat maksimiheitot. Onhan se selvää, että jos mittaat 200 voltin alueella 70 asteen lämpötilassa 2 voltin suuruusluokkaa olevaa jännitettä, niin näytön heitto voi olla jopa kymmenien prosenttien luokkaa.
Mutta normaalina kesäpäivänä ulkona tai huoneilmassa kotona, oikealla mitta-alueella ne näyttää yleensä oikein. Oman kokemukseni mukaan jos ei ihan millivolttien tarkkudella (ei näyttö edes riitä akkujännitteessä) kaikki, niin sadasosavoltin tarkkudella kuitenkin.

pitää kirjoitti:

seistä kuormittamattomana 24h ennen kuin volttimittari kertoo luotettavasti varaustilan - hyytelöakun 48h - näin olen antanut netin itselleni kertoa. Ominaispainomittari on nopeampi mutta kuka jaksaa sillä imeskellä. Eikä sekään kerro akun kunnosta mitään. Kokemukseni mukaan aurinkopaneelista tulee enemmän. Omani (2x50W) ovat pystyssä mesaanimastossa ja kuvittelen että heijastus merestä lisää aavistuksen tehoa, vaikka ohjeissa kielletäänkin kaikenlaisten peilien viritteleminen niiden ympärille. Varmaankin sellainen 8A tulee edullisessa valossa. Ankkurissa tosin vene pyörii ja se pudottaa tehoa.

Lue lisää

8A paneeleista. Aika hurjaa...

Viritteleppäs vaikka yleismittari ampeereille sinne latauksensäätäjän perään ja oikosulje ja hämmästy...
Noilla paneeleilla saa todellakin ainoastaan kumottua akkujen oman häviön, kuten tuolla edellä joku jo sanoikin.
Mikäli niillä aikoo jotakin saada oikein ladattua, niin on niillä peitettävä koko paatti.
50W paneeli lataa max 2A JA VAIN HETKEN päivän kirkkaimpana hetkenä.
Nimimerkillä TIETOA ON.

sähkömiesehkä kirjoitti:

8A paneeleista. Aika hurjaa...

Viritteleppäs vaikka yleismittari ampeereille sinne latauksensäätäjän perään ja oikosulje ja hämmästy...
Noilla paneeleilla saa todellakin ainoastaan kumottua akkujen oman häviön, kuten tuolla edellä joku jo sanoikin.
Mikäli niillä aikoo jotakin saada oikein ladattua, niin on niillä peitettävä koko paatti.
50W paneeli lataa max 2A JA VAIN HETKEN päivän kirkkaimpana hetkenä.
Nimimerkillä TIETOA ON.

Lue lisää

Kyllä kunnollinen 50 W paneeli lataa 3A, kun siihen osuu aurinko varjoitta. Keskimäärin kesävuorokaudessa tuolla voi laskea saavansa 12-15 Ah, jos sijoituspaikka on hyvä. Ainakin omassa veneessä tuolla olisi suuri vaikutus, sillä vuorokausikulutus on reilut 20 Ah (kylmäboksi, mittaristo satunnaisesti lämppäri ja valoja). Mutta paneelia ei ole eikä oikein hyvää paikkaakaan tuolle.

Hyväkuntoisella akulla ei ole mitään merkittäviä "omia häviöitä". Talven yli ei varaus tipu kuin 10-20%.

Joakim_ kirjoitti:

Kyllä kunnollinen 50 W paneeli lataa 3A, kun siihen osuu aurinko varjoitta. Keskimäärin kesävuorokaudessa tuolla voi laskea saavansa 12-15 Ah, jos sijoituspaikka on hyvä. Ainakin omassa veneessä tuolla olisi suuri vaikutus, sillä vuorokausikulutus on reilut 20 Ah (kylmäboksi, mittaristo satunnaisesti lämppäri ja valoja). Mutta paneelia ei ole eikä oikein hyvää paikkaakaan tuolle.

Hyväkuntoisella akulla ei ole mitään merkittäviä "omia häviöitä". Talven yli ei varaus tipu kuin 10-20%.

Lue lisää

Melkeinpä sanoisin ettei niin pientä venettä olekaan johon ei tuollainen Unisolarin 32 Watin joustava paneeli kävisi/sopisi. Sillä saa aivan helposti 10 Ah vuorokaudessa kesä-heinäkuussa, mikäli aurinko ylipäätään on näkyvissä. 2 A maksimivirtaa siitä ei kokopäivää saa, vaikka siirtelisikin aika aktiivisesti purjehtiessa aina laidalta toiselle, mutta 1 - 1.5 A on perin helposti saavutettavissa, eikä pienet varjot (vantit tms) vaikuta merkittävästi tuohon paneeliin.

Toki aurinkopaneeliakin täytyy käyttää aktiivisesti jotta siitä sen parhaan hyödyn saa, mutta itse yllätyin positiivisesti sen tuomasta hyödystä. Ja vaikka sitä ei täyspäiväisesti kääntelisikään aurinkoonpäin, niin hyvin ehtii laiturissa ollessaan viikossa varata akun (75 Ah) täyteen edellisen viikonlopun reissun jäljiltä. No ei ehkä ehtisi jos akku olisi täysin tyhjä, mutta käytännössä lienee n. 50 % akun nimelliskapasiteetistä käytettävissä siten että esim. kompressorijääkaappi jaksaa vielä käynnistyä.

Se on hyvä että suhtaudutaan kriittisesti esim. aurinkopaneeleiden tuottoon, mutta omat kokemukset kyllä puoltavat ainakin mainitsemani paneelin käyttökelpoisia ominaisuuksia.

sähkömiesehkä kirjoitti:

8A paneeleista. Aika hurjaa...

Viritteleppäs vaikka yleismittari ampeereille sinne latauksensäätäjän perään ja oikosulje ja hämmästy...
Noilla paneeleilla saa todellakin ainoastaan kumottua akkujen oman häviön, kuten tuolla edellä joku jo sanoikin.
Mikäli niillä aikoo jotakin saada oikein ladattua, niin on niillä peitettävä koko paatti.
50W paneeli lataa max 2A JA VAIN HETKEN päivän kirkkaimpana hetkenä.
Nimimerkillä TIETOA ON.

Lue lisää

Ystävälläni on intiassa katissaan 800W panelit eikä ole tarvetta laiturisähköstä.
Nimimerkki tietoa on.

Ah-mittariksi löytyy halpa 100 € maksava laite. Se tekee juuri tuon haluamasi, mutta tarvittaessa myös paljon muuta ja automaattisesti. Laite on täällä jo esillä ollut Nasan akkumonitori. Hyvä, halpa ja jo valmiiksi venekäyttöön suunnitelty & tehty.

9 kirjoitti:

Ah-mittariksi löytyy halpa 100 € maksava laite. Se tekee juuri tuon haluamasi, mutta tarvittaessa myös paljon muuta ja automaattisesti. Laite on täällä jo esillä ollut Nasan akkumonitori. Hyvä, halpa ja jo valmiiksi venekäyttöön suunnitelty & tehty.

Lue lisää

Juu. Tai sitten ostaa kympillä volttimittarin ja lataa akun kun mennään alle 12V.
Viimeistään kun se alkaa näyttää 11,5V, koska sen alle mentäessä ei konetta saa enää käymään ja akkukin alkaa jo kärsiä vaurioita.
Kun se näyttää 12,4V, tai enempi on se täynnä.
Suljettuun akkuun ei saisi lykkää enempää kuin 13,6V tai se alkaa tykkää kyttyrää. 14,4 alkaa olla likaa huollettavallekin.
Se paljonko se jännite hetkellisesti putoaa jonkin sähkölaitteen käynnistyessä riippuu myös ihan siitä paljonko siinä akussa on potkua. Jossakin 200Ah akussa ei joku jääkaapin käyminen näy missään.
Ei tämä nyt kuulkaas uusavuttomat niin henkimaailman juttuja ole.

