Suunnilleen kaikilla

on jo joku. Sitten jos jonkun ikäisensä sinkun tietää ja löytyis vieläpä kiinnostusta, se on just sellainen mitä ei halua. Eikä kyse ole mistään nirsoudesta, vaan omista syvällä olevista mieltymyksistä. Esim. pyöreä nainen jota on vuosikausia haukuttu painosta ja peloteltu "ettet sä ketään saa kun oot tommonen, ainakaan helpolla", ei luonnollisesti mielly mihinkään langanlaihaan mieheen. Komplekseja on toki muitakin, tuo oli vain esimerkki. Eli juuri joku sellainen olisi kiinnostunut, joka on järjenvastaisesti omia kokemuksiani vastaan. Tulee heti ajatus: "Ei tuo tosissaan ole musta kiinnostunut, kunhan on epätoivoinen ja haluaa vain jonkun". Ja vaikka olisikin oikeasti kiinnostunut, ei siinä kuitenkaan voisi aloittaa "puhtaalta pöydältä". Eli sellaiseen en edes rupea.

En ole pyöreä nainen, vaan täysin normaalipainoinen, tuo pyöreys oli vain esimerkki:).
Mutta siis... Pitäisikö itseä syyttää siitä, että on yksin ja onneton, kun kuitenkin löytyisi muutama samanikäinen jolle kelpaisi? Ei kai parisuhdetta ja ihastumista voi mitenkään järkeillä, muutenhan jokainen ihminen olisi joka hetki jonkun kanssa onnellisesti yhdessä.

Ei mulla ole kovinkaan suuria ulkonäkö-kriteerejä, ihan vain muutama, jotta voin tuntea intohimoa. Onko liikaa pyydetty saada suunnilleen ikäiseni mies, joka on ulkonäöltään makuuni ja vapaa ja sitoutumiskykyinen? Se vaikuttaa NIIN mahdottomalta yhtälöltä! Joko ovat pelimiehiä tai varattuja, useasti myös molempia. Niin että ottaako joku sellainen, joka ei yhtään kiinnosta ja jonka seurassa on tosi epävarma olo... Ei kiitos.

Voi sentään. Olisin hyvä kumppanikin: Positiivinen, kannustava, lempeä, iloinen, reipas. Arvostaisin toisen läsnäoloa.
7239
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Ongelmasi on vain ja ainoastaan oma nirsoutesi ja äärettömän korkealle vedetyt kriteerit. Koita ymmärtää, että ne miehet, jotka ovat "makuusi" ovat sitä myös kaikille muillekin naisille. Ongelma tulee vain siitä, että näitä miehiä on ehkä noin 10-15% miehistä.

Äänestä
  • "ulkonäöltään makuuni " "Joko ovat pelimiehiä tai varattuja, useasti myös molempia"
    -Haluat ne hyvät ominaisuudet koreassa paketissa, kuten kymmenet ja kymmenet muutkin naiset. Fakta vain on että näitä miehiä tulee luonnostaan liian vähän tusinaan.

    "ottaako joku sellainen, joka ei yhtään kiinnosta ja jonka seurassa on tosi epävarma olo... Ei kiitos."
    -eli taviskundi tavisajatuksineen ei tietenkään kelpaa.

    "Ei kai parisuhdetta ja ihastumista voi mitenkään järkeillä, muutenhan jokainen ihminen olisi joka hetki jonkun kanssa onnellisesti yhdessä."
    -Naiset taitaa juuri järkeillä niillä valinnoillaan ;) Palikka-aivoisella miehellä pyörii mielessä elämänsä rakkaus, naisella sekin mahdollisuus ja kämppä, perhe, yms. ajatukset taustalla.... korjatkaa jos olen väärässä.

    Äänestä

kaikki mulle alotetta myöten. Kuka tollasta ihmistä jaksaa?

Äänestä

pitäisi saada laiha mies? Ei ylipainoiset miehetkään vaadi saati edes omaa mahdollisuuksia saada laihaa naista (rikkaat ja kuuluisat poislukien)

Äänestä

"En ole pyöreä nainen, vaan täysin normaalipainoinen, tuo pyöreys oli vain esimerkki:).
Mutta siis... Pitäisikö itseä syyttää siitä, että on yksin ja onneton, kun kuitenkin löytyisi muutama samanikäinen jolle kelpaisi? Ei kai parisuhdetta ja ihastumista voi mitenkään järkeillä, muutenhan jokainen ihminen olisi joka hetki jonkun kanssa onnellisesti yhdessä."

Järkeillä?

Omia mieltymyksiään voi miettiä ja ajatella uusiksi. Jopa niitä syvempiäkin. Jos niitä ei ole halukas muuttamaan ja muokkaamaan niin ei parisuhteistakaan tahdo tulla mitään.
Itse en pyöreää naista ottaisi koska se kertoo minulle ettei ihminen osaa pitää itsestään huolta.

