Niin paljon on ollut juttuja naisten kuulemma epärealistisista odotuksista miesten suhteen, että nyt täytyy kyllä esittää tällainen erittäin typerä kysymys.
Mistä sen sitten tietää, että ovatko omat odotukset miehelle ja parisuhteelle realistisia vai ei. Tämä klassinen stereotyyppi pitkästä, komeasta, ja rikkaasta huippujuristista, joka harrastaa laskuvarjohyppyjä, jolla on loistava ura ja joka lisäksi on tunteellinen ja romanttinen, sekä erinomainen perheenisä, jolla on aina aikaa vaimolleen ja lapsilleen on tietysti tämä klassikko, mutta olen huomannut että huomattavasti vähempääkin pidetään mahdottomuutena.
Eli toisin sanoen minä en ole mies. Minulle on mahdotonta tietää, mikä miehen mielestä on mahdotonta olla ja saavuttaa. En tiedä, ovatko ne samoja asioita, mitkä minä naisena koen mahdottomiksi vaatimuksiksi, jos mies esittäisi ne minulle. Periaatteessa olen sitä mieltä, että ei pidä vaatia toiselta ihmiseltä sellaista mihin itse ei pysty.
Ja sitten on vielä tämä väärinymmärrysten riski. Otetaan esimerkiksi, että nainen toivoo miehen olevan kunnostaan huoltapitävä. Kun toiselle ihmiselle se tarkoittaa suunilleen, että miehen pitää olla ja treenata kuin kilpaurheilija, ja toisen mielestä tähän määritteeseen voi hyvinkin riittää, että nyt edes muutaman kerran viikossa tekee jotain liikunnallista, käy vaikka kävelylenkillä.
Toinen esimerkki on se, että miehen pitää olla kiinnostva. Joidenkin naisten mielestä tämä tarkoittaa sitä, että miehen elämän pitää olla täynnä kiinnostavia tapahtumia ja seikkailuja. Minun mielestäni taas kiinnostava mies on sellainen, jonka kanssa minulla on paljon yhteistä. Sellainen ihminen, jonka kanssa voin jutella asioista, että on samoja kiinnostuksenkohteita ja muuta sellaista.
Mistä sen sitten tietää, että ovatko omat odotukset miehelle ja parisuhteelle realistisia vai ei. Tämä klassinen stereotyyppi pitkästä, komeasta, ja rikkaasta huippujuristista, joka harrastaa laskuvarjohyppyjä, jolla on loistava ura ja joka lisäksi on tunteellinen ja romanttinen, sekä erinomainen perheenisä, jolla on aina aikaa vaimolleen ja lapsilleen on tietysti tämä klassikko, mutta olen huomannut että huomattavasti vähempääkin pidetään mahdottomuutena.
Eli toisin sanoen minä en ole mies. Minulle on mahdotonta tietää, mikä miehen mielestä on mahdotonta olla ja saavuttaa. En tiedä, ovatko ne samoja asioita, mitkä minä naisena koen mahdottomiksi vaatimuksiksi, jos mies esittäisi ne minulle. Periaatteessa olen sitä mieltä, että ei pidä vaatia toiselta ihmiseltä sellaista mihin itse ei pysty.
Ja sitten on vielä tämä väärinymmärrysten riski. Otetaan esimerkiksi, että nainen toivoo miehen olevan kunnostaan huoltapitävä. Kun toiselle ihmiselle se tarkoittaa suunilleen, että miehen pitää olla ja treenata kuin kilpaurheilija, ja toisen mielestä tähän määritteeseen voi hyvinkin riittää, että nyt edes muutaman kerran viikossa tekee jotain liikunnallista, käy vaikka kävelylenkillä.
Toinen esimerkki on se, että miehen pitää olla kiinnostva. Joidenkin naisten mielestä tämä tarkoittaa sitä, että miehen elämän pitää olla täynnä kiinnostavia tapahtumia ja seikkailuja. Minun mielestäni taas kiinnostava mies on sellainen, jonka kanssa minulla on paljon yhteistä. Sellainen ihminen, jonka kanssa voin jutella asioista, että on samoja kiinnostuksenkohteita ja muuta sellaista.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minusta kiinnostava on sellainen, josta minä olen jostain syystä kiinnostunut. Eri ihmiset ovat eri ihmisistä kiinnostuneita.
Inhimilliset, hyväntahtoiset ja ajattelevaiset ihmiset ovat varmaan niitä kiinnostavimpia ja niistäkin ne, jotka osaavat ilmaista itseään, koska muuten sitä ei voi tietää. Elämänhistoria muovaa ihmistä johonkin suuntaan. Ihmisistä huomaa kyllä, onko elämässä tapahtunut semmosia juttuja, mistä on ottanut opikseen. Sekin on kiinnostavaa.