Toki jos aikoo veneessä pärjätä jollakin auton starttiakun tyyppisellä, on kaikki kulutusmittarit ja aurinkopaneelit tietysti tarpeen. Toisaalta sillä samalla 1000€:lla jonka noihin yhteensä joutuu investoimaan, saa jo aikamoisen arsenaalin ampeeritunteja pelkkien akkujen muodossakin...

määäääääääääääääääää kirjoitti:

Juu. Tai sitten ostaa kympillä volttimittarin ja lataa akun kun mennään alle 12V.
Viimeistään kun se alkaa näyttää 11,5V, koska sen alle mentäessä ei konetta saa enää käymään ja akkukin alkaa jo kärsiä vaurioita.
Kun se näyttää 12,4V, tai enempi on se täynnä.
Suljettuun akkuun ei saisi lykkää enempää kuin 13,6V tai se alkaa tykkää kyttyrää. 14,4 alkaa olla likaa huollettavallekin.
Se paljonko se jännite hetkellisesti putoaa jonkin sähkölaitteen käynnistyessä riippuu myös ihan siitä paljonko siinä akussa on potkua. Jossakin 200Ah akussa ei joku jääkaapin käyminen näy missään.
Ei tämä nyt kuulkaas uusavuttomat niin henkimaailman juttuja ole.

Toki jos aikoo veneessä pärjätä jollakin auton starttiakun tyyppisellä, on kaikki kulutusmittarit ja aurinkopaneelit tietysti tarpeen. Toisaalta sillä samalla 1000€:lla jonka noihin yhteensä joutuu investoimaan, saa jo aikamoisen arsenaalin ampeeritunteja pelkkien akkujen muodossakin...

Lue lisää

Noin helposti ja halvalla näyttää jotkut osaavan hoitaa tuonkin ongelman pois käsistä, -ehkä!

Kaikilla ei ole pässin (määäääääää) kaltaista mahdollisuutta ottaa painolastikseen akkuja rajattomasti, tai mahdollisuutta/halua ladata niitä milloin vain sattuu jännite tippumaan alle 12 voltin. Kyllä näitä laiturissa moottorin käyttäjiä (lataajia) on ihan liikaa, uskon että heidän määrä vähenisi huomattavasti jos vain tietäisivät osapuilleenkaan paljonko sitä sähköä vielä on käytettävissä ettei tarvitse varmuuden vuoksi pitää sitä savuttavaa dieseliä käynnissä tunnin pari parhaimpaan ilta-auringon aikaan, juuri kun luonto muuten olisi hiljaisimmillaan.

Toimisi teoriassa jos akku ladattaisiin aina kerralla täyteen ja sitä käytettäisiin kunnes se on tyhjä, lataamatta välillä.
Kuitenkin veneessä yleeensä ladataan ja puretaan akkua epäsäännöllisesti. Väliilä on kone hetken päällä, tai veneessä on aurinkokennoja. Tai akkua vaan ei päästä lataamaan täyteen yhden yön pysähdyksellä, ja jo seuraavana päivänä sitä taas jo puretaan...
Samaan, tai oikeastaan tarkempaan tulokseen päästään sillä useaan kertaan mainitulla volttimittarilla ja "valistuneella arvauksella", kokemuksen kautta tulevalla taidolla lukea sitä volttimittaria.

Tarkempaan tulokseen sitten päästään sillä akkumonitorilla, joka on oikeastaan vaan Ah-mittari. Mutta toimiakseen oikein, se Ah mittari tietää paljon muutakin, kuin paljonko akusta on revitty niitä ampeeritunteja.
Akkua ladata erisuuruisilla virroilla, ja se monitori (Ah-mittari) tietää, kuinka paljon siitä latausvirrasta jää akkuun erisuuruisilla latausvirroilla ja erilaisissa lämpötiloissa. Tämä on tarkeää oikeaa tulosta ajetellen silloin, kun sähköä käyteään ja akkua ladataan epäsäännöllisesti. Samoin erisuruiset purkuvirrat vie akusta eri määrän apeeritunteja. Suoraan virta kertaa aika ei tästä syystä toimi.

Se akkumonitori siis vaan tietää esim. että täytteen ladatusta akusta on nyt otettu 10 Ah, sitten sinne on ladattu 3 Ah ja taas purettu 2 Ah ja ladattu suurella virralla 4 Ah, purettu 1 Ah, ladattua pienellä virralla 3 Ah jne...

9 kirjoitti:

Ah-mittariksi löytyy halpa 100 € maksava laite. Se tekee juuri tuon haluamasi, mutta tarvittaessa myös paljon muuta ja automaattisesti. Laite on täällä jo esillä ollut Nasan akkumonitori. Hyvä, halpa ja jo valmiiksi venekäyttöön suunnitelty & tehty.

Lue lisää

Noo, alta puoleen hintaan olisi tarjolla seuraavaa:

http://www.rc-electronics-usa.com/ammeters/rv-battery-monitor.html

60$ taitaa huidella 40€ korvilla?

Näin on kirjoitti:

Noin helposti ja halvalla näyttää jotkut osaavan hoitaa tuonkin ongelman pois käsistä, -ehkä!

Kaikilla ei ole pässin (määäääääää) kaltaista mahdollisuutta ottaa painolastikseen akkuja rajattomasti, tai mahdollisuutta/halua ladata niitä milloin vain sattuu jännite tippumaan alle 12 voltin. Kyllä näitä laiturissa moottorin käyttäjiä (lataajia) on ihan liikaa, uskon että heidän määrä vähenisi huomattavasti jos vain tietäisivät osapuilleenkaan paljonko sitä sähköä vielä on käytettävissä ettei tarvitse varmuuden vuoksi pitää sitä savuttavaa dieseliä käynnissä tunnin pari parhaimpaan ilta-auringon aikaan, juuri kun luonto muuten olisi hiljaisimmillaan.

Lue lisää

Niin. No minulla on akkukapasiteettia 180Ah 120Ah.
Tuo isompi on "käyttöakku" ja tuo pienempi on "starttiakku".
Molemmat on 12A maasähkölaturissa niissä satamissa, joissa on muitakin veneilijoitä.
Starttiakkua ylläpitää myös tuommoinen 36W aurinkopaneeli pulssimodulaatiosäätimellä, joten sen varausta sillä todellakin käytännössa vain ylläpidetään, ei ladata.
180Ah akun kapasiteetti riittää helposti kulutuksellani 2 vrk tarpeisiin myös ilman latausta.
Koska moottorissa on 120A laturi, tiedän myös että akku latautuu käyttämälläni tavalla tunnin moottoriajolla täyteen.

Onko veneily mielestäsi vaikeaa?

määäääääääääääääääää kirjoitti:

Niin. No minulla on akkukapasiteettia 180Ah 120Ah.
Tuo isompi on "käyttöakku" ja tuo pienempi on "starttiakku".
Molemmat on 12A maasähkölaturissa niissä satamissa, joissa on muitakin veneilijoitä.
Starttiakkua ylläpitää myös tuommoinen 36W aurinkopaneeli pulssimodulaatiosäätimellä, joten sen varausta sillä todellakin käytännössa vain ylläpidetään, ei ladata.
180Ah akun kapasiteetti riittää helposti kulutuksellani 2 vrk tarpeisiin myös ilman latausta.
Koska moottorissa on 120A laturi, tiedän myös että akku latautuu käyttämälläni tavalla tunnin moottoriajolla täyteen.

Onko veneily mielestäsi vaikeaa?

Lue lisää

Ei veneily ole vaikeaa...
Mutta et myöskään saa sitä akkuasi tunnissa täyteen vaikka sulla olisi 1000 ampeerin laturi. Ei sinnepäinkään.
Laturi antaa vakioJÄNNITTEEN ja se akku ottaa siitä sitten sen verran kun ottaa. Yleensä tyhjä akku 5-10 ampperia ja hetken päästä se latausvirta laskee muutaman ampeerin tasolle.
Siispä se sinun 120 Ah akkusi latautuu täyteen konekäytöllä vasta muutaman vuorokauden yhtäjaksoisella ajolla!

-Mika- kirjoitti:

Toimisi teoriassa jos akku ladattaisiin aina kerralla täyteen ja sitä käytettäisiin kunnes se on tyhjä, lataamatta välillä.
Kuitenkin veneessä yleeensä ladataan ja puretaan akkua epäsäännöllisesti. Väliilä on kone hetken päällä, tai veneessä on aurinkokennoja. Tai akkua vaan ei päästä lataamaan täyteen yhden yön pysähdyksellä, ja jo seuraavana päivänä sitä taas jo puretaan...
Samaan, tai oikeastaan tarkempaan tulokseen päästään sillä useaan kertaan mainitulla volttimittarilla ja "valistuneella arvauksella", kokemuksen kautta tulevalla taidolla lukea sitä volttimittaria.

