En keksi parempaa syytä, kuin että Jumala haluua vain niin. Varsinkin kun ja jos ollaan kristittyjä.
Avioerossa punnitaan ihminen monelta taholta. Riitojen selvittely taito, elämisen taito, kyky huolehtia työstä, raha-asioista, osituksesta, lapsista, kasvatuksesta jne... Ja nämä tuttavat, sukulaiset ja muut tuomitsijat siinä sivussa. Entäs nämä puolelle asettujat ja suhteiden katkaisijat. Jokainen entinenkin tuttavuus punnitaan taas ja näkyy ihmisten todellinen ystävyys tai kateellisuus jne. Miten aloittaa taas alusta ja jatkaa?
Avioerossa punnitaan ihminen monelta taholta. Riitojen selvittely taito, elämisen taito, kyky huolehtia työstä, raha-asioista, osituksesta, lapsista, kasvatuksesta jne... Ja nämä tuttavat, sukulaiset ja muut tuomitsijat siinä sivussa. Entäs nämä puolelle asettujat ja suhteiden katkaisijat. Jokainen entinenkin tuttavuus punnitaan taas ja näkyy ihmisten todellinen ystävyys tai kateellisuus jne. Miten aloittaa taas alusta ja jatkaa?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Jumalan tahto ! Raamattussa sanotaan ; Minä vihaan hylkäämistä ! Kyllä se on ihan
oma valinta ollakko yhdessä vai erota.
kaikki, jos oletkin tekopyhä ihminen...
Raamatussa sanotaan monta asiaa.
Yleensä hylkääminen tapahtuu saman katon alla asuttaessa. Yhteistä ei enää ole. Puoliso jää toisarvoiseksi. Tärkeämmäksi nousevat työ, harrastukset, kodin laitto, ystävät, tietokoneet, pelit, television tuijotus tai vaikkapa jumalien palvonta.
Se, joka lähtee toteuttaa fyysisesti sitä, mikä on jo tapahtunut.
oli kyllä huippukonsti pestä kätensä :))))) Ai niin eiks Pipliassa mainita...
että Jumalan tahto on olla rakkaudessa pitkämielinen ja siksi antaa toiselle tilaisuus jos toinenkin. Ja myös, jos avioliitossa ei joka ikinen päivä ole jotain ihanaa parissuhdeaikaa, niin nähdä että toinen on myös lastensa vanhempi, vanhempiensa (ehkä sairastelevien, apua tarvitsevien) lapsi ja työnantajansa (ehkä kovinkin piiskaavan) työntekijä jne jne montaa muutakin asiaa kuin pelkkä puoliso. Eikä voimat aina riitä kaikkeen. Ja olla silloinkin pitkämielinen eikä alkaa pyöristellä jossain pettämis/kosto/fantasioissaan, kun ei saa sitä kaikkea huomiota jonka katsoo ansaitsevansa..
mielestäni tajunnut rakastamisen ja rakkauden...
on erotilanteissa lusikka sopassa, ei Jumalalla.
Sehän suorastaan paistaa tämänkin avioero-saitin kirjoituksissa.
Terveisin, pirulle pikkusormensa antanut.
olen ihan samaa mieltä. Avioerot eivät ole lähtöisin Jumalasta, eli rakkaudesta, vaan pirusta, siitä rakkauden vastakohdasta. Meille ihmisille kun on annettu se valinnan mahdollisuus. Ei sentään kaikkea pidä laittaa Jumalan piikkiin, sanoisin sellaista toimintaa oman vastuun pakoilemiseksi.
Vastuun pakoiluahan se on myös pirun piikkiin laittaminen.
Usein muuten se, joka ensimmäisenä lähtee parisuhteesta, ei ole se joka on puolisonsa ensimmäisenä hylännyt.
jättäjät aina ilmoittavat että heidät on emotionaalisesti hylätty ja siksi heidän täytyy hankkia uusi elämä (lue: uusi nainen/ mies)
Jumala antoi ihmiselle vapauden valita. Toista ihmistä ei voi pakottaa, ei se yhdestä ihmisestä riipu.
Kestämätön tilanne on parasta ratkaista erolla. Menin suvun painostuksesta naimisiin miehen kanssa, josta en edes pitänyt, vain siedin. Ihailin kyllä häntä muuten. Hyvällä tahdolla olisimme voineet sopia avioerosta, lopulta sovimmekin.
Jos kipinä puuttuu, ei järki auta.
Avioliitossa ei pidä olla hammasta purren, eikö se ole jumalanpilkkaa, jos kuitenkin on vihainen.
Onnellinen se, joka nuoresta asti tietää mitä tahtoo.
Toinenkin järkiliitto lähipiirissä, viha piti heitä yhdessä 40 vuotta. Tahtooko Jumala tällaista tosiaan?
Ns, järkiliitot ovat itse pirun keksintöä, niistä ei seuraa kuin tuhoa ja tuskaa. Vain intohimoinen suhde voi kestää, onnekas se, jolle sellainen on kohdalle tullut.
vaikka ilotulitustehtaalle
mutta niin se vaan uusi onni löytyi hällekin harrastuksista, kun vauvaperheen arki alkoi ryydyttää.