Kuinka suurta osaa vastakkaisin sukupuolen edustajista

En osaa sanoa kun en mielestäni taida kunnioittaa yhtään ketään, miestä tai naista. En tarkoita ettenkö "arvostaisi" ketään ja täten pitäisi heitä tietyllä tapaa "vähän parempina" ihmisinä kuin toisia. Lähtökohtaisesti ihmiset ovat ihmisiä, mutta se, mitä valintoja he elämässään ovat tehneet, ja tekevät, ja millaisia he ovat luonteeltaan ja mitä näistä heijastuu, määrittelee sen, millaisena tapauksena kutakin pidän.

Pääosin, huomattavasti yksinkertaistettuna sanottuna, on niin, että asiansa hoitavat ja myös toiset ihmiset huomioon ottava on arvoasteikossa korkeammalla kuin muunlaiset. Mitä itsekkäämpi ja etenkin, en voi tätä tarpeeksi painottaa, puusilmäisempi tapaus, sen vaikeampi häntä on ottaa vakavissaan - olkoon hän mitä hyvänsä.




Kiitos kiitos *kumartelee nöyrästi hurjien aplodien raikuessa*, saa vapaasti lainailla, olla samaa mieltä, nuoleskellakin, kunhan muistaa samalla kertoa kuinka kaunis olen.

..saa sukupuolen, vaan luonteen ja arvomaailman perusteella. Sama pätee halveksuntaani.. ;)

arvioida sitä noin, mutta enemmän tunnen miehiä joita kunnioitan, kuin naisia.
Halveksun heikkoutta tietyn rajan ylittyessä, esim. halveksun voimakkaasti addiktoituvia ihmisiä huolimatta siitä, (tai ehkä juuri sen vuoksi) et itsekin kuulun heihin ja toki halveksun itseänikin tämän takia. >Luonteenheikkous on aika iso miinus ihmisessä.

Kunnioitan voimakastahtoisia, kunnianhimoisia ja älykkäitä ihmisiä. Sisäinen hyvyys ihmisessä on myös piirre, jota kunnioitan ja arvostan. Ystävällisyyttä myös arvostan paljon ja luotettavuutta.

rehellistä "omilla jaloillaan" seisovaa ihmistä, joka ei "heittäydy" laiskuuttaan tms. tahallaan toisten elätettäväksi, vaan yrittää itsekin jotakin elämänsä eteen hankkimalla ammatin tai työtä (mikä on harvinaista herkkua nykyaikana, mutta ainakin voi yrittää)

Halveksin epärehellisiä valehtelevia, keinottelevia ja huijaavia ihmisiä, seläntakana puukottavia luirottajia, itsensä jalustalle nostavia (minä osaan ja muut eivät osaa mitään, eivätkä koskaan edes opikaan jne) pilkunviilaajia, joille ei koskaan osaa olla mieliksi.


Vastakkaisessa sukupuolessa on molempiin ryhmiin kuuluvia, ei hirveästi halveksittuja, ehkä enemmän niitä arvostettuja rehellisiä ja reiluja "tavallisia" ihmisiä.

Ei kumpikaan ryhmä vaan arpakuutio. Noi laadulliset kyssäri oli liian pahoja mun kuutiolle.

Miehistä kunnioitan ehkä 20-25 prosenttia, naisista noin 50 prosenttia. Kunnioitan ihmistä, joka kantaa vastuun itsestään ja elämästään, on rehellinen ja luotettava, on kunnioittava ja ystävällinen muita ihmisiä kohtaan, ei ole itsekäs, eikä käytä ketään hyväkseen missään olosuhteissa, jolla on muitakin kuin maallisia arvoja ja joka myös tekee jotain niiden arvojensa puolesta. Ja joka ainakin pyrkii olemaan hyvä ihminen.

"Leimaako asennettasi vastakkaiseen sukupuoleen enemmänkin tuo kunnioitettujen ryhmä vai halveksittujen?" Itse asiassa kyllä varmaan nuo halveksitut miehet leimaa enemmän ihan jo siksikin, että he pitävät suurempaa meteliä itsestään ja koska he ärsyttävät. Ja ihan siksikin, että heitä on enemmän. Vaikka tunnen hyviäkin miehiä, niin jos puhun miehistä ryhmänä, niin puhun nimenomaan siitä miesten ryhmästä, jota inhoan.

nuoria minihameissa ylpeänä kulkevia naisia, jotka uskaltavat sanoa ja sanovatkin, mitä muista ajattelevat.