Tarkempaan tulokseen sitten päästään sillä akkumonitorilla, joka on oikeastaan vaan Ah-mittari. Mutta toimiakseen oikein, se Ah mittari tietää paljon muutakin, kuin paljonko akusta on revitty niitä ampeeritunteja.
Akkua ladata erisuuruisilla virroilla, ja se monitori (Ah-mittari) tietää, kuinka paljon siitä latausvirrasta jää akkuun erisuuruisilla latausvirroilla ja erilaisissa lämpötiloissa. Tämä on tarkeää oikeaa tulosta ajetellen silloin, kun sähköä käyteään ja akkua ladataan epäsäännöllisesti. Samoin erisuruiset purkuvirrat vie akusta eri määrän apeeritunteja. Suoraan virta kertaa aika ei tästä syystä toimi.

Se akkumonitori siis vaan tietää esim. että täytteen ladatusta akusta on nyt otettu 10 Ah, sitten sinne on ladattu 3 Ah ja taas purettu 2 Ah ja ladattu suurella virralla 4 Ah, purettu 1 Ah, ladattua pienellä virralla 3 Ah jne...

Lue lisää

Akkumonitori toki laskee otettuja ja ladattuja Ah-määriä, mutta molemmissa on virheitä, akun hyötysuhde ja todellinen kapasiteetti riippuu akusta lämpötilasta jne. Pelkkiä Ah-määriä laskemalla monitori näyttäisi pian aivan puutaheinää. Tuossa on pakko olla joku korjausmekanismi, jolla varaustilan laskentaa korjataan jännitte-virta -parin avulla.

Ihan hauska "lelu" tuo on ja onhan siitä tosiaan merkittävää hyötyökin, jos ei muuten osaa arvioida akkujen tilaa. Itse ajattelin tuollaisen tehdä muutama vuosi sitten, mutta sitten tulikin tämä kohtuuhintainen vekotin, jota en ole kuitenkaan ostanut.

Mittaristoni näyttää jännitteen ja se riittää minulle. Mukana on myös tarkka yleismittari, jolla voi mitata vaikkapa tupakansytytipistokkeesta, jolloin saa toisenkin desimaalin, mutta tuo jää tekemättä, kun tarkka oli tuo mittaristonkin lukema. Ei ole kovinkaan oleellinen tieto minulle onko kapasiteetttia/käyttöaikaa vielä jäljellä 30 vai 50%. Jos akuista haluaa pitää huolta, läheskään koko kapasiteettia ei kuitenkaan saisi käyttä. Jos siis ollaan tuolla 50% paikkeilla, on syytä jo ladata. Jos se ei ole mahdollista (satamassa ilman sähköä, ei halua häiritä), tuo 50% riittää varmasti tarpeeksi kauan, mutta samalla akut kärsii. Starttiakku on tietysti erikseen, joten koneen käynnistyminen ei ole vaarassa.

-Mika- kirjoitti:

Ei veneily ole vaikeaa...
Mutta et myöskään saa sitä akkuasi tunnissa täyteen vaikka sulla olisi 1000 ampeerin laturi. Ei sinnepäinkään.
Laturi antaa vakioJÄNNITTEEN ja se akku ottaa siitä sitten sen verran kun ottaa. Yleensä tyhjä akku 5-10 ampperia ja hetken päästä se latausvirta laskee muutaman ampeerin tasolle.
Siispä se sinun 120 Ah akkusi latautuu täyteen konekäytöllä vasta muutaman vuorokauden yhtäjaksoisella ajolla!

Lue lisää

Oletko siis sitä mieltä että yli 10A laturi on liioittelua, koska akkua joutuu joka tapauksessa aina lataamaan pari vuorokautta? 1000Ah kapasiteettia ei esimerkiksi saa täyteen koko kesänä?

määäääääääääääääää kirjoitti:

Oletko siis sitä mieltä että yli 10A laturi on liioittelua, koska akkua joutuu joka tapauksessa aina lataamaan pari vuorokautta? 1000Ah kapasiteettia ei esimerkiksi saa täyteen koko kesänä?

Lue lisää

Jos sulla on suuri kapasiteetti ja/tai nopeaan lataukseen suunnitellut (hyvin kalliit) akut, on suurempi laturi oikeasti hyödyllinen.

Tämän näet hyvin jännitteestä. Jos lataustilanteessa jännite on ~14 V, on laturi tarpeeksi tehokas eli suurempi laturi ei olisi tippaakaan nopeampi. Mulla on koneessa vain 35 A laturi ja akkukapasiteetti 100 60 Ah. 60 Ah starttiakku on aina täynnä, joten ladattavana on vain tuo 100 Ah hupiakku käytännössä. Matkavauhtia ajettaessa ei mene pitkään (minuutteja) kunnes jännite on ~14 V vaikka akku olisi ollut varsin tyhjäkin.

Maasähkölaturina on 10 A laturi. Se on jo sen verran pieni, että kulutuskin vaikuttaa, mutta jos ei ole merkittävää kulutusta, ei tuollakaan mene pitkään 13,8 V saavuttamiseen, joka on tuon maksimi. Jossain 50% varauksen paikkeilla on mun halpishupiakulla tuo 10 A tarpeeksi. Aivan tyhjällä akulla siis menisi se 10 A ~5 tuntia ja sitten 13,8 V:llä se mitä akku ottaa loppuaika. 1000 A laturilla tuo ensimmäinen 5 tuntia ehkä supistuisi 2 tunniksi, mutta kummallakin saa 80-90% varaustason yhdessä yössä tyhjäänkin akkuun. Käytännössä en halua päästää akkua ainakaan alle 30% varaustason, joten ero 1000 A laturiin on olematon.

Joakim_ kirjoitti:

Akkumonitori toki laskee otettuja ja ladattuja Ah-määriä, mutta molemmissa on virheitä, akun hyötysuhde ja todellinen kapasiteetti riippuu akusta lämpötilasta jne. Pelkkiä Ah-määriä laskemalla monitori näyttäisi pian aivan puutaheinää. Tuossa on pakko olla joku korjausmekanismi, jolla varaustilan laskentaa korjataan jännitte-virta -parin avulla.

Ihan hauska "lelu" tuo on ja onhan siitä tosiaan merkittävää hyötyökin, jos ei muuten osaa arvioida akkujen tilaa. Itse ajattelin tuollaisen tehdä muutama vuosi sitten, mutta sitten tulikin tämä kohtuuhintainen vekotin, jota en ole kuitenkaan ostanut.

Mittaristoni näyttää jännitteen ja se riittää minulle. Mukana on myös tarkka yleismittari, jolla voi mitata vaikkapa tupakansytytipistokkeesta, jolloin saa toisenkin desimaalin, mutta tuo jää tekemättä, kun tarkka oli tuo mittaristonkin lukema. Ei ole kovinkaan oleellinen tieto minulle onko kapasiteetttia/käyttöaikaa vielä jäljellä 30 vai 50%. Jos akuista haluaa pitää huolta, läheskään koko kapasiteettia ei kuitenkaan saisi käyttä. Jos siis ollaan tuolla 50% paikkeilla, on syytä jo ladata. Jos se ei ole mahdollista (satamassa ilman sähköä, ei halua häiritä), tuo 50% riittää varmasti tarpeeksi kauan, mutta samalla akut kärsii. Starttiakku on tietysti erikseen, joten koneen käynnistyminen ei ole vaarassa.

Lue lisää

Sitähän koitin tuossa juuri kertoa, kun kirjoitin:
" Akkua ladata erisuuruisilla virroilla, ja se monitori (Ah-mittari) tietää, kuinka paljon siitä latausvirrasta jää akkuun erisuuruisilla latausvirroilla ja erilaisissa lämpötiloissa. Tämä on tarkeää oikeaa tulosta ajetellen silloin, kun sähköä käyteään ja akkua ladataan epäsäännöllisesti. Samoin erisuruiset purkuvirrat vie akusta eri määrän apeeritunteja. Suoraan virta kertaa aika ei tästä syystä toimi."

Vähintään tuossa monitorissa on "korjauskertoimet" jännite-virta -parin avulla.

-Mika- kirjoitti:

Sitähän koitin tuossa juuri kertoa, kun kirjoitin:
" Akkua ladata erisuuruisilla virroilla, ja se monitori (Ah-mittari) tietää, kuinka paljon siitä latausvirrasta jää akkuun erisuuruisilla latausvirroilla ja erilaisissa lämpötiloissa. Tämä on tarkeää oikeaa tulosta ajetellen silloin, kun sähköä käyteään ja akkua ladataan epäsäännöllisesti. Samoin erisuruiset purkuvirrat vie akusta eri määrän apeeritunteja. Suoraan virta kertaa aika ei tästä syystä toimi."

