Puolison toinen minä

Osaanottoni...

Itse olen pettäjä. Onnistuin olemaan petollinen n. 4kk ajan ja olin oikein "rakastava" aviomies koko tuon ajan, varmaankin omatunto oli huono ja halusin hyvittää?!?! Tuo koko aika oli tavatonta tuskaa... tietty onnellinen uudessa suhteessa mutta kotiin meno ja oleminen oli teeskentelyä ja omatunto oli todella huono.

No vastaavan romahdutsen varmaankin sain aikaan.
Kyllä mä omalta kohdaltani voin sanoa, että rakastin koko sen ajan omaa vaimoa ja uuden kanssa se oli enemmänkin ihastumista ja rakastumisen tunnetta.
Myönnän, olin heikko, olisi pitänyt olla vahvempi houkutuksia vastaan.

Uskon että sinunkin miehesi on kärsinyt koko tuon ajan, teilläkin on niin lyhyt suhde vasta takana, etteette ole ehtineet edes vieraantumaan toisistanne niin paljoa, että miehesi ei välittäisi yhtään, että loukkaa sinua.

Jaksamista ja toivottavasti löydätte sovun.

- M -

Olin naimisissa liki 20 vuotta miehen kanssa joka petti. Oli hyvä mies minulle, isä lapsille. Työskenteli myyjänä/esittelijänä ja oli viikot reissussa. Erään kesäkuun alussa meille soitti nainen, joka sanoi että oli ollut mieheni rakastajatar jo 5 vuotta ja hän odottaa lasta Hänelle.
Oma tytär ja poika oli jo teini-iässä joten ratkaisu oli ero. Sattui se, myönnetään. Oli vaikea jättä mies jota rakstaa ja lähes palvoo.
EX mieheni meni vihille tämän rakastajattarensa kanssa, mutta erosivat vuoden parin kuluessa ja petti tätä naistakin jopa minun kanssa. Vanha suola alkoi janottaa jossakin vaiheessa. meis vannoi ettei ole enään naisen kanssa mutta oli kuitenkin.
Asiat eivät ole mustavalkoisia.
Itse olen avioliiton aikan pettänyt kaksi kertaa ja molemmat olivat etelän lomilla olleita hairahduksia.

Itse olen samnalaisessa tilanteessa, vaikka olen varmasti sinua vanhempi. Olen ollut naimisissa mieheni kanssa 30 vuotta ja avioliittomme on ollut hyvä ja onnellinen. Kaksi kuukautta sitten mieheni suhde paljastui. Suhdetta oli kestänyt puoli vuotta. Mieheni on 57 ja rakastajatar 52. Ihmetyttää, että mies ottaa rakastajattarekseen
lähes samanlaisen "korpun" kuin vaimo. Miehen mielestä tunteet, siis rakkaus vaimoa kohtaan ei ole muuttunut.Koko puolen vuoden ajan hän pystyi tätä peliä pelaamaan, kun on harrastus-ja yhdistys-asioiden vuoksi paljon matkoilla. Hänellä oli kuin toinen koti etelässä. Itse en todellakaan voi ymmärtää, että siirtyminen esim. parisängystä toiseen on aivan yksinkertainen juttu. Rakastajattaren kanssa eletään täyttä perhe-elämää kauppa-ym. reissuineen. Mies ei halua erota, koska rakastaa minua ja on luvannut lopettaa suhteensa.Itse olen kahden vaiheilla erotako vai ei. Täysi-ikäinen tyttäremme sai tietää tänään suhteesta ja oli äärimmäisen järkyttynyt ja petttynyt isäänsä. Aika näyttää miten tässä käy. Mutta näköjään muitakin kaksoiselämään pystyviä miehiä on. Vai ovatko kaikki miehet sellaisia?

omaa sekä vierasta mutta kun molempia ei
voi pitää niin järkevämpää on pysyä vain
oman kullan kainalossa.
Silloin ei tule suru puseroon kenellekään.
Huomaan,että miehesi on seksinälkäinen
haluaa lisää ja tarkastelee miten vihreää on
aidan takana??