"Voi sentään. Olisin hyvä kumppanikin: Positiivinen, kannustava, lempeä, iloinen, reipas. Arvostaisin toisen läsnäoloa. "

Varmasti aivan kuten nuo miehet jotka ovat vapaina ja joista voisit valita omasi jos haluaisit. Mutta kun et halua.

"Ei mulla ole kovinkaan suuria ulkonäkö-kriteerejä, ihan vain muutama, jotta voin tuntea intohimoa. "

Intohimohan se on se tärkein juttu.

Etsi nyt se pitkä tumma ja tulinen panomies että saat sitä tulta sinne pesään ja tuntea intohimoa. Ei kestä pitkään mutta ei tarvitse tyytyä sitten normaaleihin miehiin.

"Onko liikaa pyydetty saada suunnilleen ikäiseni mies, joka on ulkonäöltään makuuni ja vapaa ja sitoutumiskykyinen"

Vikahan ei ole tietysti sinussa jos normaalimies ei kelpaa. kysymys kuuluu että onko nuo ulkonäölliset vaatimuksesi kovinkin yleisiä piirteitä miehissä?

"Niin että ottaako joku sellainen, joka ei yhtään kiinnosta ja jonka seurassa on tosi epävarma olo..."

Jos olisin tuolla asenteella liikkeellä niin kukaan nainen tuskin koskaan lopulta kelpaisi.

Äänestä
  • Sissus, nainen kirjoittaa "ei ole kovin suuria ulkonäöllisiä kriteerejä, muutama vain, jotta voin tuntea intohimoa"

    Ja (katkerat) miehet tulkitsevat naisen sanovan "taviskundi ei mulle kelpaa, tumma, pitkä, tulinen ja erittäin komea kiitos"

    Ja samat miehet vastaavat "Painu nyt vittuun lehmä vaatimuksinesi"

    Täällä on niin hirveästi katkeroituneita ihmisiä, että jokaisesta kirjoittamastasi sanasta vedetään kilometrin mittainen palkokasvi nenään. Ehkäpä kannattaa kokeilla muia palstoja?

    Kuulostaa siltä, että et ole kovinkaan itsevarma ja sulla on heikohko itsetunto, jolloin et uskalla yrittääkään mitään kenenkään kanssa, koska ajattelet hänen kuitenkin hylkäävän sut. Eli mieluummin olet yksin kuin parisuhteessa, jossa on aina se vaara, että tulee loukatuksi. Neuvoisin, että kannattaa yrittää. Olen huomannut, että pariutuminen on monesti omasta asenteesta ja itsevarmuudesta kiinni, ei niinkään siitä, oletko miss Suomen näköinen:)

    Äänestä

  • -mirkku- kirjoitti:

    Sissus, nainen kirjoittaa "ei ole kovin suuria ulkonäöllisiä kriteerejä, muutama vain, jotta voin tuntea intohimoa"

    Ja (katkerat) miehet tulkitsevat naisen sanovan "taviskundi ei mulle kelpaa, tumma, pitkä, tulinen ja erittäin komea kiitos"

    Ja samat miehet vastaavat "Painu nyt vittuun lehmä vaatimuksinesi"

    Täällä on niin hirveästi katkeroituneita ihmisiä, että jokaisesta kirjoittamastasi sanasta vedetään kilometrin mittainen palkokasvi nenään. Ehkäpä kannattaa kokeilla muia palstoja?

    Kuulostaa siltä, että et ole kovinkaan itsevarma ja sulla on heikohko itsetunto, jolloin et uskalla yrittääkään mitään kenenkään kanssa, koska ajattelet hänen kuitenkin hylkäävän sut. Eli mieluummin olet yksin kuin parisuhteessa, jossa on aina se vaara, että tulee loukatuksi. Neuvoisin, että kannattaa yrittää. Olen huomannut, että pariutuminen on monesti omasta asenteesta ja itsevarmuudesta kiinni, ei niinkään siitä, oletko miss Suomen näköinen:)

    "Ja (katkerat) miehet tulkitsevat naisen sanovan "taviskundi ei mulle kelpaa, tumma, pitkä, tulinen ja erittäin komea kiitos""

    Eikö olisi jo aika keksiä joku toinen ehkä vähemmän typerämpi ja paremmin kuvaavampi sana kuin "katkera"?