Vähintään tuossa monitorissa on "korjauskertoimet" jännite-virta -parin avulla.

Lue lisää

Minä taas tarkoitin, että hienoillakaan korjauskertoimilla ei päästä sellaiseen tarkkuuteen, että oikeasti voisi tietää akun varastilan pelkästään virtoja ulos ja sisään laskemalla.

Jo pelkästään tuon virran nollakohdan säätö, joka Nasan mittarissa tehdään 0,1 A tarkkuudella, aiheuttaa helposti 10 Ah heiton viikossa. Vaikkapa 50 Ah purku 50 Ah lataus -syklissä virhettä tulee varmasti usean Ah:n verran, kun juuri nyt käytettävästä akusta ei kerrota laitteelle muuta kuin kapasiteetti.

Jos ja kun tuo Nasan mittarikin kuitenkin näyttää akun varaustilaa kohtuu järkevästi, siinä on pakko olla jännitepohjainen korjaus eli senkin varaustila-arvio perustuu akun napajännitteen mittaamiseen. Joku tuollaisen omistaja voi kokeilla kytkeä jännitemittauspiuhat starttiakkuun ja virranmittauksen hupiakkuun ja kertoa mitä mittari näyttää eri tilanteissa.

Sitten herää tietysti kysymys miten hyvin tuo oikeasti toimii, jos laittaa jonkun hiukan poikkeavan akun, jonka lepojännite poikkeaa peruslyijyakusta. Pieleen voi mennä helposti 20%.

Joakim_ kirjoitti:

Minä taas tarkoitin, että hienoillakaan korjauskertoimilla ei päästä sellaiseen tarkkuuteen, että oikeasti voisi tietää akun varastilan pelkästään virtoja ulos ja sisään laskemalla.

Jo pelkästään tuon virran nollakohdan säätö, joka Nasan mittarissa tehdään 0,1 A tarkkuudella, aiheuttaa helposti 10 Ah heiton viikossa. Vaikkapa 50 Ah purku 50 Ah lataus -syklissä virhettä tulee varmasti usean Ah:n verran, kun juuri nyt käytettävästä akusta ei kerrota laitteelle muuta kuin kapasiteetti.

Jos ja kun tuo Nasan mittarikin kuitenkin näyttää akun varaustilaa kohtuu järkevästi, siinä on pakko olla jännitepohjainen korjaus eli senkin varaustila-arvio perustuu akun napajännitteen mittaamiseen. Joku tuollaisen omistaja voi kokeilla kytkeä jännitemittauspiuhat starttiakkuun ja virranmittauksen hupiakkuun ja kertoa mitä mittari näyttää eri tilanteissa.

Sitten herää tietysti kysymys miten hyvin tuo oikeasti toimii, jos laittaa jonkun hiukan poikkeavan akun, jonka lepojännite poikkeaa peruslyijyakusta. Pieleen voi mennä helposti 20%.

Lue lisää

Voiko sen akun varaustilan sitten päätellä kuinka tarkasti pelkästä napajännitteestä? Eli onko varaustila suoraan verrannollinen jännitteeseen, tai onko jotain taulukkoa mistä näkee kapasiteetin eri jännitteillä? Kyllähän se jännite on helppo mitata, mutta mitä sitten, jos jännite on vaikka 12,18V tai 12,28V, mulle ei kerro muuta kuin että laturia kaipais ja emäntä haluais katsoa telkkaria...

Joakim_ kirjoitti:

Minä taas tarkoitin, että hienoillakaan korjauskertoimilla ei päästä sellaiseen tarkkuuteen, että oikeasti voisi tietää akun varastilan pelkästään virtoja ulos ja sisään laskemalla.

Jo pelkästään tuon virran nollakohdan säätö, joka Nasan mittarissa tehdään 0,1 A tarkkuudella, aiheuttaa helposti 10 Ah heiton viikossa. Vaikkapa 50 Ah purku 50 Ah lataus -syklissä virhettä tulee varmasti usean Ah:n verran, kun juuri nyt käytettävästä akusta ei kerrota laitteelle muuta kuin kapasiteetti.

Jos ja kun tuo Nasan mittarikin kuitenkin näyttää akun varaustilaa kohtuu järkevästi, siinä on pakko olla jännitepohjainen korjaus eli senkin varaustila-arvio perustuu akun napajännitteen mittaamiseen. Joku tuollaisen omistaja voi kokeilla kytkeä jännitemittauspiuhat starttiakkuun ja virranmittauksen hupiakkuun ja kertoa mitä mittari näyttää eri tilanteissa.

Sitten herää tietysti kysymys miten hyvin tuo oikeasti toimii, jos laittaa jonkun hiukan poikkeavan akun, jonka lepojännite poikkeaa peruslyijyakusta. Pieleen voi mennä helposti 20%.

Lue lisää

Tarkoitamme kokoajan samaa asiaa, en vaan nyt osaa sitä sitten oikein ilmaista.

Joakim_ kirjoitti:

Minä taas tarkoitin, että hienoillakaan korjauskertoimilla ei päästä sellaiseen tarkkuuteen, että oikeasti voisi tietää akun varastilan pelkästään virtoja ulos ja sisään laskemalla.

Jo pelkästään tuon virran nollakohdan säätö, joka Nasan mittarissa tehdään 0,1 A tarkkuudella, aiheuttaa helposti 10 Ah heiton viikossa. Vaikkapa 50 Ah purku 50 Ah lataus -syklissä virhettä tulee varmasti usean Ah:n verran, kun juuri nyt käytettävästä akusta ei kerrota laitteelle muuta kuin kapasiteetti.

Jos ja kun tuo Nasan mittarikin kuitenkin näyttää akun varaustilaa kohtuu järkevästi, siinä on pakko olla jännitepohjainen korjaus eli senkin varaustila-arvio perustuu akun napajännitteen mittaamiseen. Joku tuollaisen omistaja voi kokeilla kytkeä jännitemittauspiuhat starttiakkuun ja virranmittauksen hupiakkuun ja kertoa mitä mittari näyttää eri tilanteissa.

Sitten herää tietysti kysymys miten hyvin tuo oikeasti toimii, jos laittaa jonkun hiukan poikkeavan akun, jonka lepojännite poikkeaa peruslyijyakusta. Pieleen voi mennä helposti 20%.

Lue lisää

Taitaa nuo mittarit nollata sen hiljalleen kertyvän Ah-virheen aina, kun akku on täynnä. Siis kalibroivat itseään, kun akku ei enää ota vastaan virtaa, vaikka syöttöjännite on korkea.
Käyttäjän pitää vaan huolehtia kapasiteettiarvon pienentämisestä, mutu-menetelmä riittää, akkujen vanhetessa.

sähköpappa kirjoitti:

Taitaa nuo mittarit nollata sen hiljalleen kertyvän Ah-virheen aina, kun akku on täynnä. Siis kalibroivat itseään, kun akku ei enää ota vastaan virtaa, vaikka syöttöjännite on korkea.
Käyttäjän pitää vaan huolehtia kapasiteettiarvon pienentämisestä, mutu-menetelmä riittää, akkujen vanhetessa.

Lue lisää

Tuo on sinänsä hyvä tapa, että päätetään akun olevan 100%, kun latauvirta on tarpeeksi pieni suhteessa kapasiteettiin. Mutta pitää tuon jotenkin toimia myös silloin kun ei koskaan päästä tuohon tilanteeseen. Jos vaikkapa et muutamaan viikkoon käy töpselin päässä tai aja koneella koko päivää, akku ei koskaan tule noin täydeksi. Silti pitää mittarin näyttää järkeviä.

Tästä löytyy taulukko lepojännitteelle: http://jgdarden.com/batteryfaq/carfaq4.htm#ocv_soc

Lepojännite on nimensä mukaisesti jännite, kun akku on levossa eli sitä ei ladata tai kuormiteta lainkaan. Tyypillisellä ~100 Ah akulla mittauksen voi riittävällä tarkkuudella tehdä kun kuormaa on pari A. Jos aurinkokenno tms. lataa ja kuormaa ei ole, jännite nousee selvästi yli lepojännitteen. Laittamalla vaikkapa sisävalot hetkeksi päälle jännite laskee nopeasti lähelle lepojännitettä.

Pikaohjeena 12,6-12,7 V = täysi, 12,2-12,3 V = 50%, 12,0 V = 25%, lataus aloitettava viimeistään tässä.