Olemme mieheni kanssa eläneet "onnellisessa" parisuhteessa jo 15 vuotta, tai ainakin minä luulin niin. Meillä on 10 vuotias lapsi. Meilläkin on jokapäiväistä pusuttelut ja halailut, sänkyasiatkin ovat sujuneet todella hyvin. Noin vuosi sitten sain tietää mieheni 4 kk kestäneestä suhteesta. Mieheni on "reissu-työssä", tulee kuitenkin joka viikonloppu kotiin. Sain tietää suhteesta rakastajattaren aviomieheltä. Muistan vieläkin tarkasti sen perjantai päivän kun avasin postia ja luin kirjeestä mieheni suhteesta. Minulta lähtivät jalat alta ja makoilin keittiön lattialla täristen pitkän aikaa. Vieläkin tuntuu kuin puhuisin jostakin minulle vieraasta ihmisestä. Olemme riidelleet, sopineet ja taas riidelleet. Aina on kuitenkin sopu löytynyt. Mieheni halusi jatkaa minun kanssa ja tämä toinen nainen sai jäädä. Tein itsellenikin selväksi että minun pitää pystyä antanmaan anteeksi ennenkuin voimme jatkaa suhdetta "normaalisti". Vaadin mieheni lopettamaan työn kyseisellä paikkakunnalla ja niin hän tuli kotiin töihin. Luulin kaiken olevan ohi, mutta parin kuukauden kuluttua sain tietää että he ovat vielä pitäneet yhteyttä tekstiviestein ja soittelemalla. Luulin että voin luottaa, mutta minulta vietiin luottamus uudestaan. Olin aivan rikki. Kuitenkin mieheni halusi jatkaa ja minä suostuin. En ole pystynyt vielä antamaan anteeksi, mutta yritän kovasti. Nyt yritän taas luottaa, ja toivon että mieheni on järkiintynyt. Olen "uhannut" kostaa hänelle, ja voi olla että joskus kostankin, vaikka sillä ei asiat tule kuntoon. Pikku hiljaa alkaa näkymään valoa putken päässä. Toivon sydämestäni että sinä saat asiasi kuntoon ja olette vieläkin onnellisia yhdessä.
Aurinkoista kevättä sinulle!

Jokainen pettäjä taitaa toimia hieman eritavoin. Oma miesystäväni on taitava valehtelemaan ja on todella vakuuttava. Hän piti toiseen naiseen peliä selkäni takana ja meni sitten sänkyyn. Tosin edellisenä päivänä hän sanoi, että haluaa olla yksin ja miettiä meidän suhdettamme. Hän jäi tietenkin kiinni kun osasin arvata. Meillä meni silloin poikki ja palasimme myöhemmin yhteen, koska kuitenkin rakastimme toisiamme ja halusimme yrittää uudestaan. Tänäpäivänäkään hän ei ole kertonut kovinkaan paljoa tapahtumista, olen saanut kaiken selville itse. Syytä hän ei osaa toiminnalleen antaa, mutta on kyllä ollut selvästi katuva. Silloin meillä oli ongelmia suhteessamme, jotka ovat sittemmin väistyneet.

Miesystäväni käytös on muuttunut minua kohtaan totaalisesti. Meidän piti silloin muuttaa yhteen, hän ei halunnut ja sanoi ettei halua perustaa perhettä jne.
Nyt kuitenkin hän itse ehdotti yhteenmuuttoa ja on sanonut, että haluaa jokin päivä lapsen ja olla kanssani lopun elämäänsä. Hän hellii päivittäin ja seksiä riittää. Olemme muuttuneet todella paljon molemmat ihmisinä, olemme sovussa toistemme kanssa. Olen itse kuitenkin silmä tarkkana jatkuvasti, en anna huijata itseäni toista kertaa.