Pelkästään hyvillä kokemuksilla varustettu ei ole kiinnostava, mutta eihän kukaan sellainen olekaan, jotenkin se vaan niin yleensä järjestyy. Minusta ei tarvii olla kiinnostavia tapahtumia ja seikkailuja. Minusta sekin riittää, että havaitsee niitä olevan ja tapahtuvan, vaikkei itse kaikissa seikkailuissa olisikaan mukana. Minusta on kiinnostavaa, jos joku on kiinnostunut monenlaisista asioista, pohtii asioita eikä ole mikään yes mies-ajattelussaan, vaikka käytännön elämässä usein sovinnaisuuden takia olisikin. Kriittisyys ihmisessa on tosi hyvä asia. Maailma olisi paljon parempi, jos uskallettaisiin ottaa kantaa ja olla kriittisiä, harkitsevia, pohtivia, kyseenalaistavia jne. Ja sitten siihen vielä hyvä sydän.
Sen verran pitää liikkua, ettei aikuisiän diabetes iske. Se riittäisi minulle, jos saisin esittää kenellekään vaatimuksia. Se on semmoinen vaiva, että siihen pystyy itsekin vaikuttamaan - yleensä.
No se lie kyllä ihan taspuolisesti niin miehillä kuin naisillakin tämä toive siitä ihan 'tavallisesta' miehestä/naisesta johon ihastua voisi. Se vaan jos ei ole valmis tinkimään tuosta 'tavallisen' tasosta johonkin enemmän oikeasti tavllisen tasoon päin niin voi kyllä hyvinkin kaveri pysyä saamatta.
Naisena pääset kyllä helposti ainakin panemaaan omaa tasoasi tasokkaamman miehen kanssa. Niin moni mies sitävastoin joutuu nussimaan paljon omaa tasoaan alemmalla olevia naisia sikäli kun siihen pystyy, tai sitten olemaan kokonaan ilman naista.
Minä jo 3-kymppisenä jätin naisten pyydystysyritykset kokonaan, kun homasin että tuskin ikinä enää tulen markkinoilta saamaan tasoistani naista, ja tästä tasosta taas en kyllä juurikaan ole ollut valmis tinkimään. Minä arvioin niin itseäni kuin naistakin pääsääntöisesti ulkonäön perusteella, hankituille kokemuksille opeille ja menestymisille en paljon painoa anna. Naisellani ei mielellään saisi myöskään olla samoja heikkouksia tai vikoja joita minulla on(minä kyllä tiedostan omatkin vikani ja puutteeni). Oma urani meni kuitenkin sen verran huonosti että sen johdosta olisin joutunut tyytymään tasoani alhaisemman tason naiseen, sillä naisille tällainen miehen sosioekonominen asema taas on merkittävä. Lopullinen niitti minulle tuli tämän asian suhteen sen myötä kun pitkäkestoisesta työpaikastani(joka siis ei sekään kuitenkaan ollut omia koulutuksiani ja kykyjäni vastaava) tulin saneeratuksi.
Tässä sitä nyt mennään vanhenevana äijänä ja olo on vähän kummallinen kun on nyt alkanut pyöriä päässä nuoruuden ajan romanssitkin. Talouteni sentään olen saanut ihan hyvälle jamalle ja siksi vaihtoehtoja vielä onneksi on radikaaleihinkin elämän muutoksiin, mutta nekin pitäisi tehdä pikapuoliin ennen kuin ihan oikeasti alkaa vajoata vanhaksi.
"Naisena pääset kyllä helposti ainakin panemaaan omaa tasoasi tasokkaamman miehen kanssa. Niin moni mies sitävastoin joutuu nussimaan paljon omaa tasoaan alemmalla olevia naisia sikäli kun siihen pystyy, tai sitten olemaan kokonaan ilman naista."
Tuon kyllä tiedän. Pikkuisena ongalmana vaan on se, että saattaisin haluta muutakin kuin satunnaista seksiä.
(Täytyy sanoa, että olen itse erittäin varovainen luokittelemaan itseäni paremman tai huonomman tasoiseksi kuin joku toinen henkilö. Se on mielestäni äärimmäisen itserakasta ja ylimielistä kuvitella olevansa muita parempi ihminen. ja tämä pätee myös parisuhteeseen. Mies joka minun mielestäni on aivan loistava saattaa jonkun muun naisen mielestä olla "niin kauhea ettei sanotuksi saa")