Joakim_ kirjoitti:

Minä taas tarkoitin, että hienoillakaan korjauskertoimilla ei päästä sellaiseen tarkkuuteen, että oikeasti voisi tietää akun varastilan pelkästään virtoja ulos ja sisään laskemalla.

Jo pelkästään tuon virran nollakohdan säätö, joka Nasan mittarissa tehdään 0,1 A tarkkuudella, aiheuttaa helposti 10 Ah heiton viikossa. Vaikkapa 50 Ah purku 50 Ah lataus -syklissä virhettä tulee varmasti usean Ah:n verran, kun juuri nyt käytettävästä akusta ei kerrota laitteelle muuta kuin kapasiteetti.

Jos ja kun tuo Nasan mittarikin kuitenkin näyttää akun varaustilaa kohtuu järkevästi, siinä on pakko olla jännitepohjainen korjaus eli senkin varaustila-arvio perustuu akun napajännitteen mittaamiseen. Joku tuollaisen omistaja voi kokeilla kytkeä jännitemittauspiuhat starttiakkuun ja virranmittauksen hupiakkuun ja kertoa mitä mittari näyttää eri tilanteissa.

Sitten herää tietysti kysymys miten hyvin tuo oikeasti toimii, jos laittaa jonkun hiukan poikkeavan akun, jonka lepojännite poikkeaa peruslyijyakusta. Pieleen voi mennä helposti 20%.

Lue lisää

Mulla tulee kumulatiivista virhettä (ryömintää?) NASAn mittarissa itsestään -2 Ah / vrk, kun akkua ei käytetä. Tuo virran nollakohdan säädön epätarkkuus voi hyvinkin selittää tämän ellei kyseessä ole tarkoituksellinen ominaisuus. Täytyypä kokeilla rukata tuota virran nollakohtaa.

Olen nollannut Ah-virheen maasähkölatauksen jälkeen käsin. Ehkä laite nollaa tuon kertyneen virheen itsekin jossakin vaiheessa.

Akkutyypin sai muistaakseni ohjelmoitua asetuksista esimerkiksi hyytelöakulle, jolloin mittarin käyttämän latauskäyrän pitäisi olla lähempänä oikeaa.

Olen ollut värkkiin tyytyväinen. Kyllä akkumonitorista saa paremmin seurattua vaikkapa kompressorijääkaapin yön aikana kuluttamaa energiamäärää kuin yleismittarista. Värkillä saa kädenkäänteessä mitattua vaikkapa navigaatiovalojen, lämppärin tai minkä tahansa yksittäisen akkuun kytketyn sähkölaitteen virrankulutuksen kuten myös laturin antaman latausvirran suuruuden.

Mielestäni tuo NASAn akkumonitori on venelaitteeksi kohtuuhintainen ominaisuuksiinsa nähden varsinkin, jos sen käyttöikä on pidempi kuin vaikkapa nykyisillä kännyköillä. Monitori on nyt kestänyt neljä vuotta, koputetaan puuta...

Joakim_ kirjoitti:

Tuo on sinänsä hyvä tapa, että päätetään akun olevan 100%, kun latauvirta on tarpeeksi pieni suhteessa kapasiteettiin. Mutta pitää tuon jotenkin toimia myös silloin kun ei koskaan päästä tuohon tilanteeseen. Jos vaikkapa et muutamaan viikkoon käy töpselin päässä tai aja koneella koko päivää, akku ei koskaan tule noin täydeksi. Silti pitää mittarin näyttää järkeviä.

Tästä löytyy taulukko lepojännitteelle: http://jgdarden.com/batteryfaq/carfaq4.htm#ocv_soc

Lepojännite on nimensä mukaisesti jännite, kun akku on levossa eli sitä ei ladata tai kuormiteta lainkaan. Tyypillisellä ~100 Ah akulla mittauksen voi riittävällä tarkkuudella tehdä kun kuormaa on pari A. Jos aurinkokenno tms. lataa ja kuormaa ei ole, jännite nousee selvästi yli lepojännitteen. Laittamalla vaikkapa sisävalot hetkeksi päälle jännite laskee nopeasti lähelle lepojännitettä.

Pikaohjeena 12,6-12,7 V = täysi, 12,2-12,3 V = 50%, 12,0 V = 25%, lataus aloitettava viimeistään tässä.

Lue lisää

Eipä näämän yhtään helpota että talukoitakin on joka lähtöön. Tämä taulukko antaa melkoisesti eri varaustilan 12,00V jännitteessä (40% vs 25%):

http://www.fixus.fi/www/Koivunenwww.nsf/sp?Open&cid=Content06623

Tosin, täytyy kyllä myöntää että tuo Joakimin taulukko vaikuttaa vähän yksityiskohtaisemmalta. Ehkäpä minä teen niin että kun jännite on 12,00V, niin silloin on viimeistään aika ladata.

Joakim_ kirjoitti:

Tuo on sinänsä hyvä tapa, että päätetään akun olevan 100%, kun latauvirta on tarpeeksi pieni suhteessa kapasiteettiin. Mutta pitää tuon jotenkin toimia myös silloin kun ei koskaan päästä tuohon tilanteeseen. Jos vaikkapa et muutamaan viikkoon käy töpselin päässä tai aja koneella koko päivää, akku ei koskaan tule noin täydeksi. Silti pitää mittarin näyttää järkeviä.

Tästä löytyy taulukko lepojännitteelle: http://jgdarden.com/batteryfaq/carfaq4.htm#ocv_soc

Lepojännite on nimensä mukaisesti jännite, kun akku on levossa eli sitä ei ladata tai kuormiteta lainkaan. Tyypillisellä ~100 Ah akulla mittauksen voi riittävällä tarkkuudella tehdä kun kuormaa on pari A. Jos aurinkokenno tms. lataa ja kuormaa ei ole, jännite nousee selvästi yli lepojännitteen. Laittamalla vaikkapa sisävalot hetkeksi päälle jännite laskee nopeasti lähelle lepojännitettä.

Pikaohjeena 12,6-12,7 V = täysi, 12,2-12,3 V = 50%, 12,0 V = 25%, lataus aloitettava viimeistään tässä.

Lue lisää

Tuo lepojännitetaulukko selvensi mittarin sielunelämää. Kyllä siinä lienee tuollainen taulukko sisäänrakennettuna, koska ohjeessa suositellaan laittamaan pieni kuorma hetkeksi päälle ennen latausta.

nasamonitor kirjoitti:

Mulla tulee kumulatiivista virhettä (ryömintää?) NASAn mittarissa itsestään -2 Ah / vrk, kun akkua ei käytetä. Tuo virran nollakohdan säädön epätarkkuus voi hyvinkin selittää tämän ellei kyseessä ole tarkoituksellinen ominaisuus. Täytyypä kokeilla rukata tuota virran nollakohtaa.

Olen nollannut Ah-virheen maasähkölatauksen jälkeen käsin. Ehkä laite nollaa tuon kertyneen virheen itsekin jossakin vaiheessa.

Akkutyypin sai muistaakseni ohjelmoitua asetuksista esimerkiksi hyytelöakulle, jolloin mittarin käyttämän latauskäyrän pitäisi olla lähempänä oikeaa.

Olen ollut värkkiin tyytyväinen. Kyllä akkumonitorista saa paremmin seurattua vaikkapa kompressorijääkaapin yön aikana kuluttamaa energiamäärää kuin yleismittarista. Värkillä saa kädenkäänteessä mitattua vaikkapa navigaatiovalojen, lämppärin tai minkä tahansa yksittäisen akkuun kytketyn sähkölaitteen virrankulutuksen kuten myös laturin antaman latausvirran suuruuden.

Mielestäni tuo NASAn akkumonitori on venelaitteeksi kohtuuhintainen ominaisuuksiinsa nähden varsinkin, jos sen käyttöikä on pidempi kuin vaikkapa nykyisillä kännyköillä. Monitori on nyt kestänyt neljä vuotta, koputetaan puuta...

Lue lisää

Tuo mittarihan laskee erikseen puhtaat Ah:t ja kapasiteetin. Ah-lukema on korjaamaton ja sen nollaaminen ei vaikuta mihinkään muuhun. Vaikuttaako tuo 2 Ah "kulutus" kapasiteettinäyttöön. Tuskin.