Ehkäpä miehesi todella on tajunnut että mokasi ja ei osaa antaa sinulle syytä toimintaansa. Hän ei varmaankaan ollut silloin oikein oma itsensä, toimi hetken mieljohteesta, oli imarreltu kun joku halusi häntä ja antoi tämän sitten jatkua. Hän olisi todennäköisesti lopettanut tapailun jo aikaisemmin jos olisi jäänyt kiinni. Hyvä puoli omassa tarinassani on se, että omani ei kyennyt esittämään minulle rakastunutta kun oli suunnitelmissa toisen naisen tapaaminen. kai hän sitten halusi ottaa selvää mitä siitä tulisi, koska varmasti koki intohimoa tuota naista kohtaan. Hassuinta on se, että olemme toistemme vastakohtia, siis tämä nainen ja minä. Hän oli 30v. suhteessa oleva kahden lapsen äiti. Tumma ja pienikokoinen, ehkä hieman tukevampi kuin minä. itse olin vaalea ja pitkä, hoikka ja muodokas, minulla ei ole lapsia ja olen 5 vuotta nuorempi. En osaa sanoa, mitä mieheni tässä naisessa näki. Ehkäpä tällä naisella oli tarpeeksi tahdonvoimaa ja minä olin tarpeeksi sinisilmäinen.

Pääasia kuitenkin nyt on, että mies haluaa jatkaa kanssasi. kyllä hän sinua rakastaa, muuten hän ei olisi sinun kanssasi. Pistä se mies aisoihin! Kyllä sinä osaat!

Miehelläni oli viime kesänä suhde itseni ikäiseen sinkkunaiseen. Pari kuukautta meni niin, etten epäillyt mitään. Seksiä oli paljon ja kotona kaikki hyvin. Remontoitiin pihaa ja puhuttiin jopa kolmannen lapsen tekemisestä. Jostain kuitenkin heräsi epäilys ja "urkkimalla" sain tietää suhteesta. Lamaannuin luonnollisesti täysin ja jouduin sairaslomalle. Mieheni sanoi jo lopettaneensa suhteen.

En usko, että mieheni olisi koskaan paljastanut olleensa uskoton. Vieläkin ihmettelen, miten hyvä hän oli/on valehtelemaan. Toinen nainen luuli, että olemme eroamassa ja meillä menee tosi huonosti. Hän raukka luuli löytäneensä elämänsä miehen ja isän tuleville lapsilleen. Minulle taas mieheni väitti, että suhde on ohi, vaikka tiesin heidän soittelevan toisilleen jatkuvasti. Tilanteesta tuli jo aikamoinen farssi, kun mieheni ei enää muistanut, mitä oli kenelle valehdellut.

Ikävää on, että urkkimalla sain selville, että suhteita oli ollut pari kolme aikaisemminkin avioliittomme aikana. Mieheni tietysti kieltää kaiken ja väittää toista kateelliseksi valehtelijaksi ja huoraksi. Hän tuntuu ajattelevan niin, että on itse syytön, kunnes syylliseksi todistetaan. Vielä ikävempää on se, että lapsemme ovat kuulleet, kun olemme käyneet läpi tätä asiaa. Toivon, että he pystyvät vielä luottamaan aikuisen rehellisyyteen.

Kun ajattelen jälkeenpäin, olivat merkit uskottomuudesta kyllä aivan selvästi havaittavissa: kännykän piilottelu, soittoääni äänettömäksi ja kännykän sammuttaminen yöksi. Aika outoa, etten huomannut silloin mitään. Nyt voin sanoa olevani mestari lukemaan "merkkejä". Olen vain aina luottanut mieheeni täysin ja uskonut kaiken. Aika ikävä tapa oppia epäilemään kanssaihmisiään!

Entä miksi kestän tämän kaiken? Seksi välillämme on aina ollut loistavaa, meillä on paljon yhteisiä harrastuksia ja yhdessäolomme on hauskaa. Ehkä olen jo turtunut koko ajatukseen uskottomuudesta. Ehkä miehille yleensäkään ei riitä yksi nainen? Olen kivannäköinen ja mieheni on aina ollut minusta hieman mustasukkainen, ehkä hänkin on epävarma itsestään? Luulen mieheni myös kokeneen jonkinlaista neljänkympinkriisiä, näin hän ainakin selittää.

En itse voi edes kuvitella olevani uskoton, joten täytyy kai vaan tyytyä osaani. Toisaalta, jos vielä jää kerran kiinni, loppuu liittomme siihen. Anteeksi voi ja pitää mielestäni antaa, kaikkihan me teemme virheitä, mutta rajansa kaikella! Ja onneksi aika parantaa haavat!