kesällä parin-kolmen kk ajan kävin kävely/hölkkä lenkkejä, 5-7km kerrallaan 2-5krt viikossa vaihtelevin määrin. Pidin taukoa ja nyt olen alkanut käydä uudestaan mutta sykkeeni on silti korkea. Voinko luottaa 150e polar mittariini kun se eilen näytti 5km lenkin päätteeksi keskisykkeenä 158, maksimissa taas 182 tuntuu ettei kuntoni nouse millään tai sitten sykkeet ovat pilvissä muuten vain koska vuosi sitten jaksoin hölkätä kerralla ehkä muutamasata metriä jos sitäkään, nyt kesällä jaksoin noin. 2km. Leposykkeeni tuntuu että olisi kuitenkin madaltunut (nykyään 80-90) ja välillä kävellessä se syke on melko alhaalla mutta sen olen epäillyt johtuvan sinä hetkenä kylmyydestä ja kävelyn hitaudesta, tuolloin kävelen aika rivakkaan kun sykkeet nousevat. Olen 163/61, 20 -vuotias nainen.
Kunnosta...
Anna89-442
7313
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
sykkeisiin. Kuvaamasi mukaan epäilisin niiden olevan juuri tuota luokkaa. nyt vain alat juoksemaan reippaasti 3-5- kertaa viikossa. Vaikkapa 5-10 km per kerta. älä tuijottele sykkeitä vaan juokse fiiliksen (tarvittaessa tosi hiljaa) mukaan. kunto kehittyy ja juoksu alkaa hiljaa kulkea.
Jätä se sykemittari kappiin ja käy lenkillä ilman sitä. Hölkkää tai kävele sellaista max. vauhtia, että liikkuminen tuntuu vielä suhteellisen mukavalta. Pyri aina vaikka parin viikon välein muuttamaan vauhtia vähän kovemmaksi tai matkaa pidemmäksi. Kunto kasvaa varmasti paremmin kuin jatkuva sykmittarin ja sykealueiden tuijottaminen. Sitten kun peruskunto on kohdallaan voi alkaa pelaamaan mittarin kanssa eri vauhti/sykeharjoituksia.
Mittariton antaa "hyviä" neuvoja. Tuolla systeemillä aloittaja on lopetteja aika pian. Aloittelijat pilaavat asian juuri tuolla mittarittoman esittämällä tavalla. Juostaan itseltään jalat alta ennenkuin liikunta todellisuudessa edes pääsee alkamaan.
"Hölkkää tai kävele sellaista max. vauhtia, että liikkuminen tuntuu vielä suhteellisen mukavalta. Pyri aina vaikka parin viikon välein muuttamaan vauhtia vähän kovemmaksi tai matkaa pidemmäksi. Kunto kasvaa varmasti paremmin kuin jatkuva sykmittarin ja sykealueiden tuijottaminen. Sitten kun peruskunto on kohdallaan voi alkaa pelaamaan mittarin kanssa eri vauhti/sykeharjoituksia."
Ei liikuntani ole pelkkää sykkeiden tuijotusta, harmillista jos sen kuvan nyt sai. Mittarin avulla nyt vain luonnollisesti on luotettavampaa nähdä kehitystä kuin sokeutua kehitykselleen vain oman "tuntuman" varassa eikä voi nähdä paljonko sykkeet ovat laskeneet siitä ja siitä kohdilta, mutta kyllähän sinä fiksuna sen tiedät kun mittareihin olet perehtynyt. :)
Lenkkejä pitää nyt kyllä tosin pidentää ja käyttää koko aika tehokkaasti.
Itse käytin alussa sykemittaria joka lenkillä, mutta nyt se tahtoo usein jäädä kaappiin. Juoksen eri pituisia lenkkejä eri vauhdilla aina "päivän kunnon" mukaan. Kun lähtee juoksemaan saa alussa aika pian tuntuman miltä juoksu maistuu. Jos tuntuu hyvältä sitten matkaa ja vauhtia lisää. Kun enemmän juoksee oppii tuntemaan omaa kehoa ja pystyy juoksemaan eri sykealueilla ilman mittariakin.
Tietenkin mittaria saa käyttää joka haluaa, mutta sen orjaksi ei kannata alkaa, sillä ihmiset ovat yksilöitä ja sykkeet myös. Mittarit eivät sitä tiedä. Juoksuvauhti kasvaa kuitenmin vain kun juoksunopeus lenkillä kasvaa ja se vaatii usein sykealueiden yläpäässä liikumista mittarin lukemista huolimatta. Monella on vaan se virhe, että juostaan liian hiljaa kuntoon nähden, kun sykemittari niin "käskee".
jos mittaria ei ole.
Tämä sykemittari on varsin nuori käyttöesine. Kuinka ennen selvittiin, että ei rasitettu itseään "entisiksi" liikkujiksi? Suurin osa maailman liikuntaa harrastavista ihmisistä ei ole vieläkään nähnyt sykemittaria. Kuinka he tulevat toimeen ilman?
Miksi sykemittari on välttämätön peruskunnon kehittäjälle ja ilokseen liikkuvalle?
Nykyaikana jopa niinkin yksinkertaiseen ja ihmiselle luonnolliseen asiaan kuin hölkkääminen tarvitaan kaiken maailman hilavitkutimia ja erikoisvarusteita. Asia on jotain aivan käsittämätöntä, länsimaissa ihmiset ovat unohtaneet täysin oman kehonsa kuuntelun. Onhan se sykemittari ihan kiva leikkikalu, mutta turha sitä on liikaa tuijottaa ja parempi jättää se suosiolla joskus kotiin.
Aloittajalle sellainen neuvo: jätä se sykemittari kotiin ja koita kuunnella seuraavalla lenkillä minkälaiset tuntemukset kropassasi on! Ihminen kyllä löytyy oman kunnon mukaisen rytmin hölkkäämiseen, jos vain osaa kuunnella kehoaan. Monilla aloittelevilla juoksijoilla on se ongelma että sykemittari voi jopa haitata sitä oikean rytmin löytämistä.