Manuaalin Q&A:assa on kysymys "miksi mittari näyttää suurempaa kapasiteettia heti latauksen jälkeen kuin muutaman minuutin kulutuksen jälkeen". Vastaus "tämä on väistämätön akkukemian ominaisuus". Vastaus tarkoittaa käytännössä juuri sitä, että kapasiteetti päätellään jännitteestä eikä Ah-määristä ja todellinen lepojännite tiedetään vasta kun on sopivasti kulutusta.

Manuaalissa ei mainita, että akusta voisi kertoa mittarille muuta kuin lämpötilan ja kapasiteetin.

Tässä manuaali (huomaa sivut ei järjestyksessä): http://www.nasamarine.com/pdfs/BM1.pdf

Aivan varmasti hauska vekotin ja hintansa arvoinenkin. Tiedän tyytyväisiä omistajia ja helppohan tuolla on mittailla kulutuksia ja isoilla numeroilla näyttää jännitteen ja virran, joihin tosin kaipaisin molempiin yhtä desimaalia lisää. Mulla on kulutusten kertaluontoiseen mittaukseen pihtiamppeerimittari, jolla kunkin laitteen kulutuksen voi mitata johtoja irroittelematta. Resoluutiota tosin ei ole 0,1 A enempää ja kylmäkoneen Ah-määriin pitää huomioida käyntiaikasuhde.

Joakim_ kirjoitti:

Tuo on sinänsä hyvä tapa, että päätetään akun olevan 100%, kun latauvirta on tarpeeksi pieni suhteessa kapasiteettiin. Mutta pitää tuon jotenkin toimia myös silloin kun ei koskaan päästä tuohon tilanteeseen. Jos vaikkapa et muutamaan viikkoon käy töpselin päässä tai aja koneella koko päivää, akku ei koskaan tule noin täydeksi. Silti pitää mittarin näyttää järkeviä.

Tästä löytyy taulukko lepojännitteelle: http://jgdarden.com/batteryfaq/carfaq4.htm#ocv_soc

Lepojännite on nimensä mukaisesti jännite, kun akku on levossa eli sitä ei ladata tai kuormiteta lainkaan. Tyypillisellä ~100 Ah akulla mittauksen voi riittävällä tarkkuudella tehdä kun kuormaa on pari A. Jos aurinkokenno tms. lataa ja kuormaa ei ole, jännite nousee selvästi yli lepojännitteen. Laittamalla vaikkapa sisävalot hetkeksi päälle jännite laskee nopeasti lähelle lepojännitettä.

Pikaohjeena 12,6-12,7 V = täysi, 12,2-12,3 V = 50%, 12,0 V = 25%, lataus aloitettava viimeistään tässä.

Lue lisää

Tavalliset lyijyakut ja hyytelöakut käyttäytyvät eri tavoin, mutta lisäksi agm-akkujen jännite-kapasiteettikäyrä on omansa. Ensimmäinen konkreettinen havainto tästä oli jääkaapin kompressorin toiminta. Se nimittäin meni uusien akkujen kanssa isommille tehoille vuorokaudeksi latauksen jälkeen. Sen taas olisi pitänyt tapahtua vasta kun akkuja ladataan, eli noin 13 V kynnysjännitteen ylittyessä. Vielä ainakin kolmen vuoden jälkeen napajännitteet ovat selvästi useamman voltin kymmenyksen verran totuttua korkeammalla tyhjemmälläkin akulla.

Joakim_ kirjoitti:

Jos sulla on suuri kapasiteetti ja/tai nopeaan lataukseen suunnitellut (hyvin kalliit) akut, on suurempi laturi oikeasti hyödyllinen.

Tämän näet hyvin jännitteestä. Jos lataustilanteessa jännite on ~14 V, on laturi tarpeeksi tehokas eli suurempi laturi ei olisi tippaakaan nopeampi. Mulla on koneessa vain 35 A laturi ja akkukapasiteetti 100 60 Ah. 60 Ah starttiakku on aina täynnä, joten ladattavana on vain tuo 100 Ah hupiakku käytännössä. Matkavauhtia ajettaessa ei mene pitkään (minuutteja) kunnes jännite on ~14 V vaikka akku olisi ollut varsin tyhjäkin.

Maasähkölaturina on 10 A laturi. Se on jo sen verran pieni, että kulutuskin vaikuttaa, mutta jos ei ole merkittävää kulutusta, ei tuollakaan mene pitkään 13,8 V saavuttamiseen, joka on tuon maksimi. Jossain 50% varauksen paikkeilla on mun halpishupiakulla tuo 10 A tarpeeksi. Aivan tyhjällä akulla siis menisi se 10 A ~5 tuntia ja sitten 13,8 V:llä se mitä akku ottaa loppuaika. 1000 A laturilla tuo ensimmäinen 5 tuntia ehkä supistuisi 2 tunniksi, mutta kummallakin saa 80-90% varaustason yhdessä yössä tyhjäänkin akkuun. Käytännössä en halua päästää akkua ainakaan alle 30% varaustason, joten ero 1000 A laturiin on olematon.

Lue lisää

No juu. Kuten sanoit on asia niin, että mitä isompi on akku(kapasiteetti), sitä enemmän se sitä virtaa myös pystyy kerralla vastaanottamaan.
Jos tuommoinen vaikka 200Ah akku pystyy kerralla virtaa luovuttamaan 1500A, niin pystyy se sitä myös tyhjänä vastaanottamaan vähän enemmän, kuin se mainittu 10A.
On toki selvää, että mitä täydempi on akku, sitä vähemmän se sitä virtaa vastaanottaa. Täytenä on latauskin sitten nolla.
Otetaan vaikka ihan käytännön esimerkki, joka perustuu moniin ihan henkilökohtaisiin omakohtaisiin kokemuksiin:
Rekka-autossa on 220Ah akku (24V sarjassa 2*12V 220Ah). Akusto on niin tyhjä, että kun avaimesta käntää, niin solenoidista kuuluu että "naks" ja se on siinä.
Meillä on käytettävissä Piilteeman "super starter", josta lätee boosterilla 400A.
Sillä lähtee kyllä henkilöauto hyvin käymään, mutta rekka sanoo edelleen että "naks".
Ladataan sitä rekkaa 5 minuuttia (siis VIISI) sillä 400 ampeerilla ja kas kummaa sepä hörähtääkin iloisesti käymään.
Taisi niitä ampeereita mennä sisään silloin vähän enempi, kuin esim 10A laturilla?

Tarkempia lukuja akkujen kyvystä ottaa kerralla vastaan ja purkaa latausta saa valmistajien sivuilta, enkä nyt jaksa niitä tässä alkaa enempää vääntää.

määäääääääääääääääää kirjoitti:

No juu. Kuten sanoit on asia niin, että mitä isompi on akku(kapasiteetti), sitä enemmän se sitä virtaa myös pystyy kerralla vastaanottamaan.
Jos tuommoinen vaikka 200Ah akku pystyy kerralla virtaa luovuttamaan 1500A, niin pystyy se sitä myös tyhjänä vastaanottamaan vähän enemmän, kuin se mainittu 10A.
On toki selvää, että mitä täydempi on akku, sitä vähemmän se sitä virtaa vastaanottaa. Täytenä on latauskin sitten nolla.
Otetaan vaikka ihan käytännön esimerkki, joka perustuu moniin ihan henkilökohtaisiin omakohtaisiin kokemuksiin:
Rekka-autossa on 220Ah akku (24V sarjassa 2*12V 220Ah). Akusto on niin tyhjä, että kun avaimesta käntää, niin solenoidista kuuluu että "naks" ja se on siinä.
Meillä on käytettävissä Piilteeman "super starter", josta lätee boosterilla 400A.
Sillä lähtee kyllä henkilöauto hyvin käymään, mutta rekka sanoo edelleen että "naks".
Ladataan sitä rekkaa 5 minuuttia (siis VIISI) sillä 400 ampeerilla ja kas kummaa sepä hörähtääkin iloisesti käymään.
Taisi niitä ampeereita mennä sisään silloin vähän enempi, kuin esim 10A laturilla?

Tarkempia lukuja akkujen kyvystä ottaa kerralla vastaan ja purkaa latausta saa valmistajien sivuilta, enkä nyt jaksa niitä tässä alkaa enempää vääntää.