    Jos on luettavissa että nainen toteaa että etsii ennen kaikkea "intohimoa" ja on huomannut myös että naiset aika usein kiinnostuvat lähinnä sporttisisita ja spontaaneista komistuksista niin eiköhän sitä voi arvioida että sitä ap.kin ehkä ajaa takaa.

    itseäni huolettaa aika kovasti se että nimenomaan nainen esittää "ulkonäöllisiä vaatimuksia" ja että pääosassa on joku "intohimo". Samoin aika usein siinä haetaan miehistä niitä tiettyjä ominaisuuksia jotka on yleensä todella helppo päätellä.

    "Ja samat miehet vastaavat "Painu nyt vittuun lehmä vaatimuksinesi""

    Sekoitat minut varmaan johonkuhun toiseen. Kiva kuitenkin yleistyksestä. Me olemme kaikki tietysti yhtä ja samaa katkeraa luuserimies massaa sinulle vaikka en edes tänne lähes olleenkaan kirjoittele.

    "Täällä on niin hirveästi katkeroituneita ihmisiä, että jokaisesta kirjoittamastasi sanasta vedetään kilometrin mittainen palkokasvi nenään. Ehkäpä kannattaa kokeilla muia palstoja?"

    Oikea sana olisi ehkä pettynyt tai väsähtänyt tai tylsistynyt. Katkera on vain oiva lyömä ase jokaista vähänkään joka viitsii kritisoida samoin kuten "kateellinen" tai "huono itsetuntoinen".

    "Kuulostaa siltä, että et ole kovinkaan itsevarma ja sulla on heikohko itsetunto, jolloin et uskalla yrittääkään mitään kenenkään kanssa, koska ajattelet hänen kuitenkin hylkäävän sut. Eli mieluummin olet yksin kuin parisuhteessa, jossa on aina se vaara, että tulee loukatuksi. Neuvoisin, että kannattaa yrittää. Olen huomannut, että pariutuminen on monesti omasta asenteesta ja itsevarmuudesta kiinni, ei niinkään siitä, oletko miss Suomen näköinen"

    Näin siis naisilla. Miehillä asenteen ja itsevarmuuden on parempi olla mister suomen luokkaa jos näköä ei ole sen vertaa.

    Mutta auta armias jos joku KEHTAA kyseenalaistaa naisen halun intohimoon ja saada miettimään että hänen ympäristössään voi olla todella upeita ihmisiä ja ihania miehiä kunhan avaa mielensä näkemään heissä muutakin kuin ulkonäön.

    Sellainen mies on tietysti automaattisesti katkera luuseri kun yrittää selkeästi huomauttaa että nainen turhaan itkee yksin oloa jos hänellä on valinnanvaraa ihan normaaleista miehistä.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


23v sinkkunainen kirjoitti:

on jo joku. Sitten jos jonkun ikäisensä sinkun tietää ja löytyis vieläpä kiinnostusta, se on just sellainen mitä ei halua. Eikä kyse ole mistään nirsoudesta, vaan omista syvällä olevista mieltymyksistä. Esim. pyöreä nainen jota on vuosikausia haukuttu painosta ja peloteltu "ettet sä ketään saa kun oot tommonen, ainakaan helpolla", ei luonnollisesti mielly mihinkään langanlaihaan mieheen. Komplekseja on toki muitakin, tuo oli vain esimerkki. Eli juuri joku sellainen olisi kiinnostunut, joka on järjenvastaisesti omia kokemuksiani vastaan. Tulee heti ajatus: "Ei tuo tosissaan ole musta kiinnostunut, kunhan on epätoivoinen ja haluaa vain jonkun". Ja vaikka olisikin oikeasti kiinnostunut, ei siinä kuitenkaan voisi aloittaa "puhtaalta pöydältä". Eli sellaiseen en edes rupea.

En ole pyöreä nainen, vaan täysin normaalipainoinen, tuo pyöreys oli vain esimerkki:).
Mutta siis... Pitäisikö itseä syyttää siitä, että on yksin ja onneton, kun kuitenkin löytyisi muutama samanikäinen jolle kelpaisi? Ei kai parisuhdetta ja ihastumista voi mitenkään järkeillä, muutenhan jokainen ihminen olisi joka hetki jonkun kanssa onnellisesti yhdessä.

Ei mulla ole kovinkaan suuria ulkonäkö-kriteerejä, ihan vain muutama, jotta voin tuntea intohimoa. Onko liikaa pyydetty saada suunnilleen ikäiseni mies, joka on ulkonäöltään makuuni ja vapaa ja sitoutumiskykyinen? Se vaikuttaa NIIN mahdottomalta yhtälöltä! Joko ovat pelimiehiä tai varattuja, useasti myös molempia. Niin että ottaako joku sellainen, joka ei yhtään kiinnosta ja jonka seurassa on tosi epävarma olo... Ei kiitos.

Voi sentään. Olisin hyvä kumppanikin: Positiivinen, kannustava, lempeä, iloinen, reipas. Arvostaisin toisen läsnäoloa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu