Tätäkö se sitten on? Myönnettään heti että muutin miesystäväni kanssa yhteen parin kuukauden seurustelun jälkeen. Vajaa vuosi meni hyvin. Loistavasti etten sanoisi. Ongelma liittyy lähinnä kotitöihin. Mies käy normaalisti töissä, minä osa-aikaisesti, kolme kertaa viikossa. Koska olen enemmän kotona, mies olettaa että käyn kaupassa, teen ruokaa, siivoan, laitan astiat koneeseen, imuroin jne. Jotenkin olo on sellainen "varuillaan oleva" koko ajan. Seuraan kelloa, että koska se on neljä, että miehelle on ruoka pöydässä. Sitten ilta menee miehen menojen mukaan. Aikaisemmin käytiin yhdessä kaupassa, tehtiin yhdessä ruokaa ja siivottiinkin yhdessä. Toki HALUAN ja tykkään kotitöistä. Mutta se kiitos. Tai muu huomionosoitus. Se riittäisi. Tiedän että on tosi mukavaa tulla kotiin kun ruoka on melkein valmis ja muutenkin siistit paikat.
Ehkä pitää kehitellä itselle niitä harrastuksia joka toiselle illalle. Ettei mies pidä ihan itsestään selvyytenä minua...
Niin joo, miestä ei enää kiinnosta _rakastelu_. Panna voidaan.
Ehkä pitää kehitellä itselle niitä harrastuksia joka toiselle illalle. Ettei mies pidä ihan itsestään selvyytenä minua...
Niin joo, miestä ei enää kiinnosta _rakastelu_. Panna voidaan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kyllähän yksinasuvatkin joutuvat kotityöt tekemään vaikka joka päivä duunissa käviskin. Sano sille äijälle et menee hotelliin sitten asumaan jos tollaista palvelua odottaa, sielähän sitä saa, maksaa tietty jonkun verran. Hommaa itelles nyt jotain harrastusta/tekemistä, itse olet myös vastuussa siitä miten sinua kohdellaan.
Kiltisti kaiken hoitava saa mitä tilaa.
On niitä toki muitakin vaihtoehtoja olemassa kuin se "osaan yksin kaiken miestä paremmin"-kotihengetär asenne...
Se tie olis kuitenkin hyvä valita jo heti suhteen alussa, ennen kuin ehditään tottumaan johonkin rutiiniin. Rutiinit on jo huomattavasti työläämpiä muuttaa, muttei mahdottomia nekään.
Akka hoitelee kodin ja ukko panee siitä hyvästä kiitokseksi. Näinhän se on mennyt täällä mettälässä jo iät ja ajat. Kuuliaisia kotiorjattaria tästä maasta kyllä löytyy, mutta missä ovat ne omaakin elämäänsä rohkeasti elävät aikuiset naiset joita miehenkin on jo huomattavasti vaikeampaa komennella ja alistaa?
Näin on.
Ei kande alkaa opettaan toista sellasille tavoille joista ei itekään tykkää.
Jos tykkäät ja haluat tehdä kotitöitä ja olet enemmän kotona, niin miks kutsut itseäsi kotiorjaksi? En tajua mistä valitat. Jos sua ottaa nuppiin "elää miehen aikataulun mukaan", laittaa sille ruokaa kun se tulee kotiin jne, niin hanki tyttö ihmeessä se harrastus. Urheillessa unohtuu kaikki kiukun aiheetkin. Silloin mieskin voi tehdä välillä sitä iltapalaa ja siivota iltaisin. Tai sano miehelle suoraan, että toivoisit hänen tekevän edes joskus kotitöitä.
Jos pano ei kelpaa, niin älä suostu siihen, jos mies ei tahdo "rakastella". Ei ole pakko tanssia miiehen pillin mukaan. Itse en ymmärrä eroa, molemmat on seksiä. Varmaan tarkoitat sitä, että pano on vaan pano, ilman hellyyttä ja esielikkiä.
Ja tunteetkin kuuluu rakastelemiseen. Varsinkin minulla kun haluaa tuottaa omalle miehellä nautintoa ja haluaa mahdollisimman lähelle. Koska minulla ainakin tulee ikävä omaa miestä vaikka joka päivä näkis jos ei läheisempään kontaksiin seksin kautta pääse pitkään aikaan.
Olethan itse huolellisesti harkiten valinnut maksaa asumisesi "luonnossa", miksi siis valitat?
Hoida oma osuutesi, mies näyttää hoitavan omansa. Mikäli "harrastuksesi" viittaavat lisäansioihin iltaisin "luonnossa" , sellaisille naisille on monta nimeä. Kaikki nimet hyvin käytettyjä ja ansaittuja: viittaahan ne maailman vanhimpaan ammattiin.
Onko koskaan selvänä hetkenäsi vilahtanut ajatus maksaa oma elämisesi käyttämällä yläpäätäsi alapään sijasta?