Lue lisää

Jos roikun ankkurissa esim pari päivää, kuluu 700Ah akusta mittarin mukaan esim noin 300Ah. Kun lähden liikkeelle, menee akkuihin alussa n. 120A. Vasta esim kolmen vartin päästä saattaa lukema laskea alle sadan ja vasta vaikkapa seitsemän tunnin päästä olla alle 20A, muusta kulutuksesta riippuen. Laturini on tosin tuohon liian pieni, 100A, mutta vielä se on kestänyt vaikka kuumana käykin.

määäääääääääääääääää kirjoitti:

No juu. Kuten sanoit on asia niin, että mitä isompi on akku(kapasiteetti), sitä enemmän se sitä virtaa myös pystyy kerralla vastaanottamaan.
Jos tuommoinen vaikka 200Ah akku pystyy kerralla virtaa luovuttamaan 1500A, niin pystyy se sitä myös tyhjänä vastaanottamaan vähän enemmän, kuin se mainittu 10A.
On toki selvää, että mitä täydempi on akku, sitä vähemmän se sitä virtaa vastaanottaa. Täytenä on latauskin sitten nolla.
Otetaan vaikka ihan käytännön esimerkki, joka perustuu moniin ihan henkilökohtaisiin omakohtaisiin kokemuksiin:
Rekka-autossa on 220Ah akku (24V sarjassa 2*12V 220Ah). Akusto on niin tyhjä, että kun avaimesta käntää, niin solenoidista kuuluu että "naks" ja se on siinä.
Meillä on käytettävissä Piilteeman "super starter", josta lätee boosterilla 400A.
Sillä lähtee kyllä henkilöauto hyvin käymään, mutta rekka sanoo edelleen että "naks".
Ladataan sitä rekkaa 5 minuuttia (siis VIISI) sillä 400 ampeerilla ja kas kummaa sepä hörähtääkin iloisesti käymään.
Taisi niitä ampeereita mennä sisään silloin vähän enempi, kuin esim 10A laturilla?

Tarkempia lukuja akkujen kyvystä ottaa kerralla vastaan ja purkaa latausta saa valmistajien sivuilta, enkä nyt jaksa niitä tässä alkaa enempää vääntää.

Lue lisää

Olisit nyt syventynyt tuohon Joakim'in vastaukseen:
"Aivan tyhjällä akulla siis menisi se 10 A ~5 tuntia ja sitten 13,8 V:llä se mitä akku ottaa loppuaika. 1000 A laturilla tuo ensimmäinen 5 tuntia ehkä supistuisi 2 tunniksi..."

Siis tuosta tulkiten 100 Ah akku ottaisi aluksi aika paljon, ehkä 30-40 A, kun se 10 A / 5 h supistuisi 2 tuntiin. Sinun 200 A akku vastaavasti ottaisi aluksi ehkä 60-80 A, ei tosin kovin kauaa. Ja tuo riippuu paljon akkujen lyijylevyjen rakenteesta, mutta starttiakulla virta voi olla aika suuri, tuota suurempikin lyhyen hetken. Kyllä sillä 5 min latauksen jälkeen auton voi käynnistää.

määäääääääääääääääää kirjoitti:

No juu. Kuten sanoit on asia niin, että mitä isompi on akku(kapasiteetti), sitä enemmän se sitä virtaa myös pystyy kerralla vastaanottamaan.
Jos tuommoinen vaikka 200Ah akku pystyy kerralla virtaa luovuttamaan 1500A, niin pystyy se sitä myös tyhjänä vastaanottamaan vähän enemmän, kuin se mainittu 10A.
On toki selvää, että mitä täydempi on akku, sitä vähemmän se sitä virtaa vastaanottaa. Täytenä on latauskin sitten nolla.
Otetaan vaikka ihan käytännön esimerkki, joka perustuu moniin ihan henkilökohtaisiin omakohtaisiin kokemuksiin:
Rekka-autossa on 220Ah akku (24V sarjassa 2*12V 220Ah). Akusto on niin tyhjä, että kun avaimesta käntää, niin solenoidista kuuluu että "naks" ja se on siinä.
Meillä on käytettävissä Piilteeman "super starter", josta lätee boosterilla 400A.
Sillä lähtee kyllä henkilöauto hyvin käymään, mutta rekka sanoo edelleen että "naks".
Ladataan sitä rekkaa 5 minuuttia (siis VIISI) sillä 400 ampeerilla ja kas kummaa sepä hörähtääkin iloisesti käymään.
Taisi niitä ampeereita mennä sisään silloin vähän enempi, kuin esim 10A laturilla?

Tarkempia lukuja akkujen kyvystä ottaa kerralla vastaan ja purkaa latausta saa valmistajien sivuilta, enkä nyt jaksa niitä tässä alkaa enempää vääntää.

Lue lisää

Olet oikeassa, suuri akkukapasiteetti ja suuri latausvirta on hyvä yhdistelmä. Silloin täysin tyhjät akut ottaa virtaa paljon. Mutta 100 AH:n akusto ei lataudu juurikaan nopeammin 30% kapasiteetistä täyteen 100 ampeerin laturilla verrattuna 10 A laturiin, jos muuta kulutusta ei ole.

Seuraavan kerran kun samaan tilanteeseen joudut, niin mittaappa piruuttaan se jännite siitä akunnavoista sen pikalatauksen aikana. Saattaapi olla 35 voltin luokkaa.
Noiden pikalatureiden toiminta kun perustuu siihen, että nostetaan jännite niin korkeaksi, että se akku ottaa sitä virtaa enemmän. Sitten kun se auto käy ja pikalaturin tilalla on se auton oma laturi, niin se jännite onkin enää vaan 28 voltin tuntumassa.

Venelaturin mitoittaminen suureksi perustuu kahteen asiaan:
- Suureen tyhjään akustoon saadan lyhyessä ajassa latausvirtaa paljon.
- Latauksen lisäksi koneen käydessä saadaan kulutukseen riittävästi virtaa latauksen siitä kärsimättä. Joissakin veneissä on jopa lämminvesivaraaja sellainen, että se toimii koneen käydessä jäähdytysveden lisäksi sähköllä. Silloin sitä virtaa oikeasti tarvitaan.

Suuri laturi pienen akun ja pienen kulutuksen kanssa on tuhlausta. hyötyä siitä ei saa.

esimerkki kirjoitti:

Jos roikun ankkurissa esim pari päivää, kuluu 700Ah akusta mittarin mukaan esim noin 300Ah. Kun lähden liikkeelle, menee akkuihin alussa n. 120A. Vasta esim kolmen vartin päästä saattaa lukema laskea alle sadan ja vasta vaikkapa seitsemän tunnin päästä olla alle 20A, muusta kulutuksesta riippuen. Laturini on tosin tuohon liian pieni, 100A, mutta vielä se on kestänyt vaikka kuumana käykin.

Lue lisää

Niin sinullahan on varsin pieni moottorin laturi valtavaan akkukapasiteettiin nähden. Tottakai sillä kestää pidempään jännitteen nousu ja virrat ovat selvästi suurempia kuin 100 Ah kapasiteetilla.

Maasähkölaturiksi riittää mielestäni hyvin Ah/10 tai jopa Ah/20 laturi, koska tuollakin saa akut käytännössä täyteen siinä ajassa kun laiturissa tyypillisesti ollaan ja päälle vielä koneen käyttö molempiin suuntiin.

Moottorin laturin on sitten syytä purjeveneessä olla suurempi, ehkä Ah/5 tai enintään Ah/3 on sopiva suuruusluokka. Tuota suuremmalla virralla ei pitäisi akkuja ladatakkaan ja suuremmasta laturista ei ole käytännön hyötyä, vaan tärkeämpää on riittävän korkea latausjännite, joka nopeuttaa latauksen hidasta loppuvaihetta, mutta samalla vahingoittaa akkuja liian pitkään käytettynä.

Moi,

Alkoi kyseinen tuote kiinnostamaan ja ajattelin tiedustella, oletko ollut edelleen tyytyväinen ensimmäisen kaudenkokemusten jäljiltä? Onko toimintoja jota olisit kaivannut tai jotka ovat tuntuneet turhilta? Mahdaatko muistaa mistä tilasit ja mitä maksoi. Kevättä odotellessa

kokemuksia kaivaten kirjoitti:

Moi,

Alkoi kyseinen tuote kiinnostamaan ja ajattelin tiedustella, oletko ollut edelleen tyytyväinen ensimmäisen kaudenkokemusten jäljiltä? Onko toimintoja jota olisit kaivannut tai jotka ovat tuntuneet turhilta? Mahdaatko muistaa mistä tilasit ja mitä maksoi. Kevättä odotellessa

Lue lisää

Uusimmassa venemestarisssa on usean sivun kuttu akkumonitorin asentamisesta. Markettiiin kipinkapain ostamaan lehti jos aihe kiinnostaa.

kokemuksia kaivaten kirjoitti:

Moi,

Alkoi kyseinen tuote kiinnostamaan ja ajattelin tiedustella, oletko ollut edelleen tyytyväinen ensimmäisen kaudenkokemusten jäljiltä? Onko toimintoja jota olisit kaivannut tai jotka ovat tuntuneet turhilta? Mahdaatko muistaa mistä tilasit ja mitä maksoi. Kevättä odotellessa

Lue lisää

Pari kautta ollut käytössä ja ihan positiiviset kokemukset omassa käytössä. Hankin aikoinaan täältä: http://www.mesltd.co.uk/nasa-clipper-battery-monitor-p-8528.html

23 kirjoitti:

Uusimmassa venemestarisssa on usean sivun kuttu akkumonitorin asentamisesta. Markettiiin kipinkapain ostamaan lehti jos aihe kiinnostaa.

Se Venemestarin artikkeli on sinänsä kiinnostava, mutta on jäänyt raakileeksi. Sähköiset kytkennät kyseisessä(kin) laitteessa ovat suoraviivaisia, mutta entäs ne asetukset? Olen viikonopun aikana selaillut useiden akkumonitorien käyttöohjeita, ja yhä epätietoisemmaksi itseni tunnen - tieto lisää tuskaa. Laitteita on monenlaisia, ja hintahaarukkakin varsin laaja.

Tässä on linkki yhteen vastaan tulleeseen sivustoon, jossa on melko hyvä (joskaan ei läheskään täydellinen) valikoima erilaisia ja -hintaisia monitoreja:
http://www.jgtech.com/monitors.htm

Kiinnostaisi tietää näkemyksiä siitä, onko laitteiden hintaerolle jotain katetta?

220 Ah hupiakut kirjoitti:

Se Venemestarin artikkeli on sinänsä kiinnostava, mutta on jäänyt raakileeksi. Sähköiset kytkennät kyseisessä(kin) laitteessa ovat suoraviivaisia, mutta entäs ne asetukset? Olen viikonopun aikana selaillut useiden akkumonitorien käyttöohjeita, ja yhä epätietoisemmaksi itseni tunnen - tieto lisää tuskaa. Laitteita on monenlaisia, ja hintahaarukkakin varsin laaja.

Tässä on linkki yhteen vastaan tulleeseen sivustoon, jossa on melko hyvä (joskaan ei läheskään täydellinen) valikoima erilaisia ja -hintaisia monitoreja:
http://www.jgtech.com/monitors.htm

Kiinnostaisi tietää näkemyksiä siitä, onko laitteiden hintaerolle jotain katetta?

Lue lisää

Olen vertaillut kahta mallia, victron BMV-600 ja Nasaa. Nasassa hyvää näyttö, jossa kaikki yleisesti tarvittava näkyy yhdellä silmäyksellä. Sen myötä helppo "käyttöisempi".

Victron:ssa hyvinä puolina voisi pitää suurenmpi tehoista shunttivastusta (500A/Nasa100A). Tästä hyötyä jos ei ole erillistä käynnistysakkua. Suomenkielinen manuaali. Paljon esiastuksia, jos haluaa tarkentaa laiteen "toiminttaa". Jos haluaa tutkia löytyy paljon erilaisia historia tietoja mm. käytöstä, latauksista yms. Ohjausmahdollisuus laturille yms.. Varmaan ok jos kotisatamassa sähköön mahdollisuus..

Ymmärtääkseni kummassakin on samat sisuskalut, eli kuukauden kysymys Nasan omistajille? Tuleeko laiteen mukana tarkempaa manuaalia, kuin netissä oleva? Löytyykö siitä samat akun esiasetus mahdollisuudet (tarkemmille arvoille)? Voiko liittää toista shunttia (victron 602s).

Alla linkki hollantilaisille sivuille. Hnta samaa luokkaa monitorille kuin jgtec:llä. Paneleita ja lataussäätimiä en ole löytänyt edeullisemmin EU-alueelta?

http://www.stroomwinkel.nl/c-82-accumonitor.aspx

kokemuksia kaivaten kirjoitti:

Moi,

Alkoi kyseinen tuote kiinnostamaan ja ajattelin tiedustella, oletko ollut edelleen tyytyväinen ensimmäisen kaudenkokemusten jäljiltä? Onko toimintoja jota olisit kaivannut tai jotka ovat tuntuneet turhilta? Mahdaatko muistaa mistä tilasit ja mitä maksoi. Kevättä odotellessa

Lue lisää

Hei,

akkumonitori on toiminut kutakuinkin toiveiden mukaisesti, ja ensisijaisesti tulee mieleen että miksi en moista hommannut aikaisemmin, -kuten monista muistakin hyvistä jutuista jotka lopulta on tullut hankittua. Joitain huomioita laitteesta kuitenkin voin kertoa:

Käyttöasetukset helpot, kerrotaan akun nimellis-Ah, käyttölämpötila ja "kalibroidaan" virran mittaus oikeaksi. Tämä kalibrointi on hiukan liian karkea toimenpide koska näyttö näyttää vain 0.1 A tarkkuudella ja jää arvailujen ja uskon varaan onko 0.0 A näyttö oikeasti nolla amppeeria vai esim. 0.05 A. Vaikka ero on noinkin pieni, niin kahdessa viikossa siitä tulee jo melkoinen Ah määrän vääristymä laskuriin. Mutta kun tuon tietää ja nollaa laskurin aina kun tietää akkujen olevan täynnä, niin ongelma on markinaalinen.

Näyttö Nasassa on mielestäni erittäin kätevä, samalla näkyy sekä jännite- että virtamittaus, toinen näyttö kertoo Ah:t ja kolmas näyttö on mielestäni huuhaata arvioituine akun kestoineen tunneissa.

Mittari on helppokäyttöinen ja hyvällä taustavalolla varustettu. Ostin sen aikoinaan Aquastoresta ja toimitus oli nopea. Olen tyytyväinen.

220 Ah hupiakut kirjoitti:

Se Venemestarin artikkeli on sinänsä kiinnostava, mutta on jäänyt raakileeksi. Sähköiset kytkennät kyseisessä(kin) laitteessa ovat suoraviivaisia, mutta entäs ne asetukset? Olen viikonopun aikana selaillut useiden akkumonitorien käyttöohjeita, ja yhä epätietoisemmaksi itseni tunnen - tieto lisää tuskaa. Laitteita on monenlaisia, ja hintahaarukkakin varsin laaja.

Tässä on linkki yhteen vastaan tulleeseen sivustoon, jossa on melko hyvä (joskaan ei läheskään täydellinen) valikoima erilaisia ja -hintaisia monitoreja:
http://www.jgtech.com/monitors.htm

Kiinnostaisi tietää näkemyksiä siitä, onko laitteiden hintaerolle jotain katetta?

Lue lisää

Tuli tilattua jgtec:ltä nasan akkumonitori. Tilauksessa ja toimtuksessa kaikki ok. Mutta mutta.. vaikka etusivullaan mainitsivat " All our prices include EU duty and vat.", niin miten olla, tuoteen ja rahdin päälle tuli vielä 20% arvonlisävero! Kyseistä Vat:ia ei näkynyt tuotetta maksaessa. Pitäisikö tuo purematta niellä?
Näin kokemusta rikkaampana suosittelen tilaamaan jostain muualta.

akkumonitori kirjoitti:

Tuli tilattua jgtec:ltä nasan akkumonitori. Tilauksessa ja toimtuksessa kaikki ok. Mutta mutta.. vaikka etusivullaan mainitsivat " All our prices include EU duty and vat.", niin miten olla, tuoteen ja rahdin päälle tuli vielä 20% arvonlisävero! Kyseistä Vat:ia ei näkynyt tuotetta maksaessa. Pitäisikö tuo purematta niellä?
Näin kokemusta rikkaampana suosittelen tilaamaan jostain muualta.

Lue lisää

UPS... Tuli annettua väärää informaatioita. jgtech ei perinyt ylimääräisiä arvonlisävero, vaan tilauksen vastaanottaja mokaili laaskun tulkinnassa! Hyvä firma suosittelen vilpitömästi =)

Vaikkapa tämmöinen:
http://viewitem.eim.ebay.fi/Digital-Voltmeter-12V-DC-Battery-Monitor-Panel-Meter/160510